Joku jo Twitterissä vinoili, että hän on poikkeus, kun hänellä ei ole mitään henkilökohtaista muistoa Vesa-Matti Loirista. Mutta minkäs sille voi, että monilla niitä on, Loiri on merkinnyt suomalaisille niin paljon. Hän on myös ollut ihminen, joka on ollut helppo kohdata.
Olen itsekin Loirin kerran tavannut. Haastattelin häntä. Aikataulu oli kiireinen, mutta Loiri oli silloinkin erittäin läsnä. Puhui esimerkiksi terveydentilastaan hyvin avoimesti. Oli myös hyvin ystävällinen. Puhui suoraan, katsoi suoraan silmiin. Se oli hyvin vakuuttavaa. Mukana olivat myös nuorimmat pojat, jotka Loiri huomioi isänä tosi hyvin, vaikka haastatteluja riitti. Tästä on siis jo aikaa, nuokin pojat ovat jo aikuisia. Mutta minäkin siis kuulun siihen joukkoon, jolla on hyviä muistoja Vesa-Matti Loirista.
Toinen tärkeä muisto on Loirin Leino-levyt, joita vanhempani kuuntelivat, kun olin lapsi. Etenkin eka levy jäi unohtumattomasti mieleen. Porukoiden suosikki oli Lapin kesä, vaikkei heillä ole mitään sidettä Lappiin. Tämä on vain niin upea tulkinta.