Artikkelissa oleva huru-ukko ei tapa hänen koiriaan ahdistelevia susia vaan metsästää niitä ympäri metsiä.
Oho. Mistäs tän tiedät? Lukiko se jossain siinä artikkelissa? Vai mitäs siellä lukikaan?
Turhanaikaista hysteriaa, vihaa yms. meininkiä en ymmärrä, mutta en ymmärrä sitäkään, että lapsen pitää jäädä susien uhriksi ennen kuin asialle jotain tehdään niillä seuduilla, joissa uhka on olemassa.
Tähän vahva sama. Miksi pitää aina odottaa, että jotain todella pahaa tapahtuu, ennen kuin asioihin saa puuttua?
Suden demonisointi heinäkenkien toimesta on kyllä huvittava ilmiö ja samoin ilveksen. Kummatkin ovat oleellinen osa Suomen luontoa ja jos se muutaman sadan euron ajokoira päätyy pihalle kytkettynä näiden suuhun, niin se on ihan omaa hölmöyttä jättää se siihen tarjottimelle(Häkit mm. on keksitty).
Mites vaikkapa lampaat? Tai hanhet? Tiedätkö miten ne maalla elää? Häkissä vai? Onko sekin ihmisen omaa hölmöyttä, jos susi tulee ja raatelee muutaman lampaan hengiltä?
Karhuista en edes jaksa aloittaa, ne kun pistävät vastaan joko pentujen ollessa uhattuna tai metsästäjien jahdatessa. Eli vähintäänkin inhimillisin perustein.
Vuonna 1998 on edellinen kerta, kun Suomessa karhu tappoi ihmisen. Ihan viattoman lenkkeilijän, joka sattui lenkkeillessään lenkkipolulla emon ja pennun väliin niin, että emo oli toisella puolella lenkkipolkua ja pentu toisella puolella, ja lenkkeilijä siis tässä välissä. Pentu ei ollut oikeasti uhattuna, eikä metsästäjä jahdannut. Mutta karhun vaistot sanoi toista ja ihminen kuoli, kun kaulavaltimo katkesi karhun käpälän iskusta.
Niille palstalaisille, jotka väittävät että susi on vaaraton, niin uskaltaisitteko mennä itse susilauman, jossa on vaikkapa 6 sutta, keskelle? Uskaltaisitteko antaa lapsenne mennä? Jos se susi kerran on vaaraton? Toinen kysymys, jos maajussi näkee että susi on päässyt lampaiden kanssa samalle pellolle, niin mitä hänen pitäisi tehdä? Ok, ehkä ensin ajaa se susi pois. Mutta entäs sitten,
kun se susi tulee takaisin? (paino sanalla kun, susi nimittäin tulee nälkäisenä takaisin niin kauan kunnes sen lampaan saa tai siltä itseltään henki lähtee) Päivystää pellon reunalla ja hätistää susi kerta toisensa jälkeen pois? Vai katsoa, kun susi tappaa muutaman lampaan? Vai ampua se susi pois kuleksimasta?
Kyllä jokaisella on oikeus puolustaa omaisuuttaan, elinkeinoaan, itseään ja läheisiään petoeläimiä kohtaan. Vaikka sitten pyssyn kanssa. Sanoo kuka tahansa mitä tahansa, eikä se itse asiassa ole edes laitontakaan. Niin tein itse silloin, kun vielä maalla asuin ja elin, ja niin teen sitten kun maalla taas kohta asun.
Salametsästys huvin vuoksi on tietenkin asia erikseen ja lähes poikkeuksetta tuomittavaa. Jos ihminen menee metsään, ihan vaikka sieneen tai marjastamaan, niin kyllä silloin pitää olla sen verran realisti, että tajuaa menevänsä toisen reviirille. Eli niitten petoeläinten reviireille, ja tajuta että siellä voi huonolla tuurilla törmätä karhuun tai suteen. Olen itse nähnyt karhun metsässä kahdesti, ensimmäisen kerran autosta ja toisen kerran n. 100 metrin päästä metsätiellä silmästä silmään. Ei pelottanut, joskin sen verran olin toki valppaana että ei kai vaan jossain näy pentua. Ei näkynyt ja siinä karhu aikansa minua töllisteltyään lönkötti metsään. Suden olen nähnyt metsässä kolme kertaa, kahdesti niistä yksinäisen suden ja kerran kolmen suden lauman. Pelloilla olen sitten nähnyt useammankin. Yksinäisissä susissa ei ole mitään pelättävää aikuisella miehellä, eivät ne käy päälle elleivät ole niin nälissään ettei niillä ole enää mitään menetettävää. Mutta se kolmen kopla hieman jännitti, sillä huonolla tuurilla voisi käydä mitä vain.
Halusinko minä ampua nuo näkemäni eläimet siellä metsässä? En tietenkään, itsehän minä sinne niiden alueille menin. Ammuinko näkemäni sudet (ja ilveksen ja ketut) jotka pyörivät pihapiirissä tai kotieläinten kanssa pelloilla? Lähes poikkeuksetta. Ei ne kuulu sinne, sanoo kaupunkilaiset mitä tahansa. Jos ne osaisivat olla muitten eläinten kanssa rauhassa siellä pellolla, niin mikäs siinä, enhän minä ammu pelloille eksyviä kanadanhanhiakaan tai kurkia tai naapurin kissaa. Mutta susien ja ilveksien luonto on hieman toinen, ja kun vaihtoehtoina on joko se suden henki tai sitten omistamani lampaan henki, niin eihän siinä ole mitään epäselvää kumpi kuolee.
Kerran olen muuten nähnyt karhun tallustelevan pellolla aamuvarhaisella keskellä kesää. Heräsin siihen, kun hevonen pillastui, lehmät juoksenteli ympäri peltoja ja lampaatkin olivat hermona. Ei ollut sellaista asetta, jolla olisin karhun saanut kaadettua ja vaikka olisikin ollut, niin en olisi ampunut. Koska karhu ei saalista kotieläimiä. Tai ylipäätään mitään nisäkkäitä metsässäkään, ellei ole todella nälkäinen eli toisinsanoen jos on todella huono marja- ja sienisato metsässä. Tai sitten keväisin, kun on herännyt talviunilta ja mahassa "vähän" kurnii. En tiedä miksi se karhu sinne pellolle eksyi, ei se jahdannut muita eläimiä tai mitään sellaista, ei käynyt kompostilla, kunhan aikansa pyöri ja lähti pois. Eikä sitä enää sen jälkeen näkynyt.
Vituttaa kaupungissa asuminen. Ei tämä ole minunlaiseni ihmisen paikka asua. Onneksi muutaman kuukauden päästä pääsee asumaan maalle takaisin.
