Vittumaisin herätys minkä olet kokenut?

[Kulttimörkö]

Monta kertaa olen herännyt keskellä yötä toisen jalan pohkeen kramppiin. Jokainen, joka on krampin kokenut tietää kuinka kivulias se on. Kerran kuitenkin kävi niin "mukavasti" että kesken unien kramppi ei ollutkaan yhden jalan pohkeessa vaan molempien jalkojen pohkeissa. Sanotaanko että itse herääminen kipuun molemmissa jaloissa ei ole kovinkaan mukava.

Intissäkin joitankin klassisia herätyksiä on tullut. Yksi toki meikäläisen takia kun en ensimmäistä päivystystä varten herättämään tullut alikersantti ei saanutkaan minua hereille. Olin kuulemma vain sanonut etten varmaan mihinkään päivystämään ole menossa ja jatkanut unia. Alikersantti joutui laittamaan tupaan valot päälle, jonka seuraukseni jokainen tuvassa ollut heräsi. Onneksi kyseinen alikersantti ymmärsi asian laidan eikä siitä mitään sanktioita tullut.

 

[Mr_Blonde]

Vittumaisin herätys varmaan meikäläiselläkin oli ensimmäinen aamu intissä. Ekana iltanahan oli kaikenlaista puuhaa ja varmaan hieman jännittikin koko homma. Yön nukkuin ihmeen hyvin, mutta sitten aamulla, kun se ensimmäinen herätys tuli muistan kokeneeni vitutuksen tunteen puhtaimmillaan. Silloin oli ilmeisesti vihdoin sisäistänyt, että täällähän sitä saatana ollaan vähintään seuraavat kahdeksan kuukautta, eikä mitään tietoa milloin pääsee edes lomille.

Kovin miellyttävä ei ollut tämän aamuinenkaan herätys. Taustatietona mainittakoon, että viikonloppuna tuli taas "levättyä" joten unen tarve oli mitä suurin. Duuniin ehdin, kun herään hieman ennen puolta ysiä. Aamulla muistan heränneeni noin 6.55 ja kääntäneeni iloisena kylkeä huomatessani, että vielä voi nukkua mukavat puolitoista tuntia. Muut olivat kuitenkin päättäneet toisin: taloyhtiömme sisäpihalla rempataan parkkipaikkaa ja reippaat remonttireiskat olivat ilmeisesti lyöneet viisaat päänsä yhteen ja tulleet siihen lopputulokseen, että maanantai aamu kello 7.00 on paras aika alkaa irroitella vanhaa asvalttia katuporalla. Hetkellisesti teki mieli kusta ylimmässä kerroksessa sijaitsevan asuntoni ikkunasta tuolle nimenomaiselle sisäpihalle ja toivoa parasta.

 

[Dynamo]

Sillointällöin onnistun nukkumaan käteni päällä niin, että kädestä lähtee tunto. Kerran onnistuin jotenkin käsittämättömästi nukkumaan vatsallani siten, että molemmat käteni olivat ristissä rintani alla. Siis molemmista käsistä tuli täysin hervottomat ja tunnottomat. Siihen heräsin. Hetken aikaa olin kauheassa paniikissa. Mitä vi##ua, mun kädet ei toimi!

 

[Kapo]

Kerran kaverin mökillä ryyppäysillan jälkeisenä aamuna heräsin -kammottavassa darrassa- ja löysin n.puoli paketillista vanupuikkoja anuksestani.

 

[palle fontän]

Tämä avausviesti näyttää suuntaa.

http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?p=251918#post251918

edit: huh huh, sama mies...

http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?p=252017#post252017

 

[Master Chief]

Monta kertaa olen herännyt keskellä yötä toisen jalan pohkeen kramppiin. Jokainen, joka on krampin kokenut tietää kuinka kivulias se on. Kerran kuitenkin kävi niin "mukavasti" että kesken unien kramppi ei ollutkaan yhden jalan pohkeessa vaan molempien jalkojen pohkeessa. Sanotaanko että itse herääminen kipuun molemmissa jaloissa ei ole kovinkaan mukava.

Ooh, unohdin kokonan krampin. Mull isiki kramppi ekan kerran neljä vuotta sitten aivan yhtäkkiä futis kentäälä kun en ollut edes ehtinyt tekemään mitään ja vain seisoskelin odtteleen sdaavani pallon joltain.Melkein kok kesän vaivasi mutta ei sen jälkeen enää. Kunnes viime kesänä kerran herätessäni venyttelin vähän jalkoja niin silloin vihlaisi yhtäkkiä sen verran että tuntui.

 

[Beast]

Heräsin yhtenä kesäyönä nukuttuani patjalla lattialla. Nousin ylös ja yhtäkkiä alkoi suonta vetämään säärestä aivan hirveesti. Hetken aikaa jomotti ihan kunnolla kunnes loppui. Tämä on ainakin jäänyt mieleeni.

 

[jepujee]

Ei nyt mitään järisyttävän kauheaa, mutta kohtuullisen ikävää oli herätä makuupussissa ampiaisen surinaan. Katse haki ampiaista, joka oli äänestä päätellen ihan lähellä, kunnes aloin tuntea tuon örkin tanssivan pitkin vatsaani. Normaalisti olisin odottanut rauhassa ampiaisen lentävän tiehensä, mutta unenpöpperössä rupesin paniikissa rimpuilemaan itseäni ulos makuupussista, seurauksena kivulias turvotus. Onneksi toki vain peukalossa.

 

[alapesa]

Heti ensimmäisenä tulee mieleen muinaiset turnausreissut läntiseen naapuriin koripallojoukkueen kanssa. Heti kun ikää oli oli "tarpeeksi" niin laivareissulla tuli tietenkin pämppäiltyä isosti ja tyttöjäkin tuli vikiteltyä. Eräällä reissulla kävi sitten niin harvinaisen hienosti että pääsin oikein saatille erään kaunottaren hyttiin ja tietysti nukahdin sinne. Aamulla heräsin johonkin sisäiseen kelloon ja ajattelin heti että nyt taitaa olla kiire. Pikaisesti omaan hyttiin, kamat kasaan ja laivasta pihalle. Noh muu joukkue, valmentajat ja huoltajat yms. olivat sitten lähteneet bussikuljetuksella majoituspaikkaan ja minä yksin satamassa. Ei muuta kun peukku pystyyn ja lopulta pääsinkin kahden svenssonin pienellä pösöllä oikeaan paikkaan.

Seurajokkueiden pm-kisoissa sitten kävikin niin että väliaikainen valmentajamme ei herännyt vieraasta hytistä aamulla vaan veti turku-tukholma-turku-tukholma risteilyn ja päivän muita perässä paikalle. Mutta se onkin jo toinen tarina

 

[Paitselo]

Kun vaimoni oli synnytyksen takia sairaalassa ekan kerran, niin se eka synnytys oli vaikea. SE kesti melkein 30 tuntia - ja hieman vielä ylikin.

Olin noihin aikoihin itse vuorotyöläinen, ja edellä kuvatun synnytyksen tapahtuessa minut hälytettiin vaimoni vierelle sairaalaan aamuyöllä kesken töitteni.

Muistan nukahtaneeni jossakin vaiheessa odotushuoneen tapaisen sohvalle - sitten joku Sisar Hento Valkoinen tuli minua hellästi herättelemään. Tämä hoitsu sitten sanoi, että voisin nyt mennä vaimoani tapaamaan. En tällä hetkelläkään käsitä, että miten edes pystyin tuona yönä siinä sairaalan kovalla sohvalla nukkumista edes harkitsemaan, mutta niin vaan kävi. Tartuin sitten minua herätelleen hoitsun käteen ja kysyin:

- no tuliko poika vai tyttö?

Sitten tämä hoitaja töksäytti:

- tyttö se olí - hän eli vain kymmenisen minuuttia - olen pahoillani - vaimonne kyllä voi hyvin, hän on kylläkin tokkurainen lääkityksen takia...

 

[Bloogi]

Tästä on aikaa 2 vuotta ,mutta ryyppyillan päätteksi kun sammuin päättivät kaverit tehdä pilaa ja ajoivat minut kaljuksi ja ajoivat säärikarvani ja aamulla herätessä en vielä mitään tajunnut , mutta päätin mennä suihkuun ja peilin vilkaisin ja ei jumalauta että pelästyin :D. Tämän jälkeen en olekkaan enää ottanut alkoholia niin paljoa että sammumis piste olisi lähellä.

Kun tässä nyt vauhtiin pääsen niin voin tähän toisenki kertoa eli sellasen että tyttöystävä herää aamulla klo:07.00 ja alkaa imuroida sellasella imurilla josta lähtee kovempi ääni kuin ruohonleikkurista ja itselläni vielä sellanen krapalu että helvetti soikoon. Tässä nämä kaksi vittumaisinta olisihan näitä varmaan vielä aika montakin kerrotavana , mutta jätetään ne toiseen kertaan.

 

[Koirapoika]

Mitään pahoja herätyksiä ole kokenut, en ole ollut edes herätyskokouksessa. Herään yleensä siihen kun päälle ripotellaan ruusun terälehtiä ja sumppia kannetaan sänkyyn, asiaan kuuluvan pullan kanssa toki.

Kai ne sinne armeijaan menee, hylsyt lentää muistoja: Herättäminen päivystäjäksi joskus keskellä pimeintä yötä, en ole ollut lainkaan tietoinen omasta päivystysvuorostani. Sattuipa vielä niin, että aamu oli uusien alokkaiden ensimmäinen. Eikä minulle oltu kerrottu että ne mulkut alikessut pitää herättää ensin, että pääsevät alokkaita herättämään kovaäänisesti, jäipä se hupi niiltä suurimmaksi osaksi. Ehkä se oli alikessuille vittumainen herätys kun alokkaat jo heräili, se oli niille ihan oikein *hähhäh*

Varuskuntasairaalassa päivystäjän tehtävä ja se kun tuli Tilkkaan lähtijöitä hakemaan papereitaan, sekin ajoittui aina sinne noin kello kolmen aikaan yöllä. Saatanallisen ääninen ovisummeri, ei kello, pärähti soimaan ja varmasti osa potilaistakin heräsi siihen sireeniin, ainakin päivystäjä pomppi metrin verran ylös.

 

[Kalmari]

Intin eka aamu aikoinaan oli vittumainen. Muutenkin vitutti olla siellä ja radiosta soitetiin "Ihanaa aamua". Jälkeenpäin tuolle on osannut nauraa.

Kaveriporukassa on aina ollut tapana herättää ryyppyillan jälkeisenä aamuna toiset mitä karmeimmilla meteleillä. On käyttty soppakauhaa ja paistinpannua, hirvitorvea, pistoolin laukahdusta... Mitä ikinä on mieleen tullut

 

[JuVii]

Välillä tulee herättyä kramppaaviin reisiin. Se on kaikista pahinta jos molemmat jalat kramppaa yhtä aikaa.

Vittumaisia herätyksiä ovat myös ne jos huoneessa on jumalaton kuumuus tai kylmyys. Viime yön herätys klo 6 aikaan oli kauhea, herään kuumuuteen, otsalla on kylmä hiki, tuntuu siltä, että kohta tulee paljon, ennätysvauhdissa ylös ja juosten vessaan purjoamaan. Illalla oli kuitenkin hauskaa.

Aamu-unisena en edes halua ajatella SA:n herätyksiä, ei helvetti. :| Onneksi tuohon ajankohtaan on vielä vajaa pari vuotta aikaa. Saisikin B:n paperit skolioosin takia.

Eräs vittumaisimmista herätyksistä oli kuumana kesäyönä kun nukuin ilman paitaa, noh, kissa sitten päätti tulla näykkimään nänneistä. Ei tuntunut hyvältä, ei.

EDIT: Viime talven kovien pakkasten aikaan piti vain vähän "tuulettaa" huonetta, ikkuna jäi sitten auki ja aamulla oli huoneessa lämmintä n. 9C.

 

[teemu73]

Herättäminen päivystäjäksi joskus keskellä pimeintä yötä, en ole ollut lainkaan tietoinen omasta päivystysvuorostani.

Tämä oli itsellänikin, ja tuli mieleen vielä myös käänteinen tapaus: Päivystäjä tulee herättämään apupäivystäjää, joka on merkinnyt herätyslistaan väärän punkan.

"Hei herää, sulla on apupäivystys"
"Vitut on"
"Et sä olekaan tykkimies X"
"Joo en, tossa vastapäisessä punkassa.."

Sitten jotkut tekivät käytännön piloja laittamalla toisille herätyksiä turhan takia klo 23.30, 2.30 jne.

 

[Korppi]

Pelailin tietsikällä manageri-peliä ja päätin ottaa välillä torkut.. Nooh.. Heräsin savun hajuun ja kun katsoin ikkunasta niin savuahan se oli. Hetken päästä sainkin tietää että autoni on liekeissä. Eihän se kallis ropponen ollut, mutta meinasi palaa koko talo samalla.

 

[ms.qvist]

Nykyään tämä herääminen jo jaksaa naurattaa mutta tuolloin kun se tapahtui niin en kyllä tiennyt itkeäkö vaiko nauraa - tunne oli lähinnä sanoinkuvaamaton.

Tämä kaikki tapahtui aikana jolloin alkoholi vielä kuului kuvioihin omassa elämässäni rankemman puoleisesti. Oli oltu työkaverin kanssa ottamassa kuppia oikein urakalla, valomerkin aikaan etsiydymme sitten taksille ja ja kohden kotia - tarkoitus oli ensin pudottaa minut matkalle ja sen jälkeen kaveri sitten olisi jatkanut muutaman kilometrin omalle kämpälleen. Kävi kuitenkin siten, että kaverilta meni tolkku totaalisesti eikä hän enää muistanut missä asuu - oli sitten pakko raahata hänet kotiini nukkumaan.

Kaveri sitten sammahti vuoteeseeni, joten tein itselleni oman punkan lattialle. Unta ei tarvinnut kauaa odottaa mutta eipä sitä tullut nukuttuakaan kovinkaan montaa tuntia kun heräsin kauheaaseen lorinaan - kesti hetken ennenkuin tajusin mistä se lorina tulee. Kaveri nukkuu sängylläni autuas ilme kasvoilla ja kusee samalla sänkyyni. Yritän siinä sitten repiä kaveria hereille mutta eionnistu, toinen ei tajua mistään mitään joten riivin siinä sitten ylimääräisiä kamoja vuoteesta pois - samalla lähtivät kaverin kusiset farkutkin vessaan jossa huuhtelin ne ja laitoin narulle kuivumaan. Eipä enää nukuttanut sen jälkeen juurikaan, istuin ja katselin kesäistä aamua. Oli muuten kaveri vähän kummissaan kun heräsi kusiselta patjalta aamupäivällä...

vlad.

 

[TM]

Intin eka aamu kuten monella muullakin.

 

[zamuel]

Mukavista herätyksistä tuli mieleen, kun olin ambulanssikuskina sotaharjoituksissa. Jäin nukkumaan auton paareilla, kun en sopivaa telttaa jaksanut lähteä metsästämään. Heräsin aamuyöstä neljän maissa, kun joku tuli ryskäämään oven taa. Kesti tovi, kun pääsin kutakuinkin tolkkuihin ja sain kangettua itseni ulos makuupussista. Heti kun sain vähän auton liukuovea auki, alkoi silmien edessä vilkkui läpinäkyvä Minigrip pussi jossa oli jotain sisällä. Samalla oveen ryskännyt kertoi, että tuli kirveellä hilpaistua käteen polttopuita tehdessä. Lähti pala irti, pistin sen pussiin. Siinä karisi unihiekat silmistä kohtuu nopiasti...

 

[Noutaja#9]

2. Yhden iltavapaan jälkeisenä yönä noin klo 00.30 naapurituvan tyyppi kusi keskelle meidän tuvan lattiaa. Siinä sitä sitten päiviteltiin jonkun aikaa ja kyllä sen lammikon joku moppasikin pois.

Hieman samanlainen juttu on minullakin. Oli iltavapaa ja mikä sen parempi tapa viettää sitä, kuin lähteä käymään kotona. Ainoa vain, että olin kipeä (poskiontelon tulehdus). Pakkohan sitä oli sitten raahautua takaisin kassulle ja yrittää nukkua. Kipu oli aika sietämätön, mutta sain kuin sainkin nukahdettua. Eiköhän alapunkassa nukkunut herännyt keskellä yötä, otti pari askelta ja kusi siihen meidän sängyn viereen. Siinä vaiheessa heräsi jo muutkin. Yritin kysyä et mitä v-tua oikein teet, kaveri vain mumisi jotain ja meni tyytyväisenä takaisin nukkumaan. Aamulla juuri ennen herätystä se tuli sitten tönimään ja kysyi et mitä on tapahtunut. Kun sanoin et alahan siivoamaan jälkesi, sinä kun olet siihen kussutkin, hyvä ettei tullut päähänlyönti kisaa. Ehti se siivomaan juuri ja juuri ennen kuin alikessu tuli ovesta sisään.
Toinen mikä muistuu mieleen varmasti ikuisiksi ajoiksi sekä minulle, että kaverille sattui kolme vuotta sitten Rodoksella. Viimeinen ilta ja ajateltiin mennä ottamaan vielä muutamat. Siinä sitten iltaa istuttiin ja kaveri sitten sanoi: Tässä mun lasissa on huulipunaa. Kun alettiin tarkemmin tutkia, minun lasissa lillui jotain epämääräistä. Kalastin sen pois ja join tuopin tyhjäksi. Yöllä sitten herään siihen, että nyt on pakko mennä. Just ja just pääsin vessaan, kun molemmista päistä tulee samanaikaisesti tavaraa ulos. Siinä ei oikein tiennyt mitenpäin sitä olisi. Kaveri tietysti herää ja kuvittelee jonkun turistin kadulla yrjöävän. Takaisin nukkumaan ja kohta taas uudestaan. Ja uudestaan.
Nyt tällekin osaa nauraa, mutta en totisesti toivo kenellekkään sitä tapahtuvan.

 

[ipaz]

Omat kaksi pahinta mieleen tulevaa herätystä ovat myös intin ajoilta, ja vieläpä samalta yöltä/aamulta. Olin tullut UV:lta kassulle noin yhden aikaan yöllä ja eihän siinä ihan heti tietenkään uni tule. No, tiesin että mulla on päivystysvuoro 03-06 joten ajattelin että paskaakos tässä sitten nukkua laisinkaan. Taskulamppu käteen ja peiton alle lukemaan jotain aukin oppikirjaa. Viittä vaille kolme tulee toinen apupässi tökkimään kynällä jalkapohjaan, että sun vuoros. Lukeminenhan on siis mulle kaikkein paras tapa saada unen päästä kiinni, joten olin jo täydessä unessa. Vitutti ihan saatanasti herätä just hyviltä unilta ja sitten vielä sen tyypin tyyli herättää kynällä tökkimällä, niinkuin se olis jotenkin normaalia.

Jostain käsittämättömästä syystä aloin kuitenkin lueskella myös päivystäessäni. En kuollaksenikaan muista mitä luin, mutta kovin mielenkiintoista se ei voinut olla koska jossain vaiheessa olin poski kiinni kirjassa. Seuraava muistikuva on kun AUK:in kusipäisin koksu vetää tuolin alta ja huutaa pää punaisena että miksei santsareita ole herätetty ja että koulun herätys pitäisi olla noin 26 sekunnin päästä. Vittu että oppilas ipaz pelästyi sen hullun raivoamista siinä tokkurassa kun olin. Koko käytävähän siihen mesoamiseen sitten jo heräsikin, joten virallinen kuulutus enää oli pelkkä muodollisuus. Pikku palkintohan tuosta myös tuli, eli ei tarvinnu käydä pariin viikkoon treeneissä tai peleissä.

 

[Txjokeri]

Intin eka aamu kuten monella muullakin.

Mun on tässä poikettava otsikosta: ensimmäisenä aamuna intissä alikessu avaa oven ja ihan normaaliäänellä toteaa: "Pojat ylös, nyt on aamu". Ei mitään metelöintejä eikä muutakaan.

 

[spertti]

Näitä nyt on miljoona.

Otetaan ensin nämä epilepsiasta johtuvat.

- Olkapää sijoiltaan, lapaluu ja olkaluu murtunut. Jännä herätä!
- Takaraivo auki, nenä murtunut. Sama juttu, veikeä herätys...

Sitten nämä ihan "tavalliset"

- Kaveri oli yrjönnyt teltassa päälleni yöllä, ja aamulla herätessäni katselin vain, että päälläni on tartar kastiketta, jota söimme edellisenä päivänä ( heikot muistikuvat jostain syystä ). Päätin sitten maistaa tätä hapanta kastiketta, ja siirryin itse oksentamaan kaverini viereen teltan ulkopuolelle.

Toki olen monta kertaa jonkun baari-illan jälkeen säikähtänyt niin saatanasti aamulla, kun on tullut todettua kuinka arvostelukyky ihmisellä hukkuu humalassa.

 

[Erkenholt]

Omituisin kokemani herätys sijoittuu lapsuuteeni, taisin olla tuolloin 8-vuotias. Heräsin keskellä yötä ovikellon soittoon. Vitsi oli siinä, että kello ei suinkaan ollut meidän ovikellomme, vaan se sijaitsi neljä kerrosta omaa asuntoamme alempana ja minä olin juuri soittanut sitä.

Vanhempieni mukaan harrastin lapsena unissakävelyä, ja olin todella kävellyt tai ajanut unissani hissillä neljä kerrosta alemmas, jossa soitin ovikelloa. Ensimmäinen muistikuva on siitä, kun kello soi. Kohta hissillä tulikin perässä melko ymmällään ollut isäukko.

 

[Juicey]

Omasta verilammikosta ei ole kivaa herätä. Kangas (petivaatteet / vaatteet) tarttuvat ikävän tiukasti kiinni veren kuivuessa ja aamulla koittaa pienoinen paniikinpoikanen kun liikkuminen on vaikeaa ja muistikuvat alkavat palailla tapahtumista.

Oman pikantin pikku lisänsä tuo sitten sekin kun silmät avattuaan tajuaa että ehkä nukkumaanmeno ei välttämättä ollut se kaikken järkevin päähänpisto vaikka vielä illalla ei muuta halunnutkaan kuin käydä omaan lämpimään sänkyyn ja pistää silmät kiinni, nukahtaa...