Vegas Golden Knights 2023–2024

[Salming]

Tuo "viimeistely palautui kohti keskiarvoa" kuulostaa paremmalta, mutta eikö viime aikoina viimeistely ole usein ollut keskiarvoa heikompaa?

Mahtaako Valtteri Bottas muuten lukea tätä Vegasin kausiketjua, kun hän paljastui noin kovaksi Vegas-faniksi?

Keskiarvolla viittasin sellaiseen pitkän aikavälin toteutumaan. Golden Knightsin laukausprosentti 5v5-pelissä on 8,4% sen seurahistorian ajalta. NHL:ssä tuona ajanjaksona se on 10. paras lukema. Tähdistötauon jälkeen puolestaan laukausprosentti on ollut 9,9% (kolmanneksi paras). Mitä tulee Bottasiin, eiköhän hän ole enemmän Pelicansin miehiä ja yhteistyö Golden Knightsin kanssa oli vain mainostemppu.

16/72 Condors vs. Silver Knights 2-0

Chayka otti takaisin Sedoffin paikan kolmosparista. Patera palasi maaliin. Brabenec oli tervehtynyt kolmossentteriksi, joten Swetlikoff siirtyi vasempaan laitaan ja D'Amato yleisöön. Guay lähetettiin ECHL:ään hakemaan peliaikaa. Oikea päätös.

Plussat ja miinukset
++
+ Patera
+/- Benson, Quinney, Rempal, Brisson, Denisenko, Morelli, Geertsen, Demek, Primeau, Cracknell, Brabenec, Swetlikoff, Chayka, Mayo, Cormier, Ahac, Korczak, Bischoff
-
--

- Condors katkaisi tappioputkensa HSK:n kustannuksella, kun parjattu Campbell piti nollapelin. Paterakin antautui vain kertaalleen, kun toinen maali syntyi tyhjiin. Voittomaalissa Demekin aiemmat ongelmat oman pään aloituksissa jatkuivat. Hän hävisi alivoiman alkajaisiksi aloituksen 100-0 ja suoraan poikittaissyötöstä Lavoie lämäsi kiekon ohi Pateran. Muutoin tämä torjui 29 kertaa ja saa plussan ainoana yksilönä tasapaksusta nipusta
- HSK:n PAPP oli aika tiivis eikä Condors päässyt ytimeen, vaan roiski ulkokehältä ja ne kudit Patera pysäytti. Toisaalta kulmarallit olivat välillä aika pitkiä, kun viisikko oli melko passiivinen eikä saanut stoppeja tehdyksi. Silloin ei riittänyt energiaa myöskään hyökätä enää kunnolla. Muun muassa avauserässä Brabenecin kolmosketju ja kakkospakkipari Ahac-Cormier vietti oikeasti lähemmäs kaksi minuuttia omissa putkeen (välissä pitkä kiekko), mutta ei murentunut. Cracknell syöksyi blokkaamaan juuri ajoissa erään laukausyrityksen keskustasta ja Pateran eteensä pudottamasta kiekosta Condors-jantteri laukoi ohi takakulman. Mutta tiedossahan tuo oli jo kauden alussa, että välillä Jakubien ketjut voivat juuttua omiin, kun fysiikka ei vielä riitä laitojen lähellä isompiaan vastaan. Kakkoserän alussa oli tosiaan Demekin ketjun vuoro pyöriä aikansa omalla alueella ja Hoefenmayer nousi siniviivasta esiin laukoen vasemmasta laidasta etutolppaan
- Suunnanmuutospuolustamisesta pidin. Vaikka Condors sai puolittaisia 3v2-tilanteita, ei se saanut niistä vetopaikkoja aikaan, vaan HSK-pelaajien lavat ja luistimet olivat välissä poikittaissyötöissä yms. Vasta lopussa, kun riskitasoja nostettiin 1-0 tappiolla, Caggiula ja Lavoie pääsivät nokikkain Pateran kanssa, mutta tämä nollasi molemmat. Ensimmäisessä tilanteessa oli kyse puhtaasti Cormierin nukahtamisesta, kun hän ei huomannut selustaan hiipinyttä vastustajaa
- Toisessa päässä kenttää keskusta oli niin ikään ummessa ja HSK loi parhaat paikkansa avauserässä jatkokarvausten jälkeen. Toisella minuutilla Demek liimasi H1:na miehensä kulmaan. Geertsen tuli alapuolelle apuun H2:na ja katkaisi avauksen. Irtopalan hän syötti keskelle Primeaulle, jonka rystylaukauksen läheltä maalia Campbell torjui. Denisenkolle puolestaan siunaantui hetkeä myöhemmin vanhanaikaisyritys karvaamisen tuloksena. Nelosketjulla oli myöhemmissäkin erissä hyvää effortia dumppausten jälkeen, mutta yhtä hyvää paikkaa kuin ihan pelin alussa se ei saanut rakennetuksi
- Näkyvin ketju ylöspäin oli varmaan kuitenkin silti Quinneyn johtama koostumus. Vartin kohdalla hyökkäysalueen hyökkäyspelissä oli harvinainen tapahtuma, kun HSK pääsi laitojen läheltä syöttämään keskustaan auenneeseen maalipaikkaan, mutta Rempalin esityöstä Benson laukoi logoon. Päätöserän alussa ylivoimalla Rempal tinttasi itse one-timerin Quinneyn poikittaissyötöstä Campbellin patjoihin. Kakkosylivoimassa Morelli puolestaan livahti sisäänviennistä nokikkain veskarin kanssa, mutta rystyviimeistelyn Campbell poimi varusteidensa sisällä tasapainon horjuessakin. Tuo oli vierasjoukkueen illan paras maalipaikka, kun muita läpiajoja tai huippupaikkoja ei ollut, joten sinällään Campbellin ei liikaa tarvinnut rehkiä nollapelinsä eteen. Päätöskympillä puolestaan Ahacin viivatoimitusta olivat survomassa sisään niin Benson kuin Rempalkin siinä onnistumatta. Condors siivosi kyllä hyvin maalinedustansa eikä siniviivan kauttakaan kaaoskiekoilla Silver Knights saanut kuparista rikki, vaikka se sitä päätöserässä kovin yrittikin. Hetkeä myöhemmin vielä Rempal rouhi maalin takaa kiekon siniviivan kulmaan ja Korczak kilautti tolppaan maalinedusruuhkan läpi. Koska kenttäpelaajat jäivät nollille, mieleni ei tee antaa kellekään heistä plussaa. Kukaan ei myöskään ollut erityisen heikko

Mainitaan tässäkin ketjussa muuten se, että Kallionkieli on näemmä saanut itsensä kuntoon ja jatkaa uraansa lainalla Puolan pääsarjassa. Lainaan alle koutsi Aittolan kommentit siirrosta:

– We all see why Marcus has a contract with an NHL club. His technical, shooting and skating skills are simply at a different level - explained Elmo Aittola, coach of Marma Ciarko STS Sanok.

– But it wouldn't be fair to put so much pressure on him in the morning. The game here is different than what he is used to, and apart from that, Marcus has had quite a long break from playing. We are working with him step by step to get him ready to play, " Aittola added.

For two seasons, the Finnish striker played only a few matches. It is not known what his match condition is.

- Threat or opportunity? We approach this situation as an opportunity - we now have a truly unique player in our ranks, whom we will help get back on track in hockey. If he hadn't had some bad luck, he would be playing in America now, and he's getting ready to make his debut for STS Sanok. That's life. – noted the Sanok coach.

Tuleva talviklassikkokin vaanii jo reilun kuukauden päässä. Road to the Winter Classic -sarjasta ilmestyy kaiketi neljä osaa, joten on ihan hauska päästä katsomaan hieman kulissien taakse joukkueen matkasta kohti runkosarjan kohokohtaa. Talviklassikon pelipaidasta on internetissä liikkunut erilaisia huhuja ja jos se tosiaan on kermanvärinen V-logolla varustettu paita, sanoisin sen olevan Vegasin erikoispaidoista tähän asti jopa kaikkein rumin. Mutta ehkä se näyttää kaukalossa paremmalta, joten en tyrmää vielä täysin lopputuotetta.

 

[Amerikanihme]

Keskiarvolla viittasin sellaiseen pitkän aikavälin toteutumaan. Golden Knightsin laukausprosentti 5v5-pelissä on 8,4% sen seurahistorian ajalta. NHL:ssä tuona ajanjaksona se on 10. paras lukema. Tähdistötauon jälkeen puolestaan laukausprosentti on ollut 9,9% (kolmanneksi paras). Mitä tulee Bottasiin, eiköhän hän ole enemmän Pelicansin miehiä ja yhteistyö Golden Knightsin kanssa oli vain mainostemppu.

Jotta saadaan viimeistely kohti keskiarvoa ja koska se on ollut pitkään keskiarvoa parempi, niin viimeistelyn täytyy olla jonkin aikaa keskiarvoa huonompi, niin sitten päästään taas keskiarvolukemiin.

Guuglasin Bottasia ja hän paljastui Habs-faniksi, mutta toivoi näkevänsä Vegasin pelin sillä aikaa, kun Formulat olivat Las Vegasissa, mutta taisi jäädä toiveeksi, kun Vegas on ollut matkalla pelaamassa muualla viime aikoina.

 

[Amerikanihme]

Vaatii totuttelua tuo Vegasin Winter Classic pelipaita. En oikein osaa sanoa, pidänkö siitä vai en. Ensi näkemällä Seattlen paita näytti kyllä paremmalta. Tykkään kyllä tuosta yksinkertaisesta Vegasin pelkästä "V":stä, mutta se vaatii siis totuttelua. En kyllä mene tuota paitaa tilaamaan. Vieläkin todellisen kullan (tai ainakin sellaisen, miksi se kuvitellaan useimmiten) väristä paitaa odottelen, ennen kuin tilaamista harkitsen.

 

[Salming]

20/82 Dallas vs. Vegas

Hill oli maalissa. Martinez oli sivussa alaraajan takia, joten Hague siirtyi ykköspariin ja Hutton tuli Whitecloudin vierelle.

Arvosanataulukko
++
+ Hill, Hague, Roy, Eichel
+/- Pietrangelo, McNabb, Theodore, Whitecloud, Hutton, Marchessault, Barbashev, Stone, Stephenson, Howden, Kolesar, Carrier, Karlsson, Cotter, Amadio
-
--

1. erä

Minuutin jälkeen Marchessault laukoi korkealta Oettingerin syliin. Ensimmäisissä vaihdoissa Vegas hyökkäsi selustaan ja pyrki karvaamaan kiekon takaisin. Siten tuokin tekopaikka luotiin. Dallasin pakistolla oli alussa hitusen ongelmia paineen alta lähdöissä ja Vegas sai 2-3 kertaa karvattua kiekon takaisin itselleen. Ajassa 2:30 keskialueen puolustuspeli toimi ja 1-2-2:n ohi Dallas ei päässyt. Käännöstä Cotter haastoi punnertamalla Harleyn, mutta tämän fysiikka riitti ohjaamaan PC:n maalin taakse. Trapin toimimisen lisäksi Dallasin siirtokiekoissa päätyyn Vegasin pakisto oli ensimmäisenä paikalla ja liikutti pelivälineen yhdellä kosketuksella eteenpäin kuten parhaimmillaan on tehtykin, joten vielä pelin alussa Dallas ei päässyt myskäämään Golden Knightsin alueelle.

Neljän minuutin kohdalla kuitenkin Pietrangelo vuoti ensimmäistä kertaa haettuaan kiekkoa kulmasta. Hintz karvasi sen ja petasi tontin keskustaan Bennille, mutta Hill koppasi rystylaukauksen. Seuraavat minuutit sujuivatkin sitten Dallasin komennossa. Vegas ei saanut vietyä hyökkäyksiään pohjaan ja Dallas käänsi suunnan nopeasti pystyyn. Keskialueen trapkin vuoti oikeasta laidasta pari kertaa ja Dallas pääsi ensimmäisiä kertoja pelaamalla keskialueen läpi, mutta ei kuitenkaan maalipaikoille, koska suorahyökkäysten päätökset sakkasivat. Poikittaissyötöt olivat epätarkkoja ja hyökkäysalueella vedot viuhuivat seinille lyhyistä kulmaralleista, joten kahdeksan minuutin jälkeen vedot olivat vielä 1-1. Sen verran nuo Dallasin pyöritykset veivät energiaa, ettei Vegas jaksanut hyökätä. Cotterkaan ei päässyt karkuun Harleylta läpiajoaihiossa Karlssonin pystysyötöstä pitkän vaihdon päätteeksi. Yhdeksännellä minuutilla puolestaan VGK puolusti tutun kärsivällisesti taas omissa, kunnes tilaisuus riistoon aukeni. Eichel nappasi kiekon Hakanpäältä siniviivan kulmassa ja nosti jalalla 2v1-vastaiskun. Oma ratkaisu vasemmasta laidasta osui Oettingerin patjaan.

Sen jälkeen Viaplayn lähetys jäätyi viideksi minuutiksi ja sen aikana Vegas iski avausmaalin ylivoimalla. Vedotkin olivat yhtäkkiä 4-7. Kakkosviisikko vastasi johto-osumasta. Stephenson syötti vasemmasta siivestä maalin kulmalle Roylle, joka antoi stonemaisen rystypassin puolisokkona painottomalle puolelle ja Amadion väärän puolen one-timer painui yhdellä kosketuksella etukulmasta sisään. Hieno kihaus. 14. minuutilla Marchessault dumppasi kiekon keskialueelta päätyyn. Heiskanen oli paikalla painottomassa laidassa ensin, mutta hänen syöttönsä maalin taakse Eichel aavisti. Tämä syötti nopeasti kulmaan Barbasheville, joka petasi ykkösellä paikan slottiin ehtineelle Marchessaultille, mutta Oettinger otti illan komeimman torjunnan ryöstäen naamansa edestä MVP:n räpylätorjunnallaan. En ollut yllättynyt, että jatkokarvaamalla Vegas loi parhaan maalipaikkansa siihen mennessä.

Pari minuuttia myöhemmin ykkösparista Pietrangelolla oli taas vähän ongelmia paineen alla saada siirrot omille laitoja pitkin. Hague oli sen sijaan jämäkkä ja paikkasi kokeneempaa veteraania kamppaillen kiekkoja takaisin Vegasille, kunnes purku omista onnistui. 18. minuutilla Kolesar puolestaan liimasi Lindellin päätyyn jatkokarvauksessa. Carrier siirsi irtopalan viivaan ja liikkui itse maalille. Hän ehti ohjaamaan Haguen laukauksen siniviivan kulmasta, mutta Oettinger torjui. Suter taisi olla se, joka tietysti jäi Williamista jälkeen.

Mutta joo, suorahyökkäämällä Vegas ei luonut oikeastaan yhtään tonttia avauserän aikana, joten DeBoerin miehistö toteutti taas kerran 1-1-3 karvausta hyvin. Kyseessä ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun Vegasilla on hankaluuksia Dallasin tiiviin viisikon ohittamisessa varsinkin keskialueella, kun pelin alla on aina kolme pelaajaa. Muistissa on edelleen viime tammikuinen 0-4 kylvetys, jossa Vegas puski päätä seinään keskialueella. Playoffeissakin parissa kohtaamisessa oli samoja ongelmia, mutta niistäkin oppineena nyt jo avauserässä peliä oli valmiiksi suoraviivaistettu eikä hyökkäyssiniviivaa yritetty väkisin murtaa kuljettamalla, vaan selustakiekkojen kautta oli tarkoitus rakentaa maalipaikkoja.

2. erä

Erän alkuun Vegas selvitti minuutin jämäalivoiman. Whitecloud sai mailansa Bennin vedon tielle sisäänviennin lopuksi. 23. minuutilla suorahyökkäyksen vienti pohjaan pelaamalla onnistui vihdoin, kun Vegas pääsi 3v2-hyökkäykseen Dallasin karvauksen murennuttua. Amadion lätty oikeasta laidasta takaisin keskikaistalle Stephensonille oli ihan hyvä, mutta tämän ohjaus ei mennyt veskarille asti, kun Heiskanen blokkasi sen luistimellaan. Pari minuuttia myöhemmin Whitecloudille sattui kiekonkäsittelyvirhe oman maalin kulmalla ilman varsinaista prässiä ja sitten tulikin kiire yhtäkkiä. Hätäistä rännisiirtoa oli vastassa Pavelski, joka pudotti kulmaan Bennille ja tämä löysi slottiin nousseen Hakanpään, mutta Hill pysäytti viileästi hänen laukauksensa A-sektorista. Minuutti myöhemmin Dallas loi tutusti uhkaa ja kaaosta siniviivatoimituksella maalin eteen pyrkien ohjureihin ja reboundeihin. Ensimmäisiin 26 minuuttiin anti niissä oli aika mitätöntä, mutta tuolla kertaa Benn ja Lindell pääsivät kokeilemaan kakkos- ja kolmoskiekoista Hillin patjojen kestävyyttä, kun Vegasin ykköspari hävisi maalineduspainit. Hill selvitti tuohon mennessä vaativimmat reboundit rutiinilla. Hetken päästä puolestaan eräs viivalaukaus ponnahti päädystä maalin kulmalle, mutta Howden ojensi mailansa ja pelasti maalin estämällä Steelin viimeistelyn. Sen perään Robertson haki vielä vanhanaikaista ja paine kasvoi entisestään Vegasin päädyssä. Laukaukset kohti maalia olivat 17-10 ottelun puolivälissä.

31. minuutilla McNabb ohitti pitkällä avauksellaan Dallasin hyökkääjät. Howden jatkoi siniviivan kulmasta poikittaissyötön Stonelle, mutta tämä ei saanut sitä haltuun. Kun sitten oli tuollainen pieni aikaikkuna haavoittaa Starsia, haltuunotot olivat toisinaan louhikkoisia. 33. minuutilla Hague oli ensimmäisenä päätykiekossa ja sai kamppailtua sen staattisesta tilanteesta lopulta ränniin, jossa oli Amadio vastassa. Tämä jatkoi pelivälineen ohi pinchanneen Harleyn. Karlsson päätti 2v1-hyökkäyksen eichelmaiseen ratkaisuun suoraan patjaan. Ehkä Oettingerin oli scoutattu vuotavan längistä/alakulmista, kun sinne niin Eichel, Karlsson kuin myöhemmin Stonekin tähtäsivät. Hieno paineen alta lähtö tuo kuitenkin oli. Playoffeissahan Vegas rankaisi paljon enemmän Dallasia ja varsinkin Floridaa vastustajien puolustajien haukkailuista, mutta tässä pelissä toteutus ei ollut vielä samalla tasolla eli ajoitukset ja syöttöjen laadut jättivät petrattavaa.

Seuraavaksi Roy vei kiekon oikealta sisään ja poimi toisesta aallosta McNabbin. Tämä salasi syöttönsä ja löysi sitten Pietrangelon oikealta puolelta, mutta Seguin työnsi mailansa tyhjän maalin eteen ja tietysti Alex onnistui laukomaan siihen. Pietrangelolla oli menossa melko heikko ilta siis ja olin jo piirtämässä hänelle miinusta taulukkoon. Vegasin seuraavalla ylivoimalla paras tontti oli Marchessaultin rannelaukaus seisovin jaloin vasemmasta laidasta Karlssonin poikkarista. 38. minuutilla Carrier puolestaan epäonnistui jatkamaan siniviivan kulmasta kiekon syvään samalla, kun muut vaihtoivat. Menetys meinasi kostautua, kun Dallas oli päästä 2v0-vastaiskuun, mutta Whitecloud ehti sännätä vaihdosta juuri ajoissa alas ja katkaisi heittäytymällä Seguinin tarjoilun viereen Hintzille.

Päätösminuutilla kuitenkin Dallas sai ansaitun palkinnon oltuaan pelin päällä kakkoserässä niin vahvasti. Vegasin hyökkäysketju Cotter-Eichel-Marchessault lähti vaihtoon vähän hölmösti silloin, kun Dallasin pakilla oli lapa auki keskialueelle. Niinpä isännät saivat ilmaisen 3v2-hyökkäyksen. Robertson mursi sinisen ja jätti kiekon Pavelskille, joka löysi heti selustaan spurtanneen Hintzin ja tämä viimeisteli längistä vuorenvarmasti. Theodore jäi periaatteessa 1v2-tilanteeseen ja keskittyi Robertson keskikaista-ajon seuraamiseen, kun McNabb meni syöttäjää kohden. Erä oli joka tapauksessa Dallasin ja Vegas enimmäkseen selviytyi siitä elossa Hillin ansiosta.

3. erä

43. minuutilla Dallasille tarjottiin ylivoimaa, mutta Johnson tuhlasi avopaikan takatolpalta laukoen suoraan Hillin patjaan, kun poikittaissyöttö lävisti Whitecloudin. Viisi minuuttia myöhemmin ykkösketju loi tekopaikan vaihteeksi päädyn kautta karvaamalla. Hague sai taas pudotuksen siniviivan kulmaan ja käytti lyöntilaukaustaan. Sekä Marchessault että Barbashev tekivät tukitoimet ollen maalin edessä reboundissa, mutteivat runnoneet sitä reppuun. Hakanpää kuitenkin rusikoi heitä sen verran, että hän lähti jäähylle. Löysää ylivoimaa kesti puoli minuuttia, kunnes Eichel esti kiekotonta pelaajaa suunannmuutoksessa. Tasavajaalla Theodore teki Shea Theodore -asioita. Hän hassutti hyökkäyssiniviivassa Duchenen ja liikkui vetopaikkaan keskustaan, mutta rannelaukaus viuhui niukasti ohi takakulman. Vegas sai uuden ylivoiman, kun Pietrangelo kampattiin ja sen aikana Stephenson löysi kertaalleen päätypassillaan slotista Royn, joka kuitenkin yhden kosketuksen laukausta hakiessaan lakaisi vain lumet limpun päältä.

Päätöskympillä Vegasilla oli paikkoja ratkaista ottelu. Ensin Theodore löysi hyökkäysalueen hyökkäyspelissä tutulla poikittaissyötöllään painottomalta puolelta varmistavan hyökkääjän Cotterin, joka leikkasi keskustaan ja laukoi rystyltä patjaan. Karlssonilla oli hyvä mesta tintata paluukiekko verkkoon, mutta hänkin osui patjaan. Parin minuutin päästä puolestaan keskialueen uudelleenryhmittymisessä Theodoren lävistävä syöttö meni Stephensonin lapaan siniviivan kulmaan. Tämän poikittaissyöttö löysi Stonen, joka onnistui tuolla kertaa haltuunotossa toisin kuin kakkoserässä. Hän pääsi pakkien selustasta nokikkain Oettingerin kanssa, mutta längit olivat yhä tukossa. Pelin edetessä Vegas pääsi paremmin keskialueen yli kontrolloidusti tuollaisilla pidemmillä avauksilla kerralla ohi Starsin hyökkääjien.

Kaksi minuuttia ennen loppua Eichel mursi sivupaineesta huolimatta siniviivan jalalla pysyen kiekossa kiinni tutun vahvasti oikeassa laidassa. Upea poikittaissyöttö suojauksesta meni luotina Barbashevin lapaan, mutta tämän lapa jousti liikaa haltuunotossa eikä laukausta tullut. Viimeisellä minuutilla puolestaan Howden haki kiekon alhaalta lapaansa ja vauhtieron turvin pyyhälsi keskialueen yli, mutta kääntö luukulle vasemmasta laidasta ei tavoittanut Stonea tai Stephensonia. Lopuksi vielä Dallasillakin oli saumansa, kun Hague rikkoi mailansa vastalämäritilanteessa. 2v1-vastaiskun selvitti kuitenkin Pietrangelo, joka heittäytyi Marchmentin vedon eteen ja nosti itsensä sillä orastavasta miinuksesta neutraaliksi.

Jatkoaika ja maalin peli olivat tuttua kauraa näiden jääkiekkojoukkueiden kohdatessa. Robertson kiersi hyökkäysaluetta pitkään Theodore selässään, mutta Hill torjui hänet kahdesti. Lopulta ratkaisijaksi nousi herra Jack Eichel. Koripallosta tutulla menetysharhautuksella hän sai Harleyn hämmennyksiin ja Oettingerin jäihin. Hieman onnekas maali, jossa Eichelkin sanoi hakeneena laukausta puolustajan jaloista, mutta kaikki lasketaan. Epätäydellinen ryhmä keksi taas kerran keinon voittaa. Osumaa edelsi muuten Pietrangelon stoppi omissa ja vielä hyökkäyssinisen päälläkin hän venytti nivusensa äärimmilleen välttääkseen paitsion, joten hänkin teki pari isoa suoritusta viimeisen viiden minuutin aikana ja tosiaan paikkasi sillä ottelun ensimmäisen puolikkaan huonot suorituksensa. Eichelin maali pelasti pitkän viiden matsin reissun, jonka lopputulemana oli piste per peli. Se tyydyttää.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1727560804902260910?s=20

Summa summarum, kumpikaan jengi ei tarjonnut oikein mitään uutta, vaan melkeinpä kaikki viime kauden keskinäisten kohtaamisten pelitavalliset asiat vahvuuksineen ja heikkouksineen näkyivät tässäkin ottelussa. Tiimit tuntevat toisensa läpikotaisin eikä kummankaan pelitapa ole pahemmin muuttunut. Ei tietysti ole tarvettakaan ollut, kun molemmat menestyivät viime sesongilla. Jatkossa Vegasin pitää saada puolustus- ja keskialueen hyökkäyspelissä toteutus samalle tasolle kuin pudotuspeleissä, jotta Dallasin 1-1-3 ohittuu toisteisemmin eikä se hukkaisi kiekkoja niin paljoa. Toisaalta PAPP:ssa keskusta pysyi aika tiiviinä ja joukkue jaksoi puolustaa väsyneenäkin eikä Dallas edelleenkään ytimeen liian montaa kertaa päässyt tai saanut ohjureita napsumaan kohdilleen, joten se helpotti Hillia.

Adin Vuori torjui silti 31 kertaa ja selvästi viihtyy Dallasissa. Neljään viimeiseen starttiin siellä hänellä on kaksi nollapeliä, kerran yksi päästetty maali ja vain yksi tappio jatkoerässä. Varsinkin toisessa erässä hän otti hyviä lähitorjuntoja ja irtokiekkokontrolli oli kunnossa. Puolustuksesta pidin Haguen jämäkkyydestä omalla alueella eikä hän hukannut kiekkoja laidoissa, vaan sai ne tuupattua eteenpäin laitureille. Hän pelasi parhaan matsinsa pienen loukkaantumisensa jälkeen ja paikkasi Pietrangelon lapsuksia, kun ykkösparin ollessa jäällä Vegas antoi eniten maaliodottamaa tasaviisikoin Starsille. Ero suunnilleen yhtä paljon pelanneeseen kakkospariin oli 0.6 maalin luokkaa. Ehkä hiljalleen McNabb-Theodore kaksikkoa on alettava puhuteltava ykkösparina, kun se on sitä jo pelillisesti pidemmän aikaa ollut Cassidyn alaisuudessa.

Eichelille menee plussa tietysti voittomaalista ja oli hän muutenkin järjestelemässä paikkoja laitureilleen. Roy puolestaan kirjaa plussan Amadion maalin alustuksestaan ja tämäkin oli melko jämäkkä niin hyökkäys- kuin keskialueen puolustuspelissä laitojen lähellä. Nelosketju tutusti salli myös hyvin vähän maaliodottamaa vastustajille, mutta toki se ei pelannutkaan vaikeimpia minuutteja.

Vaatii totuttelua tuo Vegasin Winter Classic pelipaita. En oikein osaa sanoa, pidänkö siitä vai en. Ensi näkemällä Seattlen paita näytti kyllä paremmalta. Tykkään kyllä tuosta yksinkertaisesta Vegasin pelkästä "V":stä, mutta se vaatii siis totuttelua. En kyllä mene tuota paitaa tilaamaan. Vieläkin todellisen kullan (tai ainakin sellaisen, miksi se kuvitellaan useimmiten) väristä paitaa odottelen, ennen kuin tilaamista harkitsen.

Ei tuo kokonaisuus niin pahalta sittenkään näytä tummien housujen ja ruskeiden hanskojen kanssa, vaan jopa yllättävän tyylikkäältä. Mutta pelkkä paita sinällään ei minuakaan innosta sitä tilaamaan.

 

[Amerikanihme]

Nyt sitten köniin "pikkuveli" Arizonalta 2-0 luvuin. Syinä totuttuun tapaan maalinteon teho....ttomuus ja sitten maalivahdin poistamisen jälkeen lopussa Arizonalle helppo tyhjä maali.

Saldona nyt yhdeksästä viimeisestä ottelusta kolme voittoa ja kuusi tappiota. Olisiko pieniä oireita Stanley Cup -krapulasta viimein havaittavissa? No, maalivahdit ovat pelanneet hyvin tappioista huolimatta, mutta muulla joukkueella on mietittävää. Kolme kertaa ollaan jääty nollille viimeisissä kuudessa pelissä. Joten maalinteon olisi parannuttava, en vaan tiedä miten. Tai ehkä osaan yhden jutun ehdottaa: oppikaa tekemään kaaosta vastustajan maalinsuulle, ja sitten vippaamaan siitä kaaoksesta irtokiekko maaliin, niin kuin muut joukkueet tekevät! Tuollaista kaaoksen luomista ja siitä maalin saamista Vegasilta muistaakseni harvemmin näkee. Joten sitä harjoittelemaan!

Muita harjoituksen kohteita olisivat ylivoimapeli (jossa tykkäisin nähdä erityisesti nopeaa kiekon liikuttelua one toucheilla ja siitä suoraa laukausta a la Tampa Bay Lightning ylivoimapeli), ja nuo maalivahtien poisvetämiset molempiin suuntiin, eli harjoittelemaan tyhjään maaliin ampumista joka paikasta ympäri kaukalon. Ja toisaalta sitten kiekon hallussapitämistä yhden miehen ylivoimalla, kun maalivahti on vedetty pois. Ja mieluiten vielä maalitilanteiden ja maalien tekemistä, kun paineet ovat tällaisessa tilanteessa niskassa ja sillä tavalla, ettei vastustaja pääse edes yrittämään tyhjään maaliin ampumista. No näin minä suuressa viisaudessani (heh!) tekisin, jos olisin Vegasin koutsi. Viidellä viittä vastaan pelaaminen kai on ollut kuosissaan oikeastaan organisaation historiallisista ensimmäisistä peleistä lähtien.

 

[Salming]

21/82 Vegas vs. Arizona

Theodore liittyi ylävartalovammaisena Martinezin seuraan sairastupaan, joten Whitecloud nousi kakkospariin ja Pachal tuli Huttonin pariksi. Thompson palasi maaliin. Dorofeyev oli yhä 13. hyökkääjä.

Arvosanataulukko
++
+ Amadio
+/- Thompson, Pietrangelo, Hague, Hutton, Whitecloud, McNabb, Eichel, Marchessault, Barbashev, Stone, Stephenson, Howden, Karlsson, Roy, Cotter, Kolesar, Carrier
- Pachal
--

Voittomaalissa päätöskympillä Cassidyn sanoin teini alisti kaksinkamppailussa Vegasin alakertaa. Pachal oli ykkösenä päätykiekossa, mutta Cooley karvasi sen häneltä syöttäen välittömästi maalille. Schmaltz jatkoi kiekon heti takatolpalle ja Keller oli siellä paikalla ohjaten kiekon tyhjiin rystyltä. Thompson oli voimaton. 0-2 loppuluvut Coyotes teki tyhjiin, kun Maccelli vapautti oman pään aloituksen jälkeen Crousen karkuun.

Kyseessä oli kolmas kerta kuuteen peliin, kun Vegas jäi nollille. Viime kaudella maalittomia pelejä oli vain kaksi kuten jo aiemmin mainitsin jossain tekstissä. Minikriisi siis jatkuu. Jännää on sekin, että Vegas on viidesti ottanut veskarin pois tasoittaakseen pelin. Joka kerta se on kuitenkin päästänyt osuman tyhjiin laukomatta itse kertaakaan 6v5-ylivoimalla! Tuo osa-alue vaatii tosiaan petrausta kuten @Amerikanihme mainitsi. Arizonalle voitto Las Vegasissa oli ensimmäinen reiluun neljään vuoteen.

Tappiosta huolimatta voitto oli otettavissa, koska maaliodottaman Vegas vei selkeästikin. Thompson torjui vain 16 kertaa. Oman alueen toiminta oli melko jämäkkää laitojen lähellä pl. voittomaali. Arizonan visiitit Vegasin alueelle olivat lyhyitä. Keskialueen takakarvaaminen oli nöyrää ja taklaukset vietiin loppuun saakka, joten Arizona ei hirveästi päässyt edes viemään hyökkäyksiään pohjaan asti. Avauserän ainoa testi LT:lle tuli puolivälissä, kun keskialueen käännön jälkeen Maccelli löytyi toisesta aallosta keskikaistalta, mutta tämä laukoi patjaan hyvästä mestasta. Vedot olivat muuten avauserässä 13-5. Toisen erän avauskympillä LT koppasi kaksi kaukolaukausrannaria Crouselta ja Cooleylta siniviivan tuntumasta, kun nämä pyrkivät kiekosta eroon juuri ennen sivu- ja takapainetta. Päätöserän alkupuolella Thompson otti pari hyvää lähitorjuntaa, kun ensin Durzi pelasi seinän oikeassa laidassa ja liikkui keskustaan auenneeseen tilaan, mutta Logan liimasi vedon syliinsä suoraan syötöstä. Hetken päästä puolestaan vastaiskun lopuksi Kerfoot oli auki toisessa aallossa keskikaistalla maccellimaisesti, mutta lopputulema oli sama. Thompson potki tutusti vastaan pari kertaa terävästi, peitti kulmat ja liimasi siten laukauksen haltuunsa. Hommia oli kuitenkin niin vähän, että jätän plussan antamatta.

Laukauksia kohti Ingramia oli reippaasti päälle kolmekymmentä, mutta ruuti märkää. Kolmonen voitti maaliodottaman selkeimmin 5v5-pelissä lukemin 0.6-0.1. Näkyvin yksilö oli Amadio, joten annan pienoisen sääliplussa hänelle, kun en muitakaan keksinyt. Puolustajista Whitecloudin ylöstuonneista jalalla pidin. Hän alkaa pääsemään vireeseen loukkaantumisensa jälkeen ja sitä tarvitaankin, kun Theodore tuskin on lähdössä Kanadan kiertueelle, koska Korczak kutsuttiin ylös matsin jälkeen ja Martinezinkin poissaolo lienee vielä noin viikon mittainen Cassidyn mukaan.

Parhaiten toiminut osa-alue oli varmaankin hyökkäysalueen puolustuspelaaminen. Heti matsin alussa nelos- ja ykkösketjut jatkokarvasivat kiekon takaisin Arizonan maalin takana. Carrier ja Marchessault saivat melko identtiset tekopaikat maalin kulmalta, mutta Ingramin ruho oli tiellä. Myöhemmin Arizona myös antoi pari selkeää harhasyöttöä suoraan Vegas-pelaajien lapoihin ja kakkoserän alussa puolestaan Amadion riistosta Karlsson pääsi laukomaan slotista nopeasti, mutta vieraiden pelaajat ehtivät vedon eteen eikä jatkotilanteessakaan Cotter onnistunut viimeistelyssään, kun Cooleyn lapa oli välissä.

Arizona puolusti vegashenkisesti keskustan tukkien ja välillä näytti siltä, että senkin sentteri pysyi suosiolla vain keskustassa eikä seurannut miestä osana alakolmiota. Niinpä Vegas koitti saada kyllä kaaosta aikaan siniviivan kautta, koska siellä oli tilaa, mutta viivalaukaukset tai reboundit eivät tulosta tuottaneet, vaikka Pietrangelon toimituksista varsinkin muutama oli ihan potentiaalinen. Esim. 13. minuutilla kakkosketjun pitkä pyöritys päättyi lopulta ylivoimaan, vaikka Howden ei saanutkaan survottua Alexin laukauksen paluukiekkoa sisään maalin edestä. Puolivälissä iltaa Kolesar oli lähellä ohjata Huttonin vedon sisään. Pääosin kuitenkin Ingram näki laukaukset riittävän hyvin ja reboundkontrollikin oli kunnossa. Lopussa 6v4-tilanteessa Pietrangelo vielä kilautti tolppaan.

Hyökkäysten päättäminen oli sen sijaan puutteellista ja siitä ehkä antaisin vähän rapaa. Monesti laituri sai jatkettua kiekon laidasta pistelinjalle sentterille vauhtiin, mutta sitten sitä seurannut passi keskialueen ylityksen jälkeen meni mereen. Toki matsin jälkimmäisellä puolikkaalla pohjaan vienti oli vähän parempaa ja mm. neljä minuuttia ennen loppua Eichelilla oli oiva tontti tasoittaa keskikaistalta, mutta Ingram koppasi rannelaukauksen tylysti. Kakkoserän lopussa ylivoimalla puolestaan Pietrangelo mursi itse sinisen ja pelasi sitten seinän Barbashevin kanssa, mutta Ingram ryösti Vegasin kärkiparin takatolpalta. Vastaiskuistakin oli pari paikkaa tasoittaa, mutta Amadio 27. minuutilla laukoi oikeasta laidasta kahdesti päin kassaria ehdittyään käsiksi omaan paluukiekkoonsa. Karlsson puolestaan laukoi vasemmasta laidasta seinille puolittaisesta läpiajosta.

Päätä on silti turha laittaa pensaaseen. Cassidynkin viesti videosessiossa, jossa näytettiin klippejä reissusta ja ARZ-pelistä, oli se, että "ollaan positiivisella mielellä siitä, että luodaan paikkoja eikä murjoteta, kun 1/30 yrityksestä uppoaa tällä hetkellä".

Saldona nyt yhdeksästä viimeisestä ottelusta kolme voittoa ja kuusi tappiota. Olisiko pieniä oireita Stanley Cup -krapulasta viimein havaittavissa? No, maalivahdit ovat pelanneet hyvin tappioista huolimatta, mutta muulla joukkueella on mietittävää. Kolme kertaa ollaan jääty nollille viimeisissä kuudessa pelissä. Joten maalinteon olisi parannuttava, en vaan tiedä miten. Tai ehkä osaan yhden jutun ehdottaa: oppikaa tekemään kaaosta vastustajan maalinsuulle, ja sitten vippaamaan siitä kaaoksesta irtokiekko maaliin, niin kuin muut joukkueet tekevät! Tuollaista kaaoksen luomista ja siitä maalin saamista Vegasilta muistaakseni harvemmin näkee. Joten sitä harjoittelemaan!

Golden Knights Have Been Unlucky In Finishing Rebound Chances - SinBin.vegas

One such place where variance can be extremely volatile from one game to the next is when examining rebounds. This season the Golden Knights lead the NHL in rebound shots with 59.

sinbin.vegas

SinBin.Vegas oli käynyt läpi reboundtilastoja, joten hyvään saumaan tämäkin artikkeli ilmestyi, heh. Kun aiemmin mutuilin maalinteon tukitoimien parantuneen Cassidyn alaisuudessa, ainakin viime kaudella VGK ensi kertaa oli TOP10-joukkue reboundmaaliprosentissa, kun se hyödynsi seitsemänneksi tehokkaimmin hyökkäyspään irtokiekot. Lisäksi absoluuttinen reboundmaalimäärä (34) oli seurahistorian suurin. Se oli sarjan neljänneksi korkein noteeraus, kun DeBoerin viimeisellä kaudella Vegas teki vasta 19. eniten reboundmaaleja ja suhteellinen tehokkuus oikeutti sijaan 23. Loukkaantumiset verottivat varmasti osansa.

Tällä kaudella sijoitus tehokkuustilastossa onkin vasta 27:s, joten tuohon peilaten se, että vielä alkukaudesta joukkue jatkoi tähdistötauon jälkeistä maagista viimeistelyään, on entistä hämmästyttävämpää. Tukitoimien voi kyllä silti sanoa olleen kunnossa, koska artikkelin kirjoitushetkellä Vegasilla oli kaikkein eniten reboundyrityksiä hyökkäyspäässä eli se pääsi periaatteessa parhaiten käsiksi kakkoskiekkoihin esim. sijoittumisten ansiosta, mutta lopputuote on sakannut. Sen sijaan muistikuva siitä, että esim. Gallantin alaisuudessa Vegas olisi ollut huonoimpia joukkueita tekemään reboundmaaleja, ei pitänytkään paikkaansa, joten nostan lapasen siitä pystyyn, koska olihan hänenkin aikakaudellaan Vegas TOP15-tasoa. Toki se pitää huomata, että vaikka Vegas on peräti neljänä kautena kuudesta ollut TOP5-joukkue luoduissa reboundyrityksissä, vain kerran absoluuttisissa maalimäärissäkin se on ollut viiden parhaan joukossa. Tuo tapahtui lyhennetyllä koronakaudella 20-21.

Yksi maininnan arvoinen nosto tekstistä on vielä se, että vuodesta toiseen satumaisen avauskauden jälkeen Vegas on puolestaan ollut kymmenen tai jopa viiden huonoimman joukkueen joukossa, kun vertailussa ovat päästetyt reboundmaalit suhteessa kaikkiin yrityksiin, joten minunkin mantrani siitä, että kaaoskiekoilla, maalinedusruuhkalla ja reboundeilla Vegasia voi haavoittaa, ei ole tuulesta temmattu, koska maalinedustan siivoaminen ei suinkaan aina edes kärkipuolustajilta onnistu, vaikka näillä onkin kokoa.

 

[Amerikanihme]

Parhaiten toiminut osa-alue oli varmaankin hyökkäysalueen puolustuspelaaminen.

Lisää käsitteiden opiskelemista minulle, kiitos!

Golden Knights Have Been Unlucky In Finishing Rebound Chances - SinBin.vegas

One such place where variance can be extremely volatile from one game to the next is when examining rebounds. This season the Golden Knights lead the NHL in rebound shots with 59.

sinbin.vegas

SinBin.Vegas oli käynyt läpi reboundtilastoja, joten hyvään saumaan tämäkin artikkeli ilmestyi, heh.

Hmmm...taaskin Ken toteaa, että "the Golden Knights have been quite unlucky so far". Tätähän minäkin olen yrittänyt sanoa, että ei maalinteon tehokkuus ole harjoiteltava asia. Joskus se munkki vaan menee pussiin, joskus taas ei uppoa millään. Onni mikä onni, tai sitten epäonni.

Yksi maininnan arvoinen nosto tekstistä on vielä se, että vuodesta toiseen satumaisen avauskauden jälkeen Vegas on puolestaan ollut kymmenen tai jopa viiden huonoimman joukkueen joukossa, kun vertailussa ovat päästetyt reboundmaalit suhteessa kaikkiin yrityksiin, joten minunkin mantrani siitä, että kaaoskiekoilla, maalinedusruuhkalla ja reboundeilla Vegasia voi haavoittaa, ei ole tuulesta temmattu, koska maalinedustan siivoaminen ei suinkaan aina edes kärkipuolustajilta onnistu, vaikka näillä onkin kokoa.

Tämä kaaoksen luomisen harjoitteleminenkin oli minun listassani. Voitaisiin myös ehkä harjoitella sitä, miten kaaos saadaan nopeasti lopetettua, ennen kuin vastustaja rankaisee maalilla. Miten sitä harjoiteltaisiin "is left as an exercise to the reader", kuten tieteellisissä julkaisuissa aina vekkulin parin sivun pituisen käsittämättömän kaavan jälkeen todetaan, heh.

 

[Amerikanihme]

63 Ben Hemmerling: Pidin todella paljon. Energiaa ja virtaa ja vauhtia riittää ja välillä laukoo maalejakin. Potentiaalia on, miten pitkälle?

Hemmerlingille siis kolmen vuoden tulokassopimus. Toivotaan parasta kehityksen kannalta.

 

[Salming]

Hmmm...taaskin Ken toteaa, että "the Golden Knights have been quite unlucky so far". Tätähän minäkin olen yrittänyt sanoa, että ei maalinteon tehokkuus ole harjoiteltava asia. Joskus se munkki vaan menee pussiin, joskus taas ei uppoa millään. Onni mikä onni, tai sitten epäonni.

Tämä kaaoksen luomisen harjoitteleminenkin oli minun listassani. Voitaisiin myös ehkä harjoitella sitä, miten kaaos saadaan nopeasti lopetettua, ennen kuin vastustaja rankaisee maalilla. Miten sitä harjoiteltaisiin "is left as an exercise to the reader", kuten tieteellisissä julkaisuissa aina vekkulin parin sivun pituisen käsittämättömän kaavan jälkeen todetaan, heh.

Maalinteon tehokkuus on yläkäsite, jonka alakäsitteitä ovat sitten mm. onnekkuus/sattuma ja edellytysten luonti tehokkaampaan maalintekoon (älykäs maskipelaaminen, veskariscouttaus yms.). Ehkä myös Ken sen oivaltaa jonain päivänä, heh. Noihin Vegasin päästämiin reboundmaaleihin liittyen unohtui eilen todeta se, että Golden Knightsin puolustajathan pyrkivät maalin edessä pääsemään vastustajansa etupuolelle blokkaamaan laukauksen ennen kuin se menee veskarille saakka (eng. fronting). Ja jos se menee veskarille saakka, silloinhan he ovat periaatteessa väärällä puolelle omaa miestään. Joten tuo toimintatapa on varmasti yksi iso syy siihen, että VGK on historiallisesti yksi eniten reboundmaaleja päästävistä porukoista. Toki blokkihalukkuus myös ennaltaehkäisee kakkoskiekkojen määrää maalin edessä, joten absoluuttisissa päästetyissä reboundmaaleissa esim. Cassidyn aikana Vegas on ollut keskipakkaa (18:s/16:s), vaikka sitten suhteellisesti sijoitukset ovat vähän heikommat (22:s/26:s).

22/82 Calgary vs. Vegas

Hill aloitti maalissa. Ketjut oli sekoitettu. Karlsson sai laidoilleen ykköseen Marchessaultin ja Barbashevin. Stone ja Stephenson siirtyivät Eichelin laidalle kakkoseen. Tuo kolmikkohan oli loistava viime syksynä ennen Eichelin ja Stonen vammoja, joten odotin innolla heidän yhteistyötään. Roy sentteröi kolmosta laidoillaan Carrier ja Amadio. Nelonen oli Cotter-Howden-Kolesar. Theodore ja Martinez eivät osallistu vierasreissuun, joten Korczak korvasi viime pelissä tumpeloineen Pachalin. Kaedan pelasi viime kauden vakioparinsa McNabbin vierellä ja Whitecloud palasi Huttonin viereen. Ylivoimalla Stephenson palasi ykkösviisikkoon.

YV

Stone
Eichel Stephenson Marchessault
Pietrangelo

Roy
Karlsson Barbashev Amadio
Hutton

Arvosanataulukko
++
+ Amadio, Karlsson, McNabb, Whitecloud
+/- Hill, Pietrangelo, Korczak, Hague, Hutton, Roy, Eichel, Stone, Stephenson, Kolesar, Howden, Cotter, Barbashev, Marchessault, Carrier
-
--

Vegas käytti ensimmäisen ylivoimansa, kun kakkosviisikko maalasi. Amadio antoi oikeasta siivestä takakolmiokierrätyksen jälkeen nerokkaan syötön Roylle maalin kulmalle ja tämä jatkoi ykkösellä kiekon Karlssonin lapaan vasemmalle puolelle. Vladarilla ei ollut mitään mahdollisuutta liukua ajoissa eteen. Karlsson sai kymmenen maalia täyteen 22 matsissa ja se on hänen paras noteerauksensa sitten kauden 17-18. Calgary tasoitti päätöserän alussa vastaiskusta. Se purki Vegasin karvauksen, mutta Howden ehti hypätä vaihdosta askiin ajoissa tehden hyökkäyksestä tasavoimaisen. Ikävä kyllä Kadrin laukaus kimposi Korczakin blokista suoraan Greerin lapaan ja tämän näpy maalin edestä ohitti Hillin. Jatkoajan viimeisillä sekunneilla puolestaan Flames ratkaisi pelin, kun Weegar ohitti jalalla Stonen karvauksen, purjehti läpi keskialueen ja laukoi sitten Haguen skriinin läpi kiekon oikeasta laidasta ohi Hillin. Laukaus oli silti torjuttavissa ilman muuta. Kiekotonta Pietrangeloa estettiin sekunti aiemmin puolustussinisellä, mutta se jäi tuomaristolta noteeraamatta. Yksi piste oli pettymys, koska paikkoja voittoon varsinaisella peliajalla oli aivan tarpeeksi. Golden Knights on tahkonnut nyt 13 erää ilman 5v5-maalia, huh. Ehkä ketsuppipullo purskahtaa sitten Edmontonissa jo huomenna.

Hill pelasi hyvin ennen voittomaalia, joka pudotti arvosanan neutraaliksi. Yhdeksännellä minuutilla hän paikkasi karun vaihtovirheen liukumalla takatolpalle Mangiapanen viimeistelyn eteen. Muutoin avauserässä perustorjuminen riitti, koska viisikko edessä puolusti tiiviisti. Vaikka Vegas vietti aika paljonkin aikaa omalla alueella kiekkoa jahdaten, PAPP:ssa oli nälkäisyyttä ja kiekolliselle pelaajalle annettiin kivasti painetta, joten ei Calgary ytimeen päässyt, vaan laukoi ulkokehältä, kunnes Golden Knights sai stopin tehtyä. Puolustajat fronttasivat hyvin ja blokkasivat joitain viivatoimituksia ennen kuin ne menivät Adinille saakka. 19. minuutilla Kadri oli melkein ohjata kiekon sisään maalin edestä, mutta häntäkin päästiin häiritsemään aika isosti maalinedusruuhkassa. Kakkoserän lopussa Hill oli iskussa, kun ensin hän torjui keskeltä Lindholmin yhden kosketuksen laukauksen Mangiapanen kierrettyä maalin ja tarjoiltua päätypassin lapaan. Sen perään Huberdeau laukoi 3v2-vasturista pitkästä poikittaissyötöstä takapatjaan lämärin. Jatkoajalla Hill oli muuri 4v2-alivoimalla, kun Pietrangelon maila meni rikki. Nerokkaasti tämä ja Karlsson vaihtoivat paikkoja lennosta niin, että Pietrangelo tuli mailattomana kolmion kärkeen blokkaamaan kuteja ja Karlsson siivoamaan irtopaloja McNabbin vierelle maalin eteen. Hill oli kuitenkin tärkein lenkki, kun hän pysäytti 3-4 one-timeria siivistä Lindholmilta ja Sharangovichilta. Ikävä kyllä sitten viimeinen laukaus meni vähän helposti sisään.

McNabbille menee plussa siksi, että tämä oli paras esimerkki oman alueen aggressiivisuudesta niin alivoimalla kuin tasaviisikoin. Hän teki monta riistoa laidoissa. Ja ratkaisuhetkillä varsinaisen peliajan lopussa hän teki omakätisesti kaksi purkua alivoimalla ja sitten jatkoajallakin blokkasi yhden Sharangovichin one-timereista. Lisäksi palkitsen alakerrasta plussalla Whitecloudin, joka jatkoi siitä, mihin hän jäi Arizonaa vastaan. Hänen luistin kulki ja se mahdollisti karvauksen ohittamisen välillä jalalla. Kiekollinen suoritusvarmuus omalla alueella oli kuosissa ja hän sai purettua kiekot keskialueelle joko itse tai laitureiden kautta. 17. minuutilla Zach myös kilautti tolppaan vasemmasta laidasta, kun hän hyppäsi kehiin ylivoiman viime sekunneilla ja sai tarjoilun maalin edestä Karlssonilta rystyltä.

Uusitut ketjut toimivat osittain hyvin. Varsinkin keskiketjuilla oli kyllä tekopaikkoja riittämiin ja ne voittivat 5v5-maaliodottaman vaihtojensa aikana, kun taas ykkönen ja nelonen olivat alakynnessä. Kolmosketjusta plussa menee Amadiolle mm. YV-alustuksesta, mutta hän oli mukana muussakin. Jo toisella minuutilla Amadio karkasi läpi keskialueen riistosta, mutta Vladar veti pidemmän korren. Seuraavassa hyökkäyksessä Whitecloud tuli jalalla ohi karvauksen ja mursi itse aina hyökkäyssinisenkin ennen levitystä Amadiolle. Tämä lähetti oikeasta laidasta lätyn maalille kohti Carrieria, joka ohjasi ohi ja kolasi samalla Vladarin maalin sisään jäähyn arvoisesti. 10. minuutilla 2v2-vasturissa Carrier puolestaan kiersi laidan puolelta Zadorovin, mutta ampui ohi etukulmasta. Kakkoserässä Amadio oli vuorostaan korkeassa maskissa ohjaamassa Huttonin viivakutia tuloksetta. Sitä ennen hän pysyi päädyssä kiekossa kiinni erinomaisesti hakien lisävauhtia vastustajan kontakteista. Päätöserässä Amadio vielä katkoi Anderssonin epätarkan syötön Mangiapanelle ja syötti heti viereen Carrierille, joka laukoi b-pisteiden välistä Vladarin räpylään, voivoi. Sentteri Roy oli saanut plussan, jos hän ei olisi tuhlannut paria avopaikkaa ja ottanut lopussa hölmöä hyökkäyspään jäähyä. Kakkoserässä nimittäin Roy ensin pääsi kokeilemaan takatolpalta 2v1-hyökkäyksessä Marchyn laatupassista, mutta Vladar liukui patjoineen eteen. Myöhemmin puolestaan Carrier syötti kulmasta takaviistoon ja Roy pääsi nokikkain veskarin kanssa, muttei saanut nostetuksi lusikkapuolelta kiekkoa yli patjan.

Kakkosketjun keskialueen puolustuspeli oli rautaa. Kuudennella minuutilla samassa vaihdossa se käänsi pelin kolmesti siniviivojen välissä. Stonen ja Eichelin taustapetauksista ei kuitenkaan tullut vaarallisia maalipaikkoja pakeille toiseen aaltoon. 12. minuutilla Whitecloud purki kiekon lasin kautta keskialueelle, jossa kiekko jäi Vegasille Zadorovia vastaan. Eichel laukoi 2v1-hyökkäyksestä päin Vladarin panssaria. Kakkoserässä alivoimalla puolestaan McNabb teki väsyneenäkin riiston kulmassa ja tökkäsi kiekon eteenpäin Wiljamille, joka vapautti Eichelin karkuun. Vieläkään tälle ei maalinteko maistunut, mutta ainakin Karlsson-Eichel kaksikko osoitti taas olevansa jatkuva uhka ylöspäin alivoimalla. Uskomatonta, että heillä on kasassa yhteensä vasta yksi AV-maali, kun niitä voisi olla helposti viisikin.

Pelin puolivälissä Stephenson hyökkäyspään aloitusvoitossa nähtiin uudehko kuvio, kun Eichel jätti kiekon Haguelle. Tämä teki vastaliikkeen ja samalla Eichel liikkui viivan kautta slottiin auenneeseen tilaan. Hague syötti takaisin ja Jack kilautti tolppaan. Päätöserässä 46. minuutilla Vegas lähti viiveellä maalin takaa. Korczak levitti McNabbille, jonka avaus löysi keskikaistalta Eichelin. Tämä vei hyökkäyksen pohjaan saakka. Jatkopelissä kiekko palautettiin pakeille siniviivaan. Stone oli ohjaamassa McNabbin laukausta, muttei saanut mailaa tarpeeksi väliin yllättääkseen Vladarin. Heti perään seuraavakin keskialueen ylitys oli puhdas. Pietrangelo tuki sitä ja löysi lopuksi Stephensonin keskeltä, mutta tämä ei laukonut keskikaistalta, vaan yritti vielä yhtä siirtoa Eichelille. Lapoja oli kuitenkin jo liikaa välissä, äsh. Varsinaisen peliajan lopussa vielä Stephenson painoi keskikaistaa pitkin maalille ja Eichel haki häntä laidasta, mutta Chandler ei ihan yltänyt syöttöön kunnolla. Sanotaanko näin, että keskialueen dominointi molempiin suuntiin lupaa hyvää jatkoa ajatellen Stephenson-Eichel-Stone kolmikolle, vaikka vielä tulos jäi piippuun, mutta pelissä oli nähtävissä samaa kemia kuin vuosi sitten, kun he viimeksi yhdessä pelasivat.

Nelosketjun anti oli lähinnä myskätä. Se ei luonut mitään merkittävää koko pelissä. Ykkösketjun kohokohta Marchessaultin kakkoserän Roy-syötön lisäksi oli Barbashevin päätöserän riisto Weegarilta omalla sinisellä, mutta läpiajosta Ivan laukoi suoraan syliin. Avauserässä Barbashev antoi puolestaan viereen Karlssonille kovan syötön 2v1-vasturissa, mutta Weeger koukki tätä käsille eikä ruotsalaissentteri saanut koskaan laukausta lähtemään. Päätöserässä hyökkäysalueen riiston jälkeen puolestaan Karlsson laittoi Tanevin naamataulun uuteen uskoon ladaten b-pisteiden välistä rannelaukauksensa suoraan tämän heittäytyviin kasvoihin. Pelkkä katsominenkin teki pahaa.

17/72 HSK vs. Tucson 2-3

Sedoff korvasi vaihteeksi Chaykan. Hyökkäyksessä Quinney pelasi ensimmäistä kertaa laiturina tällä kaudella ja Branebec nostettiin "Manniseksi" viime kauden tutkaparin väliin. Primeau putosi vilttiin, kun Rondbjerg palasi farmipeleihin. Froesekin oli tervehtynyt takaisin keskikaistalle. Cracknell siirtyi osaksi hyvin toiminutta nelosketjua.

Denisenko - Morelli - Brisson
Quinney - Brabenec - Rempal
Benson - Froese - Rondbjerg
Geertsen - Demek - Cracknell

Bischoff - Korczak
Ahac - Cormier
Sedoff - Mayo

Patera
Papirny

Plussat ja miinukset
++
+ Sedoff, Morelli
+/- Patera, Mayo, Ahac, Cormier, Korczak, Geertsen, Demek, Cracknell, Benson, Froese, Rondbjerg, Quinney, Brabenec, Rempal, Denisenko, Brisson
- Bischoff
--

- Sedoff ohjasi epäonnisesti Szuberin laukauksen omaan maaliin kroppansa kautta 0-1 osumassa. Tuomarillakin oli osansa, kun hän oli tiellä Mayon yritettyä hidastaa vastaiskun kohti laitaa. Mayo ei siten päässyt iholle asti tökkäämään kiekkoa pois lavasta, vaan McCregor sai jätettyä sen Szuberille. Toisessa maalissa Bensonin hyökkäysvarmuus keskialueella petti ja 2v2-vasturista Barron kiskaisi unelmakudin poikittaissyötöstä yläkulmaan melko kaukaa. En tuosta moittisi Sedoffia ja Bischoffia, jotka pysyivät miehen ja maalin välissä, vaan ennemmin Bensonia ja vähän Pateraa. Voittomaalissa puolestaan Doan livahti turhan helposti ykköspakkiparin välistä läpiajoon keskialueen sekavan tilanteen päätteeksi. Suunnanmuutospuolustaminen oli alkukaudesta yksi ongelmakohta ja tässäkin pelissä kaikki takaiskut tulivat transitioista, mutta nyt 2/3 maalissa kyse oli ennemmin epäonnesta ja vastustajan hyvyydestä kuin merkkausvirheistä tai huonosta 1v1-puolustamisesta. Toki avauserässä Patera joutui jo yhden läpiajon torjumaan, kun Guenther livahti Bischoffilta karkuun. Tämän jalkanopeuden puute ja heikko ennakointi johtavat miinusmerkintään. Kapteenilta ei saisi kahdesti karata vastustaja läpi samassa matsissa, vaikka Korczakkin oli osasyyllinen viimeiseen osumaan
- Nuoriso toi HSK:n peliin mukaan ennen puoliväliä, kun Cormier käänsi purun keskialueelta nopeasti takaisin pystyyn. Brisson käytti kiekon vasemmassa laidassa Sedoffilla ja saatuaan jätön takaisin yhtäkkiä koko takakulma oli auki. Heikkoa maalivahtipelaamista Villaltalta. Ykkösylivoima puolestaan värkkäsi tasoituksen kakkoserän lopussa. Korczak levitti ja Denisenkon lyöntilaukaus painui ruuhkan läpi. Rondbjerg sai kakkossyötön. Brisson ja Morelli olivat viisikon muut jäsenet. Jälkimmäisen liikkuva maski oli hyvä. Benson, Cracknell, Quinney, Rempal ja Cormier olivat kakkos-YV
- Kolmospari Sedoff-Mayo laukoi ahkerasti siniviivassa olleesta tilasta ja hyökkääjät tekivät tutusti parin pelaajan voimin maskia Villaltan eteen, mutta silti tämä näki vedot ja liimasi ne aika varmasti. Varmaan puolet avauserän 10 vedosta kohti maalia tuli tuon kaksikon toimituksista. 38. minuutilla Sedoffin jäänuoliaisvetopassi meni slottiin Rempalin lapaan ja tämä ohjasi kiekon maalirautaan. Sen verran näkyvä ja aktiivinen suomalainen kiekollisena oli, että plussahan hänelle on annettava, kun kahdesta ensimmäisestä takaiskustakaan häntä ei varsinaisesti voinut moittia, vaikka "Sedi" silloin askissa olikin
- Nelonen toimi uusittunakin. Se loi 25 minuuttiin kaksi paikkaa suorahyökkäyksistä takatolpalle Cracknellille, mutta ensimmäiseen tämä ei yltänyt ja jälkimmäisen Villalta ryösti patjallaan. Tuo oli siihen mennessä HSK:n paras maalipaikka
- Muut ketjut sen sijaan eivät tuottaneet tarpeeksi ja Craig laittoi ne blenderiin. Muun muassa Rondbjerg ja Rempal vaihtoivat paikkoja. Quinney pelasi myös sentterivaihtoja Rempalin ja Bensonin kanssa. Froese oli laiturina kolmoserässä Brabenecin ja Rondbjergin kanssa. Cracknellkin peluutuksen tiivistyessä sai vaihtoja ylemmissä ketjuissa. Ja paljon muitakin erikoisiakin ketjukomboja valmennus testasi etsiessään kuumaa kättä. Parhaat tasoituspaikat tulivat päätöskympin erikoistilanteissa, kun alivoimalla Quinney petasi keskikaistalle toiseen aaltoon mestan Korczakille ja ylivoimalla Rondbjergilla oli paikka maalin edestä Morellin päätyjatkosta. Tämä oli hyökkääjistä minusta vaarallisin ja luovin suorahyökkäyksissä, joten palkitsen hänet siksi plussalla ja toki maski 2-2 tasoitukseen oli myös mainio

18/72 Henderson vs. Tucson 3-2 ja.

Korczak kutsuttiin ylös, joten Sedoff siirtyi ykköspariin ja Chayka palasi Mayon viereen. Rempal ja Rondbjerg vaihtoivat paikkoja keskiketjuissa pysyvästi. Papirny sai torjuntavuoron.

Plussat ja miinukset
++
+ Quinney, Rondbjerg
+/- Papirny, Bischoff, Mayo, Chayka, Sedoff, Ahac, Cormier, Cracknell, Geertsen, Demek, Rempal, Benson, Froese, Brisson, Denisenko, Morelli, Brabenec
-
--

- Neljän pelin tappioputki katkesi tärkeällä jatkoaikavoitolla. Quinneyn 100. AHL-maali oli rannelaukaus Söderströmin jaloista ohi vieraiden veskarin. Hyökkääminen ei muutoin ollut tässäkään pelissä mitään ilotulitusta, mutta ylivoima kantoi. Cracknell teki komean stonemaisen kiepsahduksen maalin eteen ja uitti kiekon längistä sisään. Rondbjerg puolestaan kiskaisi slotista suoraan Brissonin pehmeästä syötöstä kiekon reppuun. Tanskalainen väläytti myös kertaalleen kakkoserässä transitio-osaamistaan kiertäen pakin laidan puolelta ja laukoen sitten niukasti suoraluistelusta ohi oikealta. Onyebuchi myös lanasi hänet kertaalleen täysin levyksi puolustussinisellä kuten Eichelille kävi Stanley Cupin finaaleissa. Nopeasti Jonas kuitenkin tokeni. Cormier sen sijaan jätti pelin kesken ja sen myötä Sedoffkin sai pitkästä aikaa hieman YV-aikaa
- Takaiskut tulivat tutulla kaavalla. 2-1 maalissa suunnanmuutospuolustaminen sakkasi, kun Cracknell jätti hieman luistelun kesken eikä yltänyt kurottamaan Söderströmin poikittaissyöttöön, jonka Guenther naulasi sisään vasemmasta laidasta. 2-2 maalissa puolestaan Chayka yritti frontata, mutta ei saanut blokatuksi viivavetoa. Sisäpuolelle jäänyt Poganski tuuppasi reboundin ohi Papirnyn. Tämä oli vetänyt pidemmän korren vielä kakkoserän alussa, kun ykkösketjulla oli kommunikaatiovaikeuksia keskustan tukkimisessa ja se jäi ammottavan auki. Poganski kuitenkin laukoi avopaikasta logoon. Chaykalle en anna miinusta, koska tämä kuitenkin väläytteli pari kertaa hyökkäysalueella ja tuki hyvin hyökkäyksiä ajaen jopa maalille asti pari kertaa
- Valmennus ei oikein luottanut Brabenecin ketjuun omassa päässä ja siksi se aloittikin järjestäen hyökkäysalueelta. Ja hyvästä syystä, koska Jakubilla oli tosi heikko ilta aloitusympyrässä ja vaarana olisi ollut juuttua paljon enemmän omalla alueelle. Toki niin tapahtui siitä huolimatta. Esimerkiksi avauserän puolivälissä Brabenecin johtama ketju takanaan Sedoff ja Bischoff oli oikeasti omissa varmaan pari minuuttia, kunnes se pääsi vaihtoon. Entisen ritaripakin DiLiberatoren viivakuti livahti Papirnyn paketin läpi, mutta Douglas ei saanut sitä veskarin selän takaa sudittua sisään. Doanilla oli myös hyvä paikka tehdä maali poikittaissyötöstä, kun Brabenecilla ei ollut lapa jäässä ja hän salli keskilinjan puhkoneen syötön, mutta Papirnyn onneksi Doan ei saanut kunnon vetoa aikaan, vaan suti puoliksi ohi kiekosta

Otin ajassa 17:30 talteen yhden klipin Brabeneciin #12 liittyen siitä, miksi hänen ketjunsa varmasti vastaisuudessakin juuttuu toisinaan omiin ja sitähän ennustin tapahtuvaksi jo kauden alussa. Tässä hän alkuun tunnisti tilaisuuden riistoon/stoppiin ja meni ihan oikein tukemaan pakkeja päätykamppailuun, jolloin painoton laituri Quinney putosi tukkimaan keskustan. Maalin takana oli 3v2-ylivoima, mutta Jakub oikeastaan vain tyytyi katsomaan vierestä, kun esim. Eichel vastaavissa hetkissä on paljon intensiivisempi ja menee oikeasti mailoineen sohimaan mukaan kunnolla. Muutaman tökkäyksen etäältä seisovin jaloin muodon vuoksi Brabenec toki teki, mutta ei hän oikeasti näyttänyt siltä, että olisi voittamassa kiekon itselleen. Tuon yksityiskohdan on parannuttava Brabenecin pelissä, jotta virtaa riittäisi hyökätäkin. Noh, kiekko jäi vieraiden haltuun. Sentterille ritarien PAPP-systeemi on vaativa, koska heidän pitää jaksata luistella puolelta toiselle ja tarvittaessa tosiaan maalinkin taakse laitakahinoihin, sillä laiturit enimmäkseen kelluvat ylempänä. Niinpä Jakubkin jatkoi liikettään oikeaan laitaan kohti kiekollista pelaajaa, koska pakit eivät noin korkealle nouse, vaan pysyvät maalin läheisyydessä. Lähestyessään kiekollista pelaajaa Brabenec kuitenkin vuoti ja päästi syötön lävitseen. Doan hakeutui hänen jättämäänsä tilaan, joten Roadrunnersin houkuttelu onnistui täydellisesti. Papirny oli kuitenkin pelastava enkeli torjuen yhden kosketuksen laukauksen. Kaipaisin siis lisää tarkkuutta pieniin yksityiskohtiin ja ylipäätään intensiteettiä Brabenecin puolustusalueen sentteripelaamiseen.

 

[Salming]

23/82 Edmonton vs. Vegas

Vain pelaava veskari vaihtui Flames-pelistä, kun tolppien väliin asteli Thompson. Cassidy lienee halunnut saada lisää dataa uusituista ketjuista.

Arvosanataulukko
++
+ Korczak, Hutton, Stone, Amadio, Roy, Kolesar
+/- Whitecloud, Pietrangelo, McNabb, Eichel, Karlsson, Marchessault, Barbashev, Howden, Carrier, Cotter
- Thompson, Stephenson, Hague
--

1. erä

Neljän minuutin kohdalla Eichel riisti kiekon omalla sinisellä Bouchardilta ja polki puolittain läpi, mutta kun hän vei kiekon kämmenelle, Ekholm tuli takaa ja taklasi hänet irti limpusta. Opetelkaa nuoriso ampumaan myös rystyltä, jottette olisi noin ennalta-arvattavia ja pakotettuja laukomaan aina kämmeneltä. Minuutti myöhemmin Carrier karvasi Korczakin dumppauksen Vegasille ja Roy laukoi keskustasta syliin. Toisessa päässä avausvitosella Thompson koppasi pari viivavetoa, joista yksi osui solisluuhun. Haguelle puolestaan sattui yksi kiekonkäsittelyvirhe keskialueella, mutta Pietrangelo paikkasi sen blokaten McLeodin rannelaukauksen. Kahdeksannella minuutilla tasavajaalla Korczak nosti jalalla kiekon hyökkäysalueelle ja levitti Stephensonille, joka jätti Stonelle, mutta tämän rannelaukauksen pakin jaloista Skinner poimi vaivatta. Kyllähän Korczakin taloudellinen luistelu pomppasi taas silmille ja se on eri tasolla kuin vielä viime kaudella, jolloin meno oli tahmeampaa massakuurin jälkeen. Ainakin minun papereissani hän on aika selkeä kasipakki nyt enkä Pachalille hirveästi vastuuta enää antaisi, koska jos Martinez lopettelee tähän kauteen, Korczakille olisi sitten ensi kaudella tarjolla jo vakioroolia ja Hutton voisi jatkaa seiskapakkina. Theodorekin pääsisi siirtymään Pietrangelon vierelle, koska McNabb-Korczak on kaksikkona sekin ihan toimiva. AHL-matsit ovat näyttäneet alkukaudesta sen, että sinne Korczak on jo vähän liian hyvä, joten siksikin viimeistään ensi kaudella tunkisin hänet pelaavaan kuusikkoon tai vähintään seiskapakiksi.

Vegasin ensimmäisellä ylivoimalla Eichel syötti kertaalleen vasemmasta laidasta keskustaan vapautuneelle Stephensonille, mutta Skinner torjui yhden kosketuksen kudin. Janmark katkaisi puolestaan jatkotilanteessa Pietrangelon poikittaissyötön kohti Eichelia. AV-vastaiskussa McLeod petasi Foegelen nokikkain LT:n kanssa, mutta tämä otti lähitorjunnan. Toisella puolikkaalla erässä Oilersille oli muutama transitioaihio, mutta 3v2-hyökkäyksessä McDavid kierrettyään puoliksi Haguen nosti kiekon yli etukulman. Oilers siirtyi 1-0 johtoon, kun Howden hävisi oman pään aloituksen ja Gagnerin laukaus oikeasta laidasta upposi helposti jostain raosta etukulmasta sisään.

18. minuutilla Vegasin toisen hukatun ylivoiman jälkeen Karlssonin päätypassi löysi keskustasta Barbashevin, joka oli tutun hyvä etsimään tyhjän jään H3:na ja hyökkäämään alamäkeen, mutta yhtä tutusti viimeistely oli ponneton mennen suoraan syliin. Minuutti ennen taukoa Pietrangelo puolestaan suttasi hyökkäyssiniviivassa ja Kane karkasi läpi, mutta laukoi ajoissa patjaan. Avauserä oli kaikkinensa virtaava. Tekopaikat puolin ja toisin tulivat pääosin suunnanmuutoksista eikä kulmaralleista. Oilersilla oli toki enemmän hyökkäysalueaikaa, se ylitti keskialueen varmemmin ja sai Vegasin päädyssä karvattua joitain kiekkoja takaisin tai vaikeutettuja paineen alta lähtöjä. Vegasille sattuikin muutamia harhasiirtoja paineen alla ja niistä karuin oli Barbashevin syöttö suoraan vastustajan lapaan keskelle, mutta siitä ei rangaistu.

2. erä

Toisen erän alussa Vegasin pitkä maaliton jakso 5v5-pelissä katkesi. Sitä kesti 13 perättäistä erää ja vähän päälle. Eichel kiersi siniviivaan luomaan 3v2-ylivoiman. Korczakin lapa jäi vapaaksi. Tämä laukoi maalille ja vaihdon ollessa hieman kesken ainoa maskimies Stone kamppaili sitkeästi Ekholmia vastaan. Kapteeni onnistui ohjaamaan kiekon maaliin kehonsa kautta. Kova asenne palkittiin ja Cassidykin peräänkuulutti sitä, että ytimeen on vain jollain keinolla kyettävä pääsemään. Tuossa Stone onnistui ottamaan itselleen riittävän aseman maalin edessä.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1729701898947899507?s=20

24. minuutilla Öljyn nelosketju mylläsi vuorostaan pitkään Vegasin alueella, kun Hague ja Roy eivät millään saaneet stoppeja tehtyä laidoissa kamppailutilanteissa. Pyörityksen aikana Ceci laukoi kertaalleen patjaan. Lopulta Vegas pääsi purkamaan, kun Royn lapa oli keskustassa valppaana jäässä. Minuutin päästä peli oli 2-1 samalla kaavalla. Korczak oli ensimmäisenä päätykiekossa ja McNabb jatkoi pienen siirron maalin takana ränniin, mutta Stephenson ei kuitenkaan saanut ahdistettuna jatkettua limppua ulos siniviivan kulmasta. Paine jäi omiin. Stone putosi painottomana laiturina keskelle, kun Eichel oli lähempänä oikeaa laitaa. Oilers kierrätti sieltä kiekon nopeasti vapaaksi jääneelle painottomalle pakille Ekholmille. Stone ei ehtinyt liikkua keskustasta ajoissa takaisin vetolinjalle. Ekholmin lujan lämärin Thompson torjui, mutta rebound putosi päin Janmarkia ja tämän kropasta kiekko kimposi myös sisään. Ruotsalainen oli Korczakin sisäpuolella, kun tämä koitti Vegasin pakille tyypillisesti blokata kiekon vastustajan etupuolelta. Fronttaus epäonnistui, mutta onneahan tuossa maalissa isännillä oli matkassa hieman lopulta. Toisaalta maali oli kyllä hienosti väsätty maali tiedostaen Vegasin periaatteet PAPP:ssa ja sen, minne jää tyhjä tila hyödynnettäväksi! Lisäksi Oilersin jatkokarvaus oli jo playoffeissa ajoittain varsinkin sen kotipeleissä haaste Vegasin viisikoille paineen alta lähdöissä, joten yksi takaisku epäonnistuneesta oman alueen lähdöstä ei sikäli yllättänyt.

Golden Knights kipusi uudelleen tasoihin melko pian. Roy voitti hyökkäyspään aloituksen eteenpäin ja pari edmontonlaista varasti ylöspäin, jolloin Amadio pääsi kävelemään maalille ja nostamaan kiekon rystyltä kattoon. Isäntien seuraavalla ylivoimalla puolestaan Thompson liimasi Bouchardin viivatykin syliinsä. Pleijareiden tapaan Vegasin alivoima jätti mielellään enemmän tilaa viivaan Bouchardille ja paineisti siipiä lujemmin. Oilersin ylivoima katkesi puolivälissä, kun Whitecloud kampattiin aloituksen jälkeen. Tasavajaalla Öljy siirtyi 3-2 edelle, kun ironisesti kerrankin Stephensonin lauottua itse, vasemmasta laidasta lähetetty laukaus kiersi ränniä pitkin keskialueelle, kun Stone ei saanut sitä pysähtymään painottomalla puolella. Whitecloud seikkaili missä sattuu alimpana pelaajana ja McDavid viimeisteli läpiajosta rystyltä kiekon sisään Thompsonin patjan vierestä.

33. minuutilla vastaiskussa Marchessaultin poikittaissyöttö maltillisen hidastamisen jälkeen löysi Barbashevin, mutta tämä veti hanskaan kaukaa. Seuraavalla ritariylivoimalla puolestaan Stephenson alusti huippupaikan vasemmasta laidasta toiseen aaltoon Stonelle, joka tuhlasi avopaikan maalin edestä. Lopuksi Haguelle sattui kiekonkäsittelyvirhe jälleen ja Oilers pääsi vastaiskuun. Eichelin oli otettava jäähy estäessään Nursea viimeistelemästä vapaasti keskikaistalta maalin edestä. Edmonton hyödynsi ylivoimansa, kun Kane pääsi kahdesti käsiksi reboundiin maalin edessä. Ensimmäinen yritys meni oikealta ohi McDavidin vasemman laidan laukauksen jälkeen, mutta Bouchardin lämärin jälkeisen paluukiekon hän postitti perille. Vegasin AV-nelikon ylempi hyökkääjä ei vain millään ehtinyt blokkaamaan ajoissa vetoa ja sekin oli tuttu heikkous, kun valintana oli tosiaan vielä tavanomaistakin aktiivisemmin paineistaa kiekollista pelaajaa siivessä.

3. erä

Päätöserän alussa kolmosketjun suorahyökkäys päättyi Pietrangelon löytämiseen takaviistosta, mutta tämä laukoi ohi oikeasta laidasta. Toiseen suuntaan Oilers pääsi 2v1-hyökkäykseen, kun Roy ei ehtinyt varmistamaan. Ceci kuitenkin laukoi räpylään oikeasta laidasta. Minuutin päästä Kulak laukoi viivasta ja Ryan napautti irtokiekon Howdenin alueelta slotista tolppaan. Vegasilla oli hankaluuksia päästä keskialueen tiivistä viisikkoa vastaan. Oilersin kurinalaisuus alaspäin oli kunnossa ja takapaineet kuosissa. Ylivoima- ja edes tasavoimahyökkäykset olivat vähissä. Kane lahjoitti Vegasille sauman päästä peliin ylivoimalla, mutta Eichelin rannelaukauksen paluukiekko ei ihan pomppinut Marchyn lapaan maalin vasemmalle kulmalle. Jäähyn jälkeen Oilers pääsi ylivoimalle, kun 3v2-vasturissa Erne pääsi pienten lättyjen myötä nokikkain LT:n kanssa, mutta tämä otti ison lähitorjunnan. Hague oli poissa paikaltaan, kun toisessa päässä hänet oli taklattu lujaa laitaan ja hän sai maistaa omaa lääkettään. Vegas kesti alivoiman, vaikka McDavid petasi yhden loistopaikan keskustaan Kanelle.

Päätöskympillä Vegas pääsi harvinaisesti päättämään hyökkäyksen laukaukseen, kun Stone laukoi 3v3-tilanteen lopuksi keskikaistalta yli maalin, kun kaksi Oilers-pelaajaa meni samaan mieheen laitaan. Kuutisen minuuttia ennen loppua puolestaan syntyi 4-3 kavennus jatkokarvaamalla. Askissa oli sekaketju. Howden ei ihan ehtinyt H1:na liimaamaan Kulakia laitaan, mutta viime peleissä vahvasti esiintynyt Amadio oli tietysti rännisiirtoa vastassa katkoen sen. Pudotus keskustaan Cotterille kimposi Oilers-lapojen kautta Huttonille, jonka yhden kosketuksen kuti Ernen längeistä yllätti Skinnerin. Kyseessä oli vasta toinen veto kohti maalia päätöserässä. 4-4 tasoitus puolestaan tuli myös jatkokarvauksen kautta. Päätyrouhinnan jälkeen Roy sai syötön slottiin, mutta veto blokattiin. Whitecloud haki irtokiekon vasemmasta laidasta ja heitti sen takatolpalle ohi Desharnaisin. Kolesar oli siellä ihan yksin, kun McLeod luki erikoisesti peliä lähdettyään tukkimaan keskustaa, jossa ei ollut ketään ja täten Vegasilla oli maalin edessä 2v1-ylivoima, kun Desharnais oli tosiaan laidassa Whitecloudin kimpussa. Myös Kolesarille kyseessä oli kauden avausmaali kuten Huttonille. 22 eri maalintekijää on NHL:n kärkinoteeraus.

Vielä päätösminuutilla molemmilla oli tekopaikat, kun Bouchard katkaisi Stephensonin löysän ja osoitteettoman rännipurun, mutta RNH ohjasi kiekon ohi maalin edestä. Toisessa päässä Whitecloud laukoi Royn jätöstä päin Skinneria viime sekunneilla. Jatkoajalla Vegas pelasi hyvin aikaa, kun sillä oli kuitenkin odottamassa veskarietu pilkkukisassa. Se piti kiekkoa maltilla ja odotti sopivaa saumaa. Kahden minuutin kohdalla sellainen tuli, kun Whitecloud katkaisi hyökkäyksen keskialueella ja peli kääntyi. 2v1-hyökkäyksestä Marchessault laukoi itse kohti etukulmaa tuloksetta. Toisessa päässä loppuhetkillä LT joutui venymään, kun ensin hän potki vastaan torjumaan Kanen laukauksen suoraluistelusta ja viimeisessä vaihdossa Howden kompuroi hyökkäysalueella, joten Oilers sai ilmaisen 2v1-hyökkäyksen. McDavid syötti Whitecloudin ohi takatolpalle Bouchardille, mutta tämä onnistui jotenkin laukomaan ohi tyhjistä. Kiekko toki pyöri hieman, joten ehkä se oli syynä. Yksi negatiivinen juttu jatkoajalla oli se, että Eichel ja Pietrangelo kertaalleen valitsivat huonon hetken joko ajaa itse maalille tai hakea epätoivoista lättyä takatolpalle. Heillä oli allaan jo pitkät vaihdot ja viisaampaa olisi ollut tehdä jotain muuta, koska he joutuivat menetysten jälkeen kääntymään vielä takaisin omiin pän.

Pilkut voitti vastoin odotuksia Edmonton. Thompson oli kerrankin tavallinen kuolevainen ja päästi räpyläkäden kulmaan niin McDavidin kuin Nugent-Hopkinsin vedot. Tuo lienee scoutattu juttu. Toisessa päässä Marchy laukoi ohi ja Eichel tolppaan. Avs-voiton jälkeinen saldo on nyt kehno 3-5-3, mutta ainakin maalihanat Golden Knights sai kunnolla auki ja yksi piste oli enemmän kuin se olisi ansainnut, koska Öljy voitti maaliodottaman selvästi.

Pallottelin Loganin arvosanan kanssa, mutta päädyin lopulta miinukseen muutamista hyvistä lähitorjunnoista huolimatta. Avausmaali oli hörppy ja reboundkontrolli olisi voinut olla parempaa. Stephensonin oman alueen siirtokiekot olivat puolestaan sen verran heikkoja useasti, että hänkin kirjaa miinuksen, kun Oilersin 2-1 maalikin tuli sen myötä. Hague puolestaan teki kiekonkäsittelyvirheitä ja pelissä oli enemmän tunnetta kuin järkeä. Hän ryntäili hieman liikaa ja omissa pysäytykset laitojen lähellä eivät onnistuneet.

Hutton ja Kolesar saavat plussat kauden avausmaaleistaan. Hutton-Whitecloud pari oli mukavan näkymätön noin muutoin eikä juuri luonut tai sallinut maaliodottamaa 5v5-pelissä. Roy ja Amadio olivat mukana kahdessa maalissa kumpainenkin. Alaspäin Roy ei ollut aivan parhaimmillaan, mutta mailakamppaileminen oli sinällään yhä vahvaa laitojen lähellä. Korczak nappaa plussan avausmaalin alustuksesta ja paineen alta suoriutumisestaan hyökkäyksiinlähdöissä. Toki Janmarkin maalissa hän oli väärällä puolella, kun blokki epäonnistui, mutta siinä maalissa oli tuuriakin isännillä mukana, joten arvio jäi niukasti plussan puolelle. Stone puolestaan oli ketjunsa paras lenkki, kun Eichelin Oilers pimensi aika tehokkaasti tiiviillä viisikolla eikä tämä päässyt hyödyntämään ison jään luisteluvoimaansa suorahyökkäyksissä. Uusituista ketjuista ykkönen ei oikein ole lähtenyt lentoon, joten toisin ehkä Dorofeyevin viltistä Karlssonin laidalle ja pudottaisin Barbashevin rymistelemään neloseen Cotterin tilalle.

 

[Burnittaja]

Sori vieraisiin pöytiin huutelu, mutta pakko antaa @Salming kehuja huikeista otteluraporteista ja laadukkaasta analyysistä! Mukava lukea aamuisin kun oikeasti joku osaa analysoida objektiivisesti oman jenginsä peliä. Tätä lisää!

Järkyttävä ero tuon IFK-osion puuhastelijoihin!

 

[Amerikanihme]

Sori vieraisiin pöytiin huutelu, mutta pakko antaa @Salming kehuja huikeista otteluraporteista ja laadukkaasta analyysistä!

Tänne kaivattaisiin kyllä paljon enemmän huutelua, ja vielä paremmin keskusteluja/kysymyksiä, kun kahdestaan on vaikea saada mitään kovin kiinnostavaa dialogia aikaan tässä ketjussa. Mutta joo, @Salming:in varassa tämä ketju on lähes täysin, mutta hän on sitten sitäkin parempi kirjoittaja!

 

[Burnittaja]

Tänne kaivattaisiin kyllä paljon enemmän huutelua, ja vielä paremmin keskusteluja/kysymyksiä, kun kahdestaan on vaikea saada mitään kovin kiinnostavaa dialogia aikaan tässä ketjussa. Mutta joo, @Salming:in varassa tämä ketju on lähes täysin, mutta hän on sitten sitäkin parempi kirjoittaja!

Pakko sitten kysyä heti!

Miten on Jack Eichelistä muodostunut noin kokonaisvaltainen jääkiekkoilija?

Hänen pelaamisessaan on valtava ero verrattuna esim. Buhvalo-aikoihin.

 

[Bob Sacamano]

Pakko sitten kysyä heti!

Miten on Jack Eichelistä muodostunut noin kokonaisvaltainen jääkiekkoilija?

Hänen pelaamisessaan on valtava ero verrattuna esim. Buhvalo-aikoihin.

Tai sitten se oli silloinkin todella hyvä, mutta perinteisesti surkean joukkueen menestymättömyydestä päätettiin syyttää sitä ainoaa erinomaista pelaajaa. Nyt toimii sitten asiat ympärilläkin.

 

[Salming]

Hemmerlingille siis kolmen vuoden tulokassopimus. Toivotaan parasta kehityksen kannalta.

Nyt myös Hemmerlingin läheinen ystävä Gustafson allekirjoitti tulokasdiilin: Vegas Golden Knights Sign Forward Jordan Gustafson to Three-Year, Entry-Level Contract | Vegas Golden Knights

Pakko sitten kysyä heti!

Miten on Jack Eichelistä muodostunut noin kokonaisvaltainen jääkiekkoilija?

Hänen pelaamisessaan on valtava ero verrattuna esim. Buhvalo-aikoihin.

Hyvä kysymys. Cassidylle menee tietysti iso sulka hattuun siitä, että jo ennen viime kautta he istuivat kesällä Eichelin kanssa alas juttelemaan ja Cassidy painotti, että yhteistyöllä he molemmat voivat onnistua tässä seurassa. Hän sai Eichelin sitoutumaan opettelemaan vielä laadukkaampaa kahden suunnan pelaamista, jollaista menestyvän joukkueen ykkössentteriltä monesti vaaditaan. Ominaisuudethan Jackilla ovat olleet kunnossa, koska Ikakin on puhunut hänen erinomaisesta tasapainostaan luistimilla ja kamppailukovuudesta jo nuorena silloin, kun Eichel on ollut liikkeellä sillä asenteella, että hän haluaa oikeasti voittaa kaksinkamppailun laidan lähellä. Cassidy on saanut tuon puolen Eichelista esiin entistä vahvemmin Golden Knightsissa ja varmaan pukukopin johtavatkin pelaajat ovat olleet esimerkin näyttäjiä Stonen tai Karlssonin myötä.

Cassidyn aikakaudella toteenpantu oman alueen noppavitonen vaatii sentteriltä paljon, koska tämän tehtävänä on tunnistaa mahdolliset hetket riistoihin kummassakin laidassa/staattisissa hetkissä päädyssä ja jaksaa luistella noihin irtokiekkokahinoihin kerta toisensa jälkeen keskustasta, koska pakit ja laiturit pysyvät enemmän omilla alueillaan lähellä maalia ja siniviivaa, jollei sitten painottoman laiturin tarvitse pudota slottiin tukkimaan sentterin jättämää tilaa. Eichelin fysiikka sopii tuollaiseen sentterirooliin mainiosti, koska jatkuva kiihdyttäminen ja jarruttaminen ei ole hänelle ongelma ja hänellä on myös sen verran vahva maila kamppailutilanteissa, että stoppeja syntyy sitä kautta, kun hän tulee vauhdilla vastustajan iholle oikean hetken tunnistettuaan ja miekkailee/vääntää kiekon itselleen. Ehkä toisenlaisessa puolustustavassa, jossa alakolmio vain seuraisi omia miehiään ympäri puolustusaluetta välillä miehiä lennosta vaihtaen, Eichel ei olisi niin hyvä, koska vastustajan suojatessa kiekkoa liikkeessä selkäpuolelta riiston tekeminen/laitaan liimaaminen olisi hankalampaa vrt. siihen, että nyt Eichel pääsee kiinni vastustajiin staattisemmissa tilanteissa ja käyttämään vääntövoimaansa hyväkseen.

Golden Knightsin pelitapa on lisäksi sellainen, johon sentterien on aina ollut helppo tulla sisään. Hyökkäyksiinlähdöissä ei kärjistetysti vaadita muuta kuin hyvin ajoitettua tarjontaa pistelinjaa pitkin painolliselle puolelle ja sitten repivää voimaluistelua yli keskialueen. Siksi mm. Stephensonkin on esiintynyt edukseen ritareissa alusta asti. Tällä kaudella sitten Eichelin AV-vastuu on vielä kasvanut roimasti ja hän on ottanut ehkä sellaisen viimeisen harppauksen kohti eliittitason kahden suunnan sentteriyttä korvattuaan Smithin Karlssonin parina ykkösalivoimassa. Yhdessä he ovat olleet melkeinpä pelistä toiseen myös vastaisku-uhka ja AV-maaleja voisi olla enemmänkin kuin yhteensä yksi. Tuossa Vegasin 1-1-2:ssakin hyökkääjien pitää jaksaa kiihdyttää ja jarruttaa, kun he vaihtavat lennosta ylemmän ja alemman hyökkääjän roolia riippuen siitä, missä kiekko kulloinkin on. Toinen paineistaa aina takakolmiota ja toinen palaa sillä aikaa tukkimaan slottia. Ja sitten taas vaihdetaan osia. Eichel jaksaa tehdä tuota pumppaamista Karlssonin tapaan melko väsymättömästi ja jopa minuutin mittaisten pätkien jälkeen heillä on vielä riittänyt virtaa vastahyökätä. Staattisemmassa AV-tavassa Eichel ei välttämättä näyttäisi niin härkämäiseltä ja hyödylliseltä. NHL:n 50 eniten alivoima-aikaa kellottaneesta hyökkääjästä Eichelin lukema 3.53 päästettyä YV-maalia 60 minuuttia kohden on kolmanneksi paras O'Connorin (2.53) ja Ellerin (2.59) jälkeen. Tietysti AV-nelikossa on kolme muutakin pelaajaa, mutta ei ainakaan Jackin ollessa jäällä omissa ole hirveästi soinut ja hän on yksi iso syy siihen, että Vegasin alivoima on kohentunut sarjan seitsemänneksi parhaaksi, kun se viime kaudella oli vasta 19. laadukkainta.

Summa summarum, vaikuttavia tekijöitä on monia, joista minusta tärkeimpinä Cassidyn vaatimustaso/lisäjippojen opettaminen, Eichelin valmiiksi kunnossa ollut fysiikka ja hänen vahvuuksiaan tukeva turvaverkkomainen pelitapa, joka mahdollistaa myös yksilöiden loiston eri pelitilanteissa.

Theodoresta tipahti eilen ikävä uutinen. Norris-äänestyksessä TOP5-vauhdissa ollut mies on sivussa viikosta viikkoon, koska ylävartalovamma vaati leikkauksen, joten olisikohan hänkin rikkonut kättään kuten Whitecloud alkukaudesta? Joulukuu mennee sivussa, mutta toivottavasti talviklassikon Shea pääsisi kokemaan kaukalossa eikä katsomossa.

19/72 Henderson vs. Bakersfield 3-4 vl.

Hickey korvasi loukkaantuneen Cormierin kakkosparissa. Primeau otti nelosen laidasta Geertsenin tontin. Patera palasi uuniin.

Denisenko - Morelli - Brisson
Quinney - Brabenec - Rondbjerg
Benson - Froese - Rempal
Primeau - Demek - Cracknell

Bischoff - Sedoff
Ahac - Hickey
Chayka - Mayo

Patera
Papirny

Plussat ja miinukset
++
+ Rempal, Rondbjerg
+/- Patera, Chayka, Mayo, Ahac, Hickey, Bischoff, Sedoff, Primeau, Demek, Cracknell, Benson, Froese, Quinney, Brabenec, Denisenko, Morelli, Brisson
-
--

- Vieraiden maaleista kaksi kolmesta tuli kaukolaukauksilla skriinin läpi, joten Pateran vanhat ongelmat ruuhkan takaa tulevien kiekkojen havaitsemisessa jatkuivat. Dineenin osuma oli ylivoimamaali ja tutusti ritarialivoimaa vastaan vastustajan viivamiehellä oli tilaa laukoa, kun Froese paineisti siipimiestä eikä Quinney ehtinyt nousta ajoissa tarpeeksi ylös peittämään vetoa lähempää. 3-3 tasoituksessa ilman veskaria puolestaan aiemminkin usein HSK:ta kurittanut Lavoie sai toimistostaan lämärinsä menemään Mayon peiton läpi. Morelli ehti kerran ajoissa eteen ylempänä muttei enää toiste. Vaikea painavaa one-timeria on pelata pois, kun Lavoie pystyy laukomaan tarkasti niin kaukaa. Vieraiden keskimmäinen osuma puolestaan oli sitten tietysti transitiokihaus. Demek-Cracknell kaksikko valui aika laiskasti omiin ja Griffith löysi takatolpalle spurtanneen Grubben vapaana, koska pakit joutuivat sitomaan kaksi muuta maalille ajanutta miestä
- Ylivoima kannatteli toisessa pelissä putkeen isäntiä. Cracknell kiepsahti avauserässä taas maalin eteen ja oman uiton sijaan kiekko livahti Campbellin ohi pakin luistimen kautta syöttöyrityksessä. Toinenkin viisikko onnistui kerran, kun Sedoff levitti nopeasti oikealle, Morelli laukoi terävästi ohi Niemeläisen peiton ja Campbell pudotti helpohkon reboundin suoraan takakulmalle Rondbjergin lapaan. Päätöserässä vielä Rempal laukoi tavaramerkkimäisesti ranteella oikeaan etukulmaan. Hän oli ainoa onnistuja myös pilkuissa kotijoukkueelta. Brisson ja Rondbjerg eivät längistä kiekkoa upottaneet sisään toisin kuin Rempal. Quinneyn rystynosto meni löysänä hanskaan. Denisenko laukoi seinille. Brabenecin uran ensimmäinen rankkariyritys farmissa oli ihan OK, mutta rystynosto yli patjan ei onnistunut. Patera ohitettiin kahdella laatukudilla maalin kulmiin, joten en häntä niistä syyttäisi
- Kakkoserä oli isäntien paras sen voitettua vedot 19-6, joten sikäli tasoitus oli ansaittu. Rempal tinttasi yhden one-timerin patjaan ylivoimalla heti alkuun ja Cracknell melkein suti paluukiekon maalin edestä verkkoon. Froesen päätypassi löysi hetken päästä Rempalin, joka osui tolppaan maalin kulmalta. Cracknell puolestaan petasi rystypassilla laidasta tekopaikan maalin eteen Primeaulle ja perään slottiin Denisenkolle, mutta Campbell otti kilpipelastuksen. 26. minuutilla vuorostaan Sedoff tuli hyvin jalalla pois paineen alta pitkänkin vaihdon päätteeksi Bischoffin katkon jälkeen. Hän syötti eteenpäin Quinneylle, jonka poikittaissyötöstä Rondbjerg laukoi vapaasti päin Campbellia.
Rempal yvtiner cracknell riparissa. Froese päätypassi rempal klop 25min. Alivoimalla puolestaan Rondbjerg vapautti riistonsa jälkeen biljardisyötöllä Froesen puolittaiseen läpiajoon. Tämä ampui suoraan logoon
- Demek ja Quinney pelasivat ihan pirteää alivoimaa häiriten mailalla aktiivisesti, joten Jakubkin nousi sen ansiosta neutraaliin arvosanaan. Denisenkon kauden kolmas voittomaali jatkoajalla oli puolestaan tolpan päässä

 

[Amerikanihme]

Nyt myös Hemmerlingin läheinen ystävä Gustafson allekirjoitti tulokasdiilin: Vegas Golden Knights Sign Forward Jordan Gustafson to Three-Year, Entry-Level Contract | Vegas Golden Knights

Joo, Gustafsonista en löytänyt kommentteja Training Camp -raportissani. Jotenkin tuntuu, että hänet jäällä kuitenkin näin, mutta papereissani ei kai sitten ainakaan hänen nimeään ollut. Jos nyt näin oli, niin kyllä Hemmerling jäi positiivisemmin mieleen kuin Gustafson.

Eichelista pitkälti samaa mieltä, vaikken noin yksityiskohtaisesti pystykään analysoimaan hänen peliään. Eiköhän paremmat pelikaverit ja parempi joukkue auttanut ja motivoinut häntä. Ehkä jopa tuo onnistunut leikkaus auttoi häntä pelaamaan paremmin. Sellainen peli-ilo on ollut silmiinpistävä, ja itseluottamus on huipussaan. Ja puolustuspeliin sitoutuminen, kuten mainittu.

 

[Salming]

24/82 Vancouver vs. Vegas

Hill palasi maaliin. Hague siirrettiin takaisin Whitecloudin vierelle ja Hutton nousi ykköspariin. Hyökkäyksessä ykkösketjun vasen laituri vaihtui kuten toivoin, mutta Dorofeyev pysyi katsomossa ja mahdollisuuden sai Cotter. 500. runkosarjapelinsä pelanneen Eichelin ketjukin rikottiin. Stephenson palasi keskikaistalle kolmosen keskelle, kun Barbashev liittyi Eichelin ja Stonen rinnalle kakkoseen. Howden ja Amadio olivat Stephensonin laidoilla ja nelonen uusvanhasti Carrier-Roy-Kolesar.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Barbashev, Stone, Karlsson, Howden
+/- Hill, Thompson, Stephenson, Amadio, Carrier, Roy, Kolesar, Marchessault, Cotter, Pietrangelo, McNabb, Hutton, Korczak, Whitecloud, Hague
-
--

Avausmaalissa kolmas kerta sanoi toden. Stone H3:na näki hyvin Korcakin painottoman puolen nousun oikeaa laitaa pitkin ja syötti tälle jääden itse alemmas varmistamaan, jotta rakenne säilyi. Korcak jatkoi syötön maalin eteen Eichelille, joka ohjasi patjaan. Ripari kimposi slottiin Stonelle. Tämä haki syöttöä nollakulmaan Eichelille. Jack raapi kiekon maalin takaa takaisin etupuolelle ja Barbashev lusikoi sen rystyltä sisään. Toivottua kaaosta oli ainakin riittämiin tuossa maalissa. 0-2 osumassa puolestaan Vegasin hyvin toiminut keskialueen puolustuspeli tuotti taas yhden kääntösauman. Vancouver hyökkäys pysähtyi puolustussinisen jälkeen. Vastaiskussa Stone hidasti ja poimi keskikaistalta Haguen, jonka kautta kiekko meni tuurillakin Barbashevin lapaan maalin kulmalle. Tämä malttoi vielä tarjoilla poikkarin tyhjiin Eichelille, joka juhlisti juhlamatsiaan jo avauserässä tehoin 1+1. Canucksilla oli avauserässä vain kahdeksan vetoa kohti maalia ja niistäkin puolet ylivoimalla, joten viisikkopuolustaminen toimi oikein mallikkaasti.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1730433023626379515?t=syqpQjdKd8VPr5SPleKh_A&s=19

Toisessa erässä Karlsson lisäsi johtoa ylivoimalla oikealta b-pisteeltä, kun Cole antoi hänelle aivan liikaa tilaa laukoa. Rannelaukaus takakulmaan pieksi puhtaasti Demkon. Päätöserän alussa puolestaan hyökkäyspään tuttu aloituskuvio toimi, kun Pietrangelo poimittiin painottomalta puolelta. Tämä laukoi välittömästi ennen kuin vastustajan laituri ehti peittämään ja maalin eteen ehtinyt Howden ohjasi kehollaan kiekon sisään. Vancouver sai vielä kavennusosuman tehtyä, mutta se oli laiha lohtu. Pietrangelo antoi kaverisyötön keskialueella umpikujaan Cotterille, joka menetti kiekon siniviivalla. Jatkomiekkailuissa Pietrangelo oli häviävä osapuoli ja Canucks pääsi 2v1-vastaiskuun. Miller syötti Huttonin läpi ja Kuzmenko naulasi varmasti kiekon ohi Thompsonin.

Lopulta Vegasilla oli tuplamäärä vetoja kohti maalia (22-44), joten jälleen kerran se haki täydet pisteet Vancouverissa. Jokaikinen kerta se on tehnyt siellä vähintään kolme säkkiä eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. 4/6 pistettä kelpaa Kanadan kiertueen saldoksi. Se oli juuri se pistemäärä, jonka Vegas ansaitsi pelitapahtumiin nähden. Cassidyn mielestä kyseessä oli yksi kauden parhaista peleistä eikä vastaankaan voi väittää. Kaksinkamppailuissa vieraat olivat vahvempia ja Canucks-pelurit olivat yllättäen usein katollaan jään pinnassa. Se sitten heijastui pelin flow'hun jossain määrin. Kun Vegasin on pitänyt todistaa hyvyytensä kärkipeleissä, se on onnistunut siinä melko hyvin Avalanchea, Starsia ja nyt Canucksia vastaan. Kingskin kaatui kertaalleen, mutta toisessa pelissä losangelilaiset olivat parempia, joten heidän kanssaan voi tulla ongelmia keväällä.

Hill vaihdettiin maalista kahden erän jälkeen varotoimena. Sitä ennen hän selvitti ulkokehäkudit hyvin maskista huolimatta. Keskustaan Canucksilla ei hirveästi ollut asiaa, vaan sen Vegas mailapuolusti tiiviisti. Hill venyi avauserässä parhaiten alivoimalla, kun hän pysäytti Millerin ja Kuzmenkon maalinedusreboundit lähietäisyydeltä jään pintaan kellistyneenäkin. Jälkimmäinen tuli Myersin lujasta lämäristä isäntien kakkosylivoiman oltua kehissä. 29. minuutilla Joshua sai puolestaan maalin kulmalle syötön toimistosta McNabbin lavan läpi, mutta senkin tilanteen Hill selvitti. 35. minuutilta jäi puolestaan mieleen eleetön torjunta Höglanderin rannariin 2v1-vasturissa. Thompsonin paras torjunta oli varmaankin Laffertyn pysäyttäminen, kun Vegasin vaihdon oltua kesken tämä pujotteli keskeltä läpi nokikkain LT:n kanssa.

Keskialueen puolustuspelaaminen oli tosiaan melko vahvaa ja tiiviin alanelikon stopit viimeistään omalla siniviivalla tuottivat kivoja vastaiskumahdollisuuksia, kun Canucks ehkä hieman liikaa yritti mennä kiekottelemalla sisään hyökkäysalueelle. 10. minuutilla kakkosketjun keskialueen käännöstä Eichel vapautti Barbashevin puolittain karkuun pakkien selustaan, mutta hänet taklattiin lopulta irti kiekosta viime hetkellä kuten Eichelille kävi Edmontonissa. Tuossakin rohkea rystylaukaus olisi ollut oikea valinta eikä väkisin kämmenvedon hakeminen. 14. minuutilla puolestaan Roy irrotti Joshuan kiekosta keskialueella ja tarjoili 3v2-käännöstä poikittaissyötön Carrierille, joka laukoi pakin jaloista seinille. 35. minuutilla Stone teki stopin omalla sinisellä ja McNabb käänsi pelin pystyyn rännin kautta. Eichel laukoi 2v1-vastaiskusta syliin itse oikeasta laidasta. Päätösvitosella puolestaan Whitecloudin pystyavaus löysi Marchessaultin, joka niin ikään laukoi rintapanssariin oikealta puolelta 2v1-tilanteesta.

Pidin myös Golden Knightsin suoraviivaisuudesta ja väkevyydestä Vancouverin maalin edessä. Ytimeen todella haluttiin mennä aiheuttamaan kaaosta viime aikoja enemmän eikä siellä kaihdettu ottaa iskuja vastaan puolustajilta. Monesti maskimiehet pääsivät pakkien sisäpuolellekin operoimaan ja ottamaan paremmat asemat. "It Hurts to Win" -teemaa toteutettiin siis hyvin. Jos haluat tehdä maalin, mene maalille. Vanha mantra päti ja pomputkin olivat vaihteeksi suotuisia ritarilaumalle mm. parissa tehdyssä maalissa, mutta siis myös maalinteon edellytykset olivat kunnossa, joten pomput olivat sikäli vähän ansaittujakin tällä kertaa. Esim. jo 23. minuutilla Howden oli lähellä survoa yhden reboundin sisään maalin edestä ja palkinto tuli sitten päätöserän alussa. Hän oli taas siellä, missä pitääkin. 26. minuutilla Barbashev puolestaan oli ohjaamassa Haguen viivakutia kera Eichelin Stonen syötettyä päädystä siniviivaan. Kakkoserän lopussa vuorostaan Carrier haki härskiä vanhanaikaista. Punnerrus ei tuottanut tulosta, mutta irtokiekossa oli kahdesti kiinni Roy, joka ei kuitenkaan maalin oikealta kulmalta saanut nostettua kiekkoa pesään sillä kertaa. Päätöserässä Karlsson-Cotter -kombolla oli ennen erän puoliväliä hyvää effortia myös maalin edessä ja 50, minuutilla Kolesarilla oli tontti jatkaa maaliputkensa kahden pelin mittaiseksi Whitecloudin patjareboundista.

Erikoistilanteetkin toimivat ja niitäkin Cassidy kehui. Ylivoimalla kiekko liikkui ja Karlsson tosiaan osui kertaalleen. Mieleeni jäi myös 12. minuutilta komea syöttöketju oikeasta kulmasta keskustan kautta painottomalle puolelle unohdetulle Marchessaultille, joka sai tähdätä ikuisuuden saatuaan kiekon lapaansa Eichel-Karlsson-Stone kolmikon kautta, mutta Demko veti pidemmän korren vielä tuolloin toisin kuin sitten Wiljamia vastaan. Alivoimalla Stone puolestaan katkoi yhden Demkon avauksen ja oli iskeä kiekon melkein tyhjiin avauserän lopussa.

Plussat menevät hyvin toimineelle Eichelin ketjulle, monipuoliselle Karlssonille ja ytimeen menemisessä esimerkkiä tutusti näyttäneelle Howdenille. Barbashevkin näytti muuten pitkästä aikaa siltä kuin playoffeissa, kun hän rouhi tehokkaasti hyökkäysalueella maalin läheisyydessä. Tuosta fyysisestä elementistä hänelle maksetaankin. Nelosketju myskäsi sekin erinomaisesti luoden maalin verran odottamaa, mutta koska lopputuote jäi puuttumaan, jätin heidät neutraaleiksi.

 

[Salming]

25/82 Vegas vs. Washington

Patera kutsuttiin ylös, koska Hill ei ollut kunnossa viime matsin loukkaantumisen jäljiltä. Tätä tarkkaillaan joka päivä. Thompson aloitti maalissa. Ketjut ja pakkiparit olivat sama kuin Vancouverisaa.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Marchessault, Stone, Hutton, Hague, Whitecloud
+/- Thompson, Pietrangelo, McNabb, Korczak, Barbashev, Karlsson, Cotter, Amadio, Howden, Carrier, Roy, Kolesar
- Stephenson
--

Avausmaalissa tuttu parivaljakko löysi toisensa ylivoimalla. Eichelin poikittaissyötöstä MVP leikkasi keskelle ja laittoi ranteet lukkoon. Kiekko sujahti tarkasti alakulmaan ohi Kuemperin. 2-0 maalissa Hutton pysyi pelin alla ja puolusti varmasti 1v1-tilanteen McMichaelia vastaan. Purku lasin kautta keskialueelle vapautti Eichelin läpi eikä tämä erehtynyt. Päätöserän alussa Eichel dominoi lisää, kun hän suojasi kiekkoa McMichael selässään. Ovela passi selän takaa etukulmalle löysi Stonen, joka vapautui tarpeeksi van Riemsdykin pihdeistä ja pussitti kiekon hölmistyneen Kuemperin kautta reppuun. Thompsonin nollapeli mureni kuudella viittä vastaan. Wilson naulasi viisikon keskeltä kavennuksen Royn epäonnistuttua sijoittumaan syöttölinjalle, kun tämä päätti irrota kohti kiekollista pelaajaa ja jättää slotin tyhjäksi. Loppuluvut 4-1 iski tyhjiin Marchy illan toisellaan.

Saldo Capitalsia vastaan Las Vegasissa on nyt runkosarjapeleissä 6-0 ja se on yksi kolmesta jengistä, jolle Golden Knights ei ole kotonaan hävinnyt. Finaalit vuonna 2018 olivat toki sitten eri juttu, heh. Voitto nosti Vegasin takaisin sarjakärkeen 36 pisteellä. Rangers on pisteen perässä kera kolmen rästipelin.

HAHP ei ollut niin määrätietoista kuin Vamcouverissa, mutta vähempikin ytimeen meno riitti tällä kertaa. Viivavedoissa ei ollut maskia tarpeeksi ja niillä ei Kuemperia siksi yllätetty. Puolustusvalmius oli toisaalta hyvää. Pelin alla oli kolme jantteria jatkuvaa syöttöä. Vegas ei juurikaan antanut yv-hyökkäyksiä vastustajalleen. Capitalsin 3v3-vasturit katkottiin siniviivojen välissä tai pakit voittivat luistelukisat siirtokiekkoihin kuten 2-0 maalissa tapahtui. Caps laukoi vain yhdeksän kertaa kohti Thompsonia 40 minuuttiin Vegasin 28 yritystä vastaan.

Vegasinkin suorahyökkäykset olivat vaisuja avauserässä. Se pyrki trapin ohi selustan kautta kuten pääkaupungissa muutama viikko sitten, mutta hyökkääjät eivät ehtineet karvaamaan kiekkoja takaisin, vaan Capitalsin pakit olivat paikalla ensin. Siksi vedotkin olivat avausvartilla vain 6-4 eikä veskoja testattu kummassakaan päässä tasaviisikoin. Poikkeuksena 18. minuutilla Strome yritti kuljettaa ulos omista, mutta Stone riisui hänet kiekosta, jätti sen Cotterille ja lopulta Karlsson haki takatolpalle ehtinyttä Stonea, mutta Kuemperin patja oli välissä. 25. minuutilla Eichel ja Pietrangelo pitivät puolestaan paineen vieraiden alueella ja Jack löysi maalin edestä Stonen, joka nosti mailaviidakon keskeltä rystyltä hieman yli ylänurkan. Pelin edetessä ajoitukset paranivat jonkun verran. Mitä tulee puolestaan Vegasin omiin lähtöihin paineen alta, ne sujuivat ihan mallikkaasti eikä vieraidenkaan jatkokarvaaminen kovin laadukasta ollut.

Vegas puolusti omissa tarkasti ja Washington haki välillä aika epätoivoisiakin syöttöjä noppavitosen sisään laidoista. VGK-viisikko katkoi ne tehokkaasti 3-1 maalia lukuun ottamatta pitäen vain lavat jäässä. Päätöserässä lisäksi pari muuta maalinedushässäkkää LT selvitti ja muutoin Capitals pysyi ulkokehällä kiltisti. Vegas pääsi vastahyökkäämään isoihinkin tiloihin oman alueen katkoista, mutta joka ketjulla oli ongelmia niiden laadukkaassa päättämisessä. Viimeiset syötöt epäonnistuivat usein. Pahin esimerkki oli Stephenson. Heti matsin alussa hän kuskasi umpikujaan sinisen ylityksen jälkeen. Hänen onnekseen irtokiekko jäi Amadion poimittavaksi ja tämä petasi Chandlerille paikan maalin kulmalle, mutta rystykuti oli vaisu. Hetkeä myöhemmin Stephensonin huolimaton jättö aiheutti omiin 2v1-vastaiskun, jossa Lapierre ja Milano kuitenkin ylisyöttelivät saamatta edes vetoa aikaan lopulta. Kakkoserässäkin Stephenson puski päin vastustajan pakin lapaa, joten palkitsin hänet miinuksella hyökkäysvarmuuden puutteesta. Tuollaisilla näytöillä jatkospimuksen tarjoamista pitää toden teolla harkita.

Toisessa erässä oli sentään pari hyvääkin vastaiskua. 28. minuutilla Stone syötti laidan vierestä sinisen päältä keskustaan Barbasheville, joka jakoi viereen ykkösellä Eichelille, mutta one-timer kopahti patjaan. Seuraavaksi Whitecloud katkaisi hyökkäyksen ja purki huttonmaisesti laidan kautta keskialueelle. Carrier syötti takaviistoon vasemmalta kaatuessaankin. Royn veto keskikaistalta lähes livahti längistä sisään. Tuo oli hyvä näyte vahvasta suunnanmuutospuolustamisesta jälleen.

Tehoilijoiden lisäksi kolmosparille on annettava plussa. Sen aikana maaliodottama oli Vegasille tasaviisikoin 1.4-0.5. Pojilta nähtiin pitkästä aikaa samaa dominanssia kuin playoffeissa parhaimmillaan. Suorahyökkäyspuolustaminen oli priimaa. Heidän on toki syytäkin ottaa isompaa roolia Theodoren poissaollessa. Hyökkäyssuuntaan mieleen jäi pari tilannetta. 36. minuutilla Roy löysi poikittaissyötöllä painottomalta puolelta Whitecloudin, joka nousi oikeaa laitaa pitkin, leikkasi kärkikynällä keskelle ohi tönkön McMichaelin ja laukoi kohti ylänurkkaa, mutta Kuemper torjui. Päätöskympillä Hague puolestaan piti pinchaamalla kulmarallin elossa. Cotter syötti kulmasta keskustaan unohdetulle Karlssonille, mutta Kuemper torjui kilvellä räväkän rannarin avopaikasta.

SHL:ssä Edstrom teki eilen 0-1 voittomaalin ylivoimalla, kun hän hakkasi omalta paikaltaan AV-neliön keskeltä paluukiekon reppuun. Frölunda haki kolme pistettä Oskarshamnista. Lindbom puolestaan on päästänyt kahdessa viime startissaan neljä omiin. Skellefteåta vastaan se riitti voittoon, mutta ei Timråta. OHL:ssä Kärjen tehot 25 matsin jälkeen ovat hurjat 16+12=28. Lapa on ollut yhä kuuma ylivoimalla oikeasta laidasta. Uronen on puolestaan ollut sivussa peleistä kuukauden alavartalovamman takia. Aika näyttää, milloin hän on taas pelikunnossa.

Linkki: https://twitter.com/OHLHockey/status/1731113174689034425?t=qik-7t-sF4WYU2FhMEpR1g&s=19

 

[Amerikanihme]

Pahin esimerkki oli Stephenson. Heti matsin alussa hän kuskasi umpikujaan sinisen ylityksen jälkeen. Hänen onnekseen irtokiekko jäi Amadion poimittavaksi ja tämä petasi Chandlerille paikan maalin kulmalle, mutta rystykuti oli vaisu. Hetkeä myöhemmin Stephensonin huolimaton jättö aiheutti omiin 2v1-vastaiskun, jossa Lapierre ja Milano kuitenkin ylisyöttelivät saamatta edes vetoa aikaan lopulta. Kakkoserässäkin Stephenson puski päin vastustajan pakin lapaa, joten palkitsin hänet miinuksella hyökkäysvarmuuden puutteesta. Tuollaisilla näytöillä jatkospimuksen tarjoamista pitää toden teolla harkita.

Mietin juuri eilen, että mikä Stephensonia vaivaa. Mies on ollut pari viime kautta Vegasin pörssikärkenä, ja muistaakseni oli vielä tämänkin kauden alkuviikkoina, mutta nyt on vaisua pelaamista. Onko loukki jäänyt päälle? Harmi, kun positiivisesta yllättäjästä on yhtäkkiä tullut statisti. Toivotaan, että mies saa sekä pelinsä ja mahdollisen vammansa kuntoon ja pääsee takaisin Vegasin ykköspistemiesten joukkoon. Muuten tosiaan jatkosopimus voi jäädä saamatta.

Huttonin esiintymisistä ja plussista olen puolestani todella iloinen. Olisiko hänestä jossain mielessä Smart-Alecin korvaajaksi, koska tämä jälkimmäinen ei näköjään enää pysy ehjänä?

Ja kiva tosiaan, että Eichel on viimeinkin alkanut dominoimaan sillä tavalla, kuin harjoitusleirin otteiden perusteella hänen oletin tekevän tällä kaudella. Toivottavasti dominointi jatkuu, ja hän nousee NHL:n pistepörssin Top-10 joukkoon.

 

[Salming]

Mietin juuri eilen, että mikä Stephensonia vaivaa. Mies on ollut pari viime kautta Vegasin pörssikärkenä, ja muistaakseni oli vielä tämänkin kauden alkuviikkoina, mutta nyt on vaisua pelaamista. Onko loukki jäänyt päälle? Harmi, kun positiivisesta yllättäjästä on yhtäkkiä tullut statisti. Toivotaan, että mies saa sekä pelinsä ja mahdollisen vammansa kuntoon ja pääsee takaisin Vegasin ykköspistemiesten joukkoon. Muuten tosiaan jatkosopimus voi jäädä saamatta.

Huttonin esiintymisistä ja plussista olen puolestani todella iloinen. Olisiko hänestä jossain mielessä Smart-Alecin korvaajaksi, koska tämä jälkimmäinen ei näköjään enää pysy ehjänä?

Ja kiva tosiaan, että Eichel on viimeinkin alkanut dominoimaan sillä tavalla, kuin harjoitusleirin otteiden perusteella hänen oletin tekevän tällä kaudella. Toivottavasti dominointi jatkuu, ja hän nousee NHL:n pistepörssin Top-10 joukkoon.

Voi olla, että Stephenson ei ole ihan täydessä terässä. Itseluottamus kiekollisena on ainakin hukassa ja ratkaisut ovat pakotettuja. Joitain paikkoja hänellä on ollut viimeistellä keskikaistalta, mutta tarkkuus on uupunut. Viimeisessä yhdeksässä pelissä saaliina on tosiaan yksi vaivainen syöttöpiste ja Karlssonkin ainakin toistaiseksi on syrjäyttänyt hänet ykkösylivoimasta. Vegasin kannalta tehottomuus on toki sikäli hyvä asia, että se heikentää Chandlerin neuvotteluasemaa, mutta toisaalta farmista ei ole lähiaikoina tulossa ketään sentteriä, joka pystyisi suorilta hyppäämään hänen tilalleen, joten korvaaja pitäisi hankkia vapailta markkinoilta, joten ehkä joku maltillinen neljän vuoden jatkosopimus olisi paikallaan kuitenkin.

Hutton on ihan hyvä tuuraaja, mutta takaperin luistelussa on joskus haasteita, joten en välttämättä pitäisi häntä pysyvänä ratkaisuna ykköspakkiparissa. Vaikka Martinezkin teki virheitä pudotuspeleissä, luottoni häneen on silti vähän isompi tiukoissa hetkissä ja kakkosalivoimassa. Toki Hutton nyt ei alivoimalle mahdukaan muutoin kuin jos Pietrangelo, McNabb, Whitecloud tai Hague on boksissa.

20/72 HSK vs. Wranglers 1-2

Quinney palasi laidalta ykkösen keskelle ja Branebec valui kolmossentteriksi. Muutos oli perusteltu, kun kakkossentterinä Jakub ei vielä toiminut. Papirny torjui kiekkoja, koska Patera pidettiin kaiketi varmuuden vuoksi sivussa, sillä tämä kutsuttiin ylös paikkaamaan Hilliä heti seuraavana päivänä.

Rondbjerg - Quinney - Brisson
Denisenko - Froese - Rempal
Benson - Brabenec - Morelli
Primeau - Demek - Cracknell

Bischoff - Sedoff
Ahac - Hickey
Chayka - Mayo

Papirny
Patera

Plussat ja miinukset
++
+ Papirny, Morelli, Benson
+/- Chayka, Mayo, Ahac, Bischoff, Sedoff, Primeau, Demek, Cracknell, Brabenec, Rempal, Froese, Denisenko, Brisson, Quinney, Rondbjerg
- Hickey
--

- Wranglers teki 0-1 maalin vähemmän yllättäen transitiosta. Hickey ohjasi Coronaton kulmaan, mutta voima ei riittänyt stoppiin. Tämä pudotti viivaan ohi melko alas valuneen Brissonin, joka ei sitten ehtinyt enää nousta takaisin korkeammalle blokkaamaan Aspirotin viivakutia tyhjästä tilasta. Maalin edestä peliväline muutti suuntaa Bishopista painuen ohi Papirnyn. 0-2 osumaa edelsi kuti laidasta Schwindtilta. Hickeyn mies Kerins irtosi ensimmäisenä irtokiekon perään päätyyn ja käänsi sieltä syötön Hickeyn läpi maalin eteen tyhjään tilaan hyökänneelle janarille Lylelle, joka ohitti Papirnyn läheltä. Kavennus päätöserässä syntyi tietysti ylivoimalla, kun Hendersonilla on slumppi menossa tasaviisikoin. Morellin laukaus vasemmasta laidasta suoraluistelusta yllätti Wolfin.
- Positiivista oli sarjan parhaan vierasylivoiman nollaaminen. Papirny koppasi avauserässä komeasti Coronaton rannelaukauksen oikeasta siivestä Pettersenin poikittaissyötöstä. Kakkoserässä Stromgren koki saman kohtalon lämärilleen, kun Brabenec epäonnistui alempana hyökkääjänä estämään keskilinjan lävistäneen syötön. Kenttäpelaajista kukaan ei sinällään noussut ylitse muiden jäähyjen tappajana. Hyökkääjistä niin Demek, Rondbjerg, Froese, Morelli, Quinney, Brabenec, Primeau kuin Cracknellkin olivat pääosin miehiä paikallaan peittäen syöttölinjoja ihan kohtalaisesti. Vakiintuneita hyökkääjäpareja ei ollut, vaan ne vaihtelivat alivoimasta toiseen. Pakit Bischoff, Mayo, Ahac ja Chayka kamppailivat maalin edessä reboundeista riittävän hyvin
- Tasaviisikoin HSK:n paketti oli kasassa ihan jees PAPP:ssa. Calgary ei päässyt A-luokan tonteille ja laukoi paljon ohi maalin viivasta. HSK purki irtokiekot. Vierailta nähtiin myös jJoitain pakotettuja syöttöjä slottiin, jotka HSK katkoi ja iski vastaan. Esimerkiksi 22. minuutilla Morellilla oli lapa jäässä, Benson työnsi vastustajan irti irtokiekosta ja Brabenec lähti nostamaan jalalla vastaiskua, mutta hänet kampattiin jäähyn arvoisesti. 35. minuutilla oli paras mesta vastaiskuista takoa tulosta, kun Primeaun lätty tavoitti maalille saakka ajaneen Mayon, mutta tämä ei onnistunut ohittamaan Wolfia rystyltä. Suunnanmuutoksista vieraidenkin parhaat paikat pitkälti syntyivät. 34. minuutilla Huntin poikkarista Coronatolla oli taas hyvä tontti, mutta Papirny piti tämän rintataskussaan liukuen eteen patjoineen. Muutamat maskittomat kudit suoraluistelusta Papirny selvitti myös ja saa plussan iltapuhteestaan
- Organisoiduissa hyökkäyksissä HSK oli tukkoinen edelleen. Pelaamalla se ei päässyt hyökkäysalueelle kovinkaan mairittelevalla prosentilla, mutta päätydumppausten jatkokarvaamisessa ajoitukset pelasivat ja laiturit saivat voitettua kiekkoja takaisin syvällä vieraiden päädyssä. Varsinaisia maalipaikkoja niistä ei kuitenkaan kyetty luomaan, kun Wranglersin oman alueen täyttö oli tarkkaa. Sen verran puolittaisia tontteja muutoin kotijoukkueella pelin aikana oli, ettei edes yksi piste olisi ollut vääryys, kun vedot kohti maaliakin menivät lopulta aika tasan. Avauserän paras paikka oli Brissonilla, kun Rondbjerg vain heitti kiekon oikeasta laidasta maalille ja Wolf sylki sen eteensä, mutta BB laukoi ohi oikealta. Rempal puolestaan haki ilmaveiviä, mutta se yritys päättyi nolosti, kun kiekko putosi lavan päältä kesken kaiken. Kakkoserässä ylivoimalla Quinney mursi siniviivan keskeltä ja antoi pehmeän passin pakkien taakse Rempalille, joka pääsi nokikkain Wolfin kanssa, mutta hänenkään rystykuti ei Wolfia ohittanut kuten ei Mayonkaan hetkeä myöhemmin. Päätöserässä ylivoimalla puolestaan Denisenko piti kertaalleen viivan kiinni ja antoi nopean poikittaissyötön Brissonille vasempaan laitaan. Vieraiden AV-nelikko oli sekaisin ja Froese auki maalin edessä, mutta tämän ohjaus osui vain tolppaan. Sedoff puolestaan sai läpi pelin hyvin rannelaukauksia maalille asti, mutta kahden kerroksen maskipelaajat eivät saaneet ohjattua kiekkoja ohi Wolfin. Yksilöistä on mainittava vielä Mayo, joka ehti vieraiden siirtokiekkoihin lähes aina ensin, mutta siirrot eteenpäin ränniin paineen alta olivat vähän hätäisiä. Muutoin kyllä pidin hänestä ja harkitsin plussaa. Maalintekijä-Morellin ja Papirnyn lisäksi annan plussan Bensonille, jonka asenne oli rautaa ja hän kamppaili kaikkein parhaiten laitojen lähellä

21/72 Henderson vs. Calgary 4-7

Quinney oll pudonnut pois. Niinpä Rondbjerg siirtyi keskelle ja alkukauden toimiva kolmosketju koottiin yhteen. Tendeck korvasi NHL:ään kutsutun Pateran.

Denisenko - Rondbjerg - Brisson
Benson - Froese - Rempal
Morelli - Brabenec - Cracknell
Primeau - Demek - D'Amato

Bischoff - Sedoff
Ahac - Hickey
Chayka - Mayo

Papirny
Tendeck

YV

Cracknell
Benson Brabenec Rempal
Bischoff

Morelli
Denisenko Rondbjerg Brisson
Sedoff

Plussat ja miinukset
++
+ Benson
+/- Bischoff, Sedoff, Chayka, Mayo, Hickey, Ahac, Primeau, Demek, D'Amato, Morelli, Brabenec, Cracknell, Froese, Rempal, Brisson, Rondbjerg, Denisenko
- Papirny
--

- Toisesta matsista tuli pataan niin, että tukka pöllysi. Halukkaat voivat koosteesta katsoa kihaukset, koska en käy kaikkia 11 maalia läpi. Calgary ei kuitenkaan ollut pelin päällä, vaan ainoastaan pirusti tehokkaampi kuin kotijoukkue. Avauserässä vedot olivat 14-4, mutta maalit 1-2. Vielä 29. minuutilla 2-2 tilanteessa vedot olivat 21-7 juuri ennen kuin Wranglers iski kahdesti 20 sekuntiin ja löi sillä ilmat pihalle kotijoukkueesta. Kakkoserän lopun 2-5 maali sitten paketoi matsin aika lailla lopullisesti. HSK oli kuitenkin siis pelin päällä ensimmäisen puolikkaan pelistä ja samat teemat toistuivat kuin ykköskohtaamisessakin. Jatkokarvaaminen toimi ja Wranglersin lähtöjä paineen alta saatiin häirittyä niin, että ne epäonnistuivat ja HSK pääsi keräämään hyökkäysalueaikaa vieraiden päässä. Pakit kuskasivat punaviivalle dumppaamaan pelivälineen ja laiturit leikkasivat yli hyökkäyssinisen oikea-aikaisesti kiekon perään. Sedoff oli yksi alakerran malliesimerkeistä tuon toteuttamisessa. Pelin suoraviivaistaminen oli varmastikin ihan hyvä veto valmennukselta näihin peleihin ja sillä saatiin enemmän otetta, vaikka tuotanto oli vielä vajavaista
- Papirnylle tuli nyt se jonkinlainen ohipeli, vaikka takaiskuista oikeastaan vain kaksi meni hänen piikkiinsä, kun McLainin rannelaukaus pakin jaloista (2-4) ja Kuznetsovin viivaroikku (2-6) livahtivat selän taakse. Ensimmäisessä noista tosin nelosketjun 1-2-2 vuoti rumasti keskialueella sallien DeSimonelle ilmaisen sisäänviennin oikeasta laidasta. Toisessa Brabenec oli peitolla siinä onnistumatta, mutta veto lähti niin kaukaa, että se olisi pitänyt pysäyttää. Muutoin sitten vastuu takaiskuista oli enemmän pelaajilla. Avausmaalissa kolmospari hävisi maalineduspainit reboundissa, toisessa maalissa Sedoffin oltua syvässä hyökkäysalueella Denisenko kyllä varmisti siniviivassa, mutta pinchasi ohi irtokiekosta ja samalla Bischoff luki surkeasti peliä alimpana miehenä sallien Coronaton karata läpiajoon. Viimeistely yläkulmaan oli kliininen. Tuo ei ollut ensimmäinen kerta tällä kaudella, kun kapteenin selustaan vastustaja livahtaa karkuun. Vieraiden viides maali oli komein, kun HSK:n ykkösketjun jatkokarvaus purettiin yhden kosketuksen siirroilla. Rondbjerg ja BB veivät taklaukset loppuun saakka eikä ajoituksien kunnossa oleminen ollut kaukana. Denisenko H3:na pelasi keskialueella löysästi sallien 2v2-vastaiskun ja kun Sedoffkin vielä rynni ohi kiekosta liukumalla, Ahac jäi 1v2-tilanteeseen. Papirny torjui ensimmäisen vedon, muttei enää toista
- Sedoff, Bischoff, Denisenko ja kumppanit välttyvät kuitenkin miinuksilta, koska anti toiseen suuntaan nosti heidät neutraaleiksi. Päätöserässä roska-ajalla ensin ylivoimalla Denisenko kavensi lämärillään seisovilta jaloin ruuhkan läpi. Sedoff sai kakkossyötön. Hetken päästä Wolf pysäytti kiekon maalinsa taakse ja löi sen ränniin ohi karvaajien. Sedoff kuitenkin piti viivan kiinni ja laukoi heti kohti maalia. Veto meni vasemmalta ohi, mutta Bischoff pinchasi irtopalan perään, roiskaisi sen maalille vasemmasta laidasta ja Wolf imuroi vedon sisään. HSK:n toinen maali oli puolestaan onnekas pomppu, kun Cracknellin rystysyöttö kimposi sisään vierasjoukkueen pelaajasta. 1-2 kavennuksessa ainoan plussan saava Benson laittoi ranteet lukkoon keskeltä ylivoiman viime hetkillä, kun Bischoff oli ensin vienyt kiekon sisään ja jättänyt sen sitten Brabenecille, joka pelasi ensimmäiset kunnon YV-vaihtonsa AHL:ssä tässä matsissa. Brabenecin rooli oli olla neliön keskelle ja se on muistaakseni hänelle tuttu paikka junnuajoilta ainakin maajoukkueesta. Benson muuten aiemmalla ylivoimalla oli luomassa huippupaikkaa Rempalille poikittaissyötöllään, mutta mielipaikaltaan oikealta puolelta Sheldonin rannari ei sillä kertaa uponnut. Benson väläytti myös 29. minuutilla laukoen vasemmasta laidasta tulisesti kohti alakulmaa ranteella onnistuneen jatkokarvauksen jälkeisestä pyörityksestä

Seuraavaksi Silver Knights lähtee viiden matsin reissuun. Nämä tuplamatsit laadukasta divisioonakärki Calgarya vastaan olivat lupaavia, vaikka tulos jäi piippuun. Peli näytti tuloksia paremmalta. Toivottavasti se konkretisoituu pisteiksi sarjataulukkoon jatkossa. Nykyinen divarisijoitus on viides, mutta takanaolijoilla on pelejä rästissä. Barracuda ja Gulls ovat toki melko kaukana, vaikka he rästipelit voittaisivatkin, mutta Condors, Eagles ja Firebirds ovat uhkia. Seitsemästä playoffpaikasta kilpailee enää kahdeksan joukkuetta. Yksi jää nuolemaan näppejään.

 

[Salming]

26/82 Vegas vs. St. Louis

Kokoonpano oli muuttumaton. Hill ja Martinez ovat tuskin mukana seuraavissa vieraspeleissäkään.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Karlsson, McNabb, Korczak
+/- Thompson, Pietrangelo, Hutton, Hague, Whitecloud, Barbashev, Stone, Marchessault, Cotter, Howden, Amadio, Stephenson, Carrier, Roy, Kolesar
-
--

Blues meni edelle avauserän lopussa. Se loi korkealle peräti 4v3-ylivoiman Vegasin ykkösketjua vastaan. Cotterkin joutui painottomana laiturina kaventamaan keskelle kiinni toiseen hyökkääjään jättäen painottoman pakin Paraykon auki. Noh, Blues kierrätti kiekon tälle eikä Cotter vain enää millään ehtinyt blokkaamaan kutia siniviivasta. Maalin edessä kolmosparilla oli 2v1-ylivoima Toropchenkoa vastaan, mutta kun Hague yritti tutusti frontata, Blues-hyökkääjä jäi tämän selkäpuolelle vapaaksi ohjaten viivavedon ohi Thompsonin, kun Haguekaan ei vetoa saanut blokatuksi. Tasoitus syntyi vasta päätöskympillä ylivoimalla, jonka hankki Eichel. Tämä myös vastasi tasoituksesta Karlssonin aloitusvoiton jälkeisellä rannarillaan oikeasta laidasta takatolpan juureen. Stone teki priimamaskin. Pietrangelo ja Marchy kirjasivat syöttöpisteet. Jatkoajalla kuitenkin voiton klaarasi vierasryhmä. Buchnevich unohtui yksin maalin kulmalle kommunikaatiokatkon vuoksi ja tämä laukoi kiekon varusteiden läpi sisään etukulmasta Thomasin syötöstä. Eichel näytti olleen se, joka oli alun perin vastuussa maalintekijästä, mutta tämän syötettyä syvyydestä viivaan Eichelkin ajautui ylemmäs, vaikka siellä olivat jo Pietrangelo ja Marchessault.

Illan hahmo oli Binnington, joka torjui kaikki 16 vaarallista laukauspaikkaa ja neljän maalin verran yli odottaman tässä yksittäisessä ottelussa, kun Moneypuckin mukaan Vegas loi maaliodottamaa yli viiden maalin verran kaikissa tilanteissa. Golden Knights kuitenkin palasi tehottomaksi pumpuksi tuhlattuaan lukemattoman määrän hyviä maalipaikkoja. Muutoin Cassidy ja pelaajisto olivat tyytyväisiä matsiin.

Heti toisella minuutilla Barbashev riisti kiekon Faulkilta ja karkasi läpi, mutta jäätyi kämmenpuolelta. Viidennellä minuutilla Karlsson puolestaan katkaisi hyökkäyksen hyökkäyssinisen alla ja käänsi kiekon saman tien maalin eteen yksin jääneelle Cotterille. Binnington koppasi rystykudin todella eleettömästi hanskaansa. Tovin päästä Stone syötti transitiossa poikittain Barbasheville, joka laukoi pakin jaloista kohti längejä tuloksetta. Minuutti myöhemmin Cotter ahdisti Leddya siniviivan kulmassa niin, että tämän palautus viivasta takaisin kohti syvyyttä katkesi Karlssoniin, joka syötti heti pystyyn ohi Leddyn. Laiturit pääsivät 2v1-hyökkäykseen, mutta Cotter ampui itse kilpeen. Puolivälissä avauserää Vegas sai jo kolmannen 2v1-hyökkäyksensä, mutta Royn laukaus oli ponneton niin ikään. 11. minuutilla Eichel syötti vuorostaan korkealta maalin kulmalle ja Stone yritti pyöräyttää kiekon takakulmaan siinä onnistumatta. Sen perään 2v2-vastaiskussa Stone lähetti lätyn takatolpalle Barbasheville, mutta tämä ei saanut tuikattua kiekkoa pussiin. Avauserän loppupuolella alivoimalla vielä ensin Karlsson oli vapauttaa Eichelin karkuun, mutta haltuunotto vuoti ja kiekko karkasi maalin taakse. Eichel kuitenkin oli paikalla ensin ja syötti sieltä maalin eteen ehtineelle Karlssonille, joka kuitenkin jäätyi cottermaisesti avopaikassa.

Toisen erän alussa Carrier karvasi kiekon keskialueella Faulkilta, mutta laukoi päin puolittaisesta läpiajosta. 23. minuutilla suunnanmuutoksessa Marchessault leikkasi keskelle ja kiekko karkasi sopivasti McNabbille, joka odotti Blaisin heittäytyvän edestä pois ennen syöttöä vasemmasta laidasta takatolpalle Karlssonille, mutta passi ei mennyt lapaan. 29. minuutilla Eichel mursi siniviivan kuljettamalla ja veivasi täydessä vauhdissa Leddyn vipuun. Hän pääsi 2v1-tilanteeseen Paraykoa vastaan Barbashevin kanssa ja syötti jäljelle jääneen Blues-pakin läpi takatolpalle, mutta Binnington työnsi patjansa hieman epäonnistuneen vedon tielle. 37. minuutilla osat vaihtuivat ja Barbashevin lätty keskialueelta eteenpäin pakkien selustaan tavoitti Eichelin, mutta tämä ei saanut läpiajosta edes vetoa aikaan, kun JB tökkäsi kiekon pois lavasta. Päätöserän puoliväliä ennen puolestaan Carrierilla oli kohtalainen maalipaikka Huttonin laukauksen reboundista maalin edestä ja minuutti siitä Eichel voimaluisteli yli keskialueen pistelinjahakunsa jälkeen. Siniviivan ylityksen jälkeen hän löysi keskeltä Stonen, joka laukoi kuitenkin ohi maalin.

Summa summarum, voittomaalin tapahtumista huolimatta palkitsin Eichelin plussalla, koska hän oli niin monessa mukana hyökkäyssuuntaan. Ja onhan Karlssonillekin plussa annettava avauserän petauksista ja 1-1 tasoituksen kolmossyötöstä. Kolmosketjun maaliodottamasuhde 87,5% tasaviisikoin oli puolestaan Golden Knightsin paras, mutta mikään yksittäinen tekopaikka ei erityisemmin jäänyt mieleen. Stephenson kuitenkin oli nyt taas parempi kiekollisena kuin viime aikoina eikä tehnyt löperiä valintoja. Pakkipareista McNabb-Korcak kaksikon yhteistyö paineen alta lähdöissä vakuutti eikä heillä ollut suurta hätää jäällä ollessaan muutenkaan, vaan maaliodottamasuhde oli isäntien eduksi 72-prosenttisesti heidän oltua askissa yhdessä 16 minuutin ajan. Niinpä päädyin antamaan heillekin plussat. McNabb oli kertaalleen lähellä tintata kiekon ruuhkan läpi takayläkulmaan, mutta lämäri meni niukasti leveäksi.

Kahden viime pelin tapaan viisikkopuolustaminen oli hyvää niin omissa kuin keskialueellakin. Puolustusvalmius oli kuosissa pelin käännyttyä omiin päin, vaikka jonkin verran Capitalsia paremmin Blues onnistui viemään 3v3-vastaiskunsa pohjaan asti eivätkä ne katkenneet jo keskialueella, mutta viimeiset ratkaisut olivat puutteellisia. Muun muassa Thomas antoi 3v3-tilanteissa pari osoitteetonta poikittaissyöttöä ja kakkoserän alussa Karlsson pelasti yhden 2v1-aihion viime hetken mailan kurotuksellaan. 35. minuutilla puolestaan Hague puolusti hyvin 1v1-tilanteen Kyrouta vastaan blokaten mailallaan tämän laukauksen sivuttaisliikkeestä.

Muutaman paikan toki väkisin Blueskin sai maalinsa lisäksi. Krug pääsi alussa läpi suoraan jäähyltä laukoen seinille. 25. minuutilla Parayko laukoi painottoman puolen nousunsa päätteeksi oikeasta ympyrästä niukasti ranteella ohi takakulman poikittaissyötöstä. Silloin kauden alussahan veikkasin, että painottoman puolen pakkeja vastustajat ehkä käyttävät tällä kaudella entistä enemmän hyödyksi Vegasin noppavitosen murtamisessa ja nyt pitkästä aikaa sitä näkyi vähän runsaamminkin, kun tosiaan Parayko tuon hyvän paikan lisäksi alusti avausmaalinkin. Pari kertaa kaaoskiekotkin olivat tuottaa tulosta, mutta toisen erän lopussa Krugin viivakudin jälkeen Sundqvist käänsi avoimen riparin Vegasin onneksi ohi takakulman maalin edestä. Päätöskympillä puolestaan Hayes pääsi käsiksi maalin kulmalla reboundiin McNabbin selän takaa, mutta Thompson otti mainion tuplatorjunnan.

 

[Salming]

Edstrom nimettiin eilen virallisesti Ruotsin U20-ryhmään, vaikka olihan se selvää jo kesästä saakka. Hienoa, että hän pääsee kokemaan kotikisat länsinaapurissa. Cassidy puolestaan kommentoi ohimennen mahdollista parhaiden pelaajien välistä kansainvälistä turnausta. Hän on kaikkien formaattien kannalla. Hän olisi myös silmänräpäyksessä valmis koutsaamaan varsinkin olympialaisissa ja olisikin ollut Pekingissä osa Cooperin valmennusryhmää yhdessä DeBoerin ja Trotzin kanssa, jollei korona olisi puuttunut peliin. Hän kuvaili heidän yhdessä viettämäänsä viikkoa fantastiseksi, kun he yhdistivät aivonystyränsä pelaajista ja heidän roolituksestaan keskustellen.

27/82 St. Louis vs. Vegas

Kokoonpano pysyi samana yhä ja Thompson maalissa.

Arvosanataulukko
++
+ Carrier, Kolesar, Roy, Eichel, Marchessault, Karlsson
+/- Thompson, Pietrangelo, Hutton, McNabb, Korczak, Hague, Whitecloud, Amadio, Barbashev, Cotter, Stephenson, Stone, Howden
-
--

Isien reissujen magia jatkui, kun Vegas nousi kahden maalin takaa 3-6 vierasvoittoon. Kyseessä oli kuudes ottelu putkeen ilman tappiota varsinaisella peliajalla. Seurahistorian saldo isien kanssa on nyt 8-0-1. Se lupaa hyvää lauantai-illan vääntöön Dallasia vastaan parhaaseen katseluaikaan. Alkutahdit iltaan iski Whitecloud kauden avausmaalillaan. Osuma oli puhdas suorahyökkäyskihaus. Whitecloud sekä käynnisti että päätti tilanteen. Hän oli ensimmäisenä päätydumppauksessa ja siirsi sen ykkösellä viereen Haguelle, jonka rännisiirto maalin takaa siniviivan kulmaan ohitti isäntien ylimmät karvaajat. Carrier oli rännissä vastassa ja kun vastustajan pakki lähti perääntymään, hän pääsi rauhassa kääntymään ja nostamaan jalalla kiekon ulos omista. Ennen hyökkäyssiniviivaa hän jatkoi kiekon pistelinjalle ketjutovereilleen. Roy otti mukaan painottoman puolen pakin Whitecloudin, joka oli lähtenyt tukemaan hyökkäystä neljänneksi mieheksi oikeaoppisesti. Tarkka rannelaukaus löysi tiensä etukulmasta sisään tolpan kautta. Tuttu kuvio paineen alta lähdössä toimi suorastaan oppikirjamaisesti ja 4v3-hyökkäyksen pohjaan vienti oli esimerkillistä. Yhteistyöjääkiekkoa parhaimmillaan:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1732588072246657284?s=20

Blues kuitenkin teki seuraavat kolme nyyttiä avauserässä. 1-1 tasoituksessa oman alueen lähtö onnistui vastaavasti kuin avausmaalissa, mutta toisin kuin Carrier, Barbashev pupelsi keskialueella hakien harhautusta syötön sijaan ja niinpä peli kääntyi hyökkäysvarmuuden petettyä. 2v1-vasturista Neighbours teki oman ratkaisun ajaen röyhkeästi maalin eteen saakka ja laukoen kiekon lopulta ohi Thompsonin, kun Hutton keskittyi peittämään poikittaissyöttöä liiaksi. 2-1 osumassa kolmosketjun korkea 1-2-2 karvaus puolestaan ohitettiin kiekottelemalla. Toinen keskitason hyökkääjistä Amadio ehti vielä alas luomaan 3v3-tasavoiman kakkospakkiparin avuksi, mutta nukkui lopuksi maalin edessä eikä saanut sidottua Hayesin mailaa. Tämä ohjasi poikittaissyötön ohi LT:n. Jos Vegas vei avausmaalissa suorahyökkäyksensä maaliin tyylikkäästi, Blues teki saman tässä maalissa. 3-1 maali oli puolestaan Kyroun taidonnäyte. Tämä pääsi turhan ilmaiseksi sisään vasemmalta, kun Barbashev oli kaventanut liian keskelle keskialueella 1-2-2:ssa. Whitecloud joutui puolustamaan aika seisovin jaloin, muttei vastustaja siltikään olisi saanut häntä hassuttaa niin kuin kävi ja punnertaa väkisin läpi maalin eteen laukomaan kiekon Thompsonin längistä verkkoon.

Kakkoserässä Vegas teki toistamiseen neljä maalia yhteen erään tällä kaudella nousten rinnalle ja ohi. Puolivälissä erää Stone ja Barbashev miekkailivat ja kamppailivat pelivälineen kulmasta slottiin Eichelille, jonka kääntölaukaus ohitti Binningtonin. Tilannetta edelsi 2v2-hyökkäys, jossa Stone ei saanut takatolpalta ohjattua sisään Eichelin lättyä, mutta jatkopelistä tuli onnistuminen. Eichelin neljän pelin maaliputki sivuaa hänen ennätystään. Seuraavaksi ykkösylivoima leipoi tasoituksen. Viime aikojen muutos eli Marchessaultin siirto vasemmalle ja Eichelin operointi oikealla tuotti taas tulosta. Eichel syötti syvyyteen Karlssonille, joka nousi maalin eteen ja syötti rystyltä jalkojensä välistä kiekon takatolpalle hiipineelle Marchylle Paraykon läpi. Olen aiemminkin sanonut sen, että kun Joonatan on vasemmassa siivessä, hyviä asioita tapahtuu. DeBoerin ajalta vieläkin ihmetetyttää se, että häntä käytettiin välillä neliön keskellä. Lähes heti tasoituksen jälkeen peli oli jo 3-4. Nelosketju oli värkkäämässä jo toista maalia, kun Kolesar ohjasi maalin edestä McNabbin laukauksen sisään. Keeganin treenien jälkeinen ohjureiden harjoitteleminen alkaa hiljalleen tuottaa hedelmää, kun muistissa on hänen tasoitusmaalinsa ilmasta ohjaamalla Edmontonissa. Päätösminuutilla kakkosylivoima onnistui vuorostaan. Barbashev ja Stephenson olivat rotatoineet. Ivan lätytti neliön keskelle kiekon Stephensonille, jonka laukauksen paluukiekon Amadio pamautti maaliin oikeasta siivestä. Kyseessä oli Amadion uran 100. tehopiste NHL:n runkosarjassa.

Päätöserässä Vegas sai peräti neljä ylivoimaa avausvarttiin, muttei kyennyt niistä paketoimaan peliä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta seurahistoriassa, kun Vegas sai kahdeksan YV-tilaisuutta yhdessä matsissa. Loppuluvut 3-6 iski lopulta tyhjiin Karlsson voittamansa aloituksen ja Haguen laitaväännön jälkeen. Hän sanoi olevansa iloinen päivän aiempien uutisten jälkeen siitä, että he pystyivät voittamaan tämän pelin Las Vegasin kaupungille, vaikka se on vain pieni asia.

Nelosketju värkkäämiensä kahden maalin lisäksi oli Golden Knighsin paras vitja muutenkin avauserässä. Jo avauskympillä sillä oli pari pidempää mylläystä isäntien alueella ja laitojen lähellä pojat olivat hyviä. Kahdeksannella minuutilla he rouhivat kiekon viivaan Whitecloudille, jonka kuti putosi Binningtonilta maaliviivalle, mutta Roy ei ihan yltänyt tuuppaamaan kiekkoa sisään. Sanoisin, että tämä peli oli melkeinpä kauden ehjin esitys identiteettiketjulta. Royn henkilökohtainen maaliodottama oli Moneypuckin mukaan jopa 1.74 ja tosiaan kahdeksassa minuutissa 5v5-kiekkoa nelosketjun luoma maaliodottama oli puolitoista maalia samaan aikaan, kun se ei käytännössä sallinut mitään omiin päin. Hurjia lukemia. Samanlaiseen tulokseen ylsi pakkipareista McNabb-Korczak, joka pelasi paljon nelosketjun takana, mutta jätin heidät neutraaliksi, kun he kuitenkin olivat myös jäällä Bluesin toisen maalin aikana.

Myöhemmissä erissä muutkin ketjut kerryttivät jonkun verran hyökkäysalueaikaa ja siten hyökkäyspeli rullasi ihan OK loppupeleissä. Eichel saa plussaa tehoilustaan. Maaliputki on tosiaan nyt neljän pelin mittainen ja hän rikkoi 30 pisteen rajan tämän kauden osalta. Tehojen lisäksi on mainittava se, että taas hän hankki jäähyjä vastustajille kuten pelin alussa punnerrettuaan läpiajoon ohi Krugin ja pakottaen tämän rikkomaan. Tällä hetkellä on täysin palkkapussinsa arvoinen yksilö. Ykkösketjun kaksikko Marchessault-Karlsson oli myös hyvä. Tasaviisikoin jäi mieleen avauserän lopun Marhcyn pyörähdys maalin takana irti vastustajista ja petaus Wiljamille maalin kulmalle, mutta se ei tulosta tuottanut. Kakkoserän alun ylivoimalla puolestaan Karlsson sai sisäänviennissä kiekon vauhtiin lapaansa Eichelilta ja syötti rystyltä takatolpalle Marchessaultille, joka vielä pudotti taakse Stonelle, mutta tämä laukoi Binningtonin varpaaseen eikä Karlssonkaan saanut kaavittua reboundia sisään ruuhkasta.

Barbashev oli avauserässä karsea keskialueella niin hyökkäysvarmuudeltaan kuin sijoittumiseltaan kiekottomana. 1-1 tasoituksen menetyksen lisäksi mieleen jäi 17. minuutilla harhasyöttö, johon kuihtui 3v3-hyökkäys. Kakkoserän osallisuus kahteen maaliin kuitenkin nosti hänet suosta neutraaliksi. Samoin Amadio paikkasi maalillaan 2-1 maalin lepsun puolustamisen. Petasipa hän myös jo toisen erän alussa ristipistollaan 2v1-hyökkäyksen, josta Howden laukoi logoon. Thompson oli maalissa solidi. Kakkoserästä jäi mieleen Buchnevichin puolittaisen alivoimaläpiajon nollaus vastaantulolla, kun lämärillä ei vain ollut tilaa ohittaa häntä. Kertaalleen puolestaan Stephenson houkuteltiin pois keskustasta ja Kyrou liikkui tyhjentyneeseen tilaan saaden päätypassin, mutta kuti ykkösellä A-sektorista kilpistyi torsoon.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1732630248582266934?t=ZKHnIeaANwbdwLYauF-HqQ&s=19

 

[Amerikanihme]

Kuudesta viimeisestä pelistä nyt sitten ainakin piste kustakin. Kai tämä sitten on ihan tyydyttävästi mennyt. Pisteissäkin johto koko NHL:ssä, vaikka useimmilla muilla joukkueilla onkin vähemmän pelattuja pelejä. Toivotaan tosiaan, että isukit auttavat vielä seuraavassakin pelissä.

 

[Salming]

Kuudesta viimeisestä pelistä nyt sitten ainakin piste kustakin. Kai tämä sitten on ihan tyydyttävästi mennyt. Pisteissäkin johto koko NHL:ssä, vaikka useimmilla muilla joukkueilla onkin vähemmän pelattuja pelejä.

Juu, Dallas-matsin jälkeen on viikon kotiputki neljää köykäisempää vastustajaa vastaan, joten pisteputki voi venyä kaksinumeroiseksi saakka. Flames on historiassaan kerran hakenut vierasvoiton Vegasista ja SJS-BUF-OTT -kolmikko on heikompaa ainesta.

22/72 Reign vs. Silver Knights 3-1

Ainoana muutoksena Brisson ja Denisenko vaihtoivat puolia ykkösketjussa.

Brisson - Rondbjerg - Denisenko
Benson - Froese - Rempal
Morelli - Brabenec - Cracknell
Primeau - Demek - D'Amato

Bischoff - Sedoff
Ahac - Hickey
Chayka - Mayo

Papirny
Tendeck

Plussat ja miinukset
++
+ Brabenec, Cracknell
+/- Papirny, Chayka, Mayo, Ahac, Hickey, Sedoff, Bischoff, Primeau, Demek, D'Amato, Morelli, Benson, Froese, Rempal, Denisenko, Rondbjerg
- Brisson
--

- HSK:n ainoa maali syntyi jo avausvitosella. Kolmosketju tuli nätisti paineen alta tutulla painollisen puolen lähdöllä. Brabenec kiihdytti yli keskialueen, muttei päässyt ohjaamaan Bischoffin seinäsyöttöä sisään keskikaistalta. Onneksi jatkopelissä Cracknell esti purun ja petasi käännöstä avopaikan maalin eteen Brabenecille. Tuosta hyvästä he saavat ainoina plussat taulukkoon
- Tasoitusmaalissa Hudonin jäätävä lämäri siivestä painui takakulmaan ohi Ahacin epätarkan peiton ylivoimalla. Tällä oli jo alla pitkä AV-vaihto, joten en moittisi häntä vetolinjalta sivussa olemisesta, vaan kehuisin ennemmin Hudonin kutia. Voittomaalissa Chayka hidasti hyvin vastaiskun laitaan. Rondbjerg irtosi sinne myös jättäen keskustan auki. BB ei painottomalta puolelta älynnyt ajoissa pudota paikkaamaan ja Thomas liikuttuaan syntyneeseen tilaan ohitti slotista Papirnyn. Klassinen noppavitosen haavoituskeino kotijoukkueelta. Thomas tunnisti mainiosti sen hetken, kun Rondbjerg oli houkuteltuna pois tontiltaan. Kolmas Reignin maali oli toisinto ensimmäisestä, mutta Fagemo vuorostaan lämäsi kiekon Clarken levityksestä verkkoon ohi Mayon myöhästyneen peiton. Ehkä parempi veskari olisi tuon silti voinut torjua
- Papirny sylki muutenkin aika paljon vetoja eteensä, mutta ei matsi häneen kaatunut, vaan kenttäpelaajiin, jotka saivat jotain aikaan oikeastaan vain kakkoserässä. Päätöserässä esim. vetoja oli vain kuusi ja avauserässä viisi kohti maalia. Kakkoserässä potentiaalisen sekvenssi koko illan aikana oli 25. minuutilla, kun kakkosketjun kulmaralli tuotti kolme tekopaikkaa. Rempal ei kuitenkaan saanut kiekkoa sisään maalin kulmalta, vanhanaikaisella tai Benson maalin edestä. Rondbjerg puolestaan tuhlasi läpiajon erän lopussa Rittichin nollattua rystyuiton puikoista. Tanskalaisen luistin kulki totuttuun tapaan mukavasti suunnanmuutoksissa. Päätöserän alussa Rempal laukoi vuorostaan seinille 2v1-hyökkäyksestä
- Froese ja Rondbjerg oli palautettu pitkästä aikaa yhteen ykkösalivoimapariksi. Heidän aikanaan omissa ei kolissutkaan, vaan takaiskujen aikana kehissä olivat Morelli-Brabenec ja Demek-Primeau kaksikot. Ahac uurasti isoja minuutteja ykkösalivoimassa Mayon kanssa sen jälkeen, kun Bischoff sai osuman kiekosta avauserässä ja hänet talutettiin kaukalosta pois. Iso menetys, kun Cormierkin on edelleen poissa
- Jotain tuolle hyökkäyspelille pitäisi keksiä, kun joka pelissä ylivoimakaan ei voi kantaa ja pitää joukkuetta pelissä mukana. Toteutus keskialueen ylityksissä sakkaa liian monesti eikä hyökkäyksiä saada vietyä pohjaan asti. Wranglers-pelit antoivat toivoa paremmasta, kun peli oli suoraviivaista ja jatkokarvaamisen ajoitukset purivat, mutta tässä pelissä taas keskialue koitettiin ylittää enemmän kiekottelemalla eikä siitä oikein mitään tullut. Ja karvauskin olikin myöhässä turhan monesti, joten suuria vaikeuksia isännillä ei ollut tulla pois paineen alta, vaikka Rittich yritti pari kertaa pikkuritareita avustaa kiekonkäsittelykämmeillään

 

[Salming]

28/82 Dallas vs. Vegas

Thompson jatkoi maalissa. Amadio oli poissa henkilökohtaisten syiden takia, joten Marchessault siirtyi Stephensonin laidalle ja Dorofeyev tuli Karlssonin ketjuun.

Arvosanataulukko
++
+ Whitecloud, Roy, Carrier, Stephenson, Stone, Eichel, Karlsson, Cotter
+/- Thompson, Pietrangelo, Hutton, McNabb, Korczak, Hague, Barbashev, Marchessault, Howden, Dorofeyev, Kolesar
-
--

Kolmas keskinäinen vääntö kääntyi sekin Golden Knightsille. Avausmaalissa keskialueen puolustuspelaaminen toimi tutun hyvin ja vastustajan hyökkäys katkesi Vegasin siniviivalle, kun alanelikko oli tiivis. Käännöstä Stephenson lainasi kiekon Marchylle, joka antoi oikeasta laidasta takaisin lätyn maalin eteen, mutta Chandler ei saanut ohitettua kilpipuolelta Oettingeria. Marchessault teki jatkopelin viivaan ja samalla maalin eteen eristettiin 2v2-tilanne tutulla 2-3 hyökkäysaluemallilla. Stephenson lapioi Whitecloudin laukauksen karat sisään yhdessä Howdenin kanssa Harleyta ja Lundkvistia vastaan päättäen 20 pelin maalittoman jaksonsa siihen. Hetken päästä 200. pelinsä pelannut Whitecloud venytti maaliputkensa kahteen peliin. Noppavitonen tuotti katkon omissa kärsivällisen puolustamisen päätteeksi, kun Hague teki stopin kulmassa ja 4v3-vastaiskusta kiekko jätettiin vapaalle takamiehelle Whitecloudille, jonka kuti livahti helpohkosti Oettingerin puikoista sisään. Carrier ja Roy kirjasivat syötöt. Tehokkuus oli kunnossa, kun neljä vetoa tuotti kaksi maalia.

Dallas kavensi avauserän puolivälissä keskialueen käännöstä, kun Hakanpää pysäytti Marchessaultin ja Stephensonin siniviivan murtamisyrityksen. Benn laukoi Huttonin längistä kohti alakulmaa ja Thompson sähelsi reboundin suoraan Dadonovin lapaan takatolpalle eikä Marchessault ehtinyt palaamaan ajoissa omiin estääkseen paluulaukauksen. Vegas kuitenkin palasi kahden maalin johtoon niin ikään vastaiskusta, kun Pietrangelo huitoi Harleyn vajaan selustanoston takaisin keskialueelle kohti Stonea, joka otti kiekon ilmasta alas ja käytti sen ketjutovereillaan. Lopuksi tämä oli hereillä oman laukauksensa irtokiekossa ja siirsi Harleyn blokkaaman kiekon toisella yrittämällä Oettingerin taakse. Murheellinen avauserä siis yhä nuorelle kanadalaispakille. Eichel ja hyvän poikittaissyötön tarjonnut Barbashev saivat syöttöpisteet. Kummankaan tiimin hyökkäysvarmuus ei vakuuttanut, joten kaksi maalia keskialueen käännöistä oli luonnollinen lopputulema.

Kuten viimeksi Dallasissa, toisessa erässä VGK oli vähän alakynnessä eikä luonut juuri mitään ylöspäin ensimmäisiin 15 minuuttiin. Toisaalta viisikkopuolustaminen omissa oli edelleen melko tiivistä sallien isännille ulkokehäsyöttelyn, joten vedot kohti maalia pelin puolivälissä olivat siksi vain 12-10. Dallasin parantunut puolustusvalmius esti kuitenkin Vegasia viemästä vastaiskuaihioitaan pohjaan saakka ja seurauksena oli siirtokiekkoja hyökkäyssiniseltä päätyyn, joissa kotijoukkueen pakit olivat ensimmäisinä. Yhden maalin viisi minuuttia ennen taukoa vieraat kuitenkin iskivät. Roy dumppasi kiekon syvään ja Dallasin alakerta siirsi kyllä erän teeman mukaisesti kiekon paineen alta laiturille, mutta Bennin syöttöyritys keskialueelle katkesi vaihdosta tulleen Stonen kehoon siniviivan päällä. Kapteeni syötti nopeasti kohti maalia ja Royn tarkka rannelaukaus upposi etuyläkulmaan.

Päätöserän alussa peli oli ohi, kun kolmosketju onnistui puolestaan keskialueen käännöstä Dallasin hukattua kiekon aitioiden edessä. Cotter murtautui sisään oikealta ja leikkasi tavaramerkkimäisesti keskustaan luoden oman maalipaikkansa. Rannelaukaus meni vasemmalta ohi, mutta Karlssonin nopea kääntö maalin takaa löysi maalin edestä Dorofeyevin ja tämä lapioi kiekon tyhjiin paluumatsissaan. Kymmenisen minuuttia ennen loppua sama ketju osui uudelleen, kun Karlsson siirsi painopisteen kuljetuksellaan Dallasin päätyyn ja jatkokarvaus esti purun. McNabb piti siniviivan kiinni ja löysi stonemaisesti maalille unohdetun Cotterin, joka veivasi nopeilla käsillä kiekon lusikkapuolelta etukulmasta sisään. Osuma päätti 17 pelin kuivan kauden. Kyseessä oli seurahistorian neljäs kerta, kun ritarit tekivät kuusi maalia perättäisissä peleissä. Viime kerrasta oli aikaa jo reilut neljä vuotta (maaliskuu -19).

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1733623805791056210?t=pG-OmDtwsTd12BqzgVadsQ&s=19

Linkki: https://twitter.com/VGK_PR/status/1733629202786619496?t=0unx8OVGv9tuRIiJxZYAsg&s=19

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1733631972780462166?t=D5vLb0cGVm191h7OlFsW2w&s=19

Identiteettiketju jatkoi siitä, mihin se jäi St. Louisissa. Maalien lisäksi heti avausvaihdossa Roy siirsi kiekon suorahyökkäyksestä selustaan, laiturit menivät perään rouhimaan ja petasivat maalin takaa paikan luukulle Roylle, jonka veto kuitenkin epäonnistui raa'asti. 18. minuutilla puolestaan Kolesar syötti kulmasta keskustaan Carrierille, joka oli H3:na vuorostaan, mutta Hakanpää ehti tarpeeksi lähelle blokatakseen laukauksen. Kakkoserässä Carrier pääsi kerran kokeilemaan vanhanaikaista ja hakemaan syöttöä päädystä keskustan mailaviidakkoon Roylle tuloksetta. Roy sai silti katki lopulta 12 pelin maalittoman jaksonsa ja tehojen lisäksi hänen rytmityksensä keskialueella oli rauhallista eikä hän hukannut kiekkoja. Hänen hyökkäysvarmuutensa oli siis ensiluokkaista.

Eichel venytti pisteputkensa kuuteen matsiin avauserän kakkossyötön myötä. Hän oli jo hetki ennen sitä saada syöttöpisteen alivoimalla, kun Pietrangelon blokista seurasi 2v1-vastaisku. Eichel antoi lätyn Karlssonille, mutta tämän kurotuslaukaus vasemmasta laidasta meni ohi maalin. Syöttö meni siis vähän liian eteen. 25. minuutilla Eichel puolestaan mailapuolusti vahvasti omalla sinisellä ja käänsi pystyyn syötön Howdenille, jonka punnerrus maalille ei kuitenkaan tuottanut kunnollista maalipaikkaa. Kakkoserän lopussa ylivoimalla Eichel jaksoi vielä polkea omiin pelastamaan Barbashevin löysän poikittaissyötön aiheuttaman 2v1-hyökkäyksen eikä Seguinin syöttö takatolpalle onnistunut Eichelin takapaineen ansiosta.

Kolmosketjulta nähtiin ehkä avauserän paras yksittäinen myskäyshetki Dallasin alueella 17. minuutilla. Rouhinta syvyydessä tuotti vetopaikan painottomalle puolelle Korczakille, mutta tämä haki vielä Karlssonin lapaa b-pisteiden välistä jäänuoliaissyötöllä tuloksetta. Cotter pyöri pari kertaa sähäkästi hyökkäysalueen kulmissa irroten kyllä vartioijastaan, muttei saanut emsimmäisiin 40 minuuttiin mitään konkreettista aikaan ja pudotussyötötkin viivaan olivat vähän sinne päin annettuja välillä. Toisella erätauolla Cotterin isä kuitenkin kertoi vitsin ja poika vastasi huutoon 1+1 tehoin kolmoserässä. Se ei voinut olla sattumaa. Olin ennen sitä luonnostelemassa jo ehdotusta siitä, että alammeko pian @Amerikanihme kutsumaan Cotteria Vegasin Kaapo Kakoksi? Kun tarkemmin miettii, aika paljon samaa heidän asemassaan ja pelaajaprofiileissa on. Molempien jääaika per ilta on 12-13 minuuttia keskimäärin, erikoistilanneaikaa tulee korkeintaan kakkosylivoimassa ja kärkiketjuissa he ovat olleet tehottomia täytemiehiä. Päätöserän 1-5 maalin alustus oli kuitenkin osoitus Cotterin kyvystä luoda tyhjästä itselleen maalipaikka, mutta noita väläyksiä näkisi useamminkin kuin kerran 4-5 pelissä. Karlsson oli puolestaan rutiinimaisen hyvä puolustusalueen puolustuspelissä, mutta plussaan asti muutama oikea-aikainen ja aggressiivinen riisto laidan lähellä ei olisi riittänyt ilman nerokasta syöttöä Dorofeyevin maaliin.

Linkki: https://twitter.com/SinBinVegas/status/1733611901459087464?t=isMX_a3R6WvPa9f3PMjd3g&s=19

Whitecloud tuplasi kauden pistesaldonsa saaden plussan siitä hyvästä pakistosta. Millään pakkiparilla ei suuremmin ollut hätää omissa ja maalinedustan siivoaminen hoitui jämäkästi. Maalissa Logan selvisi vähällä viisikon oltua edessä tiivis. Thompsonia ei varsinkaan avauserässä juuri testattu. Neljännellä minuutilla hän otti reaktiotorjunnan Pavelskin ohjattua slotista Robertsonin viivakudin logoon. Pitkien kiekkojen myötä kolmosketjun vaihto venyi yli kahteen minuuttiin, mutta he kestivät sen tarkasti keskustaa puolustaen. Kertaalleen Seguin puolestaan ui keskustaan Vegasin sentterin jättämään tilaan, mutta yhden kosketuksen kuti osui panssariin. 28. minuutilla LT puolestaan torjui kilvellään Steelin vedon keskikaistalta vastaiskun päätteeksi. Pelin jälkimmäiseltä puoliskolta ei mitään erityistä jäänyt mieleen, kun matsi oli nopeasti ohi päätöserän alussa.

Mainittakoot lopuksi se, että Catafordin kausi on alkanut erinomaisesti:

Linkki: https://twitter.com/NHLJackManning/status/1733503447205617886?t=wIB-Z-cxhqFHlalITwEPeg&s=19