Onkos täällä palstalaisilla tullut jotenkin yllätyksenä ja ihmeenä että länsimaissa alkaa olla varastot tyhjänä ammuksista? Asiahan on niin että me ollaan laitettu liikenevät rahat ihan muualle kuin ruutiin ja se näkyy kansalaisten hyvinvoinnissa.
Ei ole tullut ja täällähän on keväästä 2022 asti toivottu, että länsimaat käynnistäisivät asetuotantoaan uudestaan. Se puolestaan - länsimaissa kun eletään - tarvitsee sitä, että asetehtailla on näkymät riittävän pitkälle tulevaisuuteen, jotta uusia linjoja kannattaa avata. Siinä puolestaan on ja on ollut tärkeässä asemassa valtioiden tekemät isot ja pitkäaikaiset ostot asetehtailtaan.
Toki sitä edistää myös se, että tällä hetkellä länsiaseiden kysyntä on niin kovaa ympäri maailman, että senkin takia tilauskirjat pullistelevat täynnä pitkälle tulevaisuuteen - en muista mikä asetehdas oli kyseessä, joka sanoi jotenkin niin, että seuraavat 10-15 vuotta voidaan paahtaa täydellä höyryllä.
Ihan vain huomiona. Ei siinä etteikö niitä pidä omiin tarpeisiin olla mutta turha kuvitella että Venäjää tässä ammusten määrässä päihitettäisiin vaikka lyötäisiin läntisen maailman kaikki paukut kasaan pl.USA.
Kyllä se ammuspula vaivaa Venäjääkin.
Toivottavasti tässä ei nyt päädytä Salomonin tuomioon kuten
@adolf enteili. Se on kaikissa ennusmerkeissä mitä nyt maailmalta kuuluu se todennäköisin skenaario.
Ongelma siirtyy taas muutaman/kymmenen vuoden päähän.
Boldaus oma. Siis se käsitys mikä minulla on tämän ketjun vakiokirjoittajista, on se, että me
toivomme että Ukraina pärjää niin hyvin taistelukentällä, että Venäjällä sisäiset paineet kasvavat liian isoksi ja sitä kautta sodan ratkaisu siirtyy Venäjän sisälle.
Omasta mielestäni on juuri niin kuin sanot: jos tilanne jäätyy liiaksi, se ei ratkaise mitään, vaan siirtää ongelmaa eteenpäin tuleville vuosikymmenille. Venäjän olisi hyvä ottaa tästä sodasta sen verran hyvin kuokkaansa, että siellä lähtisivät sisäiset uudelleenjärjestelyt käyntiin.
Tiedän, että moni asiantuntija länsimaissa kammoaa tuota kehitystä, koska jos tosiaan Venäjä ajautuu sisäisiin kiistoihin, niin lopputulema on arvaamaton. Se on totta, mutta pattitilanteella oikeastaan vain venytetään arvaamattomuuden aikaa hamaan tappiin.
Vaikka itse siis olen sitä mieltä, että Venäjä pitäisi ajaa niin ahtaalle sodassa, että se joutuu sisäiseen selvitystilaan, niin ymmärrän silti sen, jos jotkut asiantuntijat ja tämän palstan keskustelijat näkevät tämän vaarallisena vaihtoehtona - sitä se onkin.
Toki inhimillistä on länsimaistakin ettei tukea voida jatkaa maailman tappiin isollaan. Se syö valtavasti rahaa mitä voisi käyttää järkevämmin. Toisaalta ainut kestävä hyvinvoinnin tae on laittaa rosvoille jauhot suuhun. Mutta reaalipolitiikka alkaa vallata alaa. Hitaasti ja varmasti.
Kun sodan alkamisesta oli viikko tai kaksi, niin tässä ketjussa tuossa alkupäässä muistinvaraisesti sanon jotenkin niin, että tämän sodan hinta on ihan karmaiseva. Se on karmaiseva ensinnäkin kaiken tuhon takia, mutta myös siksi, että (1) se vaikuttaa koko maailmantalouteen, (2) pelkästään humanitaarinen apu Ukrainalle kaikkineen on ihan järkyttävässä mittaluokassa, (3) jälleenrakennus maksaa tajuttomasti, ja (4) huonommissa skenaarioissa meillä on vielä edessä inhimillinen katastrofi Venäjällä - ja sekin saattaa tulla meidän maksettavaksi.
Mutta yhtäkaikki, oma mielipiteeni on se, ettei tästä sodasta halvalla selvitä, ja tappioiden minimoimiseksi Ukrainan olisi minusta päästävä nopeasti niskan päälle. Siitä sitten alkaa arvaamaton kehityskulku, joka voi toki osoittautua vielä paljon kalliimmaksi kuin arvaisi, mutta toisaalta vaakakupissa on toisella puolella tilanne, jossa kaikki pysyy arvaamattomana vielä vuosikymmeniä.
En siis usko, että Ukrainan ja Venäjän välillä on saatavissa pysyvää rauhaa ellei Venäjä peräänny. Eikä se peräänny vapaaehtoisesti, koska joutuisi koko homman maksajaksi.