Jos firma takoo tavoitteiden mukaisesti rahaa omistajilleen, niin yleensä silloin tj saa jatkaa työssään. Aika yleistä on myös, että hänelle maksetaan jotain bonuksia hyvin tehdystä työstä.
Virkkusella ei pitäis olla huolta potkuista vai onko Kärppien talous sukeltanut pahasti aivan viime aikoina?
Tommi Virkkusen onnistumista Kärppien toimitusjohtajana arvioitaessa, pitää huomioida kuitenkin muitakin asioita (eritoten urheilulliset asiat), kuin vain se liiketaloudellinen näkökulma, paristakin eri syystä. Urheilulliset asiat eivät suoranaisesti toki kuulu Tommi Virkkusen työpöydälle, koska Kärpissä on palkattu hänen alaisuuteensa erillinen urheilutoimenjohtaja, mutta Virkkunen - urheiluorganisaatio Kärppien operatiivisen puolen keulahahmona - vastaa myös luonnollisesti vahvasti niihin liittyvistä asioista.
Nyt pitää kuitenkin muistaa, että urheiluseura (tai -organisaatio) on eri asia, kuin joku yksityisen sektorin yritys, jonka johdosta näiden kahden eri organisaation toimitusjohtajien työnjälkeä ei voi myöskään arvioida samoilla kriteereillä, koska heidnä roolinsa ja tehtävänsä ovat erilaiset. Yksityisen sektorin kasvavan organisaation (tai yrityksen) 'ydintavoitehan' (ja olemassaolon syy) on kasvattaa liiketoimintaansa ja toimitusjohtajan päätehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille ja jokaisen toimitusjohtajan päätöksen tulisi viedä tätä tavoitetta kohti. Vähän kärjistettynä: jos et kykene tuottamaan voittoa osakkeenomistajille, niin olet vähän niinkuin huono toimitusjohtaja.
Liiketoiminnan kasvu ja voiton tavoittelu, se on se kaikista suurin ydinsyy olemassaoloon. Ei ole tavallaan olemassa mitään muuta sellaista ydintehtävää, joka tällaisen yrityksen päävastuulla olisi. Jos toimitusjohtaja onnistuu kasvattamaan yrityksen kokoa ja generoimaan voittoa osakkeenomistajille, niin käytännössä varmuudella hän on onnistunut myös tuotteen tarpeellisuuden kasvattamiseen (joka johtaa myyntiin, joka johyaa siihen voittoon etc.) liittyvissä tehtävissä. On siis ihan loogista, että tällaisessa yrityksessä toimitusjohtajan onnistumista arvioidaan juuri liki pelkästään (tai ensisijaisesti) sen voiton generoimisen ja liiketoiminnallisen kasvun perusteella, koska se on ainoa pääsyy, miksi tuollainen pulju ylipäätään on pystyssä.
Hyvin harvoin voisi kait olla mahdollista sellainen skenaario, jossa toimitusjohtaja onnistuu rahan generoimisessa yrityksen kassaan ja kasvattamaan yritystä, mutta se jokin firman "päätuote" onkin ihan paskaa tai "ei menesty" tjsp. Yksityisen sektorin voittoa tavoittelavassa yrityksessä nämä asiat harvemmin ovat ristiriidassa, siksi voiton tuottaminen osakkeenomistajille on hyvä onnistumisen mittari myös toimitusjohtajan onnistumisesta, koska se (voiton tuottaminen) tarkoittaa vähän pakosti sitä, että yrityksessä myös ne muut - päätavoitetta tukevat asiat (investoinnit, markkinointi, myynti etc.) - on hoidettu hyvin, koska kaikki tämä toiminta tukee vain ja ainoastaan sitä voiton tavoittelua, joka on se päätavoite.
Urheiluseurathan ovat kuitenkin ns. "Not-For-Profit Organization" (NFPO) tyyppisiä organisaatioita. Lainaus Wikipediasta:
NFPOs are considered "recreational organizations", meaning that they do not operate with the goal of generating revenue. Urheiluseuran päätehtävä tai
ensisijainen syy olemassaoloon ei ole tuottaa voittoa tai kasvattaa liiketoimintaansa, vaan NFPO:n olemassaolon syyt ovat muut "erikseen ja tarkasti määritellyt syyt". Urheiluseurassa - vähän kärjistäen - liiketappio on aina se 'odotettu' tulos, nollatulos on jo onnistunut tilikausi ja positiivinen liikevoitto onkin sitten jo kaikkien odotusten. Urheiluseurassa se pääsyy olemassaoloon ja päätavoite on se urheilu ja siinä menestyminen. Voiton tavoittelu yms. liiketoiminnallinen kasvu on urheilussa enemmänkin sen urheilun sivutuote/-bisnes.
Oulun Kärpät Oy on toki malliltaan osakeyhtiö, mutta se operoi sellaisella liiketoiminnallisella alalla, että se ei ole voittoa tavoitteleva '
yritys', vaan NFPO-'
organisaatio', koska sen tavoite ja olemassaolon syy ei ole voiton tuottaminen, liiketoiminnallinen kasvu ja rahan jakaminen osakkeenomistajille, vaan urheilullisen menestymisen ja kasvun maksimointi. Modernissa ammattiurheilussa toiminta on vain ikään kuin järjestetty liikeyritysmalliseksi osakeyhtiömuodoksi (eli yhdistykset 'yhtiöityivät'), mutta siinä mukana olevien organisaatioiden päätavoitteet ja ambitiot eivät edelleenkään ole liiketaloudellisen edun hankkimiseen liittyviä. (Nyt pitää myös osata erottaa termien "yritys" ja "organisaatio" erot. Kaikki yritykset ovat organisaatioita, mutta kaikki organisaatiot eivät ole yrityksiä).
Urheiluseurassa on siis mahdollista - toisin kuin yksityisen yrityksessä -, että nuo kaksi asiaa ovat ristiriidassa: organisaatio voi tuottaa voittoa ja jopa kasvaa (mikä on sinänsä jopa sivuseikka, koska koko NFPO-organisaatiota - eli tässä tapauksessa urheiluseuraa - ei ole perustettu tätä tarkoitusta varten), mutta organisaatio voi hoitaa sen päätavoittee ja -syyt olemassaoloon täysin päin persettä. Joten, koska urheiluseurassa voiton tavoittelu ja rahan tuottaminen kassaan ei ole se päätavoite, niin myöskään toimitusjohtajan onnistumista työssään ei pidä arvioida (ainakaan pelkästään) sen avulla, että miten paljon rahaa hän on tuonut kassaan tai osakkeenomistajille. Urheilussa se "tuote", eli se urheilullinen menestys toki johtaa myös kohtuu varmuudella liiketaloudellisen hyvän kerryttämiseen, mutta se ei ole se syy, miksi sitä urheilullista menestystä tavoitellaan (toisin kuin voittoa tavoittelevassa yrityksessä, jossa sen "tuotteen" menestymisen tarkoituksena on voiton kerryttäminen)
Tommi Virkkusta ei palkattu Oulun Kärpät Oy:n toimitusjohtajaksi (huom. päätavoitteenaan) tuottamaan voittoa Oulun Kärpät Oy:n osakkeenomistajille tai tuomaan liiketoiminnallista kasvua, vaan tuomaan Oulun Kärpät Oy:n ydintoiminnalle 'voittoa/menestystä' eli maksimoimaan urheilullinen menestymisen ja urheilullinen kasvu. Jos haluaa vielä tästä laventaa Kärppien merkityksen syytä, niin Kärpät on periaatteessa ylimalkaisesti sanottuna, olemassa urheiluseurana ensisijaisesti ja pääasiallisesti "urheilun harjoittamista varten".
****
Ammattilaisurheilun yhtiöityminen ja kaupallistuminen toki on mahdollistanut sen, että tätä nykyä myös urheiluseuroille tärkeintä toiminnassa ei olekaan enää se "itse toiminta" eli urheilu (ns. "perinteinen urheiluseura"), vaan taloudellisen hyötyjen saavuttaminen (kaupallinen-markkinallinen urheiluseuratyyppi). Vielä joku aika sitten lähihistoriassa (Heikkilän, Kojon ja Marjamäen aikana), Kärpät oli perinteinen urheiluseura, jonka toiminnan keskiössä oli se itse toiminta eli 'urheilu' ja sen voittojen maksimointi. Tommi Virkkusen alaisuudessa Kärpät on kuitenkin muuttanut olemassaolon muotoaan ja päättänyt valita tuon toisen polun, jossa tärkeintä onkin tulosten kautta saavutettu taloudellinen etu ja voitot. Palataan sitten asiaan, kun Kärpät muuttuu takaisin perinteiseksi urheiluseuraksi, jossa toiminnan keskiössä tärkeintä on se itse urheilu.