Minä voisin ennustaa, että tulevaisuudessa tapahtuu seuraavia kehityskulkuja:Väitän että yhteisten asioiden hoitaminen ei kiinnosta kuin pientä osaa kansasta ja vielä pienempää osaa Sipilä/Lepomäki/Mykkänen/Harkimo/ja_se_entinen_liikenneministeri -tyyppisistä johtajista, jotka ovat tehneet varallisuutensa omalla firmalla. Sipilän osalta ongelma oli siinä että visio oli vahva, strategia vähän heikompi ja käytännön toteutus jäi vähän piippuun. Miksi? No siksi kun ei ollut osaamista ja kokemusta miten yhteisiä asioita hoidetaan. Väitän2, ettei tulevaisuudessa tule olemaan imua politiikkaan yllä mainituilta johtajatyypeiltä koska mikään muu kuin intohimo ei aja ihmisiä poliitiikan pariin. Miksi joku entinen firman dirikka lähtee räntäsateeseen toreille kuuntelemaan kansalaisten valituista? Kansanedustajan liksan takia? No tuskin...
-kansallishallitusten painoarvo laskee. Päätöksenteko siirtyy enemmän EU-tasolle ja hyvä niin
-lobbareiden rooli kasvaa eli näemme samaa kehitystä kuin yhdysvalloissa. Tämä sitten puolestaan ei ole niin kovin hyvä asia.
-Maailman digitalisoitumisen ja kansainvälistymisen myötä kansallisen tason poliitikkojen painoarvo laskee. Entistä isompi osa bkt:sta on paveluista ja tällaisia kaikenlaisia veroja ja muita maksuja on helpompi ja helpompi "suunnitella". Jos Suomen hallitus kehittää uuden veron, niin ihmiset ostavat tuotteen jostain muualta. Jos ulkomailta ostaminen kielletään, niin yritykset keksivät keinon miten sähköä ei myydä nykymallilla vaan jotenkin ihan muutoin jollloin kielto ei koske sitä jne.
Minä olen aika valmis luopumaan toivosta koko hyvinvointiyhteiskunnan suhteen. Idea on hyvä, mutta epäpätevät poliitikot eivät osaa puolustaa sitä, vaan ovat jämähtäneet menneisyyteen. En alkaisi rivi-kansanedustajaksi tässä elämäntilanteessa vaikka joku pyytäisi.
Viimeksi muokattu: