Ai saatana, että vituttaa taas kaikki!
Ensin töissä vitun printteri lakkaa toimimasta, kun pitäisi jakaa palaverimuistioita. Helpdeskin kanssa reilu tunti puhelimessa jankutetaan samoja asioita ja lopuksi sieltä todetaan, että sä olet rikkonut koneen, ei me ainakaan. Thanks! Päivän päätteeksi sieltä soitetaan, että nyt pitäs toimia. Toimiko, no ei! Mitäänhän en pysty tekemään, jos kone ei toimi ja palkkakaan ei juokse, kun on yrittäjä.
Sitten, kun tykkään ajella fillarilla kesät talvet töihin niin ei jumalauta miten ihmiset kävelee tuolla kaduilla. Jos ei mennä kolme rinnakkain, niin saatanan keskellä kuitenkin yksinkin ettei kumpaakaan puolta pääse millään sujuvasti ohi.
Kun pääsen himaan ja pitäisi laittaa pyörä telineeseen, eiko joku vitun urpo ole tunkenut sen helkamansa siihen minun lämmöllä vaalimaan kohtaan pyörätelineessä. Marraskuun jälkeen ei ole yksikään pyörä liikahtanutkaan telineestä, eli ovat täysin lumen peitossa, ja olen puhdistanut itselleni sellaisen sopivan loven umpihankeen. Kaise se idiootti aatteli, että "Kas joku on kaivanut telineen esiin, laitanpa pyöräni siihen". Vittu, yks ainoo kohta, jossa minä olen pitänyt viimeisen viiden kuukauden ajan pyörääni. Kaiva saatana omat kolosesi!
Ja isännöitsijä. Hallituksen kokoukseen tulee kutsu reilun viikon päähän. Ei tullu mieleen, että ihmisillä voi olla muutakin tekemistä. Ei pystynyt yhtään aikasemmin ilmotteleen. Kusipää.
Kylläpä helpotti.
