Niin, eikös se ollut "demokratian" ajaja Jeltsin, joka käski tankit ampumaan oman maansa parlamenttitaloa? Tuon rinnalla muuten Janukovitshin toimet eivät Ukrainassa vaikuta kummoisiltakaan. Mutta toki Jeltsin uusliberalistien puudelina nautti lännen tukea ja sai ajaa Venäjän taloudelliseen kaaokseen. Ei ole ihme, että Vladimir Putin on sittemmin nauttinut suurta kansan suosiota, kun nosti maan lamaannuksesta edes jotenkin uskottavaksi toimijaksi kansainvälisillä pelikentillä.
Kyllä, myös Jeltsinin kauden toimia tulee arvioida hyvin kriittisesti ja huomioida hänen kautensa selkeät kansantaloudellisesti tuhoisat virheet - mutta kaikesta kritiikistä huolimatta, josta myöhemmin seikkaperäisemmin lisää, en kuitenkaan kritisoisi häntä vallan kauheasti vuoden 1993 tapahtumista jolloin hän lähetti tankit kadulle ottamaan takaisin Venäjän parlamentin Valkoisen talon sinne linnoittautuneilta edustajilta ja heidän liittolaisiltaan. On tietenkin huomioitava, että tässä nimenomaisessa tapauksessa - oletan että tarkoitat juuri vuoden 1993 kriisiä - edustajien toimien takana oli Jeltsinin omavaltainen päätös hajoittaa parlamentti laittomasti eli Jeltsin ei toiminut demokraattisesti tuolloin vaan osin oma etu mielessä ja halu jatkaa uusliberastisia uudistuksia, joita IMF ja Yhdysvallat tukivat ja suosittivat.
Itse kuitenkin tarkastelisin kriittisimmin juuri talouden šokkiterapiaksi kutsuttua uudistus ohjelmaa ja sen seurauksia, jonka aikana maan väestöstä vajosi köyhyyteen 39-49 prosenttia ja käytännössä maassa oli ajoittain hyperinflaatio ja rupla oli täysin arvoton valuutta - vuodessa siihen painettiin lisää nollia, jotta sillä olisi edes jotain käyttöä. Tällöin tilanne oli se, että kaikki kynnelle kykenevät haluviat länsivaluuttaa ensisijaisesti dollareita, mutta jopa markka oli haluttua valuuttaa osassa Venäjää ts. lähinnä Viipurissa ja kenties Pietarissakin.
Suomeen tämä heijasteli myös siten, että esim. Lappeenrannassa liikkeiden ovilla oli lappuja joissa ilmoitettiin ettei liikkeeseen lasketa kerrala sisään kuin yksittäisiä venäläisiä. Syynä ei ollut syrjintä vaan lähinnä se, että tuolloin huomattava osa venäläisistä syyllistyi myymälävarkauksiin ja kauppiaiden ainoa keino varustautua tätä vastaan oli selkeät (joskin kenties laittomat) rajoitukset. Toinen selkeä paikallisesti näkyvä signaali Venäjän talouden ongelmista olivat "pillua kaupittelevat tytöt ja naiset". Naiset saattoivat päivystää kaupunkien keskustoissakin kantaen käsissään lappuja "Pillu 100 markkaa" tms. Valuutan tarve oli niin suuri, että ihmiset olivat käytännössä valmiit mihin tahansa sitä saadakseen ja toisaalta suomalaiset vastaavasti olivat oivallisia maksavia asiakkaita.
Talouden šokkiterapiaksi kutsuttu ohjelma on minusta ohjelma jota voidaan kritisoida ja sen taustalta löytyy IMF:n ja Yhdysvaltojen suositukset ja voidaan päätellä, että Venäjän kohdalla ohjelma ei kaikella tapaa ollut onnistunut - johtuen osaltaan useammasta syystä, eikä korruptio suinkaan ollut vähäisin näistä.
Toinen jota on syytä kritisoida liittyy osin edelliseen eli raju ja osin täysin hallitsematon valtion omaisuuden yksityistäminen. Tuolloin 90-luvun alkupuolella kun laajaan yksityistämisohjelmaan ryhdyttiin, omaisuus vaihtoi omistajaa käytännössä ilmaiseksi. Tietty myytävän omaisuuden tarkkaa arvoa oli mahdotonta määrittää, mutta jo karkeiden arvioiden perusteella on päädytty arvioihin, että monissa tapauksissa satojen miljoonien tai jopa miljardien arvosta valtion hallinnassa ollutta omaisuutta siirtyi täydelliseen pilkkahintaan oligarkeille (huomion arvoista on se, että monen oligarkin jäljet juonsivat tuolloin neuvostohallintoon) ja nyt puhutaan todellakin pilkkahinnasta kun kauppahintana saattoi olla vain miljoonia taaloja tai aina ei edes sitäkään omaisuuden siirtyessä nimellistä korvausta vastaan kaverille, (tosin kaverille omaisuuden lahjoittanut virkamies sai hyvin usein hyvin runsaan korvauksen siinä vaiheessa kun omaisuus alkoi tuottamaan tuloa ostajalle). Tässä kohdin korruptoitunut koneisto otti itselleen kaiken mahdollisen hyödyn myynnissä olevasta valtion omaisuudesta.
Nyt on tietty todettava, että kovin moni tuolloin rikastuneista oligarkeista joutuu elämään ulkomailla ja ettei heillä juurikaan ole asiaa Venäjälle - ainakaan niin kauan kuin Putin on vallassa. Tai sitten oligarkit ovat jostain "kummallisesta" syystä johtuen menettäneet omaisuutensa ja sillä on rikastunut aivan joku uusi taho.
Näihin seikkoihin kiinnittäisin ensinnä huomioni kritisoidessani Jeltsinin hallintoa ja sitten tietty hänen hallintokauden toimet Tshetsheniassa eivät kaikilta osin ansaitse hyväksyntää ja alueella käydyt sodat olivat maan asevoimillekin hyvin tuhoisia - toisaalta ne paljastivat karulla tavalla sen missä jamassa maan asevoimat tuolloin olivat. Joten näihin seikkoihin peilaten, ei ole ihme, että Putin nauttii suosiota kansan keskuudessa ja hänet nähdään sopivana johtajana maalle ja kenties tästä syystä johtuen moni venäläinen on valmis antamaan siimaa hänelle kunhan vaan tilanne säilyy jotakuinkin stabiilina ja ettei maa enää ajaudu samaan jamaan jossa se huonoimmillaan Jeltsinin kaudella taloudellisesti ja tavallaan myös poliittisesti ja sotilaallisesti kävi. Toisaalta tämä osa kansasta joka luottaa Putiniin ei välttämättä tule huomioineeksi sitä mitkä seuraamukset Putinin toimilla voivat olla ja toisaalta ovat jo olleet. Maan talous ei ole vielä katastrofissa, mutta jos kasvu on luokkaa 1,5% on se aivan liian vähän kun vielä jokunen vuosi sitten odotukset pyörivät 7% tuntumassa.
vlad.