Viime hetken vinkit Jukolaan

[Oijennus]

Pakkaus käynnissä ja kysyisin näin ensikertalaisena vinkkejä, että mitä kannattaa muistaa pakata rinkkaan? Siis normaalien kamojen ulkopuolelta?

Kai se on sallittua oman juomavyön kanssa Jukolassa juosta?

 

[DAF]

On sallittua, juottoja on kyllä pidemmillä osuuksilla vähintään kaksi ja lyhyilläkin se yksi.

Pakkaisin tällä kertaa erityisesti sadevehkeitä, ja joka kerran olen ottanut pipon ja hanskat. Yllättävän kylmää on vaikka sääennusteissa asteita riittääkin. Mitään sen erityisempää et tarvitse. Suosittelen tosin myös sen yhden kaljan pakkaamista - se on kohtalaisen miellyttävä ottaa kisasaunassa osuuden jälkeen. Ja se 3 euroa saunaan käteisenä toki.

Jukolan kaupoista saa ostettua kaikkea kisaan liittyvää ja muutakin.

 

[Lert]

Tsemppiä kaikille reissuun!

Itellä oli tarkoitus kisata tänä vuonna ensimmäistä kertaa Jukolassa, mutta viimehetkillä tiimi hajosi. Pettymys ei ole iso, sillä hieman arveluttaa vielä omat taidot. Rasteilla en ole käynyt vuosiin mutta toki suunnistan maastossa työni puolesta lähes päivittäin joten tuntuma karttaan on mainio.

 

[Oijennus]

Thänks. Olut/oluet on pakkauslistan kärjessä.

Ajattelin sadevaatteet ja vaelluskengät ottaa matkaan, jos ja kun märäksi heittää. Alueella ilmeisesti on vesipullojen täyttöpisteitä siellä sun täällä.

Itseäni lähinnä oma kunto huolestuttaa, ei rastit niinkään. Toisaalta, vaikka kontaten maaliin.

 

[DAF]

On vesipisteitä aina tarjolla. Ja kunnon kuravaatteet, ja suosittelen ihan kumppareita. Se kisakeskus menee tolla porukan määrällä sateisella kelillä helposti todella mutaiseksi, vaikka mitä temppuja tehtäisiin.

 

[Oijennus]

Mä noita kumppareita mietin, mutta ne jalassa 3-4 km autolta teltalle ei kuulosta kauhean herkulta. Ja rinkassa roikkumassakaan ne houkuta. Meneekö alue kauttaaltaan mudaksi vai miten?

 

[DAF]

Ajetaan sinne aina haketta jne., mutta esimerkiksi Kuopiossa upposi sunnuntaiaamuna helposti sen vaelluskengän verran. Voi mennä mutalikoksi todella pahasti. Vaikea sanoa, kun en ole vielä kisakeskuksessa käynyt.

 

[L. Paraske]

Tsemppiä kaikille reissuun!

Itellä oli tarkoitus kisata tänä vuonna ensimmäistä kertaa Jukolassa, mutta viimehetkillä tiimi hajosi. Pettymys ei ole iso, sillä hieman arveluttaa vielä omat taidot. Rasteilla en ole käynyt vuosiin mutta toki suunnistan maastossa työni puolesta lähes päivittäin joten tuntuma karttaan on mainio.

Vähän osuudesta tietysti riippuu, mutta yleisesti ottaen itse suunnistaminen on Jukolassa helpompaa kuin iltarasteilla. Alkuosuuksilla ja yhteislähdön jälkeen mennään tietysti pitkälti letkoissa ja muulloinkin reitit ovat "poluttuneet" koodinhuutelijoista puhumattakaan eli aika vähän sellaisia kinkkisiä suunnistustilanteita viestiin mahtuu. Ja siellä maastossahan on todella paljon eri tasoisia menijöitä eli tuskinpa omaa osaamista tarvitsee hävetä. Tokikaan missä rapakunnossa ei kannata lähteä mikäli tavoite on kulkea kävelyvauhtia nopeammin.

Ja muillekin tiedoksi, että vaikkei kuulukaan mihinkään seuraan eikä muutakaan joukkuetta ole, niin Jukolaanhan on suht helppo päästä mukaan, sillä Jukolan kotisivuilta löytyy suunnistajapankki, jonne voi joko jättää oman ilmoituksensa tai seurata jäseniä tarvitsevien joukkueiden jättämiä ilmoituksia. Tätä kautta omakin joukkue on löytynyt.

Mä noita kumppareita mietin, mutta ne jalassa 3-4 km autolta teltalle ei kuulosta kauhean herkulta. Ja rinkassa roikkumassakaan ne houkuta. Meneekö alue kauttaaltaan mudaksi vai miten?

Riippuu paikasta. Ainakin Kuopiossa pari vuotta sitten niityllä sijainnut kilpailukeskus oli aikamoinen mutakeskittymä vaikka itse viestien aikaan ei tainnutkaan sataa. Sen sijaan viime vuonna (en itse ollut paikalla, muut korjatkoon) kilpailukeskus taisi olla suurelta osin asfaltilla. Enpä ole edes ehtinyt tutkailemaan mitä Lappeenrannassa on edessä, mutta kyllä ne kumpparit ainakin mukaan lähtee.

 

[DAF]

Tällä kertaa ollaan aivan luonnon keskellä peltoaukealla, siksi ainakin perstuntumalta suosittelin nimenomaan kumppareita.​

 

[calvin]

Pidempivartiset vedenpitävät vaelluskengät on aika kova sana saappaisiin verrattuna.

 

[TAM]

Toivottavasti kaikilla oli kumisaappaat (tai vaelluskengät) matkassa. Tosin näytti ainakin erään urheilukaupan myymälässä käyvän kumisaapaskauppa aika kivasti, joten ihan kaikki eivät olleet varautuneet säähän. Itse vedin kisakeskuksessa kumppareissa sekä sadeasussa ja mikäs siellä oli ollessa. Onneksi oli sentään aika lämmin ilma sateesta ja tuulesta huolimatta.

Ankkuriosuudelle sitten taas lähdin, kun tuli poisjääntejä ja varamiehet halusivat lyhyempiä osuuksia. Jotenkin aika rankan oloinen lenkki oli ja aikaakin meni enemmän kuin mitä oletin (puhutaan siis sijoista siellä tonnin tuntumassa). Kunnialla kuitenkin läpi ja jos sitä sitten ennen ensi kesää jaksaisi vähän käydä lenkilläkin, niin voisi mennä vähän vauhdikkaammin. Ja parissa kohtaa pääsi ihan suunnistamaankin mikä oli mukavaa. Muutenhan siellä normaaliin tapaan olivat urat valmiina rastilta rastille. Pari pienempää ja pari isompaa virhettä (tai väärää reitinvalintaa) matkalla tuli, mutta ei mitään katastrofaalista ja hyvin pysyin kiinni siinä missä mennään.

Koodinhuutelijat jotenkin itseäni huvittavat. Tai no ehkä ärsyttävätkin siinä mielessä, että jos letkassa on yksi (kärjistäen) joka tietää missä mennään ja muut seuraavat perässä. Näin huonokuntoisena kun voisi nimenomaan suunnistustaidolla pärjätä edes vähän paremmin.
Ja erityisesti yhdelle kaverille piti naurahtaa oikein ääneen, koska kun oltiin tulossa kilpailukeskuksen läpijuoksuun, niin kaveri huuteli sitä kilpailukeskuksessa olleen rastin koodia vaikka olimme näköetäisyydellä kisakeskuksesta. Kai sitä nyt sen verran voisi itsekin yrittää, että löytäisi rastin kisakeskuksen aidan vierestä ennen viitoitusta. No, mutta eipä tuo nyt niin vakava tapahtuma toki ole. Huvittaa vain.

Lauantaina peltoparkissa oli kaiketi ollut vähän kireämpi tunnelma kuin sunnuntai-iltapäivänä. Ihan hyvässä hengessä siellä odoteltiin traktoria ainakin siinä osassa missä oma automme oli parkissa. Järjestäjät tarjosivat leipää ja juotavaa odottelijoille. Laitoinkin kisapalautteeseen isot kiitokset traktorikuskeille, jotka painoivat ilmeisen pitkää päivää saadakseen kaikki autot pois pellolta. Ainakin se meidät hinannut kuski kyseli sunnuntaina iltapäivästä (joskus kolmen jälkeen), että kuka voitti viestit. Ei ollut paljoa ehtinyt kisoja seuraamaan.

Vähän sääli muutenkin tietysti kisajärjestelijöiden kannalta, että sattui noin sateinen sää, mutta sellaistahan se ulkoilmaurheilu on. Omasta mielestäni järjestelyt toimivat kuitenkin hyvin eikä mitään isompaa valittamisen aihetta löytynyt. Saunoissakin oli löylyä ja suihkuissa lämmintä vettä.

 

[kananlento]

Harmillinen sää kyllä tuli. Kävely teltta-alueilla ja kilpailukeskuksessa oli aikamoista mudassa uimista. Itsellä oli varusteet ihan ok, mutta kunnon kenkiä noihin olosuhteisiin en omista ja se oli aika iso miinus. Kumisaappaat olisi ollut ihan ehdottomat. Vaihtovaatteita olisi pitänyt olla enemmän, kun onnistuin teltassa kastelemaan ne "kuivat vaatteet". Mutta tämä menee huolimattomuuden piikkiin.

Oma valmistautuminen meni aika vihkoon, kun nukkuminen jäi alle tuntiin ja aamupala jäi syömättä ennen omalle osuudelle lähtöä (6. osuus). Alkumatka meni kohtuu mukavasti ja pidin joukkueen sijoituksen varsin mukavasti ja jokusen sijan paransinkin, mutta sitten puolimatkan jälkeen iski kyllä totaalihyytyminen. Paikat kramppasi ja energiat loppui ihan täysin. Juokseminen ja puiden ja ojien yli hyppiminen muuttui todella vaikeaksi. Loppua kohti sain sentään jonkinlaisen lisäbuustin, mutta aika jumissa oli koko äijä kun maaliin pääsi.

Mutta koska pystyin joukkueen sijoitukset pitämään melko samana, 850 tienoilla niin kyllä siellä taisi aika monella muullakin olla vaikeaa. Ehdin jo pelästyä, että romahdutin joukkueen suorituksen mutta joukkuekaverit tulivat oikeinkin iloisina vastaan. Hyvä näin!

On se hieno tapahtuma, vaikka olosuhteet oli melkein pahimmat mahdolliset tänä vuonna.

 

[Berrie]

Olihan tuolla tapahtumalla vaan erittäin huonoa tuuria säiden puolesta. Alkukesän helposti huonoimmat säät napsahti viikonlopulle. Ja tosiaan ihan kuravelliksi meni mestat. Varmasti vaikutti yleisömääräänkin todella merkittävästi tuo sää, paikalliset pysyivät varmasti hyvillä mielin sisätiloissa etenkin kun alkoi kantautumaan tieto parkkipaikkaongelmista.

Minulle tämä oli ensimmäinen Jukola, toki piti mennä senkin takia kun kotikaupungissa järkättiin. Joukkueella oli yksi tavoite eli hyväksytty suoritus ja se myös tuli. Osuudet pääsääntöisesti arvottiin ja minulle tuli ankkuriosuus. Porukassa on kyllä huomattavasti kovakuntoisempaakin ukkoa, mutta ei sinällään tuo matkana pelottanut, suunnistuksellisesti ehkä enemmänkin. Iltarasteja on toki jonkin verran takana, niin suht luottavaisesti pystyi lähtemään.

Yhteislähdössähän sitä piti lähteä kello 9 ja aivan täyteen kuravelliin pääsi hönkimään, lähdin suht varovasti liikkeelle ja lähinnä vaan massan mukana. Hetihän siellä alkoi kuulumaan niitä rastikoodeja, mutta omaa ykkösrastiani en kuullut ja ehkä siitä olisi pitänyt omat johtopäätökset vetää että olin vika paikassa. Ykköstä tulikin sitten etsittyä aika kauan ja sain lopulta vähän vinkkiä että oon aika pielessä. Alkuosa muutenkin sisälsi pientä häröilyä, mutta jossain vaiheessa alkoi saamaan juonesta kiinni. Loppua kohti tuli vähän lisättyä vauhtia kun kuntoa tuntui riittävän.

Ihan hauskaahan tuolla oli käydä. Sinällään iltarastit ovat haastavampia koska siellä pitää oikeasti suunnistaa, tuolla riitti että valitsee oikean uran ja muistaa mille rastinumerolle on menossa. En muista kuin yksittäisiä kertoja vilkaisseeni rastimääreistä mitä yritän etsiä, koska polku vei kuitenkin perille. Matkaa kertyi vain vähän alle 21 kilometriä eli kovin paljoa ylimääräistä ei tullut juostua ja aikaa meni vähän reilu 3 tuntia. Menen kyllä uudestaankin Jukolaan se on varma.

 

[kananlento]

Ykköstä tulikin sitten etsittyä aika kauan ja sain lopulta vähän vinkkiä että oon aika pielessä. Alkuosa muutenkin sisälsi pientä häröilyä, mutta jossain vaiheessa alkoi saamaan juonesta kiinni.

Yllättävän monelta, joiden kanssa puhuin kuulin samaa. Siis osuudesta huolimatta. Mutta toki näin harrastajana siinä alussa joutuu vähän hahmottamaan etäisyydet kartalla ja luonnossa ja ensimmäinen rasti on yleensä kohtuu pitkä niin kyllä se alku usein tökkii. Itsekin vähän sekoilin alussa, mutta silti sain melko hyvän sijoituksen ekalle väliajalle joten oli siellä muillakin haasteita.

Itse pääsin ensimmäisen kerran lähtemään vaihdosta osuudelle ilman aamun yhteislähtöä ja olihan se melko erilaista. Varsinkiin alkuun sai suunnistaa melkein omassa rauhassa. Toki niitä polkuja oli jo muodostunut, mutta niitäkin alkaa aamusta olla kohtuu paljon, joten kyllä siinä piti vähän paremmin kartallakin olla. Lopulta muitakin kutososuuden juoksijoita alkoi kuitenkin tulla vastaan, joen enemmän meni jonossa juoksemiseksi loppua kohden.

Ihan hauskaahan tuolla oli käydä. Sinällään iltarastit ovat haastavampia koska siellä pitää oikeasti suunnistaa, tuolla riitti että valitsee oikean uran ja muistaa mille rastinumerolle on menossa.

Tämä on totta, iltarastit on huomattavasti vaikeampia suunnistuksen osalta.

 

[stiflat]

Koodinhuutelijat jotenkin itseäni huvittavat. Tai no ehkä ärsyttävätkin siinä mielessä, että jos letkassa on yksi (kärjistäen) joka tietää missä mennään ja muut seuraavat perässä. Näin huonokuntoisena kun voisi nimenomaan suunnistustaidolla pärjätä edes vähän paremmin.
Ja erityisesti yhdelle kaverille piti naurahtaa oikein ääneen, koska kun oltiin tulossa kilpailukeskuksen läpijuoksuun, niin kaveri huuteli sitä kilpailukeskuksessa olleen rastin koodia vaikka olimme näköetäisyydellä kisakeskuksesta. Kai sitä nyt sen verran voisi itsekin yrittää, että löytäisi rastin kisakeskuksen aidan vierestä ennen viitoitusta. No, mutta eipä tuo nyt niin vakava tapahtuma toki ole. Huvittaa vain.

Näin ulkopuolisena, mitä nämä koodin huutelijat ovat? Tai siis mihin pyrkivät? Onko jokaisella rastilla joku koodi ja huutavat sinne tietä, vai mitä? Eikö se leimaaminen kuitenkin ole ihan tuollaista tv:ssä nähtyä sähköistä, joten mikään "koodin" saaminen ei ainakaan siinä tule kyseeseen, kuten jossain armeijan kynällä merkittävillä rasteilla? Auttaako näitä koodin huutelijoita joku (siis joku muu kuin yhtä eksyksissä oleva)..?

Tuo Jukolan tv-lähetys on kyllä jotenkin aina mukaansa nappaava, vaikka ennakkoon ajateltuna suunnistus ei niitä parhaimpia tv-lajeja olisi.

 

[Espoon Siniset]

Näin ulkopuolisena, mitä nämä koodin huutelijat ovat? Tai siis mihin pyrkivät? Onko jokaisella rastilla joku koodi ja huutavat sinne tietä, vai mitä? Eikö se leimaaminen kuitenkin ole ihan tuollaista tv:ssä nähtyä sähköistä, joten mikään "koodin" saaminen ei ainakaan siinä tule kyseeseen, kuten jossain armeijan kynällä merkittävillä rasteilla? Auttaako näitä koodin huutelijoita joku (siis joku muu kuin yhtä eksyksissä oleva)..?

Tuo Jukolan tv-lähetys on kyllä jotenkin aina mukaansa nappaava, vaikka ennakkoon ajateltuna suunnistus ei niitä parhaimpia tv-lajeja olisi.

En ole kilpaillut, mutta siis jokaisella rastilla on oma koodinsa ja niiden pitää täsmätä siihen, mitkä on merkitty omaan karttaan. Tuosta voi nähdä esimerkiksi KooVeen ankkurin sekä yhden harrastelijan rastiväliajat ankkuriosuudelta. Tilanne osuudella -kohta on tyhjä, mikäli rastilla on hajontaa.

Lappee-Jukola 2016, Jukolan Viesti - | Tulokset |
Lappee-Jukola 2016, Jukolan Viesti - | Tulokset |

 

[oukka]

Näin ulkopuolisena, mitä nämä koodin huutelijat ovat? Tai siis mihin pyrkivät?

Joo jokaisella rastilla on 2-3 -numeroinen koodi, josta voit rastille tultuasi varmistaa tulleesi oikealle rastille. Koodit on jokaisella siis kartassa tätä tarkistusta varten. Jukolassa on käytössä hajonta, joten kaikki eivät käy ihan samoja rasteja. Siksi nämä huutelijat kyselevät joka rastin jälkeen onko lähistöllä muita, joilla on sama seuraava rasti, jotta tietävät sitten lyöttäytyä peesiin. Jotkut huutelevat koodeja siellä rastiväleillä saadakseen varmistuksen siihen että ovat menossa oikeaan suuntaan. Sitten on vielä ne, jotka kailottavat puskassa että "täällä on 125", jolloin sadan metrin säteellä jokainen saa rauhassa arvailla onko kaveri tosissaan vai yrittääkö kusettaa toisia juoksemaan väärään suuntaan.

Mullahan oli nyt se ankkuriosuus ja asetin itselleni kovahkon aikatavoitteen eli kolmen tunnin alituksen. Ensikertalaisena alku meni vähän kattellessa, mutta pysyin tavoitevauhdissa vaikka letkassa meneminen selvästi hidasti vauhtia monella rastivälillä. Olisi ehkä pitänyt alussa yrittää kiriä nopeampien letkojen mukaan.

Vaikeudet alkoivat puolentoista tunnin kohdalla 13 rastin jälkeen, molemmat pohkeet kramppasivat aika kovasti ja vähän myöhemmin takareidet ja sitten vielä toisen jalan sisäreisikin. Selviytymistaisteluksihan se sitten meni ja väsyneenä alkoi myös kompurointi. 27-28 -välillä rysähdin yhden krampin seurauksena kyljelleni kankaaseen sopivan kokoisen kiven päälle, ja sen jälkeen ei montaa juoksuaskelta enää pystynyt ottamaan. Yksi ojakin tuli uitua. Lopulta maalissa yllättävän vähän tavoiteajasta jääneenä kuitenkin.

Aamun yhteislähdössä Jukolalla ei kyllä ole paljoakaan tekemistä suunnistuksen kanssa juuri tuon jonossa menemisen, urien ja koodinhuutelijoiden vuoksi. Vain kymmenkunta rastiväliä voin sanoa rehellisesti suunnistaneeni, muuten oli pakko mennä jonossa ja yrittää pysytellä kartalla. Parhaita hetkiä oli ne kun sai hetken edetä aivan yksin. Suunnistuksen puolesta selvisin aika pienillä virheillä, mutta tuo jalkojen loppuminen kyllä harmittaa kun luulin olevani kunnossa.

Joukkueen tavoite oli hyväksytty suoritus ja se saatiin. Itsekin jopa noista vaikeuksista huolimatta sain parannettua joukkueen sijoitusta, mikä kyllä yllätti. Ilmeisesti muillakin noilla sijoilla oli aika vaikeaa.

 

[kananlento]

Suunnistuksen puolesta selvisin aika pienillä virheillä, mutta tuo jalkojen loppuminen kyllä harmittaa kun luulin olevani kunnossa.

Itselle on tullut tämä vastaan oikeastaan joka vuosi. Kyllä se aina rankkaa on kun vauhdilla edetään ja takana yleensä huonot unet ja vähän ruokaa. Energiat menee väkisinkin maihin. Parhaiten menee, kun koittaa vaan vetää tasaiseen tahtiin ilman liikaa repimistä.

 

[oukka]

Itselle on tullut tämä vastaan oikeastaan joka vuosi. Kyllä se aina rankkaa on kun vauhdilla edetään ja takana yleensä huonot unet ja vähän ruokaa. Energiat menee väkisinkin maihin. Parhaiten menee, kun koittaa vaan vetää tasaiseen tahtiin ilman liikaa repimistä.

Rauhallisella vauhdilla etenin kyllä kun tietysti oli lauantaina tullut tampattua ympäri kisakeskusta aivan riittävästi eli jalat oli varmasti valmiiksi vähän väsyneet. Toinen juttu on se, että näin oululaisena ei ole tottunut noin mäkiseen maastoon joten pohkeethan siinä väsyi sitten. Täällä ei ole mäkiä, yhtään.

No opiksi on otettu, ensi vuonna paremmassa kunnossa ja paremmalla tankkauksella. Osaapa vähän taktikoidakin nyt kun neitsyys on mennyt.

Katselin eilen YLE Areenasta ensimmäisen ja seitsemännen osuuden, ja pistin merkille että vielä ensimmäisellä osuudella gps-seurannassa varottiin paljastamasta radasta mitään. Näytettiin karttaa vain lähestyttävän rastin ympäristöstä ja sekin monesti kierrettynä tai peilikuvana. Ankkuriosuudelta näkyi joviaalisti kuuden-seitsemän rastin verran kerrallaan hajontoineen päivineen. Huippujen reitinvalintoja käytiin tarkkaan läpi selostuksessa ja tehtiin aika selväksi miksi mikäkin valinta voi olla hyvä tai huono.

Eli, jokaisen yhteislähdössä ankkuriosuudelle lähtevänhän kannattaisi ehdottomasti seurata tv-lähetystä kun siitä saa tulevasta radasta todella hyvän kuvan jo etukäteen ja voi miettiä reitinvalinnat valmiiksi, vieläpä kärkijätkien valintoihin peilaten! Eipä tätä ensikertalainen tajunnut.

 

[oukka]

No opiksi on otettu, ensi vuonna paremmassa kunnossa ja paremmalla tankkauksella. Osaapa vähän taktikoidakin nyt kun neitsyys on mennyt.

Taas ollaan menossa, mutta toiveajatteluksi jäi tuo parempi kunto. Viime kesä ja syksy meni vammoja parannellessa eikä juoksukunto ole nyt edes vuoden takaisella tasolla. Siksi tänä vuonna vähän kevyempi osuus, eli kolmonen. Taitaa Enon maasto tosin olla korkeuseroineen sellainen, ettei tuotakaan voi kevyeksi sanoa.

Toivotaan viimevuotista mukavampaa säätä ja satsataan nyt sitten vaikka kaikkeen muuhun kuin vauhtiin.

 

[L. Paraske]

Taas ollaan menossa, mutta toiveajatteluksi jäi tuo parempi kunto. Viime kesä ja syksy meni vammoja parannellessa eikä juoksukunto ole nyt edes vuoden takaisella tasolla. Siksi tänä vuonna vähän kevyempi osuus, eli kolmonen. Taitaa Enon maasto tosin olla korkeuseroineen sellainen, ettei tuotakaan voi kevyeksi sanoa.

Toivotaan viimevuotista mukavampaa säätä ja satsataan nyt sitten vaikka kaikkeen muuhun kuin vauhtiin.

Olin jo huutamassa että mitä ihmettä, mutta tosiaan kun noilla leveyksillä mennään niin yön pitkä onkin jo kakkososuus, aivan samoin kuin oli muutama vuosi sitten Kuopiossa. Tosin onhan tuo kolmonenkin ihan reipas 12 km eli ei lyhimmästä päästä. Myös itse löin sattumalta juuri tänä aamuna lukkoon, että juoksemaan lähdetään ja nimenomaan kolmososuudelle. Eilen kävin vetäisemässä Espoon Luukissa seitsemän kilsan lenkin ja ei se ainakaan luottamusta herättävää menoa ollut, mutta maastokin tuolla Luukissa muistutti juuri noita Kuopion maastoja, joka omista Jukolakokemuksista on ollut selvästi rankin. Yhtään en tiedä mitä Enossa on luvassa, mutta rankkaa tulee olemaan joka tapauksessa. Painoa on kertynyt vuoden takaisesta lisää 4-5 kg, ja kyllä se perkele noissa mäissä tuntuu. Vielähän tässä ehtii toki pudottaa.

Lisätäänpä vielä, että totta tosiaan toivotaan parempaa säätä kuin viime vuonna, jolloin se sade ei loppunut saatana kirveelläkään. Ikävä on ollut myös nyt lähes vuosi myöhemmin lukea Lappeen Riennon murheita kun Jukolasta tuli ensimmäistä(?) kertaa historiassa järjestäjälle takkiin ja ilmeisesti ihan kunnolla.

 

[TAM]

Taas ollaan menossa, mutta toiveajatteluksi jäi tuo parempi kunto. Viime kesä ja syksy meni vammoja parannellessa eikä juoksukunto ole nyt edes vuoden takaisella tasolla. Siksi tänä vuonna vähän kevyempi osuus, eli kolmonen. Taitaa Enon maasto tosin olla korkeuseroineen sellainen, ettei tuotakaan voi kevyeksi sanoa.

Toivotaan viimevuotista mukavampaa säätä ja satsataan nyt sitten vaikka kaikkeen muuhun kuin vauhtiin.

Itsellä vähän samaa ongelmaa juoksukunnon kanssa. Syksyllä meni nilkka pahasti ympäri ja tuli aika pitkä tauko. Mutta toki enemmän syytä heikkoon juoksukuntoon löytyy peilistä eli olisihan sitä kevään aikana vähän enemmänkin voinut käydä juoksemassa.
Omaa osuutta ei ole vielä tiedossa. Valoisaa periaatteessa toivoin, mutta eipä se nyt ihan säkkipimeää ole kai oikein missään vaiheessa. Pari viime vuotta on mennyt ankkuriosuudella, mutta paremmin sujuisi joku vähän kevyempi osuus. Mutta jos ei ankkuriksi löydy halukkaita, niin itse suostun sen kiertämään läpi.

Noin muuten ei ole tullut käytyä kuin yhdet kansalliset kisat tässä kevään aikana. Enemmänhän kisat menevät itselläni kuntosuunnistusvauhdilla, mutta onhan se toisaalta aina vähän eri juttu laittaa numerolappu rintaan (huolestuttavasti tosin ovat alkaneet kisajärjestäjät enenevissä määrin luopumaan numerolappujen käyttämisestä). Suunnistus on omalla osallani aika hyvässä iskussa eli rastit ovat löytyneet hyvin ja omasta mielestäni reitinvalinnat ovat olleet onnistuneita. Jos sitä vaikka sitten ensi kesää varten olisi juoksukin paremmalla tolalla.

Saa nyt sitten nähdä millä taktiikalla tulee itse lähdettyä Jukolaan. Riippuu toki osuudestakin. Periaatteessa jos mahdollisimman hyvän tuloksen haluaisi, niin pitäisi iskeä sopivaan letkaan ja mennä siinä. Toisaalta enemmänhän Jukola on "elämysmatkailua" ja itse ainakin pidän enemmän siitä, että pääsee vähän itsekin suunnistamaan ja menemään yksin. Vaikka siinä todennäköisesti ajassa häviääkin.

 

[DAF]

Olin jo huutamassa että mitä ihmettä, mutta tosiaan kun noilla leveyksillä mennään niin yön pitkä onkin jo kakkososuus, aivan samoin kuin oli muutama vuosi sitten Kuopiossa. Tosin onhan tuo kolmonenkin ihan reipas 12 km eli ei lyhimmästä päästä. Myös itse löin sattumalta juuri tänä aamuna lukkoon, että juoksemaan lähdetään ja nimenomaan kolmososuudelle. Eilen kävin vetäisemässä Espoon Luukissa seitsemän kilsan lenkin ja ei se ainakaan luottamusta herättävää menoa ollut, mutta maastokin tuolla Luukissa muistutti juuri noita Kuopion maastoja, joka omista Jukolakokemuksista on ollut selvästi rankin. Yhtään en tiedä mitä Enossa on luvassa, mutta rankkaa tulee olemaan joka tapauksessa. Painoa on kertynyt vuoden takaisesta lisää 4-5 kg, ja kyllä se perkele noissa mäissä tuntuu. Vielähän tässä ehtii toki pudottaa.

Lisätäänpä vielä, että totta tosiaan toivotaan parempaa säätä kuin viime vuonna, jolloin se sade ei loppunut saatana kirveelläkään. Ikävä on ollut myös nyt lähes vuosi myöhemmin lukea Lappeen Riennon murheita kun Jukolasta tuli ensimmäistä(?) kertaa historiassa järjestäjälle takkiin ja ilmeisesti ihan kunnolla.

Riennon tappioista voivat kyllä valitettavan paljon syyttää itseään ja varasuunnitelmien puuttumista jne. Nyt muuten järjestäjät ovat järjestäneet Joensuusta maksuttoman bussikyydin Enoon, minkä olettaisin houkuttelevan paljon ja toimivan hienosti, kun lappumaksuhärdelliä ei ole. Pysäköintihän on julmetun kaukana kisapaikalta, 4-5 km (järjestäjien sivuilla lukee 3,4 km, mutta se viiva alkaa ehkä kilometri parkkipellolta).

Maasto tulee olemaan rankkaa ja itäsuomalaiseen tottumattomalle haastavaa, muttei erityisen hankalakulkuista. Yhtä isoa vaaraa kierretään ja komeaa maisemaakin on tarjolla. Pitkästä aikaa kisakeskus on taajamaympäristössä (lähinnä ehkä 2009 Mikkeli viimeaikaisista, toki Vantaallakin oli osin samaa) ja esim. kaupat ovat jäähallissa. Jollei ole täysin ukkoskeli, erityisen pitkää pimeäähän noilla korkeuksilla ei tule. Itselläni tulee 20:s juostu Jukola peräjälkeen, joten pieni jubileekin on pidettävä.

 

[TAM]

Riennon tappioista voivat kyllä valitettavan paljon syyttää itseään ja varasuunnitelmien puuttumista jne.

Joo mitä tuossa nyt on kuunnellut konkarijärjestäjien juttuja, niin onhan se viimevuotinen alunperinkin budjetoitu pieleen. Sää toki vähensi satunnaisia kävijöitä, jolloin ravintolamyynti jäi pienemmäksi. Ja lisäksi pysäköintimaksuja jäi saamatta. Mutta ei niillä selitetä 200 000 euron (?) tappiota tapahtumasta, josta ovat seurat yleensä keränneet hyvän pesämunan moniksi vuosiksi.
Ilmeisesti siellä on aika paljon maksettu "talkootyöstä" muille seuroille. Ja lisäksi paikka oli sellainen, että vaati paljon teiden rakentamista ja pohjan vahvistamista, jotta raskas kalusto pääsi paikalle.
Tässä tämä kai viimeisin juttu aiheesta: Urheilutapahtuma meni myttyyn, Jukolan viestin tappiot uuvuttivat järjestäjän: "Porukka on niin puhki" | Yle Uutiset | yle.fi

 

[oukka]

Saa nyt sitten nähdä millä taktiikalla tulee itse lähdettyä Jukolaan. Riippuu toki osuudestakin. Periaatteessa jos mahdollisimman hyvän tuloksen haluaisi, niin pitäisi iskeä sopivaan letkaan ja mennä siinä. Toisaalta enemmänhän Jukola on "elämysmatkailua" ja itse ainakin pidän enemmän siitä, että pääsee vähän itsekin suunnistamaan ja menemään yksin. Vaikka siinä todennäköisesti ajassa häviääkin.

Olin viime vuonna mukana ensimmäistä kertaa ja juuri siinä aamun yhteislähdössä ankkuriosuudella, eikä sillä nyt ollut paljoakaan tekemistä suunnistuksen kanssa. Siksi halusin tuon kolmososuuden nyt, jos pääsisi edes joitakin pätkiä menemään itsekseen.