Niin tosin keski-Euroopassa on se ero, että siellä osataan ottaa helpommin vain se muutama olunen ja muutenkin fanittaa enemmän ilon kautta. Suomessa otetaan helposti heti sitten perseet ja muutenkin fanitus keskittyy enemmän negatiiviseen puoleen kaikkineen.
Noin muutenkin hyvä muistaa että urheilutapahtumat ovat jossain Sveitsissä tai Saksassa aina enemmän perhetapahtumia, kuin Suomessa. Eli usein mennään koko perhe vaikka katselemaan sitä oman kaupungin(tai kylänkin) joukkuetta.
Kyllä suomalaisetkin osaavat ottaa pari kaljaa ja Saksassakin dokaillaan matseissa. Kai se vähän riippuu, koska se matsi on mutta iltapeleissä on kyllä perheet olleet vähissä, tai sitten on tietyt sektorit missä perheitä on enemmän. Sinsheimista kun ajeltiin Kölniin matsin jälkeen niin Leverkusen-fanit täyttivät huoltoasemien roskikset kaljakoreilla. Dortmundissa oltiin sunnuntaina ja keli ihan paska mutta meno oli kuin karnevaaleissa.
En minäkään voi sanoa, että olisin paljon reissannut Euroopassa mutta sen mitä olen niin voin helposti sanoa, että varsinkin nuoret ovat nuoria joka maassa. Ja samalla lailla aikuiset äijät käyvät katsomassa peliä ja juomassa ehkä bissen tai kaksi, jotkut enemmänkin. Se on tapa rentoutua työviikon päälle.
Mitä tulee muuten Allsvenskaniin ja Ruotsin hienoon katsomokulttuuriin, niin siellähän on sitten vastaavasti myös nämä ikävämmät ilmiöt myös nostaneet päätään. Jossain vaiheessa taidettiin jopa raportoida siitä, että ihmiset eivät enää halunneet mennä esim. Tukholman derbyyn väkivaltaisuuksien vuoksi.
Itse olin derbya katsomassa 2008 ja todistin siinä kuinka hienot AIK-fanit nimittelivät DIF-paitaista tyttöä huoraksi ja heittelivät kaljaa ja sylkeä tämän ja isänsä päälle (DIF:n huivi kaulassa) näiden juhliessa maalia. Milanossa joku brittiteini hyökkäsi italialaisen katsojan kimppuun ja jossain vaiheessa olimme mukavassa tupakantumppisateessa, kun ne 8 000 engelsmannia sattuivat seisomaan meidän takanamme. Oli kivaa.
Amsterdamissa PSV:n fanit kävivät huutelemassa jotain herjoja ajaxilaisille ja voin kertoa, että on vittumainen tilanne kun huomaat, että tunnelma kiristyy, jengi alkaa alariveilläkin katselemaan taaksepäin etkä tajua yhtään mistä puhutaan. Onneksi on tapana aina ostaa kotijoukkueen huivi kaulaan, niin sulautuu sillä tavalla joukkoon.
Tuollaista en haluaisi Suomeen saada, vaikka on selvää, että näitä idiootteja tulee tännekin ns. fanilarpin nimissä, onhan niitä firmoja täällä jo nyt.
Suomi on monessa asiassa jäljessä mutta ainakin täällä on peleissä turvallista, eikä jalkapallon yhteydessä esiinny juuri mitään poliittisia, militaristisia tai rasistisia piirteitä.
EDIT. Tosin täytyy muistaa, että meidän ehkä varteenotettavin kannattajaryhmämme, SMJK, aina välillä vähän nostaa nationalistista päätään. Hyvin heterogeeninen ryhmähän se toki on mutta esimerkiksi Finlandian käyttäminen "tunnuslauluna" henkii tiettyä sotaisuutta ja mahdollisesti vääränlaista ylpeyttä isänmaasta. Tehdään nyt kuitenkin erittäin selväksi se, että kyse on sielläkin marginaalista ja pääosin ovat erittäin mukavaa porukkaa.
Stadikalla muuten on tullut tavattua myös näitä kasuaaleja jotka kiertävät Euroopassa matseissa myllyttämässä. En tiedä kuinka vahva alakulttuuri tuo on mutta ei Stone Islandeista ja Adidaksista tarvinnut hirveästi laskea 1+1, etenkin kun toinen ruotsalaisista jampoista sanoi suoraan, että tulivat yksinomaan tappelemaan. Matsihan oli Suomi-Saksa. Enkä tiedä miksi juuri minä näytin lipputrokarilta/kasuaalilta, kun katsoin tarkkaan ettei kasuaalimerkkejä päällä ole.