Moni luolamies varmaan tietää että kaupunkien keskustoissa lymyilee aina välillä vapaaehtoistyöntekijöitä keräilemässä rahaa, tukijoita yms, no lähdin kaupungille luolastani aiemmin viikolla. (Muuten vinkkinä että älä katso päinkään näitä ihmisiä jos haluat päästä ohitse) No menin itse tekemään tuon virheen, jo kaukaa tämä Unicefin daami bongasi minut kävelemässä suoraan ansaan. Siinä sitten hymyillen sai minut hetkeksi pysäytettyä ja opetettua kaiken maan ja taivaan väliltä Unicefin toiminnasta ja pyysi vielä osallistumaan toimintaan, mistä kuitenkin taloudelliseen tilanteeseen vedoten kieltäydyin.
Loppujen lopuksi olin todella iloinen että pysähdyin juttelemaan ja kuuntelemaan tämän neitosen kanssa, sillä oli se niin jalkoja pettävän nätti mimmi. Hymyssä suin sainkin liikkua omilla asioillani loppupäivän.