Videot

[The Original Jags]

Noinhan se on. Vuoden 1988 ja vuoden 1994 olympiakisoja ei voi edes verrata toisiinsa.

Vuoden 1988 kisoissa pelasi maailman paras jääkiekkojoukkue Neuvostoliitto, joka oli silloin parempi kuin Kanadan parhaista NHL-pelaajista koottu joukkue. Kannattaa katsoa Youtubesta kokonaisuudessaan esim. Neuvostoliitto-Tshekkoslovakia (6-1) ja Neuvostoliitto-Ruotsi (7-1) ottelut tuosta Calgaryn olympiaturnauksesta. Punanutut olivat jäällä niin ylivoimaisia, että tuota tasoeroa on nykyisin vaikea käsittää. Ruotsi ja tshekit olivat ihan vastaantulijoita.

Se että Suomi pystyi voittamaan (toki jo kultansa varmistaneen) Neuvostoliiton Calgaryssa on Suomen jääkiekkohistorian kovin saavutus. Vaikka neukuilla ei ollut pelissä mitään panosta, oli tappio tuossa pelissä heille pettymys. Viktor Tihonov kertoi kirjassaan, että Suomi-tappio vei pois osan olympiakullan hohdosta.

Tietysti neuvostopelaajiin päti silloin samat psykologian lainalaisuudet kuin muihinkin. Kun pakkoa voittaa ottelua ei ollut, ei keskittyminen ja voitontahto voinut olla ihan sataprosenttista. Olen kuitenkin nähnyt tuon pelin kokonaisuudessaan jälkikäteen, ja kyllä ne neuvostomyllyt Suomen maalilla olivat sellaisia, että joukkue haki tosissaan voittoa. Ruotsalaisväitteet että Neuvostoliitto olisi hävinnyt pelin tahallaan voidaan kuitata naurettavina.

Vuoden 1994 turnaus oli ehkä kaikkien aikojen heikkotasoisin olympiaturnaus. Vuoden 1992 turnaus oli tasoltaan paljon kovempi. Samoin vuoden 1998 turnaus ja sitä seuraavat turnaukset, koska mukana olivat NHL-pelaajat.

 

[The Original Jags]

Tsekillä oli ihan OK kokoonpano. Huipputason tsekkejä pelasi Suomessa, Ruotsissa ja Keski-Euroopassa paljon.

Tshekki oli vuoden 1994 turnauksessa selvästi heikompi kuin 1992 tai 1988, puhumattakaan vuoden 1998 turnauksesta jolloin he voittivat kultaa.

Tshekille Lillehammer oli samanlainen "välivuositurnaus" kuin Venäjällekin.

 

[Viltsu]

Tshekille Lillehammer oli samanlainen "välivuositurnaus" kuin Venäjällekin.

Vuodet 1991 eteenpäin olivat sekä Tsekin, että Venäjän kiekkoilussa jonkinlaisen kaaoksen aikaa. Etenkin Venäjän kiekko oli sekaisin, vaikka voittihan maa kultaa IVY:n nimellä 1992. Ja seuraavana vuonna maailmanmestaruuden. Sen jälkeen oli vaikeaa. Tsekillä ei ihan Venäjän kaltaisia ongelmia päässyt olemaan.

 

[benicio]

Pakko myöntää, että pienoinen pettymys ovat olleet nämä Ylen Olympialeijonat-ohjelmat. Olisin toivonut enemmän ajankuvaa; pelikoosteita ja -haastatteluita ja vähemmän Raipea kertaamassa emmänyttiää ja Sutta, Peltosta ym toistamassa samaa asiaa. On sieltä ihan mielenkiintoisiakin juttuja tullut, ja itseasiassa Raipelta irtosi ihan hyvin juttua Lillehammerista, ja Varis oli mukava yllätys, kun en edes muistanut että mies kisoissa oli.
Ja grafiikat on tosiaan aika ankeat, maikkarimaiset.

Peli on tietysti muuttunut Calgarystä ja Lillehammeristakin ihan kauheasti, mutta erityisesti huomio kiinnittyi laadukkaisiin laukauksiin. Sanoisin että laukausten laatu ei ole kehittynyt samaa tahtia kuin esim pelinopeus tai maalivahtipeli.

 

[The Original Jags]

Ottelu Neuvostoliitto-Kanada vuoden 1981 MM-kisoista Göteborgista kokonaisuudessaan: YouTube

Neuvostoliitto voitti ottelun 8-1 eli samoin numeroin kuin se voitti Kanadan saman vuoden syksyn Kanada Cupin finaalissa.

Moskovan Spartakin troikka Sergei Kapustin - Sergei Shepelev - Viktor Shalimov oli huikean hyvä tuolloin 1980-luvun alussa, ja sitä se oli tässäkin ottelussa.

Kanadalla oli jäällä joitakin mielenkiintoisia pelaajia, kuten Larry Robinson, Guy Lafleur, Mike Gartner, Dennis Maruk ja Lanny McDonald.

 

[The Original Jags]

Ottelu Neuvostoliitto - Tshekkoslovakia vuoden 1983 MM-kisoista: YouTube

Kuvanlaatu on melko hyvä. Ottelu on suomenkielisellä selostuksella ja selostajana Juha Jokinen.

Neuvostoliitto voitti ottelun 8-2. Krutov-Larionov-Makarov-Fetisov-Kasatonov oli vuonna 1983 parhaimmillaan ja teki tässä pelissä melkeinpä mitä halusi. Neuvostoliiton kakkosketjuna pelasi Sergei Kapustin-Sergei Shepelev-Helmut Balderis. Normaalisti tässä ketjussa pelasi oikeassa laidassa Viktor Shalimov, mutta hän loukkaantui ennen turnausta ja hänen paikkansa tässä Spartakin ketjussa peri Dinamo Riikan Helmut Balderis, joka pelasi Neuvostoliiton sarjassa huippukauden kaudella 82-83.

Kolmosketjuna pelasi Mihail Vasiljev - Vjatsheslav Bykov - Aleksandr Maltsev. 34-vuotias veteraani Maltsev otti loukkaantuneen Andrei Homutovin paikan tässä ketjussa. Tämä oli myös Maltsevin viimeinen arvoturnaus ja mahtava ura loppui vuotta myöhemmin vuonna 1984. Maltsevin kansainvälinen ura alkoi vuonna 1969, kun hän pelasi Neuvostoliiton MM-kultajoukkueessa samassa ketjussa legendaarisen Anatoli Firsovin kanssa. Maltsev on jääkiekkohistorian suurimpia pelaajia kautta aikojen.

Bykov puolestaan pelasi tässä turnauksessa ensimmäisen kerran arvokisoissa 23-vuotiaana. Bykovhan oli myöhään herännyt huippupelaaja. Hän ei pelannut koskaan nuorten maajoukkueessa ja pelasi Tsheljabinskissa tehdasjoukkueessa 19-vuotiaaksi asti, kunnes Traktor Tsheljabinskin kykyjenetsijä löysi hänet sieltä ja kutsui mukaan Traktorin harjoitusrinkiin. Vuotta myöhemmin Bykov sai jo kutsun ZSKA:han ja siitä aukeni tie myös maajoukkueeseen. Bykov oli eittämättä 1980-luvun parhaita pelaajia maailmassa.

Bykovin pitkäaikainen taistelupari ja Bykovia vuotta nuorempi Homutov oli superlupaus jo nuorena. Hän pelasi Neuvostoliiton maajoukkueessa MM-kisat jo vuonna 1981 ollessaan vasta 19-vuotias. Homutov pelasi myös saman vuoden Kanada Cupissa ja kaikissa muissakin arvoturnauksissa siitä lähtien lukuunottamatta vuoden 1984 Kanada Cupia.

Nelosketjuna pelasi Irek Gimajev- Viktor Zhluktov - Aleksandr Skvortsov. Gimajev oli Neuvostoliiton joukkueessa eräänlainen monitoimipelaaja, joka pystyi pelaamaan yhtä hyvin puolustajaa kuin hyökkääjää. Gimajevin ensimmäinen maajoukkuepeli Neuvostoliiton maajoukkueessa ei ollut enempää eikä vähempää kuin Challenge Cupin kolmas ottelu Madison Square Gardenissa vuonna 1979 ja vastassa NHL:n All Stars -joukkue. Gimajev nostettiin tähän otteluun korvaamaan toisessa ottelussa puujalan saanutta Vladimir Golikovia. Neukut voittivat NHL:n tähdistön puhtaasti 6-0 ja Gimajev syötti komeasti Helmut Balderisin tekemän maalin. Saman vuoden MM-kisoissa Gimajev pelasi puolustajana, mutta muissa arvoturnauksissa sen jälkeen Gimajev pelasi hyökkääjää.

Zhluktov on yksi neuvostokiekkoilun vähiten tunnettuja huippupelaajia. Zhluktov oli romuluinen ja iso (195 cm) keskushyökkääjä, joka pelasi uransa parhaat kaudet (1977-1980) samassa ketjussa Sergei Kapustinin ja Helmut Balderisin kanssa. Ketju kuitenkin hajosi, kun Balderis meni Riikaan ja Kapustin Spartakiin. Zhluktov oli koko uransa ajan ZSKA:n mies. Zhluktov nousi maajoukkueeseen vuonna 1976 ja oli sen vuoden Kanada Cupissa mukana Neuvostoliiton kokeilujoukkueessa. Zhluktov pelasi huipputurnauksen ja sijoittui muistaakseni turnauksen pistepörssissä toiseksi. Hän ei koskaan ollut Neuvostoliiton suurimpia tähtipelaajia, mutta arvokas pelaaja puolustavana keskushyökkääjänä ja jäähyntappajana. Vuoden 1983 MM-turnaus jäi Zhluktovin viimeiseksi arvoturnaukseksi. Tihonov olisi valinnut hänet mukaan vielä 1985 MM-kisoihin, mutta loukkaantuminen esti silloin pelaamisen.

Skvortsov oli Gorkin Torpedon huippuketjun Varnakov-Kovin-Skvortsov ehkä paras mies, ainakin hän edusti tästä ketjusta Neuvostoliittoa useimmiten arvoturnauksissa. Skvortsov oli pieni, sähäkkä ja kärppämäinen pelaaja, mutta samalla tanakka ja voimakasrakenteinen. Tuo Gorkin seuraketju ei pelannut koskaan yhdessä MM-kisoissa ja olympialaisissa, mutta pelasi kuitenkin yhdessä vuoden 1979 Challenge Cupissa ja vuoden 1984 Kanada Cupissa.

Fetisov-Kasatonov parin ohella neukkujen puolustajaparit olivat Vasili Pervuhin-Vladimir Zubkov ja Sergei Babinov-Sergei Starikov. Normaalisti Pervuhinin parina pelannut Zinetula Biljaletdinov ei pelannut ottelussa loukkaantumisen takia. Valeri Vasiljev ei enää ollut mukana, vaan edellisen vuoden Suomen MM-kisat jäivät hänen viimeisiksiin.

Kanadan pelaajista ulkomuistista nimekkäimmät tässä pelissä ovat Marcel Dionne, Scott Stevens, Ron Francis, Craig Hartsburg, Paul Reinhart, Brian Engblom, Bob Gainey, Mike Gartner, Michel Goulet, Darryll Sittler, Dennis Maruk, Brian Propp, Charlie Simmer ja Dave Taylor.

Varsin nimekäs joukkue Kanadalla, mutta KLM-ketju oli tuolloin liian hyvä että kukaan olisi sitä voinut isossa kaukalossa pysäyttää.

 

[Radiopää]

Ja käsittämätöntä että vanhojen pätkien kuvanlaatu on saatu heikoksi. Nauhojen kuvanlaatu on cropattu 16:9 suhteeseen, jonka vuoksi ylä- ja alareuna puuttuvat kuvasta kokonaan. Lisäksi kuvanlaatu on konversion kautta saatu ihmeellisen vaaleaksi. Olisivat antaneet olla vain 4:3 kuvasuhteessa. Ei voi olla vuonna 2014 noin vaikeaa.

Olin laittanut talteen aikaisemmat jaksot, niin myös tällä hetkellä tulevan. Keskeytin tallennuksen hetki sitten, sillä eihän tällaisella ole mitään arvoa. Menneet turnaukset ja voitetut mitalit olisivat ansainneet paljon hienomman dokumenttisarjan kuin tämä hätäisesti tehty hömppä.

MTV:ltä tällaista vielä osaisi odottaa, mutta Yleltä olisin odottanut parempaa. En yhtään ihmettele, vaikka tekijöissä olisi (entisiä) pöllölaaksolaisia.

 

[TPS4ever]

Noinhan se on. Vuoden 1988 ja vuoden 1994 olympiakisoja ei voi edes verrata toisiinsa.

Vuoden 1988 kisoissa pelasi maailman paras jääkiekkojoukkue Neuvostoliitto, joka oli silloin parempi kuin Kanadan parhaista NHL-pelaajista koottu joukkue.

Pakko tarttua tähän. Miten NL oli maailman paras, kun vuotta aiemmin Kanada voitti Kanada-cupin finaalissa NL:n voitoin 2-1? Toki marginaalit olivat niukat. En nyt sano, että olisit väärässä.

Muuten näistä olympiakisoista piti oikein tarkistaa silloisia rostereita. On totta, että 1994 Lillehammerin joukkueet eivät olleet kummoisia. Muistin kyllä Kanadan joukkueen vielä nimettömämmäksi. Nedvedin ja Kariyan toki muisti, mutta nimet Adrian Aucoin, Chris Therien ja Brian Savage unohtuneet täysin. Ei sitten käryä millainen olitaso tarkkaan silloin, mutta ihan mukavan uran molemmat loivat myöhemmin. Joku Todd Hlushkokin taisi änärissä hiukkasen pelata. Eihän tuo nimekäs nippu todellakaan ollut, mutta ei ihan niin nobody-porukka mitä muistin.

 

[L. Paraske]

Olin laittanut talteen aikaisemmat jaksot, niin myös tällä hetkellä tulevan. Keskeytin tallennuksen hetki sitten, sillä eihän tällaisella ole mitään arvoa.

Joo, kuvasuhde on väärä, mutta ei se nyt minusta koko sarjaa pilaa. Pääosassa on yhtälailla nuo pelaajien ja valmentajien muistelut ja tarinat kulissien takaa aiemmista kisoista. Ehkä tässä Naganon osassa tuli vähän vähemmän tarinaa sen ulkopuolelta mitä ruudussa katkelmissa nähtiin, mutta kyllä tämä sarja on asiansa omalta kohdaltani ajanut. Eipä sillä, pienellä vaivallahan nuo kuvasuhdekroppaukset olisi vältetty.

 

[Moto]

Nagano-jakson videopätkät tosiaan näyttivät siltä, kun ne olisi käyty rippaamassa jostain Youtubesta ja laitettu sellaisenaan ohjelmaan. Ei se nyt kuitenkaan kamalasti häirinnyt ja minullekin pelaajien haastattelut on pääasia. Jo tuossa Lillehammer-jaksossa ainakin Kanada-pelissä oli samanlainen ylikirkas kuva ja mietinkin silloin, että oliko sen tarkoituksena olla joku "haaveet kaatuu"-efekti vai onko kuva muuten vaan paska.

Puutteista huolimatta silti erittäin hyvä sarja ja jos ilmestyy DVD:lle, niin hankin kyllä hyllyyn.

 

[The Original Jags]

Pakko tarttua tähän. Miten NL oli maailman paras, kun vuotta aiemmin Kanada voitti Kanada-cupin finaalissa NL:n voitoin 2-1? Toki marginaalit olivat niukat. En nyt sano, että olisit väärässä.

Vuoden 1981 jälkeen pelattuja Kanada Cupeja ei kannata ottaa kovin vakavasti johtuen niiden tuomaritoiminnasta. Vuoden 1981 finaalin, jonka vihelsi ruotsalainen Dag Olsson, murskatappion jälkeen jokaisen Kanadan pelaaman ratkaisupelin vihelsi kanadalainen ja joskus harvemmin amerikkalainen tuomari. Kanada huomasi Alan Eaglesonin johdolla, että Neuvostoliitto oli liian vaikea voitettava ilman tuomariapua.

Puolueettomien katsojien keskuudessa vallitsee konsensus siitä, että esimerkiksi vuoden 1987 finaaleissa tuomaritoiminta oli räikeän puolueellista Kanadan eduksi. Jopa Antero Karapalo joutui sanomaan kolmannessa finaalipelissä näin: "Hieman tässä harmittaa, että näitä jäähyjä ei vihelletä tasapuolisesti, vaan Kanadaa suositaan".

Toisessa tilanteessa, kun Larionoville annettiin jäähy, Karapalo sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen merkitsevällä äänenpainolla: "aika helposti TAISI tuo Larionovin rangaistus tulla". Vähän ennen Larionovin jäähyä Brian Propp oli lyönyt kahden käden kirvesiskulla maalia tuulettanutta Andrei Homutovia päähän. Homutov loukkaantui. Tuomari Don Koharski katsoi vieressä, mutta pilli pysyi taskussa. Normaali tuomari olisi antanut tuosta teosta 5+20 minuuttia, mutta tässä pelissä eivät olleet voimassa jääkiekon normaalit säännöt.

Vaikka kaikki muu (puolueellinen tuomaripeli, viheltämättä jätetyt Kanadan törkeydet, Neuvostoliitolle annetut paskajäähyt jne.) jätettäisiin huomiotta niin pelkästään se, että tuomari olisi hyväksynyt toisen finaalin kaksi päivänselvää neuvostomaalia olisi riittänyt Neuvostoliitolle pelin ja turnauksen voittoon. Tuomari siis hylkäsi tuossa pelissä kaksi neuvostomaalia, jotka hidastus paljasti molemmat laillisiksi. Ottelun selostanut kanadalainen selostaja (joka oli kaukana puolueettomasta) joutui toteamaan toisessa maalissa, että "Soviet goal was legal".

Puolueettomalla tuomarityöskentelyllä Neuvostoliitto olisi voittanut sarjan suoraan kahdessa pelissä siitäkin huolimatta, että pelit pelattiin Kanadassa, pienessä kaukalossa ja NHL-säännöillä sekä otteluaikataululla, joka oli tehty Kanadalle mahdollisimman edulliseksi ja Neuvostoliitolle mahdollisimman epäedulliseksi. Edes parhaassa vedossa olleet Gretzky ja Lemieux eivät olisi riittäneet Kanadalle, koska neukut olivat vain silloin parempia.

Vielä Summit Seriesin aikaan vuonna 1972 Kanada oli kokonaisuutena parempi kuin Neuvostoliitto, mutta joskus vuosien 1976-1977 aikana Neuvostoliitto meni edelle ja oli siitä lähtien maailman paras kiekkomaa 1990-luvun alkuun asti.

 

[Kemikaalivirasto]

Ainoa mistä vallitsee konsensus, on että Kanada voitti turnauksen vuonna 1987. Loput on salaliittoteoreetikkojen spekulointeja. Tai tietysti voit yrittää todistaa väitteesi ja mielellään niin että se pitää oikeudessa kuten useasti tykkäät muilta vaatia. Ja kyllä, näin kaikki pelit tuolloin.

 

[The Original Jags]

Ainoa mistä vallitsee konsensus, on että Kanada voitti turnauksen vuonna 1987.

Vain jos käytetään lainausmerkkejä sanan "voitti" ympärillä.

Loput on salaliittoteoreetikkojen spekulointeja

Et nähtävästi ymmärrä mitä salaliittoteoria tarkoittaa. Tässä tapauksessa räikeän puolueellinen tuomarityöskentely on jokaisen omin silmin havaittavissa, eli asia ei ole salainen vaan julkinen.

 

[Juhaht]

Hieno oli tuo Nagno-jaksokin. Mä en jaksa mussuttaa matsien kuvanlaadusta, sillä se on sivuseikka ja pelit on nähty aikanaan jo livenä. Enemmän kiinnostaa pelaajien, valmentajien yms haastattelut, aidot retrospektit, ja niissä on onnistuttu erinomaisesti.



Kun taustalla pauhaa Oblivion-leffan ja Pacific-sarjan hienot soundtrackit, eihän tohon voi olla syttymättä.

 

[Rommeli]

Vain jos käytetään lainausmerkkejä sanan "voitti" ympärillä.

Kyllä se voitto on kirjoitettu ihan viralliseen (myös neuvostoliittolaiseen) historiaan, joten sitaatit voi huoletta jättää pois. Kenties jossain satumaassa Neuvostoliitto tuon turnauksen sitten voitti. Voi toki olla, että pelien tuomarointi oli vähän sinne päin, mutta kyllähän neukut varsinkin tuon halonhakkuun aina itsekin osasivat ja sitä täysin surutta myös käyttivät.

Ja mitä nyt noita pelaajalistoja katselin, oli Kanadalla käytössään vähän (lue. paljon) muutakin ykköskorin arsenaalia kuin Gretzky ja Lemieux.

 

[The Original Jags]

Kyllä se voitto on kirjoitettu ihan viralliseen (myös neuvostoliittolaiseen) historiaan, joten sitaatit voi huoletta jättää pois.

Sitaatit on syytä jättää paikoilleen, koska puolueettomalla tuomarityöskentelyllä Kanada ei olisi koskaan pystynyt ottelusarjaa voittamaan.

Tämän takiahan turnauksen tuomaripolitiikassa tehtiin selvä muutos vuoden 1981 turnauksen jälkeen, koska havaittiin että Neuvostoliiton voittaminen ilman tuomariapua on liian vaikeaa.

Kenties jossain satumaassa Neuvostoliitto tuon turnauksen sitten voitti.

Moraalisesta voitosta puhuminen ei ole ollenkaan väärin.

Voi toki olla, että pelien tuomarointi oli vähän sinne päin

Ei niinkään "sinne päin", vaan toista joukkuetta johdonmukaisesti suosivaa.

, mutta kyllähän neukut varsinkin tuon halonhakkuun aina itsekin osasivat ja sitä täysin surutta myös käyttivät.

Niinkö? Ainakaan tässä finaalisarjassa tuota halonhakkuuta harrasti vain toinen joukkue eikä se ollut Neuvostoliitto.

Ja mitä nyt noita pelaajalistoja katselin, oli Kanadalla käytössään vähän (lue. paljon) muutakin ykköskorin arsenaalia kuin Gretzky ja Lemieux.

Kanadalla oli yksi heidän kaikkien aikojen parhaista joukkueistaan vuonna 1987, mutta se oli kuitenkin huonompi kuin Neuvostoliitto.

 

[Ilmari Ahde]

Moraalisesta voitosta puhuminen ei ole ollenkaan väärin.

Moraalinen voitto on voitoista makein. Itsekin muistelen koulussa ala-asteen urheilukilpailuja, samanmoisen lusikan sain minäkin minkä voittajakin vaikka olisin tullut hiihtokisassa puoli tuntia voittajan jäljessä, moraalinen voittaja minäkin. Neuvostoliitossa moraalisesta voitosta palkittiin vähän ruhtinaallisemmin, ylennys puna-armeijassa tai lupa ostaa auto, ruplanipun paksuuden mukaan joko Lada tai Moskvitch.

 

[The Original Jags]

Moraalinen voitto on voitoista makein. Itsekin muistelen koulussa ala-asteen urheilukilpailuja, samanmoisen lusikan sain minäkin minkä voittajakin vaikka olisin tullut hiihtokisassa puoli tuntia voittajan jäljessä, moraalinen voittaja minäkin.

Mutta tuohan on surkein mahdollinen esimerkki moraalisesta voitosta, koska sinä puoli tuntia voittajan jäljessä maaliin tulleena olit reilusti huonompi.

Moraalinen voittaja olisit ollut silloin, jos suksiesi pohjaan olisi pistetty hiekkapaperia tai joku olisi katkaissut sauvasi, jolloin olisit sen takia hävinnyt voittajalle sekunnilla, eli olisit menettänyt voiton vilpin takia. Näinhän tapahtui Kanada Cupissa, koska puolueellinen tuomarityöskentely on yhtä kuin vilppiä.

 

[Ilmari Ahde]

Mutta tuohan on surkein mahdollinen esimerkki moraalisesta voitosta, koska sinä puoli tuntia voittajan jäljessä maaliin tulleena olit reilusti huonompi.

Moraalinen voittaja olisit ollut silloin, jos suksiesi pohjaan olisi pistetty hiekkapaperia tai joku olisi katkaissut sauvasi, jolloin olisit sen takia hävinnyt voittajalle sekunnilla, eli olisit menettänyt voiton vilpin takia. Näinhän tapahtui Kanada Cupissa, koska puolueellinen tuomarityöskentely on yhtä kuin vilppiä.

Tappioni johtui siitä kun muut oli doupattuja ja itse vetelin luomuna.

 

[olkikuukkeli]

Kanadalla oli yksi heidän kaikkien aikojen parhaista joukkueistaan vuonna 1987, mutta se oli kuitenkin huonompi kuin Neuvostoliitto.

En ole näitä pelejä koskaan kokonaan katsonut, joten en uskalla puuttua tähän tuomaritoimintaa koskevaan väittelyyn ja sen mahdollisesti ratkaisevaan rooliin finaalin lopputuloksen kannalta, mutta tämä on mielestäni ihan jännä juttu sinänsä. Varmaan myös TOJ on sitä mieltä, että Gretzkyn ja Lemieuxin Kanadassa oli enemmän yksilötaitoa kuin Neuvostoliiton joukkueessa. "Sisäoppilaitosmainen" valmistautuminen kv-kisoihin oli kuitenkin äärettömän tehokasta ja joukkueena Neuvostoliitto todella pystyi olemaan parempi kuin "maailman parhaiden" Kanada.

Eikö Suomella ole vähän samanlainen etu siinä, että kun pelaajamateriaali on niin kapea, ovat mj-pelaajat keskimäärin todella tuttuja pelaajia keskenään? Siis verrattuna monien muiden maiden kokoonpanoihin. Siihen kun vielä ynnätään keskivertoa tiukempi kurinalaisuus ja laadukas valmennus, Suomi onkin yksi eniten mitaleita viimevuosina ottaneista joukkueista huolimatta selkeästi heikommasta rosterista kuin vaikkapa Kanadalla, Ruotsilla tai Venäjällä on heittää kaukaloon.

 

[kovalev]

Varmaan myös TOJ on sitä mieltä, että Gretzkyn ja Lemieuxin Kanadassa oli enemmän yksilötaitoa kuin Neuvostoliiton joukkueessa.

Ihmettelisin, jos TOJ olisi tuota mieltä.
Ihmettelisin myös, jos kukaan ei-kanadalainen olisi tuota mieltä. Siis ihan tosissaan eikä vain trollatakseen.

edit: Mutta sinähän myönsitkin ettet ole katsonut otteluita.

 

[Espen]

En ole näitä pelejä koskaan kokonaan katsonut, joten en uskalla puuttua tähän tuomaritoimintaa koskevaan väittelyyn ja sen mahdollisesti ratkaisevaan rooliin finaalin lopputuloksen kannalta, mutta tämä on mielestäni ihan jännä juttu sinänsä. Varmaan myös TOJ on sitä mieltä, että Gretzkyn ja Lemieuxin Kanadassa oli enemmän yksilötaitoa kuin Neuvostoliiton joukkueessa. "Sisäoppilaitosmainen" valmistautuminen kv-kisoihin oli kuitenkin äärettömän tehokasta ja joukkueena Neuvostoliitto todella pystyi olemaan parempi kuin "maailman parhaiden" Kanada.

Toki tietysti mitä taidolla tarkoitetaan. Onhan taitoa sekin että puolustaja osaa puolustaa 1-1 ja 2-1 tilanteissa.

80-luvulla kanadalaiset olivat varsin puhtaasti suoraviivaisia pelaajia eikä heiltä löytynyt niin paljon sellaista taitoa jota voisin kutsua "juonikkuudeksi". Juonikkuus voisi tarkoittaa myös vaikka ennalta-arvaamattomuutta, pelisilmää tms.

Eurooppalainen kulttuuri tuotti erityyppisiä pelaajia. Eivät kanadalaiset olleet myöskään niin pehmeäkätisiä tai niin teknisesti sulavia luistelijoita.

 

[olkikuukkeli]

Ihmettelisin, jos TOJ olisi tuota mieltä.
Ihmettelisin myös, jos kukaan ei-kanadalainen olisi tuota mieltä. Siis ihan tosissaan eikä vain trollatakseen.

edit: Mutta sinähän myönsitkin ettet ole katsonut otteluita.

Yksilötaitoon sisällytän siis kaikki jääkiekon pelaamisessa tarvittavat yksilöominaisuudet, en pelkästään mailankäsittely- tai syöttötaitoa. Kanadan joukkueeseen kuitenkin kuuluivat mm. Mario Lemieux, Wayne Gretzky, Paul Coffey, Ray Bourque, Mark Messier, Larry Murphy ym. lajin legendoja. Ihan vain nimilistan perusteella on vaikea uskoa, että vastaavaa yksilösuuruutta olisi mahdollista koota yhden maan joukkueeseen. Voin olla tietysti väärässäkin, koska en ole tuon ajanjakson asiantuntija.

Mielelläni näkisin tällaisen "yksilöarvion" näiden kahden joukkueen välillä, mikäli joku jaksaa sellaisen väsätä. Vertailu näiden mj-turnausten ulkopuolelta tosin on ymmärrettävästi vaikeaa ja kuten jo kävi ilmi, joukkueissa pelasi hyvin erityyppisiä pelaajia, eli kyse voi myös olla appelsiinien ja päärynöiden vertailemisesta.

 

[Kemikaalivirasto]

...vuoden 1987 finaaleissa tuomaritoiminta oli räikeän puolueellista Kanadan eduksi.

Lainauksia kirjasta "Gretzky to Lemieux: The Story of the 1987 Canada Cup", kirjoittajana Ed Willes:

...by far the biggest piece of news to emerge was the appointment of Canadian referee Don Koharski at the request of the Russians

This is unusual with a Canadian team playing

I was as surprised as anyone

Eli tasoituksena Kanadan ylivoimaista taitoa vastaan, Neuvostoliitto sai vielä tuomaritkin itse valita ja jälkeenpäin jaksavat narista häviöstä. Perus slaavilaista meininkiä.

 

[The Original Jags]

Eli tasoituksena Kanadan ylivoimaista taitoa vastaan, Neuvostoliitto sai vielä tuomaritkin itse valita ja jälkeenpäin jaksavat narista häviöstä. Perus slaavilaista meininkiä.

Höpöhöpö. Neuvostoliitto ei "vaatinut" Koharskia vaan heille tarjottiin kaksi kanadalaista vaihtoehtoa, joista venäläiset katsoivat Koharskin olevan vähemmän puolueellinen. Ehkä he olivat siinä oikeassa, koska toinen tämä toinen tuomari (nimi ei tule nyt mieleen) oli viheltänyt naiden välisen alkusarjan ottelun, joka päättyi lukemiin 3-3.

Tuossa pätkä kyseisen alkusarjan pelin tuomaritoiminnasta: How Canada Won the 1987 Canada Cup: The First Round Game - YouTube

Neuvostoliitolle ei siis tarjottu edes vaihtoehtona puolueetonta tuomaria, vaan kaksi puolueellista tuomaria, joista piti arpoa vähemmän paha.


E: Mike Noeth oli tämä toinen vaihtoehto. Mike Noeth vai Don Koharski? Pick your poison.

E2: Ja tuossa alkusarjan pelissä siis Kanada sai viisi ja Neuvostoliitto nolla ylivoimaa, mistä kanadalaisselostajakin tuossa filmin lopussa totesi hieman hämmentyneellä äänellä, että "rather strange"...