En oikein ymmärrä tätä aiemminkin esiin noussutta näkemystä Ukrainan länsimaisuudesta.
Ehkä sympatiat Ukrainaa kohtaan ovat johtaneet siihen että maa nähdään sellaisena kuin sen haluttaisiin olevan eikä sellaisena kuin se todellisuudessa on.
Toki Ukraina on nykyisen itsenäisyytensa alkuvuosien poukkoilujen jälkeen jo vuosia sitten tehnyt suunnanmuutoksen ja on jo vuosien ajan pyrkinyt määrätietoisesti länsimaistumaan ja nyky-Ukraina on selvästi suuntautunut länteen ja on länsimielinen. Ehkä tuo länsimielisyys onkin se mitä tarkoitetaan sataprosenttisella länsimaisuudella?
Mutta pitkä historia osana ensin Venäjän keisarikuntaa ja sittemmin Neuvostoliittoa näkyy vielä monessa suhteessa samankaltaisuutena Venäjään. Ukrainalla ei osana Venäjää ollut Suomen kaltaista itsehallinnollista asemaa, joka olisi sallinut sen kehittää omaa yhteiskuntaansa länsimaisittain, Suomihan sai Venäjän alaisuuteen joutuessaankin pääosin säilyttää Ruotsin lainsäädännön ja ruohonjuuritason hallinnon.
Senkin takia Ukraina muistuttaa monin osin enemmän Venäjää kuin Länsi-Eurooppaa.
Ukraina ei ole pysynyt täysin myöskään muun entisen itäblokin vauhdissa länsimaistumisen suhteen.
Puola on siinä suhteessa hyvä vertailukohta, että maat ovat naapureita, väestöltään samansuuruisia ja kommunismin romahdettua ovat itsenäistyneet Venäjän vallan alta - ainakin periaatteessa.
Mutta siinä kun Ukraina vielä tänäänkin rimpuilee päästäkseen pois Venäjän rautanyrkin ulottuvilta on Puola sekä EU:n että Naton jäsen ja taloudellisen kehityksenkin suhteen ne ovat kehittyneet eri suuntiin, sillä kommunismin romahdettua maiden bruttokansantuotteet olivat aika lailla samaa tasoa, mutta nykyään Puolan bkt on noin neljä kertaa suurempi kuin Ukrainan - tämä siis jo ennen Venäjän hyökkäystä.
Toki Puolan talous on eurooppalaisittainkin menestystarina, mutta noin suuri ero muutamassa vuosikymmenessä jokseenkin samanlaisista lähtökohdista antaa ehkä vihjettä siitä kuinka paljon venäläinen menneisyys vaikuttaa Ukrainassa.
Hyvä viesti kaikkinensa. Itse tosiaan olen mieltänyt Ukrainan monella tapaa vertautuvan meille suomalaisille tuttuun Viroon. Etelänaapurimmehan kun voi toki mieltää kuuluvaksi usein kielteiseltäkin kalskahtavaan "Itä-Eurooppaan", mutta samalla myös ihan samalla tapaa länsimaaksi ja Länsi-Eurooppaan kuuluvaksi, siinä missä kaikki Pohjoismaat esim. Historian oikkujen myötä virolaisten kohtalona oli ajautua pitkäksi aikaa Venäjän sortovallan alaisuuteen, mikä näkyy Virossa toki edelleen. Viron itsenäistyttyä uudelleen, kehitys on kuitenkin ollut todella vauhdikasta ja kuilu pohjoiseen naapuriinsa Suomeen on kaventunut vuosi vuodelta ja itsekin olen ehtinyt sen huomata (Kävin Virossa ensi kerran vuonna 2002.) maassa vieraillessani ihan konkreettisesti.
Ukrainan olen mieltänyt kuuluvan aika lailla tähän samaan kategoriaan. Kulttuurilliset yhteydet heidän ja Venäjän välillä ovat toki kiistämättömiä, mutta kovin vähän heidän keskuudessaan ymmärrän olevan, stereotyyppistä ilmaisua nyt käyttäen "venäläistä hällä väliä mentaliteettia", vaan ukrainalaiset ovat hyvin pedantteja ja valtauskonnosta huolimatta, maassa on varsin "protestanttinen kulttuuri". Ukrainalaisilla toki yhdistäviä tekijöitä on myös venäläisten kanssa, aina kielisukulaisuudestakin lähtien, mutta paljon enemmän he jakavat samaa esim. saksalaisten, italialaisten ja myös meidän suomalaisten kanssa, mitä venäläisten. Tämä siis käsitykseni.
Ukrainan kehitys Neuvostoliiton hajoamista seuranneina ja sotaa edeltäneinä kolmena vuosikymmenenä on ollut kuitenkin yllättävänkin hidasta. Maalla olisi täydet mahdollisuudet nousta samaa tahtia juurikin Puolan kanssa itäisen Keski-Euroopan mahtitekijäksi. Ukrainassa kun on väestöpohjaa, luonnonvaroja, perinteitä teollisuudessa, sekä tunnetusti suuren mittakaavan maanviljelylle erinomaisesti sopiva maaperä ja ilmasto. Monesti tähän kaiketi vastattaisiin "korruptio", "Venäjän vaikutusvalta" jne. Molemmat varmasti ovat olleet merkittäviä tekijöitä, miksi Ukraina ei ole kyennyt kehittymään samaan tahtiin monen muun entisen neuvostotasavallan tapaan, mutteivat kuitenkaan mitään luonnonlakeja.
Voi toki olla, että pitkään olen "yliarvioinut" Ukrainan länsimaisuutta. Kuten jo kirjoitinkin, jonkinmoisena yllätyksenä minulle tuli, miten heikosti niin monet ukrainalaiset, nuorempiinkin ikäluokkiin, siis neuvostoajoista mitään muistamattomatkin ukrainalaiset osasivat englantia ihan niinkin myöhään, kuin vuonna 2022. Englantia osaamattomia nuoria aikuisia toki löytyy kaikkialta maailmasta, mutta mikäli Ukrainassa olisi kyetty laittamaan länsi-integraatiossa vaihteita silmään jo 1990-luvun alusta lähtien, kaiketi tilanne voisi olla toinen. Esim. pari-kolmekymppiset virolaisethan kaiketi puhuvat tätä nykyä ihan yhtä hyvin englantia, mitä suomalaiset ja ruotsalaiset ikätoverinsa.
