Medvedev sai kunnian olla yksi ensimmäisistä Putinin nukkehallitsijoista, koska Putin halusi osoittaa, kuinka Venäjäkin osaa olla demokraattinen tarpeen tullen.
Tuo lienee ollut vain taktista demokratian leikkimistä, joka oli tarpeen lännen suhteiden ja bisneksien suhteen. Kyllähän tuo Suomessakin ja yleisesti länsimaissa tiedettiin, että Medvedev on vain Putinin käsinukke. Ainakin kansa tiesi viimeistä Esson baarin pöytäseuruetta myöten. Samoin tiedettiin kuka on Politkovskajan murhan takana, mutta muodon vuoksi Venäjä kielsi valtiojohdon osallisuuden ja oli tutkivinaan rikosta.
Jos Venäjä olisi ollut myös muodollisesti diktatuuri, niin eihän nämä Fazerit, Fortumit ja Jokerit olisi voinut hyvällä omatunnolla sinne mennä, vaikka silloinkin olisi tehnyt mieli. Ja Venäjälle suosiolliset ulkomaiden poliitikot (eli ne hyödylliset idiootti) olisivat olleet tiukoilla kotimaassaan, jos Venäjän todellisen luonteen päällä ei olisi ollut demokratian naamioverkkoa, jota osoitella.
Mielenkiintoista oli, että Venäjällä ymmärrettiin, ettei naamioverkon tarvitse oikeasti harhauttaa ketään, se saa olla vaikka kuinka reikäinen tai vaikka väärän värinenkin. Sen vain täytyy olla siinä, jotta lännessä ne jotka haluavat olla näkemättä, voivat sen tehdä.