Ihan sama mitä mieltä on turkistarhauksesta, mutta tätä perustelua käytetään niin usein niin monen asian suhteen, että ei voi kuin hämmästellä tämmösen perusteen esittäjän ajattelumallia?
Eli ikään kuin Suomen pitäisi jarruttaa yhteiskuntansa kehittämistä jäseniensä arvomaailman mukaiseksi siksi, että jossain muualla joillain muilla ihmisillä on erilainen arvomaailma?
eli käytännössä:
Turkistarhaus loppuu, jos ja kun suomalaisten arvomaailma muuttuu sellaiseksi, että sitä ei katsota yleisesti hyväksyttäväksi. Ei siihen kuulu mitenkään se, katsovatko kiinalaiset asiaa samoin. Suomi tekee arvovalintansa suomalaisten mielipiteiden perusteella, ei kiinalaisten.
Ihan totta.
Saman lailla tosin ei voi kuin hämmästellä käytännössä saman perustelun käyttämistä päinvastaisessa tarkoituksessa.
Homoavioliitot on Tanskassakin hyväksytty, miksei jo Suomessa?
Ydinvoimasta ollaan luopumassa Saksassakin, miksei jo Suomessa?
jne. Ymmärrät varmasti pointin.
Suomi tehköön tosiaan arvovalintansa suomalaisten mielipiteiden ja suomalaisten realiteettien perusteella. Ei muiden maiden esimerkkiä seuraten, on se esimerkki sitten omaan tarkoitusperään sopiva tahi ei.
Mitä turkistarhaukseen tulee, niin sen lukumääräinen vähentyminen markkinoilla nostaa tuotteen jalostusarvoa. Siten kannattavuusraja on se, joka sanelee missä turkiksia tuotetaan. Kuten nyt vaikkapa Norjan esimerkki "todistaa".
Alalle on pelkästään hyvästä ajaa heikoimmat toimijat alas.