Vittumaisin herätys minkä olet kokenut?

[Anselm Raato]

Omasta verilammikosta ei ole kivaa herätä. Kangas (petivaatteet / vaatteet) tarttuvat ikävän tiukasti kiinni veren kuivuessa ja aamulla koittaa pienoinen paniikinpoikanen kun liikkuminen on vaikeaa ja muistikuvat alkavat palailla tapahtumista.

Oman pikantin pikku lisänsä tuo sitten sekin kun silmät avattuaan tajuaa että ehkä nukkumaanmeno ei välttämättä ollut se kaikken järkevin päähänpisto vaikka vielä illalla ei muuta halunnutkaan kuin käydä omaan lämpimään sänkyyn ja pistää silmät kiinni, nukahtaa...

Alkoi kiinnostamaan.. Mitä tapahtui illalla?

 

[Sim0n]

Ei hirveästi vittumaisia herätyksiä. Pari omituista. Kerran heräsin kouluun noin 7.30, ja menin suihkuun. Parin minuutin päästä mutsi tuli huutamaan, että perkele mitä sä metelöit, kello on puoli viisi. Oli sitten kello seonnut yöllä, ja mennyt kaks tuntia väärään suuntaan.

Toisen kerran muistaakseni ala-asteella päätin katsoa jotain mäkihypyn (tms) mm-kisoja, jotka tuli toiselta mantereelta ja tyyliin 3.30 yöllä. Mutsi herätti sitten noin seitsemältä aamulla, kun mulla oli telkkari päällä, stereot päällä, kaikki valot päällä, ja kirja naaman päällä. Siinä sitten vähän harmitti.

 

[Jeffrey]

Yksi vittumaisimmista herätyksistäni on ollut tuolloin edellisen WC:n aikoihin. Niin, heräsin vissiin kahdeksan maissa aamulla. Valmiina lähtemään kouluun. Voi luoja, jos Suomi olisi voittanut. Vituttaa edelleen. Noh, tuo matsi tuli sitten katsottua paripäivää myöhemmin.

Seuraava vittumainen herätys onkin jo oikeasti aika häpeällinen. Mietin kauan, että kehtaanko kirjoittaa sen tänne. Tässä viimeisiä lomapäiviä vedellään ja muutama kalja (taas vaihteeksi) on illalla maistunut. Kalja antaa uskallusta.

Noh: Tästä taitanee olla n. vuosi. Viimekauden alussa lähdettiin joukkueemme kanssa hakemaan hyvää yhteishenkeä tulevaan kauteen ja divarin karsinta peleihin. Meillä oli sauna ilta ja jatkettiin siitä usean jätkän voimin erääseen juottolaan Helsingin keskustassa. Joukossa tyhmyys tiivistyy sanovat ja viinaa upposi aivan hemmetisti. Tuona klo 18.00-04.00 aikana kului valehtelematta suunnilleen kaksikertaa samanverran viinaa kuin omana normi ryyppyiltana. Muistikuvat yöltä on varsin sekavat, mutta muistan sen kun kotiin tultuani ajattelin, että "helvetti mikä känni, täytyy juoda vähän vettä, että aamulla ei ole niin kuolema darra". Jossain vaiheessa taas meni filmi poikki. Aamulla sitten seuraava muistikuva. Muistan kuinka herään aivan hirveässä kusihädässä ja juoksen vessaan ja kusen niin paljon kuin tavaraa riittää, ja sitähän riittää. Ihmettelen kuinka ei ole darraa ollenkaan. Sitten se puskee päälle. Herään. Hirveä kanuuna. Ja tajuan, että olin nähnyt unta heräämisestä ja juoksemisesta vessaan. Prkl! Liian todentuntunen uni! Fyysinen puoleni ilmeisesti oli uskonut henkistä puoltani siinä, että olisin tosiaan ollut siellä vessassa.

Niin. Aamulla löytyi kaksi tyhjää puolentoistalitran vichy pulloa sänkyni vierestä.

 

[Jack in the Box]

Ensimmäisenä mieleen tulee eräs Huhtikuun 1. päivä. Kämppäkaverini tuli herättelemään, että autosi on pistetty paskaksi ja mankka viety. Minua vielä väsytti ihan vitusti ja sanoin, että aivan sama, pitää soittaa poliiseille myöhemiin. Kaveri tietenkin alkoi siinä jotain selittämään, että tuu katsomaan. Unenpöppörässä siinä sitten vedin kamppeet niskaan ja eiku pihalle.

Noh, ennenku autoa näkyy, niin kaveri repeää totaalisesti ja hokasen itsekin samalla mikä päivä nyt on. Siinä vaiheessa vitutti vasta lievästi. Kaveri lähti siitä samointein sitten kouluun, ja minä lähdin lampsimaan portaita ylös. Sitten huomaankin, että eihän mulla ole avaimia taskussa. Yritän soittaa kaverille, ei vastaa. Tässä vaiheessa alkoi jo vituttamaan kunnolla. Eihän siinä muu auttanut kuin mennä porisemaan paskaa lähikaupan pitäjän kanssa. Aikani soiteltuani kaveri vihdoin vastaa, mutta ei meinaa uskoa, että avaimet unohtu, luullen että yritän jallittaa sitä takaisin. Siinä vaiheessa lähti kulkemaan ja räyhäsin hetken aikaa puhelimessa, niin uskohan se ja tuli pikapikaa aukaisemaan oven.

Hymy ei kaverilla hyytyny varmaan viikkoon. Loppupeleissä varsin onnistunut aprillipila.

 

[J.Hotti]

Kappas, tälläinen ketju. Erikoista sikäli, että tuli juuri tänään tästä aiheesta juteltua frendin kanssa : ) Oma tarinani on noin 10 vuoden takaa. Asuin porukoiden luona "välivuoden" ja kun tavaraa oli aivan älytön määrä, pienessä huoneessa asuminen vaati nukkumista lattialla. Nukuin siis lattialla patjalla ja aivan seinän vieressä niin, että patjan pää oli seinään päin ja pääni siis seinän vieressä. Eräs kaunis aamu sitten naapurin puolella (erittäin erittäin ohuet seinät) remonttireiskat päättivät aloittaa remontin. Isolla porakoneella vaan suoraan seinään, ei mitään ns. varoituslaukauksia vaan suoraan seinään. Ja siitähän lähtee kerrostalossa sellainen 430 db meteli ja kun se alkaa aivan yhtäkkiä ja porauskohta parikymmentä senttiä minun päänupista, voi helvetti että oli vittumainen herätys! Meni valehtelematta tunti toipua siitä säikähdyksestä.

Toinen muisto tulee parin vuoden takaa, minulla oli sellainen kahden istuttava pieni nahkasohva. Olin ollut arkiyönä radalla ja tullut aamulla kotiin. Sitten muistan siinä nukkumaan mennessä, että yhdeksältä pitää toimittaa tärkeät paperit virastoon, en siis uskaltaisi alkaa nukkumaan. Kävin kuitenkin pienelle nahkasohvalle pitkälleen, ennenkään en ollut siinä onnistunut nukahtamaan, ehkä en tekisi sitä nytkään. No nukahdinpa tietenkin ja kesken unien olin ilmeisesti kierähtänyt kohti lattiaa siitä pieneltä sohvalta ja unissaan noussut vaistomaisesti ylös seisaalteen. Sitten yhtäkkiä herään, tajuan että olen seisaaltaan mutta en pysty tekemään mitään. Tämä oli ilmeisesti jonkun asteen unissakävelyä / unihalvaus. Meni varmaan 20-30 sekuntia kun sain itseni väkisin käännettyä takaisin sohvalle makaamaan ja hoin koko ajan itselleni, että kaikki on hyvin kaikki on hyvin. Oli järkyttävä herätys ja tuostakin meni jokunen tunti toipuessa, ei ymmärtänyt mitä oli tapahtunut. Viikkoa myöhemmin se sohva sai kyytiä. Niin ja paperit vein vasta seuraavana päivänä : )

 

[Oleg]

No näitähän tapauksia riittää.

Ei ole todellakaan mukava herätä aamulla siihen, kun olet oksentanut omalle sängyllesi etkä tehnyt/ollu kykenevä tekemään sille mitää ja jatkanut nukkumista. Aamulla elämäsi krapulassa on sitten kiva alkaa siivoamaan edellisen illan/yön jälkiä.

Ei ole myöskään kiva herätä keskeltä autotietä. Onneksi tällä tiellä ei ole liikennettä yhtään varsinkaan klo 1 jälkeen yöllä. Kyseessä siis pieni sivutie.

Ai niin, tuskin kukaan pitää myöskään siitä, että 50-kiloinen koira hyppää pallean päälle klo 8 aamulla.

 

[Monipuolisenhuono]

Ei ole todellakaan mukava herätä aamulla siihen, kun olet oksentanut omalle sängyllesi etkä tehnyt/ollu kykenevä tekemään sille mitää ja jatkanut nukkumista. Aamulla elämäsi krapulassa on sitten kiva alkaa siivoamaan edellisen illan/yön jälkiä.

Toi on ihan kun mun 18v synttäreiltä josta on kyllä aikaa kohta 14vuotta, mutta tota herätystä en kyllä unohda hevillä enkä rokillakaan.

Heräsin sikiö asennosta oksennus lammikosta, vittu että pelästyin. Ois jääny kyl vikoiks synttäreiksi jos oisin nukkun selälteni. Filmikin oli kyllä katki koko illalta.

 

[V-man]

Olin juuri päässyt kotiin polven ristisideleikkauksen jälkeen ja nukahdin selälleni sohvalle. Leikattu jalka oli suorana sohvalla ja polvitaipeen alla oli tyyny, koska jalkaa ei todellakaan pysty suoristamaan moneen viikkoon kun sattuu niin saatanasti. Kesken unien jalka lipsahti sohvalta ja kantapää iskeytyi parkettiin ja samalla tietenkin polvi iskeytyi suoraksi ja hyvä ettei yli. Heräsin huutaen kurkku suorana ja meni hetki ennenkuin tajusin mitä on tapahtunut.

 

[Black Adder]

Voiko uskonnollinen herätys olla vittumainen? Kokemuksia kehiin! Jagsilla niitä on varmaan useampia. Ainakin voisi kuvitella, että olisi aika vittumaista "saada herätys" esim. kesken hyvien iltamien tai lätkäpelin. Miettikääpä omalle kohdalle. Yht'äkkiä menis polla sekaisin ja hymy olisi korvissa sekä silmissä lasittunut katse (vertaa perus helluntalainen ilme). Saiko Mika Myllylä herätyksen ja kaatui pyörällä ojaan?

 

[Eino_Mies]

90-luvun lopulla oli tapana käydä Tampereelle opiskeleen kaverin luona pitämässä hauskaa ja kaupungilla tuli jorattua useita kertoja. Vittumaisin herätys tapahtui eräällä Tampereen reissulla seuraavasti: Pienessä opiskelijakämpässä oli arviolta viisi henkilöä. Jostain syystä meikäläinen oli mennyt vaatekaapin lattialle pötkölleni ja ovi kiinni.

Joskus aamuyöllä heräsin hieman sekavassa olotilassa, avasin silmäni ja säkkipimeää joka puolella. Helvetillinen kusihätä ja ulos oli päästävä äkkiä. Mutta kun ei nähnyt yhtään mitään, oli kopeloitava joka seinää ja hyllyä siinä toivossa, että ovenkahva löytyisi ja pääsisi äkkiä vessaan. Ulospääsyä ei tuntunut löytyvän ja hetken olin jo aikeissa kusta vaatehuoneen lattialle, kunnes vihdoin löysin kahvan ja pääsin ulos. Kumma kun ei kaverit edes herännyt siihen kun mesosin vaatehuoneen vankina.

Ajattelin jo ennen tämän ketjun ilmestymistä avata hieman vastaavan keskustelun aiheen: Kova hätä, missä vessa? Sellaiset tilanteet jäävät kyllä hyvin mieleen, kun rakko on ollut aivan täysi ja sopivaa kusipaikkaa ei lähimainkaan. Mutta sehän on siis jo toinen stoori.

 

[TAM]

Sillointällöin onnistun nukkumaan käteni päällä niin, että kädestä lähtee tunto. Kerran onnistuin jotenkin käsittämättömästi nukkumaan vatsallani siten, että molemmat käteni olivat ristissä rintani alla. Siis molemmista käsistä tuli täysin hervottomat ja tunnottomat. Siihen heräsin. Hetken aikaa olin kauheassa paniikissa. Mitä vi##ua, mun kädet ei toimi!

Sama. Yritäpä siinä saada herätyskello (joka heräämisen varmistamiseksi on kirjahyllyssä aika korkealla) sammutettua, kun kumpikaan käsi ei toimi. Sinänsä tilanne oli lähinnä koominen eikä siinä oikein voinut muuta kuin nauraa. Muutenkin toi käden/käsien puutuminen tunnottomaksi on aika hurjan tuntuista.

 

[Everton]

Baarista treenikämpällä. Kun soittohuoneessa innostuttiin vielä humalaisiin ja pahasti ylipitkiin Stratovarius-tulkintoihin, katsoin aiheelliseksi mennä nukkumaan rauhallisempaan paikkaan. Marssin patjavarastoon (eli huoneeseen, joka syystä tai toisesta oli täynnä vaahtomuovia) ja panen pitkäkseni.

Jokusen tovin nukuttuani, poikain lopetettua metelöintinsä, alkaa korvan juuresta kuulua ärsyttävää rapinaa. Millään ei jaksaisi avata silmiä, mutta pakkohan se viimein on kun rapina vaan kovenee. En jäänyt laskemaan tarkemmin kuinka monta isoa rottaa oli siinä ihan näkösällä, vaan vaihdoin aika vauhdikkaasti huoneesta pois.

Seuraavalla viikolla kämpän huomattiin sitten olevan suljettuna. Oli kuulemma loppuviikosta alkanut vuotaa yläkerran jätevedet juurikin sinne patjavarastoon. Ilmankos rotat viihtyivät siellä patjojen alla.

En tunnusta pelkääväni rottia, mutta ei tuo järin kiva herätys laskuhumalassa ollut. Toisaalta, tuossa ympäristössä se ei varsinainen shokkikaan ollut. Kämppää kuvaa hyvin se, ettei meillä ollut tuosta "vesivahingostakaan" hajua.

 

[Timbit]

Minäkin olen saanut käteni puutumaan unen aikana, en tosin molempia samaan aikaan. Aina se on yhtä ikävää. Erityisen ikävää se oli kerran, kun nukuin selälläni ja havahdun siihen, että jotain raskasta on painautuneena kaulani päälle. Viskasin sen menemään ja vasta sitten huomasin, että oma täysin puutunut kätenihän se siinä oli.

Keväällä oli kohtalaisen vittumaista herätä siihen, että poika huitaisi sormella suoraan silmään ja räpytysrefleksi ei toiminut. Siitä sitten alkoi melko erikoinen kuukausi mutta ei nyt sen enempää siitä kokemuksesta kun ei liity nukkumiseen tai heräämiseen.

 

[Vakio]

Tuli tuosta Eino Miehen tarinasta mieleen eräs venereissu kavereiden kanssa useita vuosia sitten. Vene ajettiin saaren rantaan ja ruvettiin kiskomaan tietysti miestä väkevämpää lähes aamuun asti. Jossain vaiheessa oli väsy iskenyt ja olin mennyt nukkumaan ja vielä jostain syystä makuupussiin. Ehkä yöllä oli ollut kylmä.

Jossain vaiheessa aamupäivällä heräsin siihen, että oli aivan saatanan kuuma, hirveä kusihätä ja vielä hirveämpi päänsärky. Ja jotta siinä ei olisi kaikki, yrjötti. Piti päästä äkkiä veneen kannelle ja maihin. Nostin päätä, joka osui välittömästi makuutilan kattoon oikein kunnolla. Aloin haroa käsillä ympärilleni ja huomasin olevani jossakin helvetin ahtaassa tilassa, jossa joka suunnassa oli vain n. 20 cm vapaata tilaa. Tässä vaiheessa oli paniikki jo aika lähellä.

Miten täältä pääsee pois? Ensin oli päästävä ulos makuupussista, mikä ei ollut helppoa kun ei mahtunut liikkumaan. Tietysti vielä makuupussin vetoketju jumittui. Piti yrittää pujottautua jotenkin ulos pussista. Vaikka miten päin olisi yrittänyt kääntyä, aina osui joko pää, polvet tai perse tai kaikki yhtä aikaa seinään ja kattoon. Lopulta oli jo itku tulla ennen kuin sain puoliksi väkisin itseni ulos makuupussista. Samalla onneksi silmät olivat alkaneet tottua hämärään siinä määrin, että huomasin jalkopäässä toisessa sivuseinässä olevan, juuri ja juuri miehen mentävän aukon, josta mitä ilmeisimmin pääsee ulos. Ahtaan paikan kammosta oli se hyöty, että kaikki muut ongelmat, kuten kuumuus, pahoinvointi, päänsärky ja kusihätä unohtuivat hetkeksi. Mielessä takoi vain, että kunpa vielä joskus näkisin päivänvalon.

Lopulta hirveällä ähinällä sain ryömittyä veneen sisäkäytävälle ja siitä kunnon syöksyloikka kannelle. Jumalauta, mikä helpotus! Kävi ilmi, että ko. tila oli todella makuutilaksi tarkoitettu. Vastedes nukun mieluummin vaikka veneen kannella.

Se oli kyllä sangen vittumainen herätys.

 

[scholl]

No herätys tai herääminen. En jaksa nyt sitten eritellä niitä sen enempää. Laitan nyt vain muutaman casen, jolloin on vituttanut huolella.

Vappuna tuli herättyä keskellä yötä (kuuden jälk.) Düsseldorfissa siihen, kun frendi ampaisee hotellihuoneeseen ja alkaa uhkailemaan schollia. Huusi siinä puolisen tuntia naama punaisena. Kaiken lisäksi vika oli tässä ystävässä täysin. Vein molempien takit narikkaan ja kun vein hänelle lappunsa niin hän jostain syystä nappasi minunkin säilytykseen. Siinä vaiheessa kun toisen kaverin kanssa päätettiin lähteä chileen, ei tämä kaveri kuunnellut ja antanut lappua, vaan yritti töniä minua pois ja selitti jotain, että joku hannoverilainen jätkä näyttää parhaillaan videoklippiä M3:sta radalla. Mä sanoin, että vitun runkkua. Siis ei kiinnosta joku demari pätkääkään ja toisekseen M3:ssa radalla ei ole mitään katsomista. Se E46 M3 ei ole mikään rata-auto muutenkaan. Tuli joskus ajeltua silloin, kun broidilla oli sellainen, eikä siitä ole mihinkään. Mulle on siis turha tulla tollaista paskaa jauhamaan. No soitettiin vielä tälle kaverille monta kertaa, että tuo vittu se narikkalappu narikkaan, mutta ei suostunut antamaan. No kiroillen lähdin ilman takkia ja olin vittuuntunut koko matkan hotelliin. Sitten menee pari tuntia ja olen juuri saanut unen päästä kiinni niin tämä yksi tulee vittuilemaan. Mussuttaa, ettei tiennyt missä hotelli on, tuli ulkomaalaisen taksikuskin kanssa riitaa, heitti läppää kävelykadulla nigerialaisten huorien kanssa jne. jne. Harmi, että herättyäni oli järkyttävästä jurrista johtuen aika huono olo ja että olin niin unessa, etten ottanut tilannetta kunnolla haltuuni. No seuraavanakin yönä sama jätkä yritti tulla oven läpi, mutten päästänyt sisään. Jonkin verran tietysti seuraamuksia tällä asialla on sittemmin ollut, mutta ketjun itse aiheeseen sanoisin, että tuo oli vittumaisin herätys ikinä.

Toinen hauska keikka oli se, kun aikoinaan hummerin syönnin jälkeen tuli vielä intouduttua lisäämään snapsien kiskomista niin että toista pulloa kossua meni per nuppi hyvin nopeasti jo valmiiksi hyvin humalaiseen päähän. Seurauksena se, että heräsin seuraavana iltapäivänä vaatteet päällä omasta sängystä ja lattialla oli silmälasit astuttu rikki. Kaiken lisäksi joku nilkki oli ajanut yöllä autolla sisäpihalla prätkänikin kumoon sillä seurauksella, että katteita oli rikki.

Aikoinaan opiskeluaikoina kävi niin, että heräsin klo 17 järkyttävään darraan. Lattialla oli laatan muodossa punaviiniä, eikä kahden metrin matkaa Buranaa noutamaan voinut suorittaa useampaan tuntiin. Poliisikin oli pysäyttänyt minut ja pyytänyt Ausweisia näyttämään, kun kotimatka ei ollut aivan suoraa kävelyä. Johtuu siitä, että kiskoin 22 kpl 0,2l lasillista punaviiniä. Se herääminen oli aika epämiellyttävä.

Kerran piti aamulla herätä ja mennä klo 11 Saksan suurlähetystöön noutamaan joku diplomi tms. No heräsin vasta 11.30, vaikka kello oli mukamas herättänyt ja kiskoin tumman puvun päälleni ja lähdin ajelemaan huvin vuoksi kaupungille, kun kerran vaatteetkin olivat valmiina esillä ja vitutus piti johonkin purkaa.

Lapsena tuli kerran kaverin mökillä kokeiltua campingia. No se päättyi siihen, kun vanhempi sukupolvi tuli herättämään, että sataa ja tulkaa sisään mökkiin sieltä teltasta. Se fucking-teltta ei pitänyt vettä ja kelluimme uimapatjojen päällä. Kaikki moska, mitä telttaan oli yöksi otettu, oli kastunut läpimäriksi.

Onhan noita vittumaisia keikkoja ollut muitakin. Varsinkin silloin, jos joutunut yöpymään jossain mestassa muiden ihmisten kanssa. Esim. mökkikeikat jonnekin Tahkolle pääsiäisenä, mutta tuo tämän vapun herääminen oli kyllä full vittumaisin.

 

[varjo]

Johtuu siitä, että kiskoin 22 kpl 0,2l lasillista punaviiniä. Se herääminen oli aika epämiellyttävä.

Oot kyllä mun idoli, eihän toikaan vastaan kuin ~30 annosta ja vaikuttaa vahvasti, ettei juominen ole hallussa, vaikka muuta voitkin itsellesi väittää.

Itse näen, että jokainen herääminen, joka ei tapahdu luonnostaan on ikävää, intissä jokainen herätys oli aika ankea, mutta eivät oikeastaan niin pahoja kuin voisi kuvitella. Loppupeleissä ehkä elämän siisteinkin herääminen tuli koettua intissä, kun kirkkisaamuna kouluttajakokelaat luukuttivat täysillä eye of the tigeriä ja adrenaliini alkoi virrata veressä samantien ja vei väsymyksen pois välittömästi.

Ehkä kaikista ikävin herätys oli joku vuosi sitten kun olin jouluna vanhemmilla ja nukuin sitten yöt entisen huoneeni (nykyään lähinnä varastotila) lattialla. Heräsin sitten siihen, kun joku nuolee naamaani ja hetken päästä tajusin, että sehän on broidin tyttöystävä(n koira). Noh, allergisena se (ei niinkään kait nuoleminen, vaan koiran läheisyys) aiheutti välittömän reaktion ja loppupäivä sitten olikin vähemmän mukava...oli kohtalaisen lähellä, etten tempaissut pientä puudelia tjsp. seinään.

 

[Juicey]

Alkoi kiinnostamaan.. Mitä tapahtui illalla?

Yksi elämäni suurimmista virheistä. ;)

Tarkempi erittely jääköön odottamaan aikaa jolloin olen selvinnyt asiasta yli.

 

[#J81#]

Seinäjoen juna-aseman hissistä oli aika vittumainen herätä, kaverin kanssa joitakin vuosia sitten. No rahaa ei yllättäen hirveitä summia ollut, mutta jotenkin sitä saatiin hommattua muutaman puhelun jälkeen, jotta pääsi Toijalaan junalla ja siitä bussilla jatkamaan matkaa kohti kotia... Helvetinmoinen krapula ja morkkis tietysti päällä, parin päivän ryyppäämisen jäljiltä.

Matkan kohteena taisi muuten alunperin olla Rovaniemi, mutta kiitokset täytyy lähettää konnarille? Joka ilmeisesti on poistanut junasta jo Seinäjoella!

Ja poliisitkin tuli jutulle hissistä heräämisen ja muutaman metrin kävelyn jälkeen.
Ilmeisesti joku on mahdollisesti yrittänyt tulla hissiin?

Edit: Lisätäänpäs vielä yksi vittumainen herätys, mikä sattui joskus viime talvena, kun Ilveksellä ja dna:lla oli joku yhteistyösopimus, jossa tuli Ilves-aiheisia uutisia. No, jonain aamuna tuli joku viisi kertaa viesti jossa luki jotenkin näin "IFK:n fanit on valittu suomen parhaimmiksi faneiksi"
Perkele, meinas puhelin lentää seinään!

 

[Anton]

Meillä on (Lue: ei minun niin tavattoman suureksi riemuksi) aika ajoin "kesäkoiria" eli eukon tuttavien piskejä hoidossa.
Yksipäs kerta oli eräs tavallista seurallisempi labradorinnoutaja. Minulla on aina ollut tapana nukkua Au Naturel, eli napasillani. Aamulla vain heräsin siihen, että minun perseessä oli jotain kylmää, kosteaa ja joka ilmeisesti yrittää puhaltaa ilmaa minun sisälleeni.
Hygieniani on ihan ok, mutta kai se piti kumminkin varmistaa nuuhkimalla.

En soisi moista herätystä kenellekkään - paitsi kenties meidän henkilöstäpäällikölle?

Opinpahan nukkumaan tuon Wuffen ajan boxerit jalassa.

 

[Hiisi_van_Holten]

En tiedä oliko kyseessä v*mäisin, mutta ainakin ristiriitaisin tähän asti kokemistani heräämisistä.

Kyseessä oli siis 26.5.2005 ja kello oli 6:30 kun heräsin radioherätyskellostani kaikuvaan uutislähetykseen.

Ja, että tämä tarina olisi ns. kokonainen niin on kerrottava myöskin hieman edellisen illan tapahtumista. Seurasin isäni kanssa Liverpool - AC Milan ottelua, joka näytti ratkeavan jo ensimmäisellä puoliajalla tulleisiin Milanin maaleihin. Vaikka kannatinkin Poolia niin täysillä kun nyt voi (ei omaa joukkuetta) kannattaa, ei sisu riittänyt. No koska seuraavana aamuna oli aikainen herätys päätin mennä puoliajalla nukkumaan, että jaksaisin seuraavana aamuna herätä.

Palataan jälleen aamuun, siis kuten mainitsin kello 6:30 herätyskellostani alkoi raikaa uutislähetys. Puolessa välissä uutisia kuivakka juontaja alkoi sitten kertomaan UCL-finaalista ja sanoi, että "Sami Hyypiä juhlii par aikaa Istanbulissa Champions Liigan voittoa, joka tuli rangaistuspotku kilpailun jälkeen". On vaikea kuvailla kuinka puulla päähän lyöty olin sillä hetkellä, se oli suorastaan mykistävää tokkuraiselle pojanklopille.

Kaiken kruunasi vielä se, että lähdin nukkumaan siinä luulossa, että isänikin olisi lakannut ottelun katsomisen ja painunut petiin puoliajalla. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan hän oli palannut katsomaan 3-1 tilanteessa ja katsellut pelin loppuun. Kun olin saanut tämän selville aamulla kysyin mikset tullut herättämään minua katsomaan lopun huikeaa trilleriä, niin hän sanoi, ettei raaskinut ja kuittasi homman "kyllä niitä pelejä tulee" tyylisellä fraasilla. Tästä episodista olen vieläkin hieman katkera hänelle.

 

[Realcowboy]

Ensimmäinen armeijaherätys ei ole jäänyt mitenkään traumaattisesti mieleen. Alik Karhunen yritti kyllä parhaansa. Ihmeen paljon ääntä voi pienikokoisesta miehestä lähteä.

Useampi ikävä herätys on ollut seurausta siitä, että nelijalkainen eläimistömme oli lähtenyt seikkailemaan pitkin pitäjiä. Tapahtui useimmiten pimeässä tai sateessa.

Viime talvena heräsin siihen, että olin tehnyt housuihini löysää lopputuotetta. Samalla nousi korkea kuume. Niin inhottavaa ripulia ei toivottavasti enää tule.

 

[tohtori4]

Eivät nämä nyt loppupeleissä ole niin ihmeellisiä, kun vertaa joidenkin muiden kirjoituksiin :D . Mutta selvästi ylittävät kyllä vitutus kynnyksen, eli kaipa kehtaa tänne kirjoittaa nämä.

Eli ensinmäiseksi känni sekoilut, joista on tulut pari "mehevää" vittumaista herätystä. Täytyy kertoa vähän edellisen päivän tapahtumia, että tarina selkeytyy.

Tämä on tältä kesältä, heinäkuun loppupuolelta. Olin ollut ylitöissä(olen siis raksalla töissä) perjantaina klo 20.00 asti kantamassa sisälle kerrostaloasuntojen parvekkeelle kaakelilaattoja(11 kpl trukkilavaa kaakelilaattoja, yhdessä lavassa oli about 20 kaakelilaatta pakkausta), jotka pitivät saada sateensuojaan huoneistoihin, kun v-lopuksi oli luvattu sadekuuroja. Ja siis tietenkään nämä laatat eivät saaneet kastua. Koitin sanoa vastaavalle mestarille, että eikö näitä voisi vain suojata pressulla ja kantaa maanantaina sisälle varsinaisella 8 h:n työajalla, mutta mestari vaati, että ne piti kantaa sinä iltana.

Luonnollisestikin minua vitutti kuin pientä eläintä, sillä jouduin kantamaan täysin turhaan laattoja perjantai iltana ja vieläpä urakka palkalla, jolloin taukoja ei kannanut pitää. Ja olin lupautunut lähtemään sinä perjantaina baariin frendin kanssa, joten kun klo 20.00 kotiin pääsin olin aivan rättiväsynyt ja vittuuntunut, ajattelinkin, että kunnon kännit ovat nyt paikallaan. Eli ei kun kotiin päästyä suihkuun ja siisteydyin muutenkin hieman ja söin jotakin, olihan viime ateriasta, jonka olin syönyt 6 tuntia.

Sitten kaverille siittä tunnin himassa olon jälkeen pohjia vetelemään ja grillaamaan makkaraa. Tuli sitten vedettyä pohjiksi 3 tunnin aikana mäyris keskikaljaa(minun viinapäälleni aivan liikaa). Ja sitten baariin ja siellä suht koht tiuhaan tahtiin tuli kaverin kanssa otettua vielä. Kello koitti kolme yöllä ja baaritiskiltä sanottiin "sul ei tarjoilla enään", joten päätimme fendini kanssa yksimielisesti lähteä kotiin nukkumaan humalan pois. Pääsin sitten nukkumaan noin klo 4.00. Sitten koitti aamu ja ovikello soi klo 8.00 lauantai aamuna. Heräsin tähän, ihan tajuton darra, krapula väsytti perkeleesti. Teki mieli jättää avaamatta, mutta nousin sitten kuitenkin avaamaan oven. Kirosin siinä ääneen, että on syytä olla todella tärkeää asiaa häiritsijällä....

Ja kun avasin oven, oli häiritsjä Jehovan todistaja mummo, ilmeisestikin kahden aikuisen poikansa/lapsen lapsensa kanssa ja alkoivat tyrkyttää sitä paskaansa minulle. Sitten kun huomasivat, että minulla oli krapula alkoi tämä mummo saarnata alkoholista minulle. Sitten iski aivan tajuton vitustus kohtaus ja sanoin mummolle "Painu vittuun, mä jatkan unia" ja heitin lehtiset, joita hän antoi minulle takaisen hänen päällensä ja löin oven hänen nenän edestä kiinni. Siis mitä vittua!?! Eikö niillä ole oikeasti muuta tekemistä, kun herättää väsynyt ja krapulaa poteava henkilö LAUANTAI AAMUNA KLO 8.00! Jälkeenpäin on kaduttanut, olisi pitänyt olla kohtelijaampi, mutta ei ketään täysjärkinen, joka ansaitsee kohtelijaan käytöksen, tule lauantaina klo 8.00 soittamaan toisen ovikelloa!

Ja toinen tarina on...ei taida ihan suoranainen herääminen olla, mutta on kuitenkin äkkivirkoaminen, jolloin tämän voi herätykseksi laskea. Eli mökillä tuli faijan kanssa otettua kuppia toissa kesänä ja siinä illan tiimoissa käväisin pusikolla kusella. Mutta olin aikaisemmin horjantanut, ennen kuselle menoa ja silmälasini olivat tippuneet päästäni pusikkoon. No en tietenkään siinä kännissä sitä tajunnut, eikä faijakaan huomannut, että lasit päästä puuttuivat kun tulin. Ei ollut kiinnitänyt huomiota, oliko lähtiessä lasit päässäni vai ei ja oli hänkin sen verran juonut, että vaikutti kummasti asiaan.

Sitten aamulla pienoisessa krapulassa herättyäni rakkoa painoi ja käväisin kusella samassa paikassa mihin olin eilen kussut ja jonne silmälasini olivat lentäneet päästäni. Enkä luonnollisestikkaan muistanut ollenkaan sitä, että silmälasini olivat hukkuneet sinä iltana.

Siinä sitten kusiessa katsoin alespäin ja huomasin, että kusin juuri silmälasieni päälle. Olin aika pahassa unen pöpperössä siinä ja kun tämän tilanteen havaitsin, tuli tultua yllätävän nopeasti pirteäksi!

Sitten ihan tilanteita, johon ei alkoholi liity mitenkään:

Olimme perheen kanssa faijan serkun ja hänen miehensä mökillä ja faijani serkulla ja hänen miehellään oli pikkukoira(kuoli viime kesänä). Ja nukuin lattialla patjalla yöt ja tämä pikkukoira suuntasi usein minun viereeni patjalle nukkumaan. No näin sinä yönä painajaista, jossa jokin epämääräinen örkki syö minua ja heräsin unen kohdalla siihen, kun örkki oli tunkemassa minua juuri suuhunsa. Ja se pikkukoira alkoi nuolla naamaani juuri sillä hetkellä, johon tietysti heräsin ja elin ajatuksissani vielä unta. Pelästyin tietysti ihan perkeleesti ja kesti hetken tovin siinä hiestä märkänä huohottaen tajuta, ettei kukaan syönyt minua, vain tuo mukava ja sosiaalinen pikkukoira vain nuoli naamaani.

Ja toinen, aika legendaarinen varmaan monen kaverusten keskuudessa oleva tilanne. Eli olin kaverilla yötä tänä talvena ja katsoimme siinä jotakin Serie a:n futismatsia ja nukahdin kesken sitä. Sitten kaverini räjäyttää muovipussin 10 sentin päässä korvastani klo 7.00, säikähdin aika pahasti.

Kieltämättä nuo aamuherätykset/heräämiset vituttivat silloin aika rankasti, nykyään niille osaa jo nauraa :) .

 

[koo]

Taas hävettää

Koska olen jo vanha ja kulahtanut minulle vaihdettiin tässä vuosi-pari sitten vähän varaosia.
Leikkaus tapahtui selkäydinpuudutuksessa mutta koska olen myös ”herkkä ihminen reagoimaan lääkkeisiin", nukuin kuin tukki operaation ajan vaikka minun piti kuunnella musiikkia.
Sairaanhoitajan herätellessä minua puhelimeen tajusin heti, että tässäpä se nyt on, tähän mennessä toiseksi kurjin herätykseni:
Avasin silmäni – ja suljin ne saman tien, tarvitsin miettimisaikaa.
Voi pojat, muistin nimittäin kirkkaasti mitä olin höplöttänyt leikkauksen kuluessa. Teeskentelin nukkuvaa ties kuinka kauan ja yritin kuumeisesti muistaa olinko tosiaan laulanut tuota typerää laulua…kolmesti, ja kaikki säkeistöt…
…olinko oikeasti kertonut anestesialääkärille, että hän näyttää kohtalaisen komealta nuorelta mieheltä ?
Ehkä lauloin, ehkä en, mutta jostain syystä lääkärit aamuisella kierrollaan hymyilivät ”inhottavasti” ja olivat sitä mieltä, että voin kotiutua sairaalasta jo kolmen päivän kuluttua. Vastaavat tapaukset pidetään yleensä noin pari viikkoa hospitaalin hoidoissa.

Varsinaista v-mäisintä herätystä en kerro, se oli niiiin kauhea, mutta sain siitä hyvää harjoitusta ”muka nukkumiseen”. Osaan sujuvasti sulkea silmäni uudelleen jos en vielä kehtaakaan "herätä."


Terveisin koo

 

[MikGo]

Viime juhannuksena olin kavereitten bussilla matkassa. Noh armottoman tintauksen jälkeen päätin mennä nukkumaan bussin "vessaan", joka oli muutettu vaatekaapiksi. Tuolla kaapissa oli pinta-alaa ehkä yksi neliö. Sinne kuitenkin yöllä itseni säädin. Aamulla herään ehkä noin kahdeksan yhdeksän maissa armottomaan päänsärkyyn ja pahaanoloon. Päälläni oli ainoastaan nahkarotsi ja housutkin oli jäänyt jonnekin. Kaapissa oli myös erittäin tunkkainen ilma ja rupesi hieman ahdistamaan. Yritin itseäni ylös, mutta ei siitä mitään meinannut tulla. Päässä pyöri niin prkl. Pitkällisen motivoinnin ja tsemppauksen jälkeen "nyt on pakko onnistua!" sainkin kun sainkin itseni ylös ja keräilin suoraan ovesta bussin käytävän lattialle. Onneksi sain siihen itseni pitkälleni niin pystyin jatkamaan uniani. Toisen kerran sitten kun heräsin oli lonkka hieman herkkänä.

 

[SamSpade]

Tämä ei tapahtunut itselleni vaan parhaalle kaverilleni. Kaveri soitti su iltana kertoi mitä oli tapahtunut.
Kaveri oli kanssani eräänä lauantaina juhlimassa raskaasti ja pitkän kaavan kautta. Oli kotiutunut lähes tiedottomassa tilassa joskus 5 aikaan aamulla, vetänyt vaatteet päältään ja kaatunut sänkyyn.
Kaverilla oli 2 kissaa, jotka olivat tietysti kotona.
No aamaulla kaveri herää ja ihmettelee kun kova krapula tuntuu jotenkin oudolle ja silmät ei tahdo aueta. Hieroi sitten silmiään auki ja tajusi hitaasti tapahtuneen. Kissoilla ripuli, paskoneet sänkyyn, kaveri pyörinyt siinä koko yön ja oli yltäpäältä kuivuneessa kissan paskassa. Oksensi samantien ja suoraan peittojen päälle. Juosten suihkuun, takaisin siivoamaan sänkyä, pari kertaa oksentamaan siinä välillä kun käsitteli paskaisia/oksennuksessa olevia vuodevaatteita...
Voi vain kuvitella millä tämä on tuntunut...