En tiedä vituttaako tämä niinkään paljon. mutta empä keksi parempaakaan ketjua. Olen täällä joskus lueskellut juttuja kassajonoissa hidastelevista mummoista, mutten ollut semmoiseen ennen tätä päivää törmännyt. Sen lisäksi, että mummeli oli hidas, myös kassatätit sekoili ihan tarpeeksi. Mummo oli juuri ennen minua ehtinyt kassalle ja laittoi miltei kaikki ostoksensa sellaisiin läpinäkyviin pikku muovipusseihin ennen linjalle laittoa. Sokeripaketti -> pussiin, saippuapullo -> pussiin, jauhelihapaketti -> pussiin. Siis mitä helvettiä? Ensinnäkin ekologisesti vitun ihmeellistä touhua, vaikken minäkään mikään viherhippi olekaan ja toisekseen vitun hidasta kun kassatätin piti ensin ottaa tuote pois pussista viivakoodin lukemiseksi ja sitten pussittaa se uudestaan. Säilyketölkit olivat ainoa tuoteryhmä, joka ei pussiin joutunut. Ilmeisesti mummo uskoi, etteivät ne sentäs itsestään mene rikki...
No tuotteiden pussittelurumban jälkeen hinnaksi tuli 29,95€. Tässä vaiheessa mummo luki tekstiviestiä. Sitten se kysyi, että paljonko nuo (normi)muovipussit ovat. No 15 senttiä. Yhden sellaisen otti lisää ja hinnaksi tuli 30,10€. Nyt kaivettiin taskusta joku A4-paperilappu. En ole ikänäni nähnyt, kun sellaisella yritetään maksaa eikä ollut ilmeisesti kassatätikään ollut pitkään aikaan. Varmaan joku sossun maksulappu. Lappu oli kuitenkin tasan 30 eurolle, ei senttiäkään yli. Loppuosaa ei voinut maksaa käteisellä. Mummeli sitten päätti lopulta jättää sen toisen muovipussin pois, mutta kassatätille meni sormi suuhun ja mitätöi kuitin. Tässä vaiheessa kutsuttiin toinen kassatäti apuun, joka ilmoitti, että kun kuitti on mitätöity, niin kaikki tuotteet on luettava uudelleen...
Tässä vaiheessa mun takana oli jo kolmen ihmisen jono, minun ja toisen asiakkaan ostokset hihnalla. Hitusen vielä siinä odoteltiin, mutta sitten kerättiin ostokset takaisin koriin ja mentiin toiselle kassalle. Siellä oli kaksi asiakasta ennen minua, mutta silti lähtiessäni kaupasta mummo vielä himmaili tuolla alkuperäisellä kassalla.
Ei kai tuossa muu vituta kuin oma huono onni. Olisi nimittäin alussa ollut valittavana pari muutakin kassaa, joilla oli myös vain yksi asiakas. Vähän sama juttu, kun joku aika sitten koulussa halusin kopioida jotain, missä olisi mennyt n. 2 minuuttia. Valitsin kahdesta vapaasta koneesta juuri sen, joka ei toiminut. Sen verran kuitenkin ähräsin sen kanssa, että toisen koneen ehti valloittaa joku, joka kopioi jonkun 50 sivua jotain kirjaa. Kyllähän siinäkin vitutti odottaa se 15 min, vaikka paremmalla onnella sama homma olisi ollut ohi parissa hassussa minuutissa.
