Väinö Linna kirjoittaa paukutteli sotaromaania, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Tuntematon sotilas. Vasenta peukalonhankaa pakotti, sillä hän oli eilen opetellut soittamaan kitaralla barré-G-soinnun. Sitä hän tarvitsi, jotta pystyisi soittamaan kultsipuudelilleen Beatlesin yli 10 vuotta myöhemmin julkaistavan Norwegian Wood (This Bird Has Flown) -laulun.
- Perkele, saatana, tästä ei tule mitään, Väinö Linna huusi täyttä.
- Voi sinua pikku Väikköliiniä, kultsin omaa pikku vässykkää, ei Väiniliini saa huutaa, Väinö Linnan kultsipuudeli, Kerttu Linna, jokelsi.
- No mutta kun, saatana, minä en keksi että millaisen läpän, letkautuksen tai muun vastaavan lausuman Koskela voisi tässä heittää. Olen tärkeässä kohdassa. Haluan, että tätä kohtaa hokevat kaikki äijät toisilleen sitten, kun ovat tämän kirjan lukeneet lähemmäs parikymmentä kertaa, Väinö Linna ähisi.
- No mitä siinä nyt lukee, kysyi Kerttu Linna.
- Nyt tässä lukee, että "Koskela suomesta englanniksi. Käännöksiä ei löytynyt valitulle kohdekielelle", Linna mutisi happamana.
- Muutapa se sellaiseksi, että "Koskela Suomesta, syö koiria ja paskantaa valjakkoa", vähänkö ois hauska, Kerttu Linna hihitti.
- Muutan sen vähän eri muotoon, eli "Koskela Suomesta, syö tinaa ja paskantaa uudenvuodentinahevosenkenkiä" Väinö Linna mietti.
- Ei, muuta se muotoon "Koskela Suomesta, syö velkaa ja paskantaa eurobondeja" Kerttu Linna ehdotti.
- Muutan sen muotoon "syö rautaa ja paskantaa kettinkiä", tuli mieleen noista eurobondeista, Väinö Linna älähti. - Mitä muuten ovat eurobondit?
- Emt, kvg, vastasi Kerttu.