Harmi vain ettei Suomi voi osallistua Pahantahdonkisojen "ampumahiihtoon". Joukkue L. Törni, E. Schadewitz, V. Pylkäs ja ankkurina S. Häyhä olisi ollut kirjaimellisesti tappavan kova joukkue. Ruumiita ja kultaa olisi tullut "pomminvarmasti".
Olisko heidän ampumahiihto järjestetty sillain että sniperit menee matkan varrelle ja yrittävät estää hiihtäjän saapumista maaliin? Pervitin lienee silloin sallittujen aineiden joukossa.
Aimo Koivunen hiihtäis varmaan Suomella (oikeasti, lukekaas hemmetti mikä sankari)
"18. maaliskuuta 1944 Aimo Koivunen partioineen hiihti
Kantalahdessa Lapissa suorittaen tehtäväänsä kolmatta päivää. Yhtäkkiä
neuvostoliittolaiset joukot hyökkäsivät ja syttyi suuri tulitaistelu. Suomalaiset lähtivät pakenemaan neuvostoliittolaisia, jotka yrittivät saartaa heidät.
[3]
Umpihangessa hiihto oli hidasta. Koivunen siirtyi partion eteen avaamaan latua. Kun voimat alkoivat huveta, Koivunen muisti, että hänellä oli rintataskussaan partion koko
Pervitin-varasto. Hän yritti saada yhden tabletin käsiinsä, mutta se oli hankalaa kesken hiihdon. Käsineeseen tarttui useampi pilleri ja pimeässä hän erehtyi ottamaan suuhunsa koko annoksen.
[4] Pian tämän jälkeen koko partion hiihtämisestä tuli paljon nopeampaa. Vaikutus kesti tosin vain hetken, ja Koivunen alkoi nähdä
hallusinaatioita ja hänen tajuntansa alkoi heiketä. Hän käyttäytyi niin sekapäisesti, että kaverit ottivat häneltä konepistoolin lippaat pois.
[3]
Koivusen seuraava muistikuva on seuraavalta aamulta. Hän oli kulkenut 100 kilometriä ja kadottanut partionsa. Hänellä ei ollut lainkaan ammuksia tai ruokaa. Pillereissä olleen metamfetamiinin yliannostus sai Koivusen hourailemaan useiden päivien ajan ja hänen olotilansa vaihtelivat hereillä olemisesta nukkumiseen ja hallusinointiin.
Toisessa muistikuvassa hän hiihtää kohti leiriä, jossa kuvittelee olevan suomalaisia. Vasta hiihdettyään niin lähelle, ettei pysty enää kääntymään takaisin, hän tajuaa että se on neuvostoliittolaisten leiri. Hän hiihtää leirin läpi ja saa ryhmän verran neuvostoliittolaisia peräänsä. Lopulta lumimyrskyssä ja yön pimeydessä hänen onnistui eksyttää takaa-ajajansa.
[3]
Hiihdettyään useamman päivän hän tuli saksalaisten hylättyyn tukikohtaan. Tie oli miinoitettu ja hän haavoittui astuttuaan maamiinaan. Hän makasi viikon lumessa, kunnes hänet löydettiin. Kahden viikon aikana hän oli syönyt ainoastaan keräämiään männynkasvaimia ja
kuukkelin, jonka hän seivästi tukikohdassa maatessaa suksisauvallaan ja söi raakana.
[3] Hän oli hiihtänyt yli 400 kilometriä 20–30 asteen
[5] pakkasessa.
Kun Koivunen viimein pelastettiin ja vietiin sairaalaan, hänen sydämensä lyöntitiheys oli miltei 200 kertaa minuutissa ja hänen painonsa oli laskenut 43 kiloon. Jälkeenpäin Koivunen laski, että oli syönyt partionsa koko 30 pillerin Pervitin-varaston.
[3]"
Aimo Koivunen skied 250 miles while tripping balls on amphetamines
medium.com
fi.wikipedia.org