67/82 Vegas vs. New Jersey
Roy nousi Stephensonin ketjuun sentteriksi ja Howden valui nelosen keskelle. Thompson starttasi. Martinez poistui IR:stä korvaten Haguen ja Hutton pelasi pitkästä aikaa hänkin ottaen Whitecloudin ruudun, joten kolmospari koki penkityksen. Sekä Barbashev että Hutton pelasivat 500. pelinsä.
Arvosanataulukko
++
+ Thompson, Carrier, Howden, Eichel, Hanifin, Pietrangelo
+/- Marchessault, Barbashev, Stephenson, Roy, Mantha, Dorofeyev, Amadio, Karlsson, Kolesar, Theodore, McNabb, Martinez, Hutton
-
--
Päätöserän alussa Bratt laukoi vasemmasta laidasta transitiosta ja Thompson torjui vain vaivoin. Kiekko putosi hänen selkänsä taakse, josta Hanifin siivosi sen suoraan Hischierin lapaan ja tämä ohitti LT:n. Tasoitus syntyi pian, kun Hanifin aktivoitui nousemaan maalin kulmalle asti, mutta syöttöyritys ruuhkaan Howdenille ei johtanut laukaukseen, vaan Howden syötti takaisin oikeaan laitaan, josta Hanifin löysi poikittaislätyllään Pietrangelon. Tämän vihainen rannelaukaus painui sisään etukulmasta Carrierin hämättyä hyvin Allenia maalin edessä.
Pelimiesten kympillä Devilsin passiivinen, valuva ja löyhä 1-2-2 trap vuoti. Hanifin avasi ohi kärkikarvaajan Eichelin lapaan keskelle. Tämä kuljetti röyhkeästi kiekon yli siniviivan keskimmäisen tason hyökkääjien välistä. Smith-Nemec kaksikko peruutti liian ajoissa jättäen Eichelille tilaa laukoa hurjan rannelaukauksen tolpan juureen. Devilsin alanelikon tiiviys ei tosiaankaan minua muutenkaan vakuuttanut varsinkaan kahdessa viimeisessä erässä, vaan aika helpostikin Vegas kyllä pääsi kontrolloidusti ylittämään keskialueen halliten siten pelin virtausta. Vain maalinteon tehottomuus piti lukemat tiukkoina.
Devilsin paikat avauserässä tulivat suunnanmuutoksista. Toisella minuutilla Theodore pinchasi myöhässä ja hänet kierrettiin. Thompson torjui aggressiivisen vastaantulon myötä Meierin kudin 2v1-tilanteessa, mutta Mercer siivosi irtokiekon pussiin maalin edestä. Onneksi osuma hylättiin veskarin estona. Yhdeksännellä minuutilla Vegas hukkasi kiekon keskialueella ja Bratt livahti nopeasta käännöstä Theodoren selustaan karkuun, mutta LT piti längit tukossa. 19. minuutilla Holtz laukoi kaistalaukauksen oikealta puolinopean vastaiskun päätteeksi.
Avauserässä Vegasin PAPPin aggressiivisuus ihastutti muutamaan otteeseen. Aika ja tila otettiin pois kulmissa kuten parhaimmillaan viime keväänä. Trapistakaan ei läpi menty, kun Devilsille sallittiin vain seitsemän kutia avauserässä. Keskialueen puolustuspelaaminen oli siis tiivistä eikä joukkue juuri joutunutkaan omissa pyörimään, kun puolustajat ehtivät ensimmäisinä päätykiekkoihin.
Toisessa erässä LT pysäytti Devilsin ylivoimalla J. Hughesin one-timerin eleettömästi ja myöhemmin tasaviisikoin koppasi Palatin rannarin keskustasta ongelmitta PAPPin rakoiltua hetkellisesti. 27. minuutilla Mantha tuli rännisiirtoa vastaan paineen alta lähdössä, mutta menetti kiekon laidan lähellä. Haula kilautti heti sen jälkeen tolppaan kääntölaukauksella, hui. Seuraavassa vaihdossa ykkösketju ylihyökkäsi kera Hanifinin, kun Eichel haki päätypassia luukulle, mutta Bratt laukoi 2v1-vasturista onneksi seinille. Toisella puolikkaalla LT pääsi helpolla, kun Devilsillä oli vain 14 kutia 40 minuutissa.
Päätöserän alussa sitten tosiaan vastaiskusta se pelin avausmaalikin lopulta syntyi, mutta organisoiduissa hetkissä ei suurta hätää ollut, kun maalinedustan siivoaminen oli hyvällä tasolla muutamien viivakutien jäljiltä. Lopussa Thompson vielä pysäytti viidellä kuutta vastaan Brattin laukauksen maalinedusviidakosta. Kaikkinensa sanoisin, että tämä oli Vegasin paras peli puolustussuuntaan pitkään aikaan. Jänne kesti aika lailla 60 minuuttia. Jos tämän pelin suorittaminen saadaan monistettua, sitten keväällä on sauma mennä pitkällekin. Viime vuoden voittoidentiteetti ehkä hiljalleen on palautumassa pelaajien mieliin.
Vegasinkin HAHP oli yhä aika nuhaista esim. avauserässä. Ykkösaseena olivat kaaoskiekot ja kääntölaukaukset luukulle, kun Devilskin puolusti tiiviisti iholta eikä ytimeen ollut pääsyä organisoiduissa hetkissä. Kolmannella minuutilla McNabbin mahtipinchauksen jälkeen Devils oli hetkellisesti organisoimaton ja Carrierille aukeni tilaa laukoa irtokiekko slotista logoon. 17. minuutilla transition lopuksi Kolesar jätti kiekon Martinezille, joka viritti lujan lämärin. Allen torjui eteensä, mutta maalille ajanut Howden ei aivan yltänyt huitomaan reboundia sisään. Paras Vegas-ketju nelonen siltikin avauserässä oli eikä taso laskenut sen jälkeenkään, joten Carrier ja Howden saavat plussaa taulukkoon. 32. minuutilla oli seuraava hyvä maalipaikka, mutta Kolesar ei osunut Carrierin lättyyn takakulmalla vastaiskun päätteeksi. Neljän minuutin päästä Carrier sähisi taasen mainiosti HAHP:ssä ja meni sitten tekemään vielä maskia Theodoren tuloksettomaan rannelaukaukseen. Tukitoimien teko palkittiin vasta päätöserässä 1-1 tasoituksessa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Muista tekopaikoista jäi mieleen viidennellä minuutilla Karlssonin läpiajo alivoimalla Howdenin purun jälkeen, mutta hän laukoi suoraluistelusta päin veskaria. Maali olisi kruunannut tuon priima-alivoiman, jossa paineistus oli yhtenäistä eikä Devils saanut mitään aikaan. Martinez tuli mukaan kakkosalivoimaan ja hänen jalkansa näytti terävältä tuoreena, mikä oli hyvä juttu. Se mahdollisti iskemisen laitaan muiden mukana tekemään stoppia. Kakkoserän alun alivoimalla Karlsson karkasi niin ikään läpi voitettuaan keskialueella jättökiekon itselleen, mutta Allen pysyi mukana rystyuitossa. Tasaviisikoin Karlssonin ketjun paras mesta 40 minuuttiin tuli aivan toisen erän lopussa, kun Amadio karvasi kiekon Nemeciltä maalin edessä ja Dorofeyev paukutti slotista päin Allenia. Päätöskympin alussa puolestaan Dorofeyev mursi siniviivan keskeltä ja epäonnistuneesta haastosta kiekko jäi sopivasti Amadiolle, mutta tämä tuhersi kiekon Allenin syliin.
Stephensonin ketjulla oli puolestaan pari vastaiskusaumaa avauserän toisella puolikkaalla. Ensimmäisessä Mantha mursi sinisen keskeltä ja levitti laitaan Howdenille, joka jatkoi kiekon oikealle takatolpalle, mutta Stephensonin ohjaus ei mennyt yli patjan. Pari minuuttia ennen taukoa Mantha laukoi räväkästi jätöstä kypärään vasemmalta kaarelta. 33. minuutilla käytössä oli tuttu aloituskuvio. Mantha putosi hyökkääjistä pakkien väliin. Kun väylää laukoa itse ei ollut, hän toisena optiona poimi vastaliikkeen tehneen Huttonin. Aktivoituminen päättyi laukaukseen vasemmasta laidasta päin Allenia, joka sulki etukulman.
Ykkösketju heräsi tasaviisikoin vasta kakkoserän lopussa. Ensin 35. minuutilla Hanifin kaivoi hyvin kiekon oikeasta kulmasta keskelle Barbasheville, joka jatkoi sen vasempaan laitaan Eichelille, mutta Allen ryösti tämän. Parin minuutin päästä Eichel ehti jatkokarvaamaan dumppauksen takaisin oikeassa laidassa ja ruokki keskellä ollut Marchessaultia, mutta Allen otti kilpitorjunnan rannelaukaukseen. Nuokin tontit tulivat, kun vastus oli hetken organisoimaton ja ytimeen avautui tilaa. Maalinteon tehokkuus ei kuitenkaan ollut kunnossa. 48. minuutilla Barbashev vuorostaan karvasi kiekon Marinolta pelaten Eichelille paikan keskikaistalle, mutta Marino ehti paikkaamaan menetyksensä työntämällä tikkunsa vedon eteen. Onneksi tovi myöhemmin Eichel ratkaisi kuitenkin pelin.
Ylivoimalla Eichel oli siirretty päätyyn, Karlsson oikealle ja Barbashev slottiin. Puolivälissä iltaa Marchessault syötti poikittaissyötöstä pelivälineen heti maalille Eichelille, mutta tämä ohjasi patjaan eikä Barbashevkaan saanut rusikoitua kakkoskiekkoa sisään. Kakkosviisikon paras tontti oli Hanifinin kuti niukasti ohi oikealta samaisen alivoiman lopuksi.
Hanifin paikkasi parilla syöttöpisteellään avausmaalin huonon purkunsa. Hän otti aiempaa enemmän riskejä hyökkäysalueella ja nousi syvyyteen ennen kuin H3 putosi varmistamaan siniviivaan. Se johti pariin puolivaaralliseen vastaiskuun omiin päin, joten ehkä jatkossa Hanifinin pitää olla vielä tarkempi siitä, ettei Pietrangelo jää yksin vastaanottamaan vastaiskua, mutta tuottihan tuo aktiivisuus ylöspäin myös ilman muuta paljon hyviä asioita. Eteenpäin puolustamisessa on silti oltava hieman huolellisempi ja sama pätee Theodoreenkin. Kolmospari oli solidi. Hutton liikutti kiekkoa aika mukavasti hyökkääjien lapoihin ylemmissä viivelähdöissä ja Martinezin luistelu näytti tuoreemmalta kuin kuukausiin.
Roy nousi Stephensonin ketjuun sentteriksi ja Howden valui nelosen keskelle. Thompson starttasi. Martinez poistui IR:stä korvaten Haguen ja Hutton pelasi pitkästä aikaa hänkin ottaen Whitecloudin ruudun, joten kolmospari koki penkityksen. Sekä Barbashev että Hutton pelasivat 500. pelinsä.
Arvosanataulukko
++
+ Thompson, Carrier, Howden, Eichel, Hanifin, Pietrangelo
+/- Marchessault, Barbashev, Stephenson, Roy, Mantha, Dorofeyev, Amadio, Karlsson, Kolesar, Theodore, McNabb, Martinez, Hutton
-
--
Päätöserän alussa Bratt laukoi vasemmasta laidasta transitiosta ja Thompson torjui vain vaivoin. Kiekko putosi hänen selkänsä taakse, josta Hanifin siivosi sen suoraan Hischierin lapaan ja tämä ohitti LT:n. Tasoitus syntyi pian, kun Hanifin aktivoitui nousemaan maalin kulmalle asti, mutta syöttöyritys ruuhkaan Howdenille ei johtanut laukaukseen, vaan Howden syötti takaisin oikeaan laitaan, josta Hanifin löysi poikittaislätyllään Pietrangelon. Tämän vihainen rannelaukaus painui sisään etukulmasta Carrierin hämättyä hyvin Allenia maalin edessä.
Pelimiesten kympillä Devilsin passiivinen, valuva ja löyhä 1-2-2 trap vuoti. Hanifin avasi ohi kärkikarvaajan Eichelin lapaan keskelle. Tämä kuljetti röyhkeästi kiekon yli siniviivan keskimmäisen tason hyökkääjien välistä. Smith-Nemec kaksikko peruutti liian ajoissa jättäen Eichelille tilaa laukoa hurjan rannelaukauksen tolpan juureen. Devilsin alanelikon tiiviys ei tosiaankaan minua muutenkaan vakuuttanut varsinkaan kahdessa viimeisessä erässä, vaan aika helpostikin Vegas kyllä pääsi kontrolloidusti ylittämään keskialueen halliten siten pelin virtausta. Vain maalinteon tehottomuus piti lukemat tiukkoina.
Devilsin paikat avauserässä tulivat suunnanmuutoksista. Toisella minuutilla Theodore pinchasi myöhässä ja hänet kierrettiin. Thompson torjui aggressiivisen vastaantulon myötä Meierin kudin 2v1-tilanteessa, mutta Mercer siivosi irtokiekon pussiin maalin edestä. Onneksi osuma hylättiin veskarin estona. Yhdeksännellä minuutilla Vegas hukkasi kiekon keskialueella ja Bratt livahti nopeasta käännöstä Theodoren selustaan karkuun, mutta LT piti längit tukossa. 19. minuutilla Holtz laukoi kaistalaukauksen oikealta puolinopean vastaiskun päätteeksi.
Avauserässä Vegasin PAPPin aggressiivisuus ihastutti muutamaan otteeseen. Aika ja tila otettiin pois kulmissa kuten parhaimmillaan viime keväänä. Trapistakaan ei läpi menty, kun Devilsille sallittiin vain seitsemän kutia avauserässä. Keskialueen puolustuspelaaminen oli siis tiivistä eikä joukkue juuri joutunutkaan omissa pyörimään, kun puolustajat ehtivät ensimmäisinä päätykiekkoihin.
Toisessa erässä LT pysäytti Devilsin ylivoimalla J. Hughesin one-timerin eleettömästi ja myöhemmin tasaviisikoin koppasi Palatin rannarin keskustasta ongelmitta PAPPin rakoiltua hetkellisesti. 27. minuutilla Mantha tuli rännisiirtoa vastaan paineen alta lähdössä, mutta menetti kiekon laidan lähellä. Haula kilautti heti sen jälkeen tolppaan kääntölaukauksella, hui. Seuraavassa vaihdossa ykkösketju ylihyökkäsi kera Hanifinin, kun Eichel haki päätypassia luukulle, mutta Bratt laukoi 2v1-vasturista onneksi seinille. Toisella puolikkaalla LT pääsi helpolla, kun Devilsillä oli vain 14 kutia 40 minuutissa.
Päätöserän alussa sitten tosiaan vastaiskusta se pelin avausmaalikin lopulta syntyi, mutta organisoiduissa hetkissä ei suurta hätää ollut, kun maalinedustan siivoaminen oli hyvällä tasolla muutamien viivakutien jäljiltä. Lopussa Thompson vielä pysäytti viidellä kuutta vastaan Brattin laukauksen maalinedusviidakosta. Kaikkinensa sanoisin, että tämä oli Vegasin paras peli puolustussuuntaan pitkään aikaan. Jänne kesti aika lailla 60 minuuttia. Jos tämän pelin suorittaminen saadaan monistettua, sitten keväällä on sauma mennä pitkällekin. Viime vuoden voittoidentiteetti ehkä hiljalleen on palautumassa pelaajien mieliin.
Vegasinkin HAHP oli yhä aika nuhaista esim. avauserässä. Ykkösaseena olivat kaaoskiekot ja kääntölaukaukset luukulle, kun Devilskin puolusti tiiviisti iholta eikä ytimeen ollut pääsyä organisoiduissa hetkissä. Kolmannella minuutilla McNabbin mahtipinchauksen jälkeen Devils oli hetkellisesti organisoimaton ja Carrierille aukeni tilaa laukoa irtokiekko slotista logoon. 17. minuutilla transition lopuksi Kolesar jätti kiekon Martinezille, joka viritti lujan lämärin. Allen torjui eteensä, mutta maalille ajanut Howden ei aivan yltänyt huitomaan reboundia sisään. Paras Vegas-ketju nelonen siltikin avauserässä oli eikä taso laskenut sen jälkeenkään, joten Carrier ja Howden saavat plussaa taulukkoon. 32. minuutilla oli seuraava hyvä maalipaikka, mutta Kolesar ei osunut Carrierin lättyyn takakulmalla vastaiskun päätteeksi. Neljän minuutin päästä Carrier sähisi taasen mainiosti HAHP:ssä ja meni sitten tekemään vielä maskia Theodoren tuloksettomaan rannelaukaukseen. Tukitoimien teko palkittiin vasta päätöserässä 1-1 tasoituksessa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Muista tekopaikoista jäi mieleen viidennellä minuutilla Karlssonin läpiajo alivoimalla Howdenin purun jälkeen, mutta hän laukoi suoraluistelusta päin veskaria. Maali olisi kruunannut tuon priima-alivoiman, jossa paineistus oli yhtenäistä eikä Devils saanut mitään aikaan. Martinez tuli mukaan kakkosalivoimaan ja hänen jalkansa näytti terävältä tuoreena, mikä oli hyvä juttu. Se mahdollisti iskemisen laitaan muiden mukana tekemään stoppia. Kakkoserän alun alivoimalla Karlsson karkasi niin ikään läpi voitettuaan keskialueella jättökiekon itselleen, mutta Allen pysyi mukana rystyuitossa. Tasaviisikoin Karlssonin ketjun paras mesta 40 minuuttiin tuli aivan toisen erän lopussa, kun Amadio karvasi kiekon Nemeciltä maalin edessä ja Dorofeyev paukutti slotista päin Allenia. Päätöskympin alussa puolestaan Dorofeyev mursi siniviivan keskeltä ja epäonnistuneesta haastosta kiekko jäi sopivasti Amadiolle, mutta tämä tuhersi kiekon Allenin syliin.
Stephensonin ketjulla oli puolestaan pari vastaiskusaumaa avauserän toisella puolikkaalla. Ensimmäisessä Mantha mursi sinisen keskeltä ja levitti laitaan Howdenille, joka jatkoi kiekon oikealle takatolpalle, mutta Stephensonin ohjaus ei mennyt yli patjan. Pari minuuttia ennen taukoa Mantha laukoi räväkästi jätöstä kypärään vasemmalta kaarelta. 33. minuutilla käytössä oli tuttu aloituskuvio. Mantha putosi hyökkääjistä pakkien väliin. Kun väylää laukoa itse ei ollut, hän toisena optiona poimi vastaliikkeen tehneen Huttonin. Aktivoituminen päättyi laukaukseen vasemmasta laidasta päin Allenia, joka sulki etukulman.
Ykkösketju heräsi tasaviisikoin vasta kakkoserän lopussa. Ensin 35. minuutilla Hanifin kaivoi hyvin kiekon oikeasta kulmasta keskelle Barbasheville, joka jatkoi sen vasempaan laitaan Eichelille, mutta Allen ryösti tämän. Parin minuutin päästä Eichel ehti jatkokarvaamaan dumppauksen takaisin oikeassa laidassa ja ruokki keskellä ollut Marchessaultia, mutta Allen otti kilpitorjunnan rannelaukaukseen. Nuokin tontit tulivat, kun vastus oli hetken organisoimaton ja ytimeen avautui tilaa. Maalinteon tehokkuus ei kuitenkaan ollut kunnossa. 48. minuutilla Barbashev vuorostaan karvasi kiekon Marinolta pelaten Eichelille paikan keskikaistalle, mutta Marino ehti paikkaamaan menetyksensä työntämällä tikkunsa vedon eteen. Onneksi tovi myöhemmin Eichel ratkaisi kuitenkin pelin.
Ylivoimalla Eichel oli siirretty päätyyn, Karlsson oikealle ja Barbashev slottiin. Puolivälissä iltaa Marchessault syötti poikittaissyötöstä pelivälineen heti maalille Eichelille, mutta tämä ohjasi patjaan eikä Barbashevkaan saanut rusikoitua kakkoskiekkoa sisään. Kakkosviisikon paras tontti oli Hanifinin kuti niukasti ohi oikealta samaisen alivoiman lopuksi.
Hanifin paikkasi parilla syöttöpisteellään avausmaalin huonon purkunsa. Hän otti aiempaa enemmän riskejä hyökkäysalueella ja nousi syvyyteen ennen kuin H3 putosi varmistamaan siniviivaan. Se johti pariin puolivaaralliseen vastaiskuun omiin päin, joten ehkä jatkossa Hanifinin pitää olla vielä tarkempi siitä, ettei Pietrangelo jää yksin vastaanottamaan vastaiskua, mutta tuottihan tuo aktiivisuus ylöspäin myös ilman muuta paljon hyviä asioita. Eteenpäin puolustamisessa on silti oltava hieman huolellisempi ja sama pätee Theodoreenkin. Kolmospari oli solidi. Hutton liikutti kiekkoa aika mukavasti hyökkääjien lapoihin ylemmissä viivelähdöissä ja Martinezin luistelu näytti tuoreemmalta kuin kuukausiin.
Ainakaan tässä pelissä yritystä ei puuttunut ja joukkue oli sopivan epätoivoinen, joten ehkä asiat ovat muuttumassa parempaan. Pelaajathan kentällä loppuviimein ovat ja vastuu on heidän. Cassidykin piti minun tavoin näkemästään ja kommentoi, että juuri tältä heidän tulee jäällä ryhmänä näyttää.Joten samankaltaista analyysia kaikilta. Mistäs se nyt lähtis liikkeelle. Ongelma on tiedossa, mutta kuka tai mikä ratkaisee sen?