Mikä siinä on, että aina löytyy niitä, jotka rupeavat hoitamaan omia asioitaan kännykällä ollessaan kirjastossa? Ja aina nämä puhelut vain kestävät aivan liian kauan ja sisältävät äärimmäisen tylsää dialogia sekä puheäänenä on mahdollisimman kaikuva ja kova rääkynä.
Kuinka tuollaisessa hälyssä pystyy yhtään keskittymään lukemiseen?
Vituttaa edelleen.
Mihin lukemiseen? Kirjastothan ovat nykyään "koko kansan olohuoneita", joissa melutaso on välillä kuin Manowarin keikalla, koko ajan on sirkusta, tapahtumaa ja häslinkiä. On kahvilaa, on nuorisotalojen ja kirjastojen yhdistelmiä saman katon alla, jossa karaoke soi ja pleikkarien efektit pauhaavat kakaroiden juostessa ja huutaessa hulluna, on skitsoja sekakäyttäjiä ja on elämää suurempaa draamaa, kun pari erilaista rikastavaa kulttuuria kohtaavat toisensa asiakastietokoneilla nyrkkitappelun merkeissä (mahdollisesti vahvistettuna kotimaisella mustalla hevosella jolla ovat lääkkeet jääneet talleille). Välillä on bändejäkin soittamassa pihalla, kesällä vetää torvisoittokunta ja sisällä joskus progebändi.
En ole henkilökohtaisesti koskaan muuten ymmärtänyt, miksi joku tulee ylipäätään lukemaan kirjastoon johonkin pääsykokeisiin yms. Lukisivat kotonaan, jos tuhansien päivän aikana kirjastossa käyvien ihmisten liike ja ääntely ärsyttää. Jos ei ole muutenkaan keskittymiskykyä lukea teosta ilman sensorista deprivaatiota, niin eipä silloin yleensä ole kovinkaan kaksista saumaa menestyä opinnoissa. Tosimieshän lukee kasvatustieteiden kognitiivisia skeemoja täysin syventyneenä, vaikka vieressä mustalaisleiri muuttaisi taivaaseen ja Playboy-malli ottaisi suihin.
Se minua erityisesti vituttaa, että ne ihmiset, jotka tulevat kirjaston lehtienlukupuolelle lukemaan jotain vitun iltapäivälehteä tai Hymyn kaltaista hömppälehteä ovat todennäköisimmin niitä ihmisiä, jotka katsovat asiakseen mennä valittamaan joko muille asiakkaille tai virkailijoille siitä, että "täällä ei saa lukea rauhassa" tai vaatimaan, että henkilökunta menee puuttumaan jonkun ihmisen kännykkään puhumiseen tai normaaliin keskusteluun, vaikka nämä toimet ovat täysin sallittuja.
Monesti nämä episodit päättyvät siihen, että haudanhiljaisuutta ja kirkkorauhaa vaativa paskalehtien lukija saa itse hysteerisen kohtauksen ja korottaa omaa ääntään niin, että se kiinnittää jokaisen muun lukijan huomion ja saa heidän keskittymisensä herpaantumaan. Siinä sitten suu vaahdossa vaaditaan esimiestä paikalle ja luvataan, että vähintään potkut ovat tiedossa koska kärttyisä käppänä tai skitso sekakäyttäjä niin nyt vaatii. Painuisivat helvettiin häiritsemästä muita ihmisiä, erityisesti veronmaksajia jotka näidenkin päivät kirjastossa luuhaavien elämäntapakusipäiden elatuksen maksavat, kirjastojen lehtitilauksista nyt puhumattakaan.