Venäjä hyökkää Ukrainaan

  • 11 461 591
  • 66 450

vanukas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sebastian Ahon kiekkokoulu
Jotain kuitenkin lähettiin. Pitäähän meillä oma puolustuskyky olla kunnossa.

Pitää olla, mutta Venäjän kyky naapurissa on heikentynyt sen verran, että meilläkin olisi voitu tehdä väliaikaisesti rohkeampia ratkaisuja. Lisäksi meillä on NATO-prosessin aikana turvaa muistakin - aiemmin ei ollut sitäkään.

No Suomen tuntien ei tämä viimeinen paketti ole ja Leopardeja ehtii lähettää myöhemminkin lisää. Toivon, että olemme talkoissa mukana.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Henkilökohtaisesti olen pettynyt tähän, että lähdettiin mukaan ns. imagopanostuksella. Tulee fiilis, että piti olla polittisista syistä mukana niin raivauspanssarivaunut oli helpoin pistää matkaan, mutta oikeasti ei PV halunnut luopua mistään. Tuskin kukaan Suomea arvostelee vaikkei lähetetäkään enempää, onhan meillä pitkä raja, mutta itse olisin toivonut vahvempaa osallistumista.

Vaikka miinoituksen purkamista tekevät panssarivaunut ovat erittäin tärkeitä Ukrainassa, olisin itsekin toivonut osallistumista mm. hyökkäyspanssarien osalta. Olemme edelleen Venäjän naapuri. Erona vain vuoden takaiseen tilanteeseen on se, että Suomi on ilmeisesti uusimman paketin jälkeisellä paketilla laittanut raskaita aseita ja ammuksia Ukrainaan miljardin edestä. Tässä mielessä voi sanoa, että Suomi on tehnyt paljon.

Jos ja kun läntisen Euroopan kootessa hyökkäyspanssarivaunuista pataljoonaa tai kahta, Suomi saattaa vielä saada pyynnön osallistua. Olisiko aika silloin kypsä? NATO:n ulkopuolella ollaan tarkempia ja syystä. Kun Suomi on jäsen, mielestäni raskaiden aseiden antaminen Ukrainaan helpottuu.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei siis nyt, vaan vuosi sitten oli lentoliikenne vilkasta. Nythän taitaa olla lentoliikenne Transnistriaan aika suljetun puoleista.

Aah, meikäläisen ymmärrysvirhe. Ihmettelinkin vähän, että ovatko uskaltaneet muka lentää aktiivisesti Ukrainan yli tuonne.

Taitaa sitten olla niin, että ovat aikoinaan siirtäneet tuolta kalustoa Ukrainaan.
 

Animal

Jäsen
Vaikka miinoituksen purkamista tekevät panssarivaunut ovat erittäin tärkeitä Ukrainassa, olisin itsekin toivonut osallistumista mm. hyökkäyspanssarien osalta. Olemme edelleen Venäjän naapuri. Erona vain vuoden takaiseen tilanteeseen on se, että Suomi on ilmeisesti uusimman paketin jälkeisellä paketilla laittanut raskaita aseita ja ammuksia Ukrainaan miljardin edestä. Tässä mielessä voi sanoa, että Suomi on tehnyt paljon.

Jos ja kun läntisen Euroopan kootessa hyökkäyspanssarivaunuista pataljoonaa tai kahta, Suomi saattaa vielä saada pyynnön osallistua. Olisiko aika silloin kypsä? NATO:n ulkopuolella ollaan tarkempia ja syystä. Kun Suomi on jäsen, mielestäni raskaiden aseiden antaminen Ukrainaan helpottuu.
Nuo Leopardin raivaajaversiot ovat erittäin tärkeitä Ukrainalle, jos ja ollaan rakentamassa läpimurtohyökkäyksiin kykeneviä yhtymiä. Käytännössä nuo kolaavat kuin lumikola aukon miinoitteeseen, että hyökkäys taistelevilla osilla pääsee jatkumaan.

NATO:lta voi myös tulla punaista valoa sille, että Suomi luovuttaisi kovinkaan montaa Leopardia, koska olemme etulinjan maa ja jo nyt voidaan nähdä, ettei korvaavien saaminen tilalle ole ihan mikään muutaman viikon ilmoitusluontoinen juttu.
 

Byvajet

Jäsen
Pitää olla, mutta Venäjän kyky naapurissa on heikentynyt sen verran, että meilläkin olisi voitu tehdä väliaikaisesti rohkeampia ratkaisuja.
Suomen politiikka on eri asia kuin Suomen puolustus. Jälkimmäisestä vastaavat ammattiupseerit. Heidän tehtävänsä ei ole tehdä politiikkaa vaan pitää huoli maan puolustamisesta.

Minusta tämä päätös kertoo siitä, että poliitikot eivät tahdo kävellä ammattilaisten yli, mikä on minusta hyvä.

Näin se kaiketi toimii muissakin maissa, minkä vuoksi niiden toiminta saattaa vaikuttaa poliittisesti haluttomalta.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
NATO:lta voi myös tulla punaista valoa sille, että Suomi luovuttaisi kovinkaan montaa Leopardia, koska olemme etulinjan maa ja jo nyt voidaan nähdä, ettei korvaavien saaminen tilalle ole ihan mikään muutaman viikon ilmoitusluontoinen juttu.

Niin tämä on se yksi seikka miksi Suomi ei luovuta pois isoissa määrin raskaampia asejärjestelmiään. Vaikka pääsemme jossain vaiheessa NATO:n jäseniksi, niin kannattaa muistaa muutama seikka koskien skenaariota jossa NATO ja Russitsit ajautuisivat konventionaaliseen sotaan:

1) Olemme edelleen maantieteellisesti hiukan vaikeassa asemassa mikäli tänne tarvitaan lisää raskasta kalustoa konfliktitilanteessa, se melkein pitää raijata tänne laivalla Itämerta pitkin, mikä on riskialtista, ainakin jos ei NATO välittömästi ota täydellistä meri/ilmaherruutta.

2) NATO halunnee keskittää voimansa "Suwalkin käytävän" aukipitämiseen/ Kaliningradin neutraloimiseen aluksi jotta Baltian puolustus turvataan ja vähennetään riskejä Itämerellä.

Kaikenkaikkiaan kannattaa ajatella mitä Suomi tuo pöytään NATO:lle liittyessään, ei omaa napaa katsellen miten me voimme hyödyntää NATOa antaen itse takaisin mahdollisimman vähän. Suomella on kokoonsa nähden tosiaan tulivoimainen kenttäarmeija ja NATO varmasti haluaakin että pidämme siitä kiinni, sillä monilla jäsenvaltioilla eivät asiat ole noinkaan hyvin nyt. Pääasiassa NATO ensisijassa tuo meille apua meri- ja ilmapuolustukseen sekä huoltovarmuutta(jahka nyt länsimaat saavat ammustuotantolinjansa takaisin ylös)
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Vaikka panssarivaunuista on paljon puhuttu, juuri tällä hetkellä akuutein tarve Ukrainalla liittyy tykistöammuksiin.

Toivon, että Suomi näiden osalta on avainroolissa Ukrainan avustamisessa. Suomella on tässä Euroopan parhaimmat valmiudet auttaa.

En erityisemmin noin muuten pidä siitä, jos avustuspäätöksissä ei osoiteta poliittista rohkeutta ja vastuuntuntoa. Se on nimittäin niin, että jos länsimaat tekisivät päätökset vain omien sotavoimiensa lausuntojen perusteella, kukaan ei lähettäisi mitään muuta, kuin jotain käytöstä poistettua jämäkalustoa. En tietenkään tarkoita, etteikö sotilaiden lausuntoja pitäisi ollenkaan huomioida (tietysti pitää), mutta pitää myös ottaa huomioon, että heidän lausuntojansa määrittää virkavastuu ja edustamansa organisaation lakisääteisen tehtävän suorituskyvyn varmistamisen varmistamisen varmistamisen varmistaminen. Poliitikkojen pitää taas asiasta päättää eikä unohtaa tiedustelutietoja muun muassa siitä, että Venäjä ei ole akuutisti kykenevä tekemään laajamittaista sotilaallisesti hyökkäystä Suomeen tällä hetkellä eikä ainakaan vuosiin tästä edespäinkään.

Ukrainan voitto varmistaisi sen, että voitaisiin puhua Venäjän uhkan väistymisestä ehkä vuosikymmeniksi. Mutta Ukrainan voitto vaatii aseellisen avustamisen nostamista uudelle tasolle ja tämä koskee Suomeakin. Ukrainan tappio taas tarkoittaisi uhkan palaamista suurempana kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Minulla päällimmäisin reaktio oli viha. Että nykypäivän Euroopassa voi tapahtua tälläinen avoin fasistinen saalistusretki.
Sama fiilis oli 24.2.2022:
Mulle tulee vain vihainen, todella vihainen. :/ Ei huolestunut, vittuuntunut tai ahdistunut, vain ihan helvetin vihainen olo.
Raivostutti miten yksi todellisuudesta vieraantunut kusipää pystyy pilaamaan miljoonien ihmisten elämän. Jälkeenpäin tosin on tullut selväksi, että kyseessä ei todellakaan ollut ”vain Putinin sota”, vaan niitä kusipäitä olikin miljoonia.

Sama vihainen olo on jatkuu yhä roistovaltiota kohtaan.

Siinä kohtaa vähän kylmäsi, kun Niinistö aloitti omaa tiedotustilaisuuttaan ja näytti silminnähden kauhistuneelta. Tuli fiilis, että Sale tietää nyt jotain oikeasti huolestuttavaa.



 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Ensimmäiset tuntemukseni lähes vuosi sitten sodan alettua olivat epäusko, järkytys ja hiljalleen roihahtanut viha Kremliä kohtaan. Oli kulunut vuosikymmeniä siitä, kun Euroopan alueella oli viimeksi sodittu ja vaikka tiesin uutisia seuranneena, että Putin oli suunnittelemassa jonkinlaista hanketta Ukrainaa kohtaan, se härskiys ja pian paljastunut sairaalloinen raakuus yllättivät minut laajuudellaan.

Toki olin tietoinen siitä, että itärajan takana olevat eivät osaa eivätkä halua taistella rehdisti, mutta heti sodan alkupäivistä lähtien, kun uutisissa alettiin kertoa venäläisten tekemistä hyökkäyksistä, raiskauksista, systemaattisesta tuhoamisesta sekä sotarikoksista, uskoni venäläisten sotilaiden (sekä maan johtajien) inhimillisyyteen alkoi karista nopeasti.

Ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina, kun tilanne näytti hyvin tukalalta Ukrainan kannalta, ajatus siitä, että Suomi olisi seuraavana vuorossa, tuntui tuolloin ainakin minusta todennäköiseltä. Tuo pelko alkoi hiljalleen hälvetä, kun Ukraina ja sen kansa osoitti mahtinsa.
 

anthax

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Ehkä kaukaa haettua, mutta voiko Moldovaan liittyvä agressio olla ulospääsy Ukrainasta? Siirretään painopiste paljon pienempään alueeseen. En kyllä oikein käsitä sitä, miten nuo tuonne pääsisivät maantieteellisesti, muuten kuin maihinnousulla etelästä. Tuokin vaatisi sen, että Transnistriassa olevat joukot avaisivat käytävän Ukrainan läpi mereltä.

Menee kyllä aika kaukaa haetuksi, mutta mitään muutakaan selitystä ei tule mieleen.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Siinä kohtaa vähän kylmäsi, kun Niinistö aloitti omaa tiedotustilaisuuttaan ja näytti silminnähden kauhistuneelta. Tuli fiilis, että Sale tietää nyt jotain oikeasti huolestuttavaa.

Tuo oli monessakin mielessä historiallinen hetki, ja hyvinkin hyytävä sellainen. Kieltämättä vähän kylmäsi itseänikin.

Itse olen pohtinut jo pitkään, että Niinistön aiempi nihkeä suhtautuminen NATO:on olisi voinut johtua sellaisestakin, että Putin olisi kahden kesken antanut suoran varoituksen siitä, jos Suomi alkaa aktiivisesti edistää NATO-jäsenyyttä, Venäjä tulee vastaamaan sotilaallisesti. Nyt kun Venäjä osoitti toimillaan sen, mihin se on valmis, tuossa kohtaa vaikutti varmasti hetken siltä, että Ukraina luhistuu, ja Suomi jää NATO:n ulkopuolelle ja Venäjän syliin kenties lopullisesti.

Kun Venäjä osoittautui olevansa oletettua heikommaksi, ja kun Länsimaista saatiin riittävä tuki, jäsenyyden hakemiseen aukesi tilaisuus, ja se on nyt käytetty hyväksi. Toivottavasti tässä myös päästään maaliin.
 

septi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Ehkä kaukaa haettua, mutta voiko Moldovaan liittyvä agressio olla ulospääsy Ukrainasta? Siirretään painopiste paljon pienempään alueeseen. En kyllä oikein käsitä sitä, miten nuo tuonne pääsisivät maantieteellisesti, muuten kuin maihinnousulla etelästä. Tuokin vaatisi sen, että Transnistriassa olevat joukot avaisivat käytävän Ukrainan läpi mereltä.

Menee kyllä aika kaukaa haetuksi, mutta mitään muutakaan selitystä ei tule mieleen.

Ei putterin johtama Kreml tarvitse mitään muuta rationalisointia tai selitystä, kuin sen, että myös Moldova on heidän mielestään osa Venäjän etupiiriä johon "Venäjällä on oikeus", koska maa oli osa Neuvostoliittoa.
 

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Kyllä. Paljon puhutaan, että pitkittynyt sota on Venäjän etu. Lähtökohta vuosi sitten oli kuitenkin se, että ihme on jos Ukraina kestää edes viikon (ainakin minun mielestä).
Kyllä se lähtökohta minun mielestäni jo heti sodan alussa oli se, että Venäjä lähti yrittämään jotain sellaista, joka oli täysin mahdotonta. Maantieteellisesti noin suuri maa, kymmeniä miljoonia asukkaita ja jo silloin ihan kohtalaiset puolustusvoimat vastassa.

Ja Venäjä yrittää n. 200 000 sotilaalla vallata koko maan? Tuo tuntui täysin riittämättömältä sotavoimalta jo heti alusta pitäen. Putin oli todella katastrofisella tavalla laskenut kaiken väärin.

Ja mitä noihin vuoden takaisiin muisteloihin tulee, niin tuntuu jotenkin väärältä ruveta kauheasti puhumaan omista tunteista tämmöisessä tilanteessa, jossa ukrainan kansakunta on vuoden ajan elänyt tuommoisessa koettelemuksessa. Semmoisia ajatuksia kuitenkin minulla pyöri päässä, että ensimmäistä kertaa elinaikanani ajattelin konkreettista mahdollisuutta sille, että mekin tulemme näkemään sodan omalla maaperällämme.

Ukrainan kansa kuitenkin ryhtyi sankarilliseen vastarintaan, ja enää ei tarvitse semmoisia juttuja miettiä.
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Kyllä se lähtökohta minun mielestäni jo heti sodan alussa oli se, että Venäjä lähti yrittämään jotain sellaista, joka oli täysin mahdotonta. Maantieteellisesti noin suuri maa, kymmeniä miljoonia asukkaita ja jo silloin ihan kohtalaiset puolustusvoimat vastassa.

Ja Venäjä yrittää n. 200 000 sotilaalla vallata koko maan? Tuo tuntui täysin riittämättömältä sotavoimalta jo heti alusta pitäen. Putin oli todella katastrofisella tavalla laskenut kaiken väärin.

Ja mitä noihin vuoden takaisiin muisteloihin tulee, niin tuntuu jotenkin väärältä ruveta kauheasti puhumaan omista tunteista tämmöisessä tilanteessa, jossa ukrainan kansakunta on vuoden ajan elänyt tuommoisessa koettelemuksessa. Semmoisia ajatuksia kuitenkin minulla pyöri päässä, että ensimmäistä kertaa elinaikanani ajattelin konkreettista mahdollisuutta sille, että mekin tulemme näkemään sodan omalla maaperällämme.

Ukrainan kansa kuitenkin ryhtyi sankarilliseen vastarintaan, ja enää ei tarvitse semmoisia juttuja miettiä.
Mielestäni kaiken takana on se harhainen käsitys siitä omasta ja Venäjän paremmuudesta. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että Putin luulisi sotavoimiaan jotenkin ylivoimaiseksi. Putin luulee myös koko yhteisöään ylivoimaiseksi. Ei Putin voinut ajatellakaan, että Ukrainan kansa vastustaisi tällaista. Hän ajatteli vastaanoton olevan sama kuin 2014 alueilla, jossa valtaväestö on venäjämielistä. Ei Putin voi ymmärtää ajatusta, jossa heistä ja hänen agendastaan luoda imperiumi ei pidettäisi. Hän on omasta mielestään tsaarin veroinen ja kaikki haluavat osaksi hänen valtakuntaansa ja hänet johtajakseen. Näin harhainen on Putin.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Kyllä se lähtökohta minun mielestäni jo heti sodan alussa oli se, että Venäjä lähti yrittämään jotain sellaista, joka oli täysin mahdotonta. Maantieteellisesti noin suuri maa, kymmeniä miljoonia asukkaita ja jo silloin ihan kohtalaiset puolustusvoimat vastassa.

Venäjä haki varmaan tietoisesti järkytysreaktiota niin ukrainalaisilta kuin eurooppalaisilta laajemminkin hyökkäämällä alussa näyttävästi massalla. Tai noh, näyttävästi ja näyttävästi, ruosteisella kalustollaan. Mutta alkushokin jälkeen oikeastaan jo sodan ensimmäisenä päivänä oli nähtävissä, että Putinin suunnitelmien mukaan sota ei tulisi etenemään. Mieleen on jäänyt kuva pellolle pudotetusta Venäjän taisteluhelikopterista, ja sitten tietysti tiedot Hostomelin öisestä taistelusta, missä venäläiset laskuvarjojoukot tippuivat taivaalta kuin kärpäset ukrainalaisten tulituksessa. Se oli liikuttava hetki kaiken järkytyksen keskellä, kun saatoimme ymmärtää keskeisen operaation Kiovan valtaamiseksi menneen enemmän kuin päin persettä Venäjän kannalta.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Heh, ihan hyvä heitto tuo, että Venäjän armeija ei ollutkaan toiseksi vahvin armeija maailmassa, mutta on se sentään ollut toiseksi vahvin armeija Ukrainassa.
Tuota samaa on ukrainalaiset koko vuoden.

Hyvin pieni piiri tiesi Venäjän hyökkäyksestä etukäteen

Artikkelin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuosi sitten tuli täytenä yllätyksenä jopa maan ulkoministeri Sergei Lavroville. Koko Venäjän ylimmän johdon kerrotaan saaneen tietää hyökkäyksestä Putinin televisiopuheessa aamulla 24. helmikuuta. Samana päivänä venäläisoligarkkien kokoontuessa Kremliin tapaamaan Putinia, Lavrov ei osannut kertoa heille, miten päätös hyökätä tehtiin ja kenen kanssa Putin sen teki.

– Hänellä on kolme neuvonantajaa. Iivana Julma, Pietari Suuri ja Katariina Suuri, Lavrovin kerrotaan vastanneen yhden oligarkin kysymykseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös