Olen varmasti aika huono isä kun tapahtui seuraavaa:
Et ole huono isä ollenkaan. Olen ihan samoilla linjoilla ja alunperin kun tilanne nousi esille opastin poikaa että ei kiusattavaksi kenenkään tarvitse jäädä ja tiukka jannu suustaan kun on niin sanoin että suullinenkin ojennus varmasti riittää pistämään häirikön kuriin. Joskus on jotain nujakointiakin ollut, mutta ei pojan mukaan koskaan ole ollut se aloittava osapuoli - lopettava kylläkin. ;)
Kummaa touhua ja harmistuttavaa siinä mielessä, että opettajalle alkuun tarjotut "pojat on poikia" -jutut eivät ole kelpo argumentteja, vaan provosointiin vastaava lapsukainen on näköjään koulun opettajiston mielestä se syyllinen, reagoipa tilanteeseen joko itseään puolustamalla tai sitten opettajalle tilanteesta raportoimalla. Johdonmukaisuus, missä pelaa? Naapurin vanhempienkin kanssa on asiasta juteltu ja oltu yhtä mieltä siitä että ei tässä nyt mitään kovin vakavaa ole tapahtunut, aika perusnahistelua tämän ikäisten kesken. Opettajille tuntuu olevan kova pala ja vituttaa tämmöinen lapsen syyllistäminen ihan sinällään mitättömistä asioista ja etenkin kun lapsi toimii juuri annettujen ohjeiden mukaan.
Virheellinen päätös on poistettava, jos korjaus tapahtuisi asiakkaan vahingoksi eikä asiakas suostu korjaamiseen. Näin kai _kaikki hallintomenettely_ toimii, niin Kela kuin muutkin. Kelalla nimenomaan on vastuu päätöksistään ja niiden oikeellisuudesta - siksi ne virheelliset korjataan sielläkin.
Kela nimenomaan ei kanna mitään vastuuta päätöksistään. Kun päätös on annettu ja asiakas elänyt sen mukaan, Kela voi tehdä oma-aloitteisesti muutoksia tukiin ja periä kaiken takaisin, jopa siinä tapauksessa että myöhempi päätös on virheellisin perustein tehty. Löytyy esimerkkikin, mutta varmaan ymmärrät etten tähän kovin täsmällisesti sitä ala purkamaan.
Jos tarkoitit sitä, että on jokin neuvo mustaa valkoisella virkailijalta, ja tämä neuvo on ollut virheellinen, sellaisen perusteella toimiminen ei voi johtaa asiakkaan vahinkoon. Neuvo ei kuitenkaan ole päätös, jos sinua on viranomainen puhelimessa neuvonut ja tämän jälkeen on tullut vääränlainen päätös, se on enemmän sitten sitä voivoi-osastoa. Päätös pitää tarkistaa itsekin.
En siis ihan ymmärtänyt tätä kommenttiasi.
Kiistätkö siis, että voisi tapahtua niin että Kela antaa päätöksen ja myöhemmin itse tutkii päätöstä ja tekee siitä oma-aloitteisesti (tilanteen muuttumatta) uuden päätöksen jonka perusteella perii alkuperäisen päätöksen perusteella myönnetyt etuudet takaisin yli vuoden ajalta? Myöhempi päätös on virheellinen josta on valitettu, mutta valituslautakunnallekin tehdyn kirjallisen valituksen jälkeenkin päätös on jäänyt virheellisenä voimaan. Alkuperäisestä päätöksestä on olemassa todellakin mustaa valkoisella ja tässä perusteet ovat oikeat, mutta korjattu vääränlaiseksi jälkeenpäin ja tätä ei Kela suostu oikaisemaan. Tämä on todellista elämää, ei mitään "näin sen pitäisi mennä" -juttuja.
Kuinka sen sitten voi selittää, että olen hakenut kahdesta eri toimistosta asumistukea samanlaiseen tilanteeseen (vuokra- ja tulotasot sekä perhesuhteet samat) ja saanut kaksi merkittävästi toisistaan poikkeavaa päätöstä, johon jälkimmäinen virkailija totesi että "he eivät ota mitään kantaa siihen millainen päätös toisessa toimistossa on tehty" - vaikka siis päätösten ei pitäisi olla mitenkään riippuvaisia toimistosta ja virkailijasta ja minulla oli vanha paperi mukana näyttääkseni virkailijalle?
"Vahinko" syntyy siinä kun Kela antaa päätöksen ja asiakas elää tämän mukaan. Kun Kela sitten takautuvasti päättää muuttaa päätöstä ja perii rahat takaisin, tämä voi hyvinkin suistaa taloudenpidon merkittäviin ongelmiin. Tällaisesta tilanteesta Kela ei todellakaan vastaa yhtään mitään, eikä kanna vastuutaan siitä että ihminen on mitoittanut hyvässä uskossa elämänsä Kelan alkuperäisen päätöksen ja myöntämien tukien mukaan.
Näitä Kela-juttuja riittäisi kerrottavaksi omaltakin kohdalta monta kappaletta, olen erittäin tyytyväinen siihen että nykyään k.o. instanssin asiointi on niin vähäistä kun mitä nyt lapsiperheellä vain voi olla. Enkä todellakaan usko jos joku yrittää väittää että k.o. taho ei tekisi virheitä. Ainoa valtion virasto jonka kanssa olen asioinut jolle tuntuu olevan ihan periaatteellinen kysymys kieltää johdonmukaisesti tehneensä ikinä missään asiassa virhettä. Huolimatta siitä että asiakkaalla seisoo paperit asiasta nenän edessä.