Mats Sundin ainakin otettiin kyseisessä pelissä päivänselvällä jalkakampilla, kun hän oli kiertämässä Kanadan pakkia, ilman rikettä Sundin olisi päässyt alivoimalla/tasakentällisin yksin läpi. En muista tapahtui se jatkoajalla vai varsinaisella peliajalla, mutta tapahtui kuitenkin, eikä jäähyä tietenkään kanadalaispakille vihelletty.
Tästä 1987 Kanada Cupista sen verran, että nuo kolme finaalipeliä ovat minulla kasetilla, kun ne aikanaan Kiekkolehden kautta tilasin, ja aika ajoin niitä tulee katseltua. Huikeaa draamaahan ne ovat kaikki kolme, ja tapahtuma-aikana paljon keskusteltiin siitä että jos tällainen Kanadan nousu, ensimmäisen ottelun häviämisen jälkeen toisen ottelun jatkoaikavoittoon ja sitä kautta kolmannen pelin voittoon loppuhetkillä, olisi kirjoitettu johonkin jääkiekko-aiheiseen elokuvaan, se olisi typerää ja epäuskotavaa. Silloin siitä kuitenkin tuli totista totta.
Aina noita pelejä katsellessa muistuu mieleen, kuinka sokea itse olin tuona syksynä 1987, kun armeijaan menoa odotellessani pidin lomaa ja noita pelejä suorina lähetyksinä keskellä yötä katselin. Silloin pidin naurettavina niitä väitteitä, että Kanadaa olisi suosittu finaaleissa, mutta näin vanhempana ja hieman eri tavalla pelejä katsovana sitä todella näkee ne kanadalaisten rikkeet joilta tuomari silmänsä ummisti. Yhdessäkin pelissä, oliko kolmas finaali, venäläinen linjatuomari ilmeisen kielitaidottomana huitoo kuin heinämies kohti Koharskia ja näyttää korkeaa mailaa tai huitomista, jolla venäläinen oli juuri lyöty jäähän, mutta ei sillä mitään vaikutusta ollut. En muista lähtikö siitä tilanteesta vieläpä venäläinen jäähylle, kanadalainen ei ainakaan lähtenyt.
Mutta kuten todettu, se oli huima finaalisarja kaikesta huolimatta.