Muahan nyt vituttaa aina, myös Lauri Tähkä muttei sen lopettaminen, mutta ymmärrän, jos jotakuta vituttaa.
On mulla kerran mennyt nuorena poikana maailma melkein sekaisin erään bändin lopettamisen takia. Oli sekin kovaa aikaa.
Jos mulle nyt sattuisi tapahtumaan jotain positiivista Japanin kriisin aikana niin saisinko mä iloita siitä niin saatanasti, vaikka Japanissa onkin kriisi?
Mulle iloinen asia saattaisi olla jokin hyvin pienikin asia, mutta pitääkö mun suhteuttaa se ensin Japanin kriisiin ennenkuin saisin siitä iloita?
Kyllä, olen siinä tilanteessa, että elämänilo voisi löytyä niistä pienistäkin asioista, siis voisi, jos ei tarvitsisi miettiä, että onko sekään oikein(kärjistettynä).
Kumpi on Japanin kriisin aikana enemmän väärin: jostain pienestä asiasta vittuuntuminen vai vastaavan kokoisesta asiasta iloitseminen vai onko molemmat yhtä oikein tai väärin?
Vetää surulliseksi, kun lähden tälläisiä asioita kommentoimaan saatika miettimään.
Ihme kommentteja teiltä joiltakin.