Musta Nuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Totuus on kuitenkin, että opettaja lymyää luultavasti sairaanhoitajan jälkeen tämän maan syvimmässä palkkakuopassa. Nyt jos vielä viitsisi, niin kävisi jonkun roskakuskin peruskurssin. Ne tienaa enemmän ja pikkuisen vähemmillä opintoviikoilla.
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Opettajilla keskipalkkahan on tietääkseni yli 3500 euroa, mikä on melkoisen korkea liksa. Varsinkaan kuntapuolella tuohon harva yltää muilla aloilla. Monella alalla ns. päällikkötason ihmisetkään eivät tuota summaa tienaa. Tuohon päälle vielä suht kevyt "työkuukaudet" kesä-, heinä- ja elokuussa sekä varsinkin peruskoulussa varsin lyhyet työpäivät (on toki ns. valmisteluja jne, mutta vaikkapa alakoulussa päivät päättyvät usein klo 12 jälkeen), niin rahallisesti ei pitäisi olla hirveästi valittamista. Toki työ on stressaavaa, mutta niin on moni muukin homma.
Minun liksani alkaa nippa nappa kakkosella, ja edellytyksenä hommiin on alempi korkeakoulututkinto, ylemmästäkään ei haittaa ole (itse asiassa se vaadittaisiinkin jos haluaa työtehtäviin, joista saa edes pikkuisen enemmän palkkaa). Työssä on riittämiin vastuuta ja siinäkin saa kohdata päivittäin melkoisen määrän "vaativia" asiakkaita aikuisista lapsiin. Jos tienaisin opettajan keskipalkan verran, niin pitäisi varmasti ryhtyä sijoittamaan rahojaan johonkin, jotta tilille ei kertyisi suuria summia rahaa makaamaan nollakorolla.
Tälläkin summalla tulee silti toimeen, vaikka yksin asuvana ja suht kalliissa vuokra-asunnossa asuvana iso osa tuloista menee vuokraan ja peruskuluihin. Autoon ei ole tällä hetkellä tosissaan varaa, mutta sitä en suht lyhyen työmatkan takia edes tarvitse työmatkoihin, joten autoa en nykyisin enää omistakaan. Sen tiedän, että jos olisi toinen edes samalla tavalla (=suht vaatimattomasti) tienaava avo/aviovaimo, niin sillä eläisi oikein mainiosti. Nytkin on varaa tehdä ainakin Euroopan sisäisiä ulkomaanreissuja, käydä festareilla, kartuttaa dvd/cd-kokoelmia ja niin edelleen.
Loppujen lopuksi työnteko tai suurien summien tienaaminen ei ole minulle mikään itseisarvo: työssäni on tällä hetkellä tiettyä itsenäisyyden tuomaa vapauttakin, enkä olisi niin halukas tekemään vaihtokauppaa, jossa isompi palkka tarkoittaisi lisääntyvää työaikaa ja -määrää, pitkiä työmatkoja ja sekunnintarkkaa työnantajan toimesta tapahtuvaa kyttäämistä. Kuten sanottua, jos sattuisi edes samalla tavalla tienaava puoliso jostain löytymään (oli se kuinka epätodennäköistä tahansa, ainakaan oma alani ei ole mikään "äijämäinen" ala), niin yhteisillä rahoilla pärjäisi mainiosti: asunto ja auto olisi helppo hankkia, ja yleiskulut menisivät puoliksi.
Toki asia on niinkin, että jossain paperitehtaassa voi paperitehtaan mies tienata isompaa liksaa ja aloittaa tienaamisen 10 vuotta ennen kuin korkeakoulutettu ihminen. Eräs oma kaukaisempi serkkuni meni peruskoulun jälkeen paperitehtaan opintolinjalle ja on tienannut säkkikaupalla rahaa jo 18-vuotiaasta asti siinä missä minä sain ensimmäisen vakituisen, pysyvän työpaikan vasta kun ikä alkoi jo kolmosella. Siihen asti oli vedetty määräaikaisuuksien (laitonta, mutta maan tavan mukaista) ketjutusta. Jos kuitenkin on sattunut tekemään aikoinaan valinnan lähteä opettajan uralle, niin rahan kannalta se on ollut paljon parempi valinta kuin vaikkapa omat opiskeluvalintani, joissa leipä on paljon enemmän tiukassa kuin opettajan uralla. Minulla on parikin tutkintoa, mutta valitettavasti sellaisilta aloilta, että kovin herroiksi ei niillä eletä.
Jos saisin aikakoneella neuvoa nuorta itseäni, niin neuvoisin nuorta Mustaa Nuolta haistattamaan pitkät esim. lukiolla ja turhilla humanistisilla hapatuksilla (ja olemaan uskomatta mihinkään AMK-tradenomilinjojen mainospuheisiin) ja menemään paperitehtaan opintolinjalle töihin serkkuni seuraksi. Sitten neuvoisin Musta Nuoli junioria opiskelemaan lukion oppimäärän iltalukiossa työn ohella ja sen jälkeen lukemaan avoimessa yliopistossa opintoja sen verran, että niillä heruisi lähes valmis tutkinto ja opinto-oikeus kandin/maisterin tutkintoon. Samaan aikaan hommia paperitehtaalla, kunnes se omakotitalo ja upouusi auto (tai pari) olisivat maksettuina ja pesämuna koossa. Sitten opiskeluvapaata sen verran, että tutkinto valmistuisi. Tämän jälkeen voisi joko koittaa hakea jotain muuta työtä tai jatkaa paperitehtaalla yms. ja kerätä niin paljon rahaa, että voisi jäädä varhaiselle eläkkeelle ja muuttaa johonkin Puolaan syömään golonkaa ja juomaan vodkaa.