Vegas Golden Knights 2021–2022

[Amerikanihme]

No niin, positiiviselle puolelle meni tämä peli ja voitto tuli. Tuollaista pelaamista jo sietää katsella. Lehner pelasi edelleen hyvin, ja muillakin riitti yritystä suurimman osan aikaa.

Miromanovista pidän edelleen, ei haittaisi, vaikka nousisi vakiokokoonpanoon vaikka jonkun McNabbin ohi. Pietrangelolla puolestaan menee vähän ruiskimiseksi tuo peli, varsinkin hyökkäyspäässä. Ja täytyy kai antaa tunnustusta Ruaaallekin siitä, että meni Kolesarin telojaa heti ojentamaan. Aika arpomista oli tuo jäähyjen määrääminen tuosta tilanteesta, mutta OK.

Ylivoima on vieläkin tehotonta, mutta ainakin jotain painostusta nyt nähtiin ylivoimallakin. Ja yllätys yllätys saatiin kiekko tyhjään maaliin, vaikka vaikealta se näytti kahden miehen häärätessä tyhjän maalin edessä. Mutta meni sisään kuitenkin. Ja misfitit eli @Salming:in ykkösketju pelasi hyvin, vaikka tosiaan Smith edelleen hukkaa tilanteita liikaa.

 

[Salming]

6/82 Avalanche vs. Golden Knights

Kokoonpano oli sama kuin viime pelissä, mutta ketjuja oli muokattu. Carrier ja Krebs pelasivat Stephensonin laidoilla, Dadonov ja Kolesar kolmosessa Royn kanssa sekä Howden ja Janmark Leschyshynin vierellä. Edellinen neljän pelin tappioputki oli tammikuussa 2020 ennen Gallantin potkuja ja kun kertaakaan seurahistoriassa VGK ei ollut hävinnyt viidesti putkeen, panoksena oli pitää tuo tilasto voimassa.

Arvosanataulukko
++
+ Lehner, McNabb, Miromanov, Smith, Roy, Stephenson, Dadonov
+/- Krebs, Carrier, Kolesar, Howden, Leschyshyn, Janmark, Pietrangelo, Theodore, Hague, Coghlan, Karlsson, Marchessault
-
--

Avausmaali nähtiin toisella minuutilla. Miromanov nousi hyökkäysalueelle oikeaa laitaa pitkin, syötti kiekon eteenpäin Carrierielle, sai jätön takaisin ja ampui päin Kuemperia. Irtokiekon haki kulmasta Stephenson, joka syötti viivaan, McNabb ampui maalille ja Chandler ehti itse reboundiin maalin kulmalle nostamaan kiekon verkkoon. Kakkossyötön saanut Miromanov merkkautti samalla NHL-uransa ensimmäisen tehopisteen heti toisessa ottelussaan. Hague otti avauserään pari jäähyä, joista jälkimmäinen tuli siitä, kun hän joutui estämään maalille vauhdilla ajanutta MacKinnonia liikaa. Jäähyn aikana maalinteosta vastasi Vegas, kun Smith katkoi Compherin syötön siniviivaan kohti Makaria ja polki karkuun. Hän suojasi kehollaan upeasti kiekkoa ja runttasi sen lopulta rystyltä sisään maalin eteen parkkeerattuaan. Alun perin maali merkittiin Karlssonille, joka tuli vanavedessä maalille, mutta se vaihdettiin takaisin Smithille. Avalanche kavensi tasavajaalla toisen erän päätösminuutilla. Tasavajaalle joukkueet joutuivat, kun J. Johnson taklasi Kolesaria aitioiden edessä ja Roy pudotti hanskat häntä puolustaakseen. Tasavajaalla sitten Makarin laukaus siniviivasta painui Lehnerin läpi eikä Karlssonkaan onnistunut vetoa blokkaamaan. Päätöserän lopussa Stephenson vapautti Dadonovin ja Kolesarin iskemään lopullisen niitin tyhjiin 2v0-hyökkäyksestä.

Plussat menevät seitsemälle pelaajalle. Lehner oli tosiaan maalissa varmaotteinen ja otti kasan mainiota torjuntoja. Toisen erän alussa hän nollasi Rannan, kun Hague ja Marchessault sekoilivat maalin takana ja O'Connor pääsi tarjoilemaan syötön maalille. Hetken päästä Rantanen petasi rystylätyllä paikan painottomalle puolelle E. Johnsonille, joka nousi viivasta esiin, mutta Lehner torjui etukulmakudin. Onneakin oli ajoittain matkassa, kun Burakovsky kiskaisi slotista ylärimaan kertaalleen. Päätöserästä jäivät mieleen Byramin nousun nollaus hyvällä lähitorjunnalla ja laidoista lähteneiden laukausten varma torjuminen kulmiin.

McNabb-Miromanov kaksikko erottui alakerrasta. Tietysti he värkkäsivät avausmaalin, mutta McNabb oli kiekottomana myös vakaa eikä sortunut harhasyöttöihin. Kertaalleen hän myös kolasi Kadrin tylysti jään pintaan keskialueella. Taklauksia oli viisi ja blokkeja neljä, joten voi sanoa, että McNabb oli ytimessä pelaten parasta jääkiekkoaan. Rinnalla Miromanov niin ikään luisteli muutamaan otteeseen vaivatta ohi karvauksen ja siirsi kiekkoa laitaa pitkin eteenpäin. Lisäksi hän sai Theodoren parina AV-aikaa vajaat pari minuuttia. Luulen, että syynä oli se, että alakerran jääkuormaa haluttiin tasata kokemattomimpien pelaajien kesken. Koska Coghlan pelasi ylivoimaa, hän ei saanut alivoimalla jääaikaa ja koska Hague pelasi ykkösparissa Pietrangelon parina useampia tasakenttävaihtoja, Miromanovillekin haluttiin saada minuutteja hitusen ja harjoituskaudellahan Hague-Coghlan kaksikko oli ongelmissa alivoimalla, joten varmaan nuokin muistot vaikuttivat siihen, että Martinezin ja Whitecloudin poissaollessa Theodore-Miromanov oli toinen AV-pari McNabbin ja Pietrangelon takana. Hyökkääjistä eniten AV-aikaa saivat Stephenson, Karlsson, Smith, Carrier ja Janmark. Kolesar pelasi Royn kanssa 29 sekuntia eli yhden AV-vaihdon myös. Carrier ja Janmark tosiaan pelasivat puoliksi Stephensonin kanssa. Ylivoimaketjut puolestaan olivat Pietrangelo-Coghlan-Krebs-Dadonov-Roy ja Theodore-Karlsson-Stephenson-Marchessault-Smith. Kolesar oli pudonnut Royn tilalta pois kakkosylivoimasta.

Yläkerrasta Smith saa tietysti plussan härkämäisestä osumastaan. Lisäksi hänellä oli muitakin paikkoja. Esimerkiksi toisessa erässä ensin päätykimmokkeesta hän pääsi kokeilemaan maalin edestä Kuemperin ohitusta ja myöhemmin vanhanaikainenkaan ei uponnut, vaan patjat olivat tiellä molemmilla kerroilla. Iltapuhde oli kuitenkin energinen. Ykkösketju ei ollut muutoin ihan parhaimmillaan ylöspäin, vaan pidin eniten keskiketjujen pelaamisesta, joten sieltä plussalle yltävät Roy, Stephenson ja Dadonov. Stephenson ihastutti rauhallisuudellaan kiekollisena. Hän malttoi pysyä pelivälineessä kiinni pitkiäkin aikoja ja etsiä hyvää syöttöpaikkaa. Hän otti hyvin iskuja vastaan selkäänsä pysyen tasapainossa kiekkoa menettämättä. Lisäksi hän teki maalin ja avauserässä alusti Krebsille tekopaikan 2v1-hyökkäyksestä, mutta tämä ei onnistunut tekemään vieläkään ensimmäistä maaliaan, vaan ampui vasemmalta puolelta logoon. Tuon paikan jälkeen niin ikään plussan saava Dadonov alusti Janmarkille paikan, mutta tälle ei maistunut. Dadonov keräsi Stephensonin tapaan tehopisteen tyhjiin tehtyyn osumaan, mutta hänen ollessaan jäällä muutoinkin hyviä asioita tapahtui Coloradon päädyssä ja henkilökohtainen maaliodottama oli päälle yhden, joka oli eniten kenttäpelaajista. Mitä tulee Royhin, Stephensonin tapaan pidin hänen kyvystään pysyä kiekossa hyökkäysalueella kulmissa ja laitojen lähellä, josta napsahtaa plussa. Lisäksi hänen ketjunsa oli yksi illan onnistujista ylipäätään.

Epäonnistujia ei ollut. Puolustuksessa Hague paikkasi pari jäähyään pelastamalla päätöserässä varmahkon maalin, kun Landeskog haki vanhanaikaista ja Lehner oli ulkona maaliltaan. Coghlanista jäi mieleen yksi MacDermidia päin ammuttu paluukiekko ylivoimalla vasemmasta siivestä Pietrangelon ammuttua ensin patjaan. Tuon lähempänä YV-osumaa Vegas ei ollut, vaan hukkasi muun muassa päätöserän alussa kolmiminuuttisen ylivoiman, joten peräkkäisiä ylivoimia oli jo 32 ilman osumaa viime kauden lopusta alkaen. Se ei haitannut, koska viisikkopuolustus toimi ja islesmaisesti päätöserässä eritoten Vegas tukki hyvin keskustan pakottaen Coloradon ampumaan laidoilta ja viivasta. Toisessakin erässä ensimmäisten 13 minuutin aikana maalipaikat olivat vain 4-1 pelin ollessa kovin tarkkaa.

Krebs pelasi uransa isoimmat minuutit 15:49 ja avauserässä oli tosiaan se yksi hyvä maalipaikka Stephensonin tarjoilusta 2v1-hyökkäyksessä. Ylivoimalla hän ei kakkosviisikossa päässyt loistamaan, vaan Pietrangelo ja Coghlan olivat enemmän esillä ja päätöserän alussa kuvion kuntoon saaminen oli ylivoimaisen vaikeata. Vastineena nelosketjun jääaika jäi pieneksi, kun Howden ja Janmark pelasivat vain seitsemän minuuttia ja Leschyshyn 8:58. Karlssonin ketju uurasti kokonaisuudessaan yli 21 minuuttia ja Stephenson minuutin vähemmän.

7/82 Dallas vs. Vegas

Janmark oli pudonnut pois vamman takia, joten Miromanov oli nelosketjun oikeassa laidassa. Martinez sentään palasi parin pelin huilin jälkeen alakertaan ottaen paikan Theodoren vierestä, kun Hague jatkoi ykkösparissa ja Coghlan siirtyi McNabbin pariksi. Maalissa Brossoit sai ensimmäisen starttinsa Vegas-nutussa.

Arvosanataulukko
++ Brossoit
+ Theodore, Marchessault, Stephenson, Dadonov, Roy
+/- Pietrangelo, Martinez, Coghlan, McNabb, Hague, Karlsson, Smith, Carrier, Krebs, Kolesar, Leschyshyn, Miromanov
- Howden
--

Avausmaali nähtiin edeltävän pelin tapaan jo alussa, kun ajassa 2:20 Dallas meni edelle. Brossoit törkkäsi torjunnasta kiekon kulmaan, jossa McNabb menetti sen. Hän paikkasi sen hetkeksi voittaen päätypainissa Seguinin, mutta purku pysähtyi Kivirantaan, joka toimitti kiekon viivaan Heiskaselle. Tämä ampui maalille ja kiekko ohjautui Glendeningistä Coghlanin luistimeen ja siitä maaliin ohi voimattoman Brossoitin. Vegas tasoitti seuraavalla minuutilla, kun Heiskasen ristipistoavaus katkesi Theodoreen siniviivalla. Tämä otti pari potkua eteenpäin ja ampui ranteella kiekon Khudobinin läpi Lindellin ja Smithin häiritessä maalin edessä. Toisessa erässä Dallas meni takaisin edelle, kun nelosvitja oli mankelissa omissa. Howden oli ongelmien keskipisteenä, kun kertaalleen hän ei pystynyt jatkamaan kiekkoa hankalasta asennosta ulos alueelta ja sitten oli myöhässä blokkaamassa Hakanpään viivatoimitusta, jonka Radulov ohjasi Brossoitin edestä sisään. Vegasin tasoitus syntyi ilman maalivahtia minuutti ennen loppua. Stephenson kaivoi kulmasta kiekon viivaan Theodorelle, joka hetken harkinnan jälkeen petasi Marchessaultille one-timerpaikan vasempaan laitaan ja tämä tinttasi kauniin lyöntilaukauksen yläkulmaan Heiskasen oltua myöhässä blokkaamassa. Juuri tuollaisten kutien takia haluan, että Marchessault pelaisi ylivoimalla vasemmalla eikä neliön keskellä, koska tuolta paikalta hän osaa viimeistellä niin ranteella kuin lämärillä. Voittomaalin jatkoajalla iski Dadonov maalin edestä takakulmaan Royn riistettyä päädyssä kiekon Klingbergiltä. Laukaukset kohti maalia olivat 34-21, joten ryöstö oli valmis. Viime kaudella Vegas voitti kaikki yhdeksän pelaamaansa 3v3-jatkoaikaa ja tuo satumainen tilasto sai nyt jatkoa tämän kauden ensimmäisellä jatkoajalla. Toinen kiinnostava tilasto on se, että viimeisestä 13 peräkkäisten päivien jälkimmäisestä vieraspelistä Vegas on voittanut 12, joten vieraskiertueilla joukkueelle ei ole ollut ongelma pelata peräkkäisinä päivinä, vaan voittoja on napsunut hurjalla tahdilla.

Brossoit saa harvinaisen tuplaplussan, koska hänen esityksensä Dallasissa muistutti paljon Fleurya, joka niin ikään ensimmäisessä kokonaisessa runkosarjapelissään pystytti maalivahtiklinikan samassa hallissa, kun Golden Knights voitti seurahistoriansa ensimmäisen runkosarjapelin maalein 1-2 Nealin osumilla ja Fleuryn torjunnoilla. Brossoitin torjuntamäärä ei hiponut neljääkymmentä kuten Fleurylla tuolloin, mutta 32 torjuntaa ja torjuntaprosentti 94,1% riittävät kahteen plussaan, koska huippupelastuksia oli useita. Heti avausmaalin jälkeen hän nollasi Hintzin avopaikan maalin edestä. 11. minuutilla Lindell puolestaan sai nousta rauhassa painottomalta puolelta, kun Vegas loi lukumääräisen ylivoiman toisen laidan puolelle onnistumatta purkamaan kiekkoa, mutta Brossoit pelasti vieraiden nahan vastaantulollaan. Hän potki myös kahdesti vastaan, kun hetkeä aiemmin Heiskanen pääsi kahdesti ampumaan slotista estelyittä nousujensa päätteeksi ja pakotti Miron ampumaan ohi maalin, kun maalin kulmat olivat niin peitossa. Toisessa erässä hän torjui Faksan pari laukausta maalin edustalta putkeen. Päätöserästä jäi mieleen ensin Radulovin läpiajon torjuminen. Päätöskympillä hän oli hyvin mukana Suterin poikkisyötössä Rafflille ja tämän ohjaus menikin ohi maalin, kun hän haki ohjausta etualakulmaan, jossa oli hitusen tilaa. Illan paras torjunta tuli kuitenkin puoli minuuttia ennen loppua 2-2 tasoituksen jälkeen, kun Martinez-McNabb kaksikon purku jäi vajaaksi ja Seguin jäi maalinedustalle vapaaksi. Tämä pudotti takaviistoon Glendeningille, jolla oli puolityhjä maali edessään, mutta jostain Brossoit venytti vielä patjan eteen. Uskomaton torjunta, joka kruunasi todella vahvan "debyytin".

Vegas hävisi avauserässä vedot 15-5 ja toisenkin erän avauskympillä se laukoi vain kerran kohti maalia, joten Brossoitin ottelun alkupuolella tekemät torjunnat olivat merkittäviä, että voittosauma säilyi toiselle puolikkaalle. Vieraiden hyökkäyspelaaminen oli olematonta ja päätydumppaukset Dallasin alakerta noukki ensimmäisenä. Ainoa hyvä asia oli karvauspelaaminen, joka tuotti kolmekin kiekonriistoa hyökkäysalueella ja yksi niistä johti tosiaan 1-1 tasoitukseen. Pietrangelo ja Stephenson vastasivat muista katkoista Dallasin avatessa alhaalta peliä paineistettuna:

Linkki: https://twitter.com/i/status/1453557974719504384

Theodore keräsi 1+1 tehot ansaiten plussan. Peli soljui erinomaisesti Martinezin vierellä ja hän näytti ensi kerran tällä kaudella pelaavan lähellä parasta tasoaan. Tasoitusmaalissa hän haistoi mainiosti Heiskasen avauksen ja viimeisteli Khudobinin avustuksella kauden toisen osumansa. Liikkuminen oli toistaiseksi kauden sulavinta. Siitä oli hyvä osoitus päätöserän lopun soolonousu jäällä tanssien vetopaikkaan maalin eteen saakka. Marchessault oli puolestaan ottelun toisen puolikkaan ehkä Vegasin paras hyökkääjä. Hän herätti taistelutahtoa raatamisellaan ja taklauspelaamisellaan. Toisen erän lopussa laukaus laidasta meni hieman ohi takakulman, mutta ilman maalivahtia one-timer jysähti yläkulmaan. Toisessa erässä ykkösketjun laituriparilla oli myös puolittainen 2v1-vastaisku, mutta raskailla jaloilla he eivät jaksaneet luistella ja Heiskanen luisteli isolta takamatkalta kevyesti Joonatanin kiinni napaten tältä kiekon.

Stephenson jatkoi siitä, mihin Coloradossa jäi. Hän oli alustamassa tasoitusta päätyrouhinnalla, mutta oli jälleen hyvä rytmittämään peliä, pysymään kiekossa ja ottamaan taklauksia vastaan tasapainon säilyttäen. Pari kertaa hän ehkä vähän liikaakin malttoi ja aikaili, mutta alkukausi on ollut onnistunut ilman Stonea ja Paciorettyakin. Päätöserän puolivälissä hänen ketjunsa loi pitkänkin kulmarallin, jonka aikana maali roikkui ilmassa. Omissa hän nukahti toisessa erässä puoliksi kertaalleen Haguen kanssa, kun kumpikaan ei merkannut keskeltä Hintziä, joka kilautti maalirautaan. Plussaa saavat myös voittomaalin värkännyt kaksikko Dadonov ja Roy. Dadonov on viime peleissä noussut hyvin esiin ja nyt tuli palkinto siitä. Jääaikaa kertyi yli 21 minuuttia ja jonkinlaista kemiaa Stephensonin kanssa on esimerkiksi syntymässä, mikä on hyvä asia, kun pelaajia on niin paljon poissa. Roy ansaitsee plussan pelkästään voittomaalin alustuksesta. Hänkin pelasi 17:53, mutta tietysti kun Carrier blokkasi toisessa erässä polvellaan Gurianovin laukauksen ja talutettiin koppiin, muiden hyökkääjien kuorma kasvoi luonnollisesti.

Mitä tulee muihin pelaajiin, alakerrassa Martinez liikutti rauhallisesti kiekkoa omille oman maalin takana monesti paineen alla jääden positiivisesti mieleen sikäli, mutta plussaan nuo yksinkertaiset onnistuneet siirtokiekot eivät riittäneet. Pietrangelo ei vieläkään saanut kauden avauspistettään, vaikka esimerkiksi 17. minuutilla hän käveli viivasta slottiin avopaikkaan, mutta ampui päätypleksiin kuten liian monesti tällä kaudella. Jääaikaa tuli lähes 28 minuuttia tässäkin pelissä, joten tuo tehottomuus on kummastuttavaa, koska silmätestin hän läpäisee joka ilta. Avaukset napsuvat lapaan, hyökkäysalueella hän hakeutuu hyvin pelattavaksi, saa toimitettua kiekkoja maalille ja oman alueen pysäytyksillään käynnistää puolittaisia vastaiskuja. Ylivoimallakaan vedot viivasta eivät toisessa erässä tuoneet tulosta, vaan menivät päin veskaria tai sitten luistinblokkiin. Kertaalleen hän levitti hyvin vasempaan siipeen Coghlanille, joka tulitti painavan one-timerin ohi takakulman. Coghlanin rannetoimituksesta viivasta maalille syntyi puolestaan ottelun puolivälin jälkeen Kolesarille maalipaikka, kun tämä riisti Radulovilta pelivälineen maalin edessä, mutta rystylaukaus oli kovin ponneton sen jälkeen. McNabb vuoti hitusen avausmaalissa, muttei nyt kuitenkaan ihan miinuksen arvoisesti, kun muutoin hän oli minusta kohtalainen Coghlanin vierellä. Coghlanista pitää sanoa vielä se, että päätöserässä hän piti yhdessä vaihdossa 2-3 kertaa putkeen hyvin viivan kiinni, kun Krebs ja Kolesar väänsivät päädyssä sitkeästi Dallasin viisikkoa vastaan eivätkä päästäneet heitä vaihtoon.

Päätöserässähän ketjuja sekoitettiin urakalla jatkuvasti, kun käytössä oli käytännössä kymmenen hyökkääjää Miromanovin pudottua penkin päähän (jääaikaa vain 4:30). Kolesar pelasi alkuun Marchessaultin paikalla ykkösketjussa ja Joonatan Stephensonin ja Dadonovin kanssa. Krebs-Roy-Leschyshyn oli puolestaan yksi koostumus, mutta myöhemmin Howden pelasi muun muassa Royn ja Krebsin kanssa jonkun hajavaihdon ja Marchessaultikin palasi ykköseen ajoittain, joten mitään selkeitä koostumuksia ei ollut, vaan kymmenen hyökkääjän rotaatio pyöri. Ykkösketjun muilla jäsenillä Karlssonilla ja Smithilla oli periaatteessa hyvää yrittämistä, mutta eivät he nousseet niin esiin kuin plussan saanut Marchessault. Smith pääsi kertaalleen päätöserässä ampumaan vastakiekkoon b-pisteiden välistä, mutta ampui yli hieman. Hän kyllä oli ihan kivasti pelin sisässä monesti ja luisteli vauhdikkaasti päätydumppausten perään, muttei vain saanut kulmapeleissä mitään mullistavaa aikaan. Krebs puolestaan pelasi 14:39, jotka olivat hänen uransa isoimmat minuutit tasakentin, koska ylivoimalta hän putosi pois Martinezin palattua kokoonpanoon. Martinez ei kuitenkaan pelannut Pietrangelon ylivoimassa, vaan otti ykkösylivoimasta Stephensonin paikan oikeasta siivestä ja Chandler siirtyi Krebsin paikalle kakkosylivoimaan ampujan paikalle.

Ainoan miinuksen annan Howdenille, joka Dallasin toista maalia ennen epäonnistui kahdesti pienissä yksityiskohdissa saman vaihdon aikana eikä muutoinkaan vakuuttanut, vaan kamppaili vaisusti ja oli pelin ulkopuolella kiekollisena. Luistelukin oli jotenkin raskaannäköistä. Jääaika jäi ansaitusti alle kymmeneen minuuttiin ja hän oli päätöserässäkin se hyökkääjä, joka sai vain hajavaihtoja ylimääräisenä kymmenentenä pelaajana, kun Carrierin jääaika jäi 6:41:een loukkaantumisen takia, joka toivottavasti ei olisi vakava. Kahdella viime kaudella Carrier on pysynyt hyvin kasassa missaten yhteensä vain 15 runkosarjapeliä, kun ensimmäisillä Vegas-kausilla hän pelasi yhteensä vain vähän päälle 80 ottelua.

 

[Salming]

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1453779467499806751?t=s6btIC3UHz529scKfYkNew&s=19

Ai että, vamos! Tulipa hyvä mieli, kun Twitter-syötteeseen pamahti yhtäkkiä silmien eteen tieto siitä, että Zach Whitecloud on kultainen ritari seuraavat kuusi kauttakin, joten viime kaudella tilatulle retropaidalle hänen nimellään on jatkossakin käyttöä.

Jatkosopimus on erittäin ansaittu pelaajalle, joka seurahistoriassa ensimmäisenä AHL-puurtamisen kautta sementoi pelipaikkansa lopulta Golden Knightsissa, kun Gallantin potkujen jälkeen DeBoer nosti hänet pelaavaan kokoonpanoon antaen vastuuta 16 runkosarjapelissä helmi-maaliskuussa 2020 ennen lopullista läpimurtoa kuplapudotuspeleissä, joissa hän pelasi jo ykkösalivoimaa McNabbin kanssa. Whitecloudin vanavedessä myös Hague on ottanut paikkansa edustusjoukkueesta ja kaipa Kolesarinkin voi hiljalleen laskea samaan kategoriaan. AHL-grindauksella viittaan vähintään yhteen kokonaiseen kauteen farmissa (Wolves/Silver Knights).

Kuuden vuoden sopimus jatkaa trendiä, jossa Golden Knights on hyvissä ajoin lukinnut nuoria pelaajia organisaatioonsa parhaiksi pelivuosiksi (Theodore, Tuch, Carrier) ja onhan kokeneemmillekin pelaajille annettu pitkiä sopimuksia (Stone, Pietrangelo, Karlsson, Lehner). Vuotuinen palkka 2,75 miljoonaa kuulostaa oikein joukkueystävälliseltä, koska Whitecloud tulee olemaan merkittävä AV-puolustaja jatkossakin (varsinkin, jos vapaaksi agentiksi tuleva McNabb ei jatka seurassa) ja hän pystyy myös tarjoamaan kohtalaista kiekollista taustatukea. Kaksi tehtyä runkosarjamaalia on alakanttiin silmätestiin nähden ja varianssi näyttänee vielä positiivisemman puolensa. McNabbhan sai lähes vastaavan arvoisen (2,5M) neljän vuoden jatkosopimuksen avauskaudella ja häneen verrattuna Whitecloud tarjoaa kyllä hitusen enemmän uhkaa hyökkäyssuuntaan. McNabbin tavoin Whitecloudia voi peluuttaa TOP4-roolissa, jos tarve vaatii eikä hän vuoda. Tehotilastot viime vuosilta ovat komeaa katsottavaa. 72 NHL-ottelussa lukema on +15 ja 109 AHL-ottelussa se oli +30.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1453780224378765312?t=F7Jtkxn-efuyWHQDSJkyZg&s=19

 

[Amerikanihme]

Ehkä tämä postaus kuuluisi tuonne NHL-huhu -ketjuun, mutta juorut, eikun huhut, Aikkelin tulemisesta Buffalosta Vegasiin eivät ota hyytyäkseen. Whitecloudin pidempi sopimus kuulemma kuuluisi tuohon kuvioon. Theodore olisi lähtökuopissa kai ainakin. No, ei ruveta sen enempää spekuloimaan. En nyt alkuunsa ole innostunut Aikkelista, kun kaveri on ihan rikkikin, mutta ehkä Vegasin katoliset lähettäisivät hänet sitten kuitenkin johonkin katoliseen sairaalaan, niin kaveri saisi haluamansa lobotomian tai minkä leikkauksen nyt sitten tahtookin, kun Buffalossa eivät anna siihen lupaa. Sen jälkeen sitten voitaisiin katsoa, tuleeko siitä pelaamisesta mitään.

 

[Amerikanihme]

Ja voittoputki senkun jatkuu...ja täytyykö tätä Dadonovia ruveta nyt sitten ihan tosissaan diggaamaan...kolme ottelun viimeistä maalia nyt putkeen. Otteet ovat kieltämättä hänellä parantuneet. Samaa ei voi sitten valitettavasti sanoa Pietrangelosta. Ihan ihmeellisiä kiekonmenetyksiä. Onkohan kyse yliyrittämisestä, yrittää vakuuttaa olevansa palkkansa arvoinen ja se pelaaminen menee sitten tuollaiseksi yliyrittämiseksi. No, tänään sentään hänelle kauden avauspiste.

Nyt pidetäänkin sitten Vegasin osalta vähän paussia, ja kun tullaan takaisin, niin olisiko joku loukkaantumislistalta tulossa takaisin peleihin? Stone? Tai mitä me niistä, voittoja tippuu ilmankin. Viva, Las Vegas!

 

[Salming]

8/82 Vegas vs. Anaheim

Puolustus oli ennallaan Dallas-pelistä. Rondbjerg sen sijaan oli parantunut pienestä kolhusta ja otti Miromanovin paikan nelosketjun laidasta. Carrierin pelikunto ratkesi alkulämmittelyssä, mutta hän oli kunnossa, joten viime pelin blokattu laukaus ei tehnyt sen suurempaa tuhoa. Patrick ja Janmark sen sijaan olivat ylävartalovammaisina edelleen sivussa. Janmarkin pitäisi palata kokoonpanoon tulevalle Kanadan kiertueelle. Stone puolestaan oli luistellut itsekseen yksilövalmentaja Donskovin kanssa, mikä on hyvä merkki. Uusi hankinta Ben Hutton, joka teki vuoden sopimuksen 700 000 dollarilla, ei ollut kokoonpanossa.

Arvosanataulukko
++
+ Stephenson, Carrier, Marchessault, Karlsson, Smith, Hague, Martinez, Dadonov, Roy, Kolesar,
+/- Krebs, Howden, Leschyshyn, Rondbjerg, Lehner, Pietrangelo, Theodore, McNabb, Coghlan
-
--

Golden Knights pelasi ensimmäiset 25 minuuttia erinomaista jääkiekkoa, mutta sitten ote katosi mystisesti ja vaikutti siltä, että joukkue oletti parin maalin johtoaseman riittävän jo voittoon. Avauskympillä vedot olivat 15-1 ja avauserän jälkeen 21-8. Ducksilla oli yksi merkittävä maalinedusruuhkatilanne Zegrasin luomana syvyydestä, muttei muuta uhkaa, koska Vegas hallitsi kiekkoa ja vyöryi vieraiden alueelle jatkuvasti. Smith vei Vegasin johtoon ajassa 3:30. Martinez avasi pakki-pakkisyötön jälkeen pystyyn oikeaa laitaa pitkin. Karlsson jatkoi keskialueelta kiekon eteenpäin Smithille, joka pääsi läpi selustaan ja sijoitti oman laukauksensa paluukiekon alakulmaan. Hänellä oli toinenkin hyvä maalipaikka avauskympillä, kun Coghlanin viivalaukauksesta kiekko pomppi Shattenkirkin kautta takatolpalle Smithille, mutta tämä ei saanut lyötyä sitä ilmasta sisään. Stephenson puolestaan petasi vasemmasta laidasta maltilla paikan slottiin takaviistoon Krebsille, mutta Gibson ryösti hänen one-timerinsa. Myöhemmin erässä Krebsilla oli vielä parempi paikka, kun hän 2v1-hyökkäyksestä ampui itse vasemmalta puolelta rintapanssariin läheltä. Siniviivan kautta Vegas sai myös laadukkaita toimituksia maalille aikaiseksi Martinezin ja McNabbin kautta. Ehkäpä paras ketju oli silti kolmosvitja Dadonov-Roy-Kolesar, jonka ollessa jäällä vedot kohti maalia olivat 7-0. Kolesar petasi jo tutusti pari tekopaikkaa stephensonmaisella maltilla. Dadonov laukoi itse kertaalleen vasemmasta laidasta pienestä kulmasta päin Gibsonia päätypassista ja toisella kerralla alusti vuorostaan Kolesarille tekopaikan vasemmasta laidasta maalin eteen, mutta Gibson oli terävänä. Käytännössä avauserä oli yhtä päätä.

Toisen erän alussa Pietrangelo syötti maalin takaa Marchessaultille, joka pudotti vasemmasta laidasta viivaan Haguelle ja tämän lyöntilaukaus painui alakulmaan kuten Oilersia vastaan. Pietrangelo sai vihdoin kauden avauspisteensä. Puolivälissä erää ote alkoi hiljalleen kääntyä Ducksille, kun Vegas otti jalkaa pois kaasulta. Coghlan hukkasi siniviivassa kiekon ja Terry polki läpi, mutta Lehner torjui suoran laukauksen. Marchessault häiritsi myös koputtelemalla takaa päin, mutta selvisi ilman jäähyä iskuistaan. 33. minuutilla Rondbjerg punnersi kulmasta maalille, mutta rystykuti oli ponneton. Tanskalaisen uran toisesta NHL-pelistä jäi mieleen se, että omalla alueella hän oli varmaotteinen siniviivan kulmissa ja sai jatkettua rännikiekot keskialueen puolelle melko ongelmitta ja tuollaisesta suoritusvarmuudesta DeBoer pitää. Ducks kavensi lopulta ansaitusti nelisen minuuttia ennen taukoa, kun Coghlan siirsi kiekon maalin taakse kulmasta ja McNabb menetti pelivälineen siellä Milanolle. Yhtään puolustajaa ei ollut maalin edessä, joten Zegras sai rauhassa nostaa läheltä ylös Milanon tarjoilusta. Duckshan sai kiekon kertaalleen aiemminkin maaliin, mutta osuma hylättiin, koska peli oli jo poikki Kolesarin pudotettua hanskat Mansonin taklauksen jälkeen. Vegasin paras maalipaikka erässä Haguen maalin jälkeen oli Karlssonin leikkaus oikeasta laidasta slottiin, mutta rannelaukaus keskeltä meni rintapanssariin.

Päätöserässä kihautettiin viidesti. Peli näytti ratkenneelta, kun Vegas iski kahdesti kuuteen minuuttiin. Ensin Hague antoi ristipiston Marchessaultille ja tämä jatkoi sen siniviivan päältä selustaan Stephensonille, joka veivasi rystyltä kiekon sisään Gibsonin liu'uttua väärään suuntaan. Chandler puolestaan itse alusti seuraavan osuman tarjoillen vasemmasta laidasta kiekon keskelle ja Carrier sivalsi sen takakulmaan samasta paikasta, josta Krebs epäonnistui avauserässä. Maalien välissä Vegas hukkasi lisäksi 3v1-vastaiskun, kun Dadonovin lätty kohti Kolesaria oli kuraa.

Ducksin kiri alkoi päätöskympillä, mutta jo sitä ennen ylivoimalla Henrique kilautti tolppaan neliön keskeltä suoraan syötöstä. Pietrangelon reagointi maaliviivalla pelasti kavennukselta. 51. minuutilla omissa kuitenkin kolisi, kun Vegas pelasi ensin pitkän kulmarallin vieraiden alueella. Sen aikana Coghlan ampui kolmesti siniviivalta. Viimeisin yritys kilahti ylärimaan. Ducks voitti irtokiekon lähtien 2v1-vastaiskuun. Groulxin poikittaissyöttö lävisti Coghlanin ja Terry veivasi stephensonmaisesti vastaliikkeestä rystyltä kiekon verkkoon jäitä pitkin. Hetken päästä puolestaan Ducksin hyökkäysalueen hyökkäyspeli tuotti osuman, kun Lindholm laukoi viivasta ohi myöhässä olleen Carrierin. Lehner torjui eteensä ja Lundeström oli irtokiekossa maalin kulmalla Theodorea vahvempi. Tasoitus syntyi alle minuutin päästä, kun Karlsson kaapi aloitusvoiton omalla alueella, mutta Pietrangelo hukkasi kulmassa kiekon jalkoihinsa saamatta purkua aikaan. Peliväline riistettiin häneltä ja Zegras pelasi sen ristiin painottomalle puolelle Shattenkirkille, joka nousi esiin, ampui ja Henrique ohjasi läheltä ylös maalin edestä.

Jatkoajalla ei mitään huippupaikkoja ollut. Molemmat kiekottelivat varovaisesti. Isäntien paras paikka tuli, kun Roy kuljetti hyökkäysalueelle ja jätti kiekon Dadonoville keskelle, joka ampui vapaasti rintapanssariin. Pietrangelo olisi saanut kakkossyötön, jos "Daddy" olisi maalin tehnyt. Toisessa päässä Marchessault pelasti yhden 2v1-hyökkäyksen katkollaan. Rankkarikisassa Zegrasin suora rannelaukaus yllätti Lehnerin. Stephenson aloitti kuumana pelaajana isänniltä, mutta rystynosto oli vaisu. Toisessa parissa Comtois sai Lehnerin jäihin, mutta vei kiekon liian pieneen kulmaan. Marchessault haki puolestaan tutusti suoraa laukausta, mutta Gibson torjui kilvellä. Shattenkirkin Lehner pysäytti niin ikään. Odottelin, että Theodore tulisi ampumaan seuraavaksi, koska hän on ollut vakioampuja Tuchin ja Marchessaultin ohella, mutta DeBoerkin oli varmaan jo nähnyt tarpeeksi monta kertaa, kuinka Theodoren rystynosto oli scoutattu, joten ampumaan tulikin Roy, joka onnistui tasoittamaan omalla rystynostollaan maalin kattoon. Neljännessä parissa Lehner nollasi oivasti rankkarispesialisti Terryn ja Dadonov puolestaan viileästi sijoitti kiekon vasempaan alakulmaan suoralla vedolla.

Stephenson jatkoi erinomaista virettään. Hän alusti pari hyvää tekopaikkaa laitureilleen, joista Carrier osui. Lisäksi päälle tuli yksi itse tehty osuma. Carrier saa plussan tosiaan maalista ja siitä, että peli-ilme oli raikas ja kulmissa hän suojasi hyvin kiekkoa liikkeellään. Kauden paras peli häneltä melkeinpä. Ykkösketju värkkäsi ensimmäiset kaksi maalia saaden siitä hyvästä plussaa ja Marchessault oli toki mukana kolmannessakin osumassa. Karlsson on usein osunut Ducksia vastaan, mutta ei tänään, vaikka toisessa erässä oli se yksi oikein hyvä paikka slotista. Yläkerrasta plussaa saa myös koko kolmosketju, joka tosiaan oli ottelun ensimmäisen puoliskon vähintään yhtä hyvä kuin ykkönen, mutta ei vain saanut tulosta aikaan. Rankkarikisassa onneksi sitten Roy ja Dadonov onnistuivat. Kolesarin tasapaino luistimilla on kyllä mennyt rutkasti eteenpäin pelkästään yhdessä vuodessa ja häntä on nykyisen vaikea horjuttaa. Ratkaisuihin kaipaisi hitusen lisää nopeutta ajoittain, mutta se erottaakin hänet huippupelaajista.

Alakerrasta erottuivat Martinez ja Hague. Martinez alusti avausmaalin ja pelasi melko virheettömästi. Avauserässä hän ampui myös pari kertaa laadukkaasti siniviivasta ja blokkasi 24 minuutissa neljä kiekkoa. Hague puolestaan keräsi 1+1 tehot. Hänen lyöntilaukauksensa näkisi mieluusti ylivoimallakin oikeassa siivessä Paciorettyn puuttuessa. Ykkösparissa pelaamistaan peleistä tämä oli mielestäni häneltä kaikkein ehjin suoritus ja luistelusta pitää sanoa, että oli kyllä hienoa katsoa, kun vaikkapa toisessa erässä jäähyltä vapauduttuaan hän seisovilta jaloilta pystyi siirtämään paineen vieraiden alueelle kahdesta takakarvaajasta huolimatta eikä jäänyt jalkoihin, vaan sai nopeasti kerättyä tarpeeksi vauhtia punnertaakseen eteenpäin. Pietrangelo vierellä pelasti alivoimalla yhden osuman ja alusti Haguen osuman, mutta vastapainona oli sitten hieman huonompi vaihto 4-4 tasoituksessa. Theodore oli aika harmaa ja kolmosparistakaan ei voi kummempaa kommentoitavaa. Coghlan tietysti ampui pari kertaa vaarallisesti viivasta osuen rimaan ja alustaen sen Smithin avauserän tekopaikan. McNabbille olisi voinut antaa ehkä miinuksen Zegrasin maalista, mutta vauhdilla tilanteeseen tullutta Milanoa vastaan ei ollut helppoa voittaa päätykamppailua seisovin jaloin.

3/68 Abbotsford vs. Henderson

Viikko sitten HSK pelasi kauden ensimmäiset vieraspelinsä. Hommasin itse AHLTV:n vasta tällä viikolla, joten otetaanpa kerralla vähän isompi päivitys farmiseurasta. Viitisenkymmentä euroa on sopuisa hinta 68 runkosarjaottelusta ja siitä, ettei erillisiä striimejä tarvitse metsästää.

DiLiberatore, Korczak ja Pouliot olivat tervehtyneet puolustuksen avuksi, mikä oli tärkeää, kun Miromanov oli kutsuttu ylös. Busch ja B. Thompson uusina hankintoina debytoivat yläkerrassa. Elvenes, Dugan ja Rondbjerg olivat loukkaantuneina ja Leschyshyn änärissä, joten hyökkääjiä oli vain 11.

Bärtschi - Cotter - Marushev
Dorofeyev - Jones - McCallum
Thomson - Primeau - Loewen
X - Busch - Siebenaler

Pouliot - Pachal
Diliberatore - Korczak
McCoshen - Hickey
Hammond

L. Thompson
Ferguson

YV:
Cotter
Korczak Dorofeyev Bärtschi
Pouliot

Jones
Marushev McCallum Diliberatore
Pachal

AV: Jones-Marushev-Diliberatore-Korczak, Cotter-Bärtschi-Pouliot-Pachal, Primeau-McCallum

Plussat ja miinukset
++
+ Korczak, DiLiberatore, Jones, Dorofeyev, Marushev
+/- Thompson, Pouliot, Pachal, McCoshen, Hickey, Hammond, Loewen, Primeau, Cotter, Bärtschi, McCallum, Busch, Siebenaler, B. Thomson
-
--

Avausmaalissa Bailey hämäsi syöttävänsä 2v1-hyökkäyksessä läpi Pouliotin takatolpalle, mutta ampuikin itse Thompsonin längistä kiekon sisään. Thompson odotti syöttöä, koska Bailey hämäsi katseellaan niin taitavasti kerrassaan ja siksi Logan jähmettyi seisaalleen. Vastahyökkäys syntyi, kun Bärstchin kääntö oikeasta laidasta maalille ei mennyt perille hyökkäystä tukeneelle DiLiberatorelle ja sen jälkeen viisikkotasapaino ei ollut kunnossa. Silver Knights tasoitti lähes välittömästi ajassa 14:31, kun Jones katkoi mailallaan hyökkäyssiniviivalla Canucksin hyökkäykseenlähdön. McCallum siirsi irtokiekon Dorofeyeville, joka pääsi nokikkain nopean käännön jälkeen DiPietron kanssa ohittaen tämän tarkalla laukauksella kilpialakulmaan. Päätöserän alussa HSK meni johtoon alivoimalla Jonesin ammuttua oikeasta laidasta takayläkulmaan suorasta luistelusta. Hän teki toisessa pelissä putkeen AV-osuman, mutta edellisessä pelissä se tosin syntyi tyhjiin. Canucks tasoitti 2-2:een, kun Klimovichin syöttö päädystä löysi maalin edestä Stevensin ja tämän kuti livahti kainalosta sisään. Bärtschi oli hetkellisesti sentterin paikalla eikä saanut estettyä tuota vetoa. Oli vain ajan kysymys, koska omissa kolisisi, koska niin monta vetopaikkaa HSK antoi vastustajalle b-pisteiden väliin ja kaikkia Thompson ei voinut torjua. Jatkoajalla Pouliot nousi vasemmasta laidasta maalille, muttei saanut kunnon kutia aikaan, vaan kaatui jäähän. Omiin syntyi 2v1-hyökkäys. Korczak ei saanut katki Baileyn passia takatolpalle Boweylle ja peli oli ohi. Jatkoaika oli sikäli mielenkiintoinen, että HSK pelasi sitä kahdella puolustajalla ja yhdellä hyökkääjällä kerrallaan. Hyökkääjistä luottoa saivat vain Bärtschi, Jones ja Dorofeyev TOP4-puolustajien kanssa, mutta silti 2-3 tappio oli lopputulos ensimmäisessä kohtaamisessa Abbotsfordia vastaan. Pari ensimmäistä erää HSK sinnitteli ihan hyvin, kun vedot olivat 12-9 ja 10-10, mutta päätöserässä vieraat olivat Thompsonin ja vastaiskujen varassa vetojen oltua 13-5. Kaksi ensimmäistä erää olivat tosin melko rikkonaisia ja puolet ajasta jompikumpi joukkue oli ylivoimalla vuorollaan.

Korczak, DiLiberatore, Jones, Dorofeyev ja Marushev saavat plussat. Maalissa Thompson ei ollut kaukana plussasta, mutta se ensimmäisen maalin jäätyminen oli niin ruma, että jääkööt hän neutraaliksi, vaikka hän ottikin taas tukun pelastuksia lähietäisyydeltä. DiLiberatoren kausidebyytti oli ihan OK. Hän tuki hyökkäyksiä muutamaan otteeseen syvälle saakka ja toisessa erässä hänen ampumastaan kiekosta oikeasta laidasta syntyi patjarebound, jonka Loewen olisi varmasti haudannut sisään, jollei tämän mailaa olisi nostettu viime hetkellä. Omalla alueella DiLiberatore oli kohtalainen ja muodosti Korczakin kanssa parhaan puolustajaparin. Mitä tulee Korczakiin, hän oli säkenöivä ja törkeän hyvä. Minulle tuli hänestä mieleen köyhän miehen versio Moritz Seiderista. Hän oli preesensiltään niin ylivoimainen vieraiden alakerrassa ja voisin vaikka lyödä vetoa, että ensi syksynä hän aloittaa kauden ylhäällä NHL:ssä. Hän teki useita katkoja vastustajien etupuolelta lukien syöttöjä oikea-aikaisesti. Hän suorastaan liisi sen jälkeen heittämällä monesti yli keskialueen ja dumppasi kiekon hyökkäyssiniseltä vasta päätyyn, jos syöttöpaikkaa ei löytynyt. Hyökkäysalueella hän nousi monesti oikeaa laitaa pitkin vetopaikoille. Toisessa erässä yhden nousun jälkeisestä vedosta paluukiekko oli kimmota varusteista sisään. Hyökkääjistä Jones pelasi hyvää alivoimaa, jonka kruununa oli maali päätöserässä. Dorofeyev jatkoi myös maalitehtailuaan ja Marushev pelasi jämäkästi kahteen suuntaan. Kertaalleen Maxim maalille ajettuaan kolasi DiPietron yli ja mylläkkä oli valmis. Dorofeyev puolestaan maalinsa lisäksi alusti 52. minuutilla laidasta Jonesille tekopaikan toiseen osumaan maalin eteen, mutta tämä kampattiin, joten veto ei kunnolla onnistunut.

Vaikka YV oli 0/7, siinä oli jatkuva vaaran tunne ja se on iso ero edustusjoukkueen ylivoimaan nähden. Molemmat viisikot saivat pyörityksiä aikaan. Uudemmista nimistä Busch oli aika pehmeä laitapaineissa ja jäi mieleen heikosta tasapainostaan. Vaikea nähdä hänelle nelosketjua isompaa roolia jatkossakaan. Pouliot oli alakerrassa puolestaan kuin bambi jäällä ajoittain, koska kiekko tuppasi vähän hukkua jalkoihin muutaman kerran ja ihan parhaimmillaan hän ei vielä ollut. Thomson oli puolestaan Buschia jämäkämpi ja olemukseltaan kuin Rondbjerg eli melko raamikas, muttei kiekollisena niin sulava kuin tanskalainen ahtaissa tiloissa. Bärtschilla oli illan aikana kaksi vapaata vetopaikkaa suoraluistelusta oikeasta laidasta, mutta molemmilla kerroilla hän ampui ohi takakulman. Kaikkiaan hän kirjasi neljä laukausta kohti maalia, joka oli eniten Jonesin kanssa.

4/68 Abbotsford vs. Henderson

Kokoonpano oli muutoin sama, mutta Ferguson sai pelata maalissa kauden ensimmäisen pelinsä.

Bärtschi - Cotter - Marushev
Dorofeyev - Jones - McCallum
Thompson - Primeau - Loewen
X - Busch - Siebenaler

Pouliot - Pachal
Diliberatore - Korczak
McCoshen - Hickey
Hammond

Ferguson
Thompson

Plussat ja miinukset
++
+ Korczak, Pouliot
+/- Ferguson, DiLiberatore, Pachal, McCoshen, Hickey, Hammond, Busch, Siebenaler, Loewen, Primeau, Thomson, McCallum, Jones, Dorofeyev, Bärtschi, Cotter, Marushev
-
--

Tässä pelissä tappio tuli maalein 3-0. Kyseessä oli toinen kerta seurahistoriassa, kun HSK jäi maaleitta. Silovs oli vain ohittamaton. Avausmaalissa ylivoimalla toisessa erässä Rempal pääsi ampumaan neliön keskeltä suoraan syötöstä. Ferguson torjui, mutta kakkoskiekossa maalin kulmalla McCoshen kompuroi, joten Petan sai putata tyhjiin. Toinenkin osuma syntyi ylivoimalla samassa erässä. Alivoimalla HSK sai 3v2-hyökkäyksen. Bärtschi syötti vasemmalta takaviistoon Korczakille, joka sai kävellä maalin eteen vapaasti, mutta yritys kolmesta metristä kilpistyi Silovsiin. Vastaiskusta Canucks rankoi, kun kolme pelaajaa oli kiekon yläpuolella ja vain McCoshen alapuolella. Driesin oma ratkaisu 2v1-hyökkäyksestä painui alakulmaan. Viimeisen maalin Canucks iski tyhjiin.

Korczak oli tässä pelissä vielä huikeampi hyökkäyssuuntaan kuin edellisessä. Tuon alivoimalla tulleen paikan lisäksi hän avauserän lopussa leikkasi 2v2-hyökkäyksessä oikeasta laidasta keskelle kärkimiinalla päästen ampumaan yhtä lailla vapaasti kolmesta metristä, mutta sihti oli hukassa tuollakin kertaa. Hetkeä aiemmin hän pinchasi eteenpäin viivasta tulleen McCallumin avuksi pysäyttämään hyökkäykseenlähdön. Stoppi onnistui ja McCallum siirsi kiekon viereen Dorofeyeville, joka ampui ranteella logoon vasemmalta puolelta. Avauserässä alivoimalla puolestaan Korczakin pystyavauksesta Bärtschi antoi hidastetun lätyn maalin eteen, mutta Busch ohjasi kiekon nopean vastaiskun päätteeksi Silovsin syliin. Korczak oli siis monessa mukana ja vaikka viimeistely oli karmeaa, saa hän plussan ollen mukana suuressa osassa vieraiden harvoja hyviä maalipaikkoja. Jälleen hän liiti jään pinnalla. Liuku on entistäkin taloudellisempi ja kädet todella pehmeät. Nautinnollista katsottavaa ja kuten todettua, hän on kuin Seider, mutta vain vähän heikompi painos hänestä. Toisen plussan tasapaksusta nipusta saa Pouliot, joka alusti toisen erän alussa Cotterille tekopaikan takatolpalle todella painavalla poikittaissyötöllä, mutta jotenkin Silovs ehti vielä liukua one-timerin eteen pelastaen isännät.

Ferguson oli maalissa minusta ihan jees kausidebyytissään. Ehkä se toinen maali oli hyvänä päivänä otettavissa, mutta Dries sai ampua kyllä aika läheltä. Vastapainona oli varmoja torjuntoja melko paljon. Avauserässä hän myös pelasti kilpitorjunnalla DiLiberatoren, kun tämän avaus katkesi omalla alueella ja vastustaja sai avopaikan. Pachal puolestaan pelasti alivoimalla kertaalleen isolla blokilla Fergusonin, kun tämä ei ehtinyt liikkua sivuttain ja maali oli puolityhjä, mutta Rempalin one-timer kilpistyi Pachaliin, joka kerrankin ei ollut sijoittunut liian vinoon, vaan oli vetolinjalla. Viimeisessä erässä vieraiden kiri oli olematon vetojen oltua tarkan puurtamisen jälkeen vain 4-4 kohti maalia. Busch irrotti kertaalleen taklauksellaan kiekon vastustajalta luoden itselleen vetopaikan oikeasta laidasta, mutta yritys meni yli. Hyökkääjistä ei oikein kukaan erottunut edukseen. Dorofeyev kirjasi jotenkin ihmeessä viisi vetoa kohti maalia, mutta silmätesti kertoi hänenkin olleen aika näkymätön.

5/68 Henderson vs. Bakersfield

Viveiros palasi penkin päähän tähän otteluun. Ennen kautta otetuissa henkilöstön verikokeissa oli häikkää ja tutkimusten jälkeen häneltä löydettiin syöpä. Halukkaat voivat lukea lisätietoja tästä twiittiketjusta. Hän on joukkueen mukana joulukuun puoliväliin saakka, kunnes edessä on leikkaus. Onneksi mahdollisuudet taudin kukistamiseen vaikuttavat ilmeisen hyviltä.

Nevada-päivän vuoksi aikaisin paikallista aikaa perjantaina kello 11 alkaneessa pelissä oli vastassa tosiaan Condors, joka voitti Tyynenmeren divisioonan finaalisarjan voitoin 2-1 toukokuussa, vaikka runkosarjassa HSK oli kahden pisteen verran parempi. Kotiedusta ei muutoinkaan ollut apua Condorsia vastaan viime kaudella, kun se voitti neljästi Orleans Areenalla ja kahdesti tosiaan T-Mobilella finaaleissa. Condors oli myös ainoa vastustaja, jota vastaan HSK:n saldo oli tappiollinen avauskaudella. Tässä pelissä kotijoukkueella käytössä olivat upeansiniset erikoispaidat juhlapäivän kunniaksi:

Linkki: https://twitter.com/i/status/1454144964057702404

Miromanov palasi änäristä takaisin alas ja Hayeskin oli ensi kerran kokoonpanossa tällä kaudella. Elvenes ja Quinney olivat tervehtyneet hyökkäykseen. Silti käytössä oli vain 11 hyökkääjää yhä, koska rosterissa oli seitsemän puolustajaa.

Bärtschi - Cotter - Dorofeyev
Elvenes - Quinney - Marushev
Primeau - Jones - McCallum
Loewen - X - Thomson

Pouliot - Pachal
Diliberatore - Korczak
McCoshen - Miromanov
Hayes

Thompson
Ferguson

YV:
Dorofeyev
Bärtschi Quinney Elvenes
Pouliot

Jones
Korczak McCallum Diliberatore
Miromanov

Plussat ja miinukset
++
+ Cotter, Thompson
+/- Hayes, Miromanov, McCoshen, Pachal, Korczak, DiLiberatore, Pouliot, Elvenes, Quinney, Marushev, Dorofeyev, Bärtschi, Primeau, Jones, McCallum, Loewen, Thomson
-
--

Avausmaali nähtiin seitsemännellä minuutilla onnistuneen alivoiman jälkeen. DiLiberatore tuli ulos boksista ja keskialueelta jatkoi laidasta kiekon keskelle Cotterille, joka ylitti sinisen ja ampui puolustajan jaloista kiekon ohi Rodriguen. Tuo oli ensimmäinen HSK:n veto kohti maalia pelissä ja se yllätti heti Condors-vahdin. Toiseen päähän Condors oli saanut aikaan kuusi vetoa Brobergin ja Griffithin takakolmiopyörityksen johdolla. Heti maalinsa jälkeisessä vaihdossa Cotter pääsi ampumaan identtisestä paikasta, mutta veto meni yli. Condors tasoitti ylivoimalla toisessa erässä. Se pelasi ylivoimaa syvyyden kautta paljon. Griffith syötti oikeasta siivestä päätyyn. Malone pyörähti maalin eteen runttaamaan kiekon patjoihin McCoshenin katsellessa vierestä. Paluukiekon viimeisteli verkkoon keskeltä Marody, kun Primeau ei ajoissa laskeutunut sulkemaan lapaa. Päätöserässä vieraat menivät alivoimalla johtoon 54. minuutilla. Miromanov sai ylivoimalla kaverisyötön siniviivaan eikä pystynyt paineistettuna sitä pitämään alueella, vaan Condors pääsi väliin. Seurauksena oli 2v0-hyökkäys, jonka Hamblin päätti takatolpalta Malonen syötöstä. Tasoitus syntyi kuitenkin vain 15 sekunnin päästä, kun Primeau vei kiekon hyökkäysalueelle oikeaa laitaa pitkin ja jätti kiekon Marusheville, joka ampui kaukaa laidasta maalille. Rodrigue torjui kiekon suoraan Pachalin lapaan, joka niittasi vasemmalta puolelta verkot kireäksi. Ennen tätä peliä kolmoserissä HSK:n laukaussuhde oli -38. Sama karmea trendi jatkui tässä pelissä, kun Condors vei päätöserän kudit 5-18 ja sai mankelistaan palkinnon ajassa 59:55. Pachal antoi oman alueen kulmasta harhasyötön Cracknellille, joka syötti keskeltä oikeaan laitaan ja Samorukov nousi viivasta esiin ampumaan ranteella takakulmaan voittomaalin. Pachalin olisi pitänyt vain pitää kiekko kulmassa McCoshenin siirrettyä sen sinne hänelle päädystä ja kuluttaa viimeiset sekunnit laidassa. Nyt hän maksoi oppirahoja.

Condors vei kudit lopulta murskaavasti 15-42 osoittaen laadukkuutensa, joten isäntien onnistujat olivat vähissä, kun enimmäkseen se otti vain vastaan. Cotter saa plussan hienosta laukauksestaan avausmaalissa ja muutoinkin hän oli ytimessä pelaten alivomaakin kohtalaisesti. Kolme laukausta oli eniten isänniltä. Toisen plussan saa 39 torjunnan Thompson. Ehkä viimeinen maali oli otettavissa, mutta virhe tapahtui sitä ennen jo muualla. Vastapainona esimerkiksi 10. minuutilla hän nollasi Niemeläisen avopaikan 3v2-hyökkäyksen toisesta aallosta ja viisi minuuttia myöhemmin Marody luikerteli b-pisteiden väliin ampuen ranteella Thompsonin räpylään. Päätöserässä Thompson puolestaan nollasi Safinin punnerruksen maalille, jossa hän pääsi nokikkain HSK-maalivahdin kanssa. Thompson oli tuttu tukipilari, joka tarjosi mahdollisuuden voittoon varsinkin, kun ennen voittomaalia HSK:lla oli avaimet tehdä maali Bärtschin päästyä ampumaan vapaasti oikeasta laidasta kuten pari kertaa Canucks-peleissä, mutta veto kilpistyi torsoon puoli minuuttia ennen summeria. Miromanovin ja Bärtschin lisäksi Marushev kirjautti kaksi kutia kohti maalia muiden jäädessä yhteen tai nollaan pl. Cotter.

Muut jäävät neutraaliksi. Korczakkaan ei samalla tavalla loistanut kuin viikkoa aiemmin vieraspeleissä. Miromanovkaan ei ollut niin säkenöivä kuin Eaglesia vastaan ensimmäisissä kotipeleissä. Toisessa vieraiden maalissa hänet syötettiin susille liian vaikean syötön takia. Ylivoiman lisäksi hän pelasi taas alivoimaa McCoshenin kanssa kuten kauden alussa. Kertaalleen hän nousi hyvin maalin eteen saaden avauserän lopussa syötön kulmasta Dorofeyevilta, mutta lapoja oli liikaa välissä. Quinney oli lähinnä esillä alivoimavaihtojen aikana. Elvenes puolestaan ylivoimalla oikeassa siivessä, mutta eipä hän juuri mitään saanut luotua myöskään. Molempien käyrä hierarkiassa on laskeva ja Wolves-aikojen dominanssi on poissa. Jonesin vitja rouhi pariin kertaan Condorsin alueella päädyssä, mutta loi vain joitain puolittaisia vetopaikkoja huonoista sektoreista.

Mainitaan lopuksi, että Morozov on vakiinnuttanut paikkansa SKA:n kakkosketjusta Gusevin ja Tsitsyuran välistä. Kunlunia vastaan hän kasasi 1+1 tehot ja on muutoinkin ollut hyvässä vireessä tehden maalin noin joka toisessa pelissä viime aikoina. Ohessa on Kunlun-pelin osuma. Syöttöpiste tuli aloitusvoitosta, jonka jälkeen Gusev iski ensimmäisen maalinsa paluunsa jälkeen:

Linkki: https://twitter.com/i/status/1451253491029118978

Ehkä tämä postaus kuuluisi tuonne NHL-huhu -ketjuun, mutta juorut, eikun huhut, Aikkelin tulemisesta Buffalosta Vegasiin eivät ota hyytyäkseen. Whitecloudin pidempi sopimus kuulemma kuuluisi tuohon kuvioon. Theodore olisi lähtökuopissa kai ainakin. No, ei ruveta sen enempää spekuloimaan. En nyt alkuunsa ole innostunut Aikkelista, kun kaveri on ihan rikkikin, mutta ehkä Vegasin katoliset lähettäisivät hänet sitten kuitenkin johonkin katoliseen sairaalaan, niin kaveri saisi haluamansa lobotomian tai minkä leikkauksen nyt sitten tahtookin, kun Buffalossa eivät anna siihen lupaa. Sen jälkeen sitten voitaisiin katsoa, tuleeko siitä pelaamisesta mitään.

Minusta tuolla Whitecloudin sopimuksella ei välttämättä ole mitään yhteyttä, koska muistaakseni Tuchinkin pidempi sopimus julkistettiin, kun hän oli loukkaantuneena ja ehkä tuossa oli nyt sama juttu, että Whitecloudille osoitettiin tukea organisaatiosta hoitamalla sopimusasiat kuntoon, kun aikaa kerran oli. Mitä tulee Theodoreen, hänen nimensä on tosiaan paljon ollut esillä, mutta jos kerran seura ei ollut valmis huhujen mukaan luopumaan edes Krebsistä, miksi sitten Theodoresta? En jaksa uskoa hänen siirtymiseensä mihinkään, vaan palkkojen takia liikkuisi joko Smith/Tuch ja tarvittaessa Janmark. Siihen päälle Buffalo saisi haluamiaan lupauksia (Brisson?) ja varausvuoroja. Lisäksi veikkaisin edelleen Royn olevan yksi palasista kaupassa, koska hän on RFA ja palkkavaatimus saattaisi olla liian suuri Vegasille, koska Eichelin saapuessa neljään kärkihevoseen olisi pelkästään sidottu yli 35 miljoonaa dollaria eli vajaat puolet palkkakatosta. Siksikään en toivo kaupan toteutumista, koska syvyyttäkin olisi hyvä olla. Eichelin pelikunto on yhä arvoitus, joten siksikään en jotenkin näe, että Vegas kauppaisi sokkona Theodoren kaltaista tähteä, vaan oma veikkaukseni on Smith/Tuch+Roy+Brisson+1st+1st. Jos palkkamatematiikka ei ole riittävä, sitten vielä Janmark kylkiäisiksi.

Ohessa on ohut hahmottelu, miltä Eichelin saapuessa ensi kauden kokoonpano voisi näyttää, mutta tuostakin pitäisi vielä karsia vaikkapa Dadonov treidillä jonnekin, jotta joukkue pääsisi katon alle. Hague myös pelaa itselleen mahdollisesti Whitecloudiakin arvokkaampaa sopimusta.

Pacioretty 7,0 - Eichel 10,0 - Stone 9,5
Marchessault 5,0 - Karlsson 5,9 - Tuch 4,75
Dadonov 5,0 - Stephenson 2,75 - Krebs 0,863
Carrier 1,4 - Patrick 1,2 - Kolesar 0,725

Martinez 5,25 - Pietrangelo 8,8
Theodore 5,2 - Whitecloud 2,75
Hague 2,5 - Miromanov 0,85

Lehner 5,0
Brossoit 2,325

= $86,763

 

[Salming]

6/68 HSK vs. BAK

Ketjuja oli muutettu tappion jälkeen. Venäläisveljet oli palautettu yhteen muun muassa ja DiLiberatore pelasi nelosketjun laidassa jostain syystä. Lisäksi debyytin teki Colt Conrad, joka tuli try-outille. McCallum puolestaan sai kauden mittaisen AHL-sopimuksen ennen ottelua annettuaan riittävät näytöt koeajallaan. Korjataan myös se, että hyökkäykseen täksi kaudeksi hankitun Benin sukunimi on Thomson eikä Thompson, joten häntä ei tarvitse erotella maalivahti-Thompsonista etukirjaimella.

Dorofeyev - Cotter - Marushev
Bärtschi - Quinney - McCallum
Primeau - Jones - Elvenes
Loewen - Conrad - DiLiberatore

Pouliot - Korczak
McCoshen - Miromanov
Hayes - Pachal

Thompson
Ferguson

Plussat ja miinukset
++ Loewen, DiLiberatore, Conrad
+ Dorofeyev, Quinney, Korczak, Pouliot
+/- Thompson, Elvenes, Jones, Primeau, Bärtschi, McCallum, Marushev, Cotter, Hayes, Pachal, McCoshen, Miromanov
-
--

HSK otti maukkaan revanssin kaataen Condorsin 4-2. Avausmaali syntyi ylivoimalla, kun kakkosylivoiman kolmen puolustajan takakolmio Korczak-Pouliot-DiLiberatore onnistui. Marushev kaapi ensin aloitusvoiton viivaan, Pouliot levitti oikealle, DiLiberatore halkaisi AV-neliön poikittaissyötöllään ja Korczak ampui takakulmaan vasemmasta siivestä. Condors tasoitti myös ylivoimalla, kun sen vaarallinen ykkösylivoima onnistui. Tietäen HSK:n aggressiivisen tavan puolustaa alivoimalla ja iskeä kiinni kiekollisiin pelaajiin painollisella puolella useamman pelaajan voimin, Condors kierrätti takakolmiossa kiekon vasemmalle Cracknellille, joka houkutteli Jonesia lähemmäs. Se avasi tilaa slottiin, jonne liikkui painottoman puolen siivestä Griffith. Hän sai syötön ja ampui ranteella etuyläkulmaan viiksien korkeudelta, kun Marushev ei ennättänyt kaventaa Jonesin perässä tukkimaan keskustaa, vaan keskelle jäi tyhjä tila. HSK meni 2-1 johtoon 26. minuutilla. Conrad otti hyökkäyspään aloitusvoiton, jota seurasi kulmaralli. Hän pyörähti itse kulmasta kohti päätyä ohi Brosseuan taklauksen. Päädystä hän syötti maalin eteen Lagessonin läpi suoraan Loewen lapaan ja tämä viimeisteli varmasti metrin päästä ohi Rodriguen. Erän lopussa Condors tasoitti. Primeau ampui hyökkäysalueella läheltä siniviivaa, mutta rikkoi mailansa. Condors pääsi vastaiskuun ja Primeau ei mennyt vaihtoon, vaan ilman mailaa lipui puolustamaan omalle alueelle. Lyhyen pyörityksen päätteeksi Marody ampui läheltä siniviivaa ranteella ja kun Primeaulla ei ollut mailaa, hän ei saanut estettyä laukausta mitenkään. Rannari painui lopulta maaliin ohi maskissa olleen Thompsonin, mutta päätös olla menemättä vaihtoon tai hakemaan uutta mailaa oli Primeaulta väärä. Päätöserän puolivälissä HSK iski kahdesti. Ensin DiLiberatore dumppasi oikeasta laidasta kiekon päätyyn. Rodrigue meni pysäyttämään sitä, mutta menetti kiekon Loewenin karvauksen alla. Tämä pelasi viivaan Pachalille, joka levitti oikeaan laitaan ja Conradin paikalle vaihdosta hypännyt Quinney tykitti one-timerin etuyläkulmaan. Hetken päästä Conradin hyökkäyspään aloitusvoittoa seurasi taas hyviä asioita kuten toisessa maalissa. DiLiberatore ampui heti kohti maalia. Loewen sitoi siellä pari pelaajaa irtokiekossa ja sai pienen kosketuksen kiekkoonkin, joka ajautui takaisin keskelle DiLiberatorelle ja tämä kiskaisi vastakiekkoon uransa ensimmäisen AHL-osuman. Tehopiste oli illan kolmas niin Loewenille kuin DiLiberatorelle. Conrad sai toisen syöttönsä debyytissään, joten nelosketju oli kotijoukkueen yllättävä tehovitja.

Nelosketju saa suonenvetopelistään kaksi plussaa, koska haluan erottaa heidät yhden plussan miehistä. Loewen oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan ollen erityisen vahva maalin edustalla ja sen takana. DiLiberatore hyökkääjän roolissa jäi mieleen hyvästä karvauspelaamisestaan, johon hänen luistelutaitonsa riitti mainiosti ja se vaikeutti vieraiden puolustajien avauspelaamista. Poikkisyöttö avausmaaliin oli hyvä ja samoin viimeistely viimeisessä osumassa. Conrad puolestaan oli positiivinen tuttavuus. Hän on rightin kahden suunnan sentteri, joka oli todella vahva aloituksissa ja muistutti ominaisuuksiltaan köyhän miehen versiota Nicolas Roysta, vaikka ihan yhtä raamikas Conrad ei ollut, vaan ennemmin liukas terrieri. Ihmettelen, jos hän ei saa pysyvää AHL-sopimusta kuten McCallum.

Dorofeyev saa plussan, koska hän oli kiekollisena näkyvä, vaikkei tehoja saanut aikaan. Avauserässä ylivoimalla hän pujotteli kerran näyttävästi hyökkäysalueelle AV-nelikon läpi, mutta rystykuti läheltä jäi kesyksi. Päätöserässä 2v1-hyökkäyksessä puolestaan oma laukaus kilpistyi Niemeläisen oikea-aikaiseen heittäytymiseen. Tuo oli hienosti puolustettu suomalaiselta. Samassa erässä Pavel oli aiemmin karata läpiajoon, mutta Broberg polki hänet kiinni kuten toisessa erässä Elvenesinkin, joten takakarvaamisessa Broberg siis loisti vieraiden alakerrassa polkien luisteluvoimallaan puolittaiset läpiajot kiinni. Lisäksi Dorofeyev oli rauhallinen hyökkäysalueella kiekossa ja löysi omia lapoja paineen alla taitavasti. Quinney saa puolestaan plussan voittomaalistaan. Alakerrasta Pouliot ja Korczak pelasivat hyvin yhteen parina ja olivat hyökkäyssuuntaankin kaksi parasta puolustajaa. Korczak yhden välipelin jälkeen jatkoi liitoaan ja maalin lisäksi toisessa erässä pääsi ampumaan kertaalleen Pouliotin poikkisyötöstä oikeasta laidasta ranteella hyvästä paikasta, mutta Rodrigue oli tuolloin etevämpi. Pouliot puolestaan oli päässyt eroon pienestä alkukankeudestaan ja liike näytti jo paljon sulavammalta kuten myös kiekonkäsittely eri tilanteissa. Lisäksi hän väläytteli muutamaan otteeseen taas kykyjään poikittaissyöttöihin hyökkäysalueella. Muista puolustajista McCoshen jatkoi peruspelaamista Miromanovin rinnalla. Hän tyytyy yksinkertaiseen syöttämiseen tehden sen virheettömästi. Miromanov ei ollut niin dynaaminen kuin parhaimmillaan jääden melko pimentoon. Pachalista jäi mieleen yksi paha menetys omalla alueella avauserässä, jonka Thompson paikkasi lähitorjunnallaan. Hayes oli toisessa pelissä putkeen vielä hitusen ruosteessa palattuaan vamman jälkeen kokoonpanoon.

Thompsonilla oli helpompi ilta, koska koppeja tuli vain 18. Kahden erän jälkeen vedot kohti maalia olivat 16-13 ja maalien lisäksi kummallakaan ei ollut pahemmin muita hyviä paikkoja, vaan vedot olivat rutiininomaisia viivatoimituksia, koska keskusta oli hyvin tukossa molemmilla. Condors myös keräsi paljon pitkiä kiekkoja, joten peli oli hitusen rikkonaista eikä sitä edesauttanut sekään, että jokaisessa erässä Orleans Areenan plekseissä oli korjattavaa ja ylimääräisiä taukoja tuli peliin sitäkin kautta. Päätöserässä Thompson joutui ottamaan parhaat koppinsa. 48. minuutilla hän ryösti Cracknellin kahdesti putkeen oikealta takatolpalta ja pari minuuttia myöhemmin, kun Miromanov menetti kiekon päädyssä, Thompson paikkasi pysäyttämällä Marodyn laukauksen maalin edestä.

Linkki: https://twitter.com/i/status/1454594767640137731

Linkki: https://twitter.com/i/status/1454618627584397323

Linkki: https://twitter.com/i/status/1454623049987227653

Linkki: https://twitter.com/i/status/1454623702939623424

 

[Amerikanihme]

Alkaa saada huvittavia piirteitä tämä Kultaritareiden loukkaantumiskierre. Hankaluuksien kautta voittoon, kaiketi sitten. Nyt siis William "Wild Bill" Karlsson kuudeksi viikoksi arviolta telakalle murtuneen jalan takia. Tilalle on tullut nyt joku amado mio, tai siis hyökkäyspäätä "vahvistamaan". Ei tuota joukkuetta tahdo enää oikein pelaavien pelaajien nimien perusteella tunnistaa. Krebs, Amadio, Dadonov, Rondbjerg, Howden, Leschyshyn...siinä nimiä hyökkäyspäästä. No katsotaan, jatkuuko voittoputki huomenna!

 

[Salming]

9/82 Toronto vs. Vegas

Lehner jatkoi maalissa. Karlsson tosiaan on sivussa 4-6 viikkoa murtuneen jalan vuoksi, joten Howden sai tilaisuutensa ykkösketjun keskellä. Royn ketju oli ennallaan eli laidoilla olivat Dadonov ja Kolesar, mutta Stephensonin ja Carrierin kanssa pelasi Krebsin sijaan waivereista hankittu VGK:n pelaajamuottiin sopiva rightin raamikas laiturisentteri Amadio. Janmark teki paluun kokoonpanoon nelosketjuun pudottaen Rondbjergin katsomoon.

Arvosanataulukko
++
+ Amadio, Pietrangelo, Hague
+/- Lehner, McNabb, Coghlan, Theodore, Smith, Marchessault, Howden, Stephenson, Carrier, Roy, Dadonov, Kolesar, Krebs, Janmark
- Martinez, Leschyshyn
--

Avausmaali nähtiin ajassa 11:30. Sitä ennen vedot kohti maalia olivat 8-1 ja Vegas roikkui löyhässä narussa. Toronton paine kävi lopulta liian kovaksi ja se siirtyi johtoon, kun Marnerin poikittaissyöttö hyökkäysalueella meni mailojen kautta kulmaan, mutta sinne ehti ensin Kerfoot, joka tökkäsi McNabbin ohi kiekon päätyyn. Siellä Tavares piti Coghlanin selässään ja syötti tämän läpi maalin eteen liikkuneelle Marnerille, jonka Leschyshyn hukkasi ratkaisevasti antaen liikaa tilaa. Marner otti syötön taitavasti haltuun ja pyöräytti sen rystyltä sisään kokemattoman Leschyshynin katseltua vierestä. Toinen maali syntyi ylivoimalla toisessa erässä ajassa 22:59. Marner voitti irtokiekkotaiston kulmassa Pietrangeloa vastaan. Hän pelasi kiekon viivaan Nylanderille, joka kiersi oikeaan siipeen Pietrangelo selässään. Pietrangelo ei saanut häirittyä riittävästi ruotsalaista, joka syötti hajonneen AV-neliön läpi Matthewsille ja tämän rannelaukaus vasemmasta siivestä painui etuyläkulmaan. Janmark jäi yksin kahta pelaajaa vastaan painottomalle puolelle ja valitsi pudota maalin eteen stunttaamaan Pietrangeloa, mutta hän ei onnistunut blokkaamaan kutia. Samalla osasyylliseksi voi nimetä taas Leschyshynin, joka oli sijoittunut liian ylös eikä saanut siksi katki poikittaissyöttöä. Hän oli juuri hypännyt sisään Stephensonin paikalle ja kun alivoimavaihtoja on NHL:ssä alla vain muutamia, sijoittuminen ja pelinopeuteen tottuminen tällä tasolla oli vielä hukassa. Toisen erän lopussa Leafs ratkoi pelin 3-0 osumallaan. Martinezin rystypurku maalin takaa ei mennyt ulos alueelta, vaan jäi Nylanderille, joka pudotti viivaan Marnerille pelaten seinän tämän kanssa, kunnes Marner lähti liikkumaan kohti oikeaa laitaa ja Rielly oli nousullaan tehnyt tälle tilaa. Marner pelasi laitaa pitkin eteenpäin ja Rielly syötti oikeasta laidasta maalille, jonne Matthews oli unohtunut yksin, koska Martinez hänen vartioijanaan lähti peittämään syöttöä, muttei onnistunut siinä saatika sitten pitämään miestään kurissa. Huono suoritus konkaripuolustajalta. Neljännessäkään maalissa Martinez ei loistanut, kun Buntingin keskialueen poikittaissyötöstä Nylander pääsi livahtamaan hänen selustaansa puolittain läpi ampuen kiekon suoraluistelusta takakulmaan 3v2-vastaiskun päätteeksi ykkösketjun karvauksen vuodettua päätydumppauksen jälkeen.

Tasoero oli kaikkinensa karmea, kun Golden Knightsilta puuttui niin moni avainhyökkääjä. Pelkästään avauskympillä vedot olivat kohti maalia 5-0 eikä VGK päässyt pois omista muutoin kuin lasin kautta ulos pelaamalla. Se johti siihen, että minkäänlaisia suorahyökkäyksiä ja sitä kautta päätypelejä tai painetta Toronton alueelle ei syntynyt. Krebsin ja Howdenin ketjuilta nähtiin yhdet lyhyehköt kulmarallit, muttei eivät nuokaan ketjut päässeet laidoista/päädystä vetopaikoille, vaan rouhivat tuloksetta vaarattomilla alueilla. Toronton parhaat paikat alussa olivat Nylanderin läpiajo tämän livahdettua Haguen selustaan samalla tavalla kuin viimeisessä maalissa Martinezin taakse ja lisäksi Matthewsilla oli yksi kääntörannelaukauspaikka slotista neljännellä minuutilla. Myöhemmin erässä Lehner oli parikin kertaa jään pinnassa tehden siellä lumienkeleitä ja torjuen samalla kiekkoja. Vegas paransi hitusen viimeisellä viisiminuuttisella, kun ensin Amadio voitti omalla alueella kaksinkamppailun oikeassa laidassa ja käynnisti ristipistolla vastaiskun. Stephenson tarjoili vasemmasta laidasta syötön maalille, mutta Carrier ei saanut kunnon ohjausta aikaan. Hetken päästä Theodoren pitkä avaus tavoitti Carrierin, joka pääsi ampumaan estelyittä vasemmasta laidasta torsoon. Päätösminuutilla puolestaan kolmosketju ylitti keskialueen kerrankin onnistuneesti ja Dadonov päätti suorahyökkäyksen vanhanaikaisyritykseen, mutta maila ei taipunut tarpeeksi, jotta kiekko olisi mennyt maaliin ohi Campbellin.

Toiseen erään Stephenson ja Howden vaihtoivat paikkoja eli DeBoer kokosi yhden superketjun, jotta edes joku ketju saisi luotua maaliodottamaa. Myöhemmin erässä vielä Janmark ja Carrierkin vaihtoivat paikkoja, jolloin Carrier pelasi siis nelosessa Krebsin ja Leschyshynin kanssa ja Janmark puolestaan kolmosessa Howdenin ja Amadion kanssa. Yleisilme parani hitusen, muttei paljoa. Avauserässä vedot olivat 13-4 ja toisessa 12-10. Toisella minuutilla ennen ylivoimamaalia Martinez ehti pelastaa yhden varmahkon maalin, kun Leafs liikutti kiekon nopeasti painottomalle puolelle Riellylle ja tämä ampui ranteella niin lujaa, että Lehner pomputti viereensä, mutta ennen Tavaresia Martinez ehti tökkäämään kiekon Lehnerin alle. Karlssonin poissaollessa Smithin parina oli Roy. Janmark-Stephenson oli toinen AV-pari ja Leschyshyn sitten viides AV-hyökkääjä, mutta hän ei kauaa ehtinyt olla jäällä, kun omissa soi. Kahdeksannella minuutilla Pietrangelo nousi kulmaan saakka ja tarjoili sieltä poikittaissyötön ristiin Haguelle, jonka one-timer aiheutti edes hieman hankaluuksia isäntien veskarille. Puolivälissä erää puolestaan Carrier nousi vasemmasta kulmasta maalille Pietrangelon ja Amadion esityöstä, mutta rystykuti oli epätarkka. Jatkotilanteesta Leafs sai 3v1-vastaiskun. Pietrangelo blokkasi Nylanderin laukauksen, mutta tämä haki kiekon päädystä ja pelasi sen takatolpalle, mutta Lehner venytti patjan Buntingin survomisen eteen. Amadio väläytteli samassa vaihdossa karvauspelaamistaan katkoen Leafsin avauksen hyökkäyssiniviivalla, joten hän jatkoi positiivista debyyttiään. Syötöt olivat painavia ja ne napsuivat lapaan onnistuneesti. Lisäksi kamppailupelaaminen vakuutti. Siitä tuli näyte 35. minuutilla, kun hän suojasi kiekkoa vankasti pysyen siinä väkisin ja hankki ylivoiman Simmondsin rikottua. Vegasin YV-pelaaminen oli kuitenkin tuttua kuraa. Kolmesta ylivoimasta kahdella se ei saanut kertaakaan kuviota kuntoon ja keskimmäiselläkään ylivoimalla ei mitään laukausilotulitusta nähty, vaan Marchessaultin yksi ohjaus maalin edestä Campbellin syliin Stephensonin syötöstä kulmasta. Ykkösylivoimassa olivat aluksi Theodore, Martinez, Marchessault, Dadonov ja Smith sekä toisessa viisikossa Pietrangelo, Coghlan, Stephenson, Krebs ja Roy, mutta kun ensimmäinen YV oli niin huono, Stephenson nostettiin ykkösviisikkoon Martinezin tilalle ja Amadio hyvien näyttöjen ansiosta sai jääaikaa kakkosylivoimassa.

Päätöserässä Vegasilla oli joitakin puolittaisia paikkoja kaventaa. Viidennellä minuutilla Stephenson polki yli keskialueen oikeaa laitaa pitkin ja tarjoili syötön keskelle, mutta Smith ampui plekseihin. Hetken päästä Kolesarin päätykarvauksesta kiekko ajautui maalin eteen Roylle, mutta Campbell torjui ponnettoman laukauksen alakulmasta. Viisi minuuttia ennen loppua puolestaan Roy antoi rystylätyn painottomalta puolelta maalille nousseelle Haguelle, mutta Campbell torjui yhden kosketuksen laukauksen. Toisessa päässä Lehnerin paras torjunta oli 2v1-hyökkäyksessä Marnerin nollaaminen, mutta tuossakin tilanteessa hän vajosi jään pintaan jotenkin kovin aikaisin torjuen kummallisessa asennossa.

Leschyshyn saa miinuksen oltuaan osasyyllinen kahteen ensimmäiseen maaliin. Hän oli poikanen raavaiden miesten seassa tässä ottelussa. Melkein nostaisin Rondbjergin hänen tilalleen ensi peliin ja farmista Cotter olisi mukava nähdä ylhäällä myös jossain vaiheessa. Martinezillakaan ei ollut paras iltansa ja se näkyi kahdessa viimeisessä maalissa. Plussana oli yhden maalin pelastus alivoimalla, mutta sekään ei auta nostamaan arvosanaa neutraaliksi.

Amadio oli paras hyökkääjä saaden siksi plussan. Hänestä kirjoitinkin jo ylempänä. Kamppailuvoima, syöttöjen kovuus ja kiekon suojaaminen olivat mallikkaalla tasolla. Hyvät otteet poikivat myös noston ylivoimaan kesken pelin. Ykköspuolustajapari oli puolestaan se, jonka ollessa jäällä Vegas sai edes jotain luotua toiseen päähän varsinkin kahdessa viimeisessä erässä. Molemmat nousivat syvyyteen aktiivisesti luomaan peliä ja Hague vielä enemmän hakeutumaan vetopaikoille. He jäivät myös tehotilastossa nollille muiden oltua pakkasella. Jotenkin vain tehopisteet silti karttavat yhä Pietrangeloa ikävä kyllä, vaikka silmätestin hän on läpäissyt käytännössä joka ilta molemmissa päissä kenttää, mutta ilmeisesti joidenkin edistyneiden tilastojen mukaan hän olisi ollut kovinkin huono. Muutamia näkyviä harhasyöttöjä on toki tullut, mutta hänen peliminuuteillaan se on luonnollistakin. Jos unohdetaan pienen otoskoon pelaajat, NHL-puolustajista hänellä on esimerkiksi toiseksi eniten kiekonriistoja iltaa kohden Mathesonin jälkeen ja tässäkin pelissä niitä tuli taas kaksi lisää. Ainoa selkeä miinus tulee epätarkoista laukauksista hyökkäysalueella, koska paikkoja maalintekoon on kyllä ollut.

Lehner oli maalissa oikein mainio, mutta plussaakaan on vaikea antaa, kun omiin meni neljä ja paketti hajosi jokusen kerran aika pahasti hänen oltuaan jään pinnassa X-asennossa torjumassa. Smith-Marchessault kaksikko oli yläkerrassa kovin näkymätön. Stephenson loi 2-3 puolittaista maalipaikkaa syötöillään laidoista keskikaistalle, joten hän oli lähellä omaa hyvää tasoaan sentään. Howden oli odotetun turhake ykkösketjun keskellä pudoten ansaitusti hierarkiassa alemmas. Royn ketjulla oli muutama aihio ensimmäisessä ja viimeisessä erässä tehdä maali, mutta se jäi tekemättä. Pitäisin silti yhä tuon ketjun yhdessä, koska jatkuvasti ei ole järkevää muuttaa koostumuksia ja heillä on edes hieman kemiaa syntynyt viime otteluissa. Carrier kunnostautui muutaman puolittaisen maalipaikan tuhlaajana. Krebs pörräsi muutamaan otteeseen ihan kivasti kiekollisena päädyssä/laidassa hyökkäysalueella, mutta keskustaan vetopaikoille murtautuminen on haasteellista. Theodorella oli yksi hyvä avaus pystyyn avauserässä ja pariin kertaan hän pääsi ampumaan maskittoman one-timerin siniviivasta Campbellin syliin, mutta enemmän häneltäkin kaivattaisiin dynaamisuutta ylöspäin nyt, kun yläkerrasta uupuu kiekollista osaamista.

 

[Henkka]

Vegasin aggressiivisuus kesäisin on ollut sitä luokkaa, että uskoisin tämän kesän targettina olevan juurikin Eichel.

Nyt vielä kun alkoi nämä huhut Fleurystä Chicagoon, niin tämä saisi tuon capin mahdollistettua jotenkin.

Siellä on juurikin palkkakatossa tilaa 6.1M, joka tarkoittaisi 3M lisäystä Eichel vs. Fleury ja sitten 4x minimipalkan 750k pelaaja, niin ollaan edelleen katon alla 22 pelaajan rosterilla. Näin niinkuin perusajatuksena. Mutta eiköhän kaupoissa liikkuisi muitakin palasia, jotka vielä vaikuttaisi cappilukuihin. Jos Tuch poistuu, mahdollistuu vielä Martinezin jatkot jne.

Ohhoh. Tämmöstä heinäkuun 13.päivä allekirjoittaneelta.

Nyt kyllä on kristallipallon hommia.

- Eichel Vegasiin - check
- Fleury Chicagoon - check
- Tuch Buffaloon - check
- Martinezille jatkot - check

Justiinsa jokin aika sitten tulikin oltua väärässä, että "ei varmasti loukkaantunutta Eichelia treidata".

 

[ritaripervonen]

Jack Eichel saapuu kuin saapuukin kasinokaupunkiin. Tästä jo pitkään huhuttiin ja vastine oli pahimpia skenaarioita siedettävämpi. Tuch on Eichelin ikäinen ja yhtä lailla klesana ja kaikki lupaukset ynnä ykkösvaraukset on meillä muutenkin ollut tapana laittaa kiertoon, joten en osaa jäädä Krebsiä ja ykköstäkään kaipaamaan.

Enemmän epäilyttää Eichelin kuntouttaminen ja entiselleen vertyminen. Liekö sitten vasta pleijareissa (tai sopivasti ennen) kehissä. Sinne pitäisi tosin ensin selviytyä, eikä se nykyotteilla ja sairaslistalla ole mikään selviö.

Aika köyhiltä ovat vaikuttaneet viime peleissä ritarien eväät, kun kaikki laadukkaat viimeistelijät ovat lasaretissa. Erityisesti ylivoimapeli on ollut luokatonta. Onko vielä yhtään ylivoimamaalia kasassa koko kaudella? Minkähän syyn takia Hague ei saa edes kokeilla ylivoimalla, vaikka on varmaan joukkueen kovin laukoja ja on pelannut muuten mainiosti? Coghlanin tilalle ehdottomasti hänet laittaisin toiseen yv-kenttään ja muitakin muutoksia olisi kokeiltava.

Stephenson on ollut hyvä, mutta Smith-Marchessault parivaljakolta ja Theodorelta sekä Pietrangelolta vaaditaan enemmän tehoja tässä tilanteessa. Onneksi Lehner on ollut luotettavamman oloinen kuin viime kaudella, joten periaatteessa potentiaalia on. Ja on oltavakin, sillä Eichel-kaupan myötä Stanley Cupin on tultava tällä tai ensì kaudella. Vähempi ei enää riitä.

 

[Lord Nikon]

Tulee olemaan huippu ketju tuo Pacioretty-Eichel-Stone. Onnea!

 

[Salming]

Edellisen kerran kun Golden Knights vieraili Ottawassa, Gallant korvattiin DeBoerilla ja tällä kertaa puolestaan tuli julki se, että Jack Eichel on kultainen ritari:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1456253787341930516?s=20

Jack Eichel, 3. kierroksen varausvuoro 2023 <-> Alex Tuch, Peyton Krebs, 1. kierroksen varausvuoro 2022, 2. kierroksen varausvuoro 2023

Jos Golden Knightsin tulevan kesän ykköskierroksen vuoro on TOP10-vuoro, Buffalo saa vasta kesän 2023 ykköskierroksen vuoron, joten loukkaantumisista johtuva mahdollinen VGK:n floppaaminen tällä kaudella ei hyödytä Buffaloa. Samalla kakkoskierroksen vuoro siirtyisi vuodella eteenpäin kesään 2024. Buffalosta tuleva 3. kierroksen vuoro siirtyisi myös vuoteen 2024, jos Vegasilla olisi ensi kesänä TOP10-vuoro.

Kuten @ritaripervonen totesi, vastine on siedettävä joihinkin villeimpiin huhuihin verrattuna. Olen tyytyväinen, että Hague jäi seuraan, koska hän on kuitenkin osa tarunhohtoista ensimmäistä varausvuosikertaa ja jälleen yhden pelaajan kauppaaminen tuosta ikäluokasta olisi sattunut enemmän kuin vaikkapa nyt luopuminen varausvuoroista ja Krebsistä, jonka menettäminen ei oikeastaan pahemmin kirpaise, vaikka häntäkin on tarkasti tullut seurattua pari viimeistä vuotta, mutta Tuchin kaltaisen alkuperäisen ritarin menettäminen tietysti sattuu, vaikka Eichel onkin hänestä terveenä ollessaan paranneltu painos ja vieläpä sentteri, joten pelillisesti Tuchin jättämän aukon Eichel kyllä pystyy täyttämään omalla nopeudellaan ja kiekonkäsittelytaidoillaan. Lisäksi herrat ovat samaa -96 ikäluokkaa, joten Eichelin hankinta ei vaikuta ikärakenteeseenkaan negatiivisesti. Pidän myös siitä, että Eichel ei ole voittanut Stanley Cupia, joten motivaatiota luulisi riittävän. Hän lienee toivottavasti myös apu jokavuotiseen keskinkertaiseen tai jopa heikkoon YV-pelaamiseen oli kyseessä sitten runkosarja tai pudotuspelit.

Tuch jää aina mieleen erityisesti playoffesityksistään. Hän on seurahistorian toiseksi paras maalintekijä pudotuspeleissä 19 osumalla (Marchessault 21) ja oli yleensä eritoten pudotuspelikeväiden alussa vuodesta toiseen vahvassa iskussa. Pelien koventuessa kuitenkin maalipurkki meni kiinni ehkä avauskautta lukuun ottamatta, mutta 19 osumaa ja 33 pistettä 66 pudotuspeliottelussa on silti vankka saldo ja urallaan nolla pudotuspeliottelua NHL:ssä pelanneella Eichelilla on kova savotta täyttää Tuchin playoffsaappaat. Ja vaikka Tuch on kärsinyt vammoista runkosarjassa, yhtään playoffottelua häneltä ei jäänyt väliin, vaan niitä kertyi maksimaaliset 66 kappaletta Karlssonin ketjun ja Theodoren tavoin. Kuusi voittomaalia pudotuspeleissä on eniten seurahistoriassa. Pacioretty on yhden osuman perässä. Rangaistuslaukauskilpailussa Tuch oli myös yleensä vakiovetäjä veivaten muutamia makoisia osumia, joita tulee ikävä. Jos joku maali Tuchin aikakaudelta ritareissa on nostettava esiin, olkoot se tämä:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Xhjy1aPqUjI

Paciorettyn kanssa viime kesänä harjoitteleminen ja aikoinaan Stonen luona majoittuminen menivät puolestaan nyt hitusen hukkaan, kun Krebs kaupattiin Buffaloon niin ikään. Kuten todettua, hänestä luopuminen ei enää kirpaise millään lailla Brännströmin ja Glassin kauppojen jälkeen. Kiitoksia vain Peytonille lyhyestä ajasta edustus- ja farmijoukkueessa. Eiköhän hänestä vähintään kakkosketjun laituri NHL:ään tule. Ominaisuuksiltaan hän olisi tulevaisuudessa korvannut luultavimmin Smithin toisessa kärkiketjussa, koska tämän tavoin Krebs on pelaaja, joka voi pelata ali- ja ylivoimaa sekä rakentaa peliä ja viimeistellä tarvittaessa, vaikka uran avausmaali NHL:ssä jääkin nyt Sabres-nutussa syntyväksi.

Seuraavaksi onkin sitten mielenkiintoista nähdä, että mitä tapahtuu, kun kaikki ovat terveinä. Ideaalirosterin palkat paukkuvat rajusti katon yli (ilmeisesti noin 7-8 miljoonalla Twitterin perusteella). Tietysti ongelmia ei tule, jos Eichel pidetään LTIR-listalla pudotuspelien alkuun saakka, mutta aikataulu leikkauksesta toipumiseen on lyhimmillään kolme kuukautta, jolloin Eichel voisi kenties palata kaukaloon jossain vaiheessa maaliskuuta. Runkosarja päättyy vasta huhtikuun viimeisinä päivinä ja varmaan hänelle olisi hyvä saada pelituntumaa alle ennen pudotuspelejä, jottei hän joudu niihin täysin kylmiltään pitkän pelaamattomuuden jälkeen. Howdenin kohtalona on alkukauden esitysten perusteella waivereihin laittaminen ja tuskin Amadiokaan on pitkäaikainen ratkaisu, vaikka hän hyvin pelasikin Torontoa vastaan. Rondbjerg ja Leschyshyn ovat waivervapaita ja he palaavat AHL:ään ilman muuta heti, kun loukkaantumistilanne sen sallii. Huttonillekaan ei ole paljoa pelejä luvassa, mutta siltikin joitakin kauppoja on tehtävä, jos Eichel pelaa ennen pudotuspelejä eikä muita pidempiaikaisia potilaita siinä vaiheessa ole. Noilla on nyt kuitenkin hitusen turhaa spekuloida tässä vaiheessa, koska Eichelin kuntoutumisessa voi kestää McCrimmonin mukaan viisikin kuukautta, jolloin hän olisi runkosarjan loppuun saakka sivussa. Ensi kesänä on viimeistään kuitenkin edessä suurempia muutoksia. Jos jotain positiivista Krebsin menettämisestä haluaa hakea Eichelin tulon lisäksi se on se, että esimerkiksi Morozoville on entistä isommin ovi auki NHL-kokoonpanoon ensi syksynä, koska halpoja pelaajia on saatava alaketjuihin täytteeksi.

Mitä tulee yön otteluun, Roy nousee ykkössentteriksi. Se on hyvä valinta, koska Roy on yleensä stuntannut hyvin kärkiketjuissa, vaikka minua ei olisi haitannut pitää häntä yhdessä Kolesarin ja Dadonovin kanssakaan. Stephenson sentteröi Dadonovia ja Carrieria. Kolmosketju lienee Janmark-Kolesar-Amadio nyt, kun Krebs ei enää ole osa joukkuetta ja Rondbjerg täydentäisi nelosketjun Howdenin ja Leschyshynin rinnalla. Lehner puolestaan jatkaa maalissa.

 

[Amerikanihme]

Ja sitten heitä oli kuusi...Marchessault, Karlsson, Smith, Theodore, McNabb ja Carrier. Siinä ainoat jäljellä olevat misfitit. Ehkä heilläkin on pupu pöksyssä, sillä Vegasin organisaatio on nyt kyllä vakuuttavasti todistanut, että kukaan pelaajista organisaatiossa ei ole korvaamaton, vaan kaikki ovat selvää kauppatavaraa. Aika armoton linja, ja nähtäväksi jää, kannattiko tuollainen linja.

Jäljellä olevista pelaajista kukaan ei oikeastaan ole sellainen elämää suurempi persoona. Marchessault nyt ehkä tulee lähimmäksi, mutta muut ovat kyllä aika harmaata massaa. Smith on hyvä johtajatyyppi, mutta ei hänellä juuri persoonallisuutta ole tarjottavana, sellaista, johon yleisö voisi samaistua ja jota seurata. Ikävä tulee Schmidtiä, Reavesiä ja Fleuryä, jotka olivat aika personaallisuuksia, kukin tavallaan. Uusista tulijoista nyt Stonella on jotain persoonallisuutta ehkä.

Tuchia tulee tosiaan ikävä, vaikkei hänkään mikään suuri persoonallisuus ole. Mutta jotenkin tykästyin alusta saakka hänen pelityyliinsä ja siihen potentiaaliin, joka hänellä on. Joten jään todella kaipaamaan häntä. Tylsemmäksi jotenkin muuttuu taas Golden Knights. Tosin en Aikkelia kovinkaan hyvin tunne, ehkä hän on suurikin persoonallisuus? Mutta en ainakaan ole mitään tuon kaltaista kuullut.

Mitäs muuten tapahtuu, jos leikkaus on joka viikko ja kalautuspäivä keksiviikko meneekin pieleen, ja Aikkelista ei enää kaukaloon luistelijaa tule? Joutuuko Kultaritareiden organisaatio siinä tapauksessa maksamaan maksut ja koko treidistä tulee hukkatreidi? Olisi tullut nyt jotain sivusälää edes Aikkelin mukana. Jotenkin tympeältä tuntuu nyt tuo Buffalon organisaatio.

Mutta joo, jos kaikki menee niin kuin Strömsössä vai mikä tuo sanonta Suomessa nykyisin onkin, niin tosiaan joukkueella olisi vihdoinkin mitat täyttävä ykkössentteri ja koko Stone-Eichel-Pacioretty -ketju olisi kovaa valuuttaa ainakin periaatteessa. Jos vanhat herrat Smith-Karlsson-Marchessault jaksaisivat painaa myös ensimmäisen kauden tasolla, niin siinä olis kaksi kovaa ketjua tosiaan koossa. Toivottavasti muihinkin ketjuihin löytyisi vielä kultakimpaleita. Ainakin Roy on osoittanut potentiaalia, samoin Stephenson. Mutta miten sitten saada kaikki nämä mahtumaan palkkakaton alle? Ei varmaan mitenkään, joten pakka sekoaa taas kerran...

 

[Salming]

10/82 Ottawa vs. Vegas

Mitä tulee yön otteluun, Roy nousee ykkössentteriksi. Se on hyvä valinta, koska Roy on yleensä stuntannut hyvin kärkiketjuissa, vaikka minua ei olisi haitannut pitää häntä yhdessä Kolesarin ja Dadonovin kanssakaan. Stephenson sentteröi Dadonovia ja Carrieria. Kolmosketju lienee Janmark-Kolesar-Amadio nyt, kun Krebs ei enää ole osa joukkuetta ja Rondbjerg täydentäisi nelosketjun Howdenin ja Leschyshynin rinnalla. Lehner puolestaan jatkaa maalissa.

Arvosanataulukko
++
+ Lehner, Marchessault, Roy, Stephenson, Carrier, Dadonov, Rondbjerg, Howden, Pietrangelo
+/- Smith, Janmark, Amadio, Kolesar, Leschyshyn, Theodore, Martinez, McNabb, Hague, Coghlan
-
--

Seurahistorian neljäs vierailu Kanadan pääkaupunkiin toi rutiininomaisesti neljännen voiton. Aiemmat pelit olivat päättyneet 4-5, 3-5, 2-4 ja nyt lopputulos oli 1-5, joten tälläkin kertaa Vegas teki vähintään neljä maalia Ottawan verkkoon. Avausmaali nähtiin toisessa erässä. Pietrangelo avasi omalta alueelta keskialueelle keskikaistalle Stephensonille, joka vei kiekon yli siniviivan. Hän levitti vasemmalle ja jatkoi liikettään kohti maalia vieden molemmat puolustajat Gustavssonin syliin. Se avasi Dadonoville syöttöväylän maalin editse Carrierille ja tämän epäonnistunutkin one-timer löysi tiensä verkkoon längistä. Toisessa maalissa Rondbjerg katkoi rännikiekon hyökkäysalueen vasemmassa laidassa, kiersi maalin, syötti kohti viivaa Theodorelle ja tämä käänsi kiekon ristiin takatolpalle, jonne Howden oli unohtunut yksin ja tämä ohjasi limpun varmasti verkkoon. Tanskalaisen uran ensimmäinen NHL-piste näki päivänvalon tarkalleen ajassa 31:21:

Linkki: https://twitter.com/i/status/1456418128494305286

Kolmas maali syntyi minuutti edellisestä. Roy kaapi aloitusvoiton hyökkäysalueella, Smith laukoi heti rautoihin, Hague haki irtokiekon vasemmasta laidasta, toimitti sen maalille ja maalille ehtinyt Roy jatkoi kiekon Gustavssonin edestä takatolpalle Marchessaultille, joka nosti varmasti läheltä tyhjiin tehden uransa 300. tehopisteen. Avausmaalin syöttänyt Stephenson puolestaan sai täyteen sata tehopistettä runkosarjassa. Aadawa kavensi vielä ennen taukoa, kun Zubin viivalaukauksen ohjasi sisään Tkachuk. Pietrangelo ja Hague menivät molemmat puolustamaan samaa vastustajaa slottiin ja Tkachuk jäi siksi yksin vapaaksi maalin eteen. Kunhan Hague ja Alex saavat enemmän toistoja yhdessä, tuollaiset yksityiskohdat tulevat toivottavasti kuntoon. Päätöserässä peli ratkesi kuusi minuuttia ennen loppua, kun Pietrangelon viivatoimitus muutti suuntaa matkalla ja hämäsi Gustavssonia. Kauden kymmenes peli toi vihdoin avausmaalin Pietrangelolle. Smith ja Roy keräsivät syöttöpisteet hyökkäysalueen hyökkäyspelin päätteeksi. Viimeisen osuman nakkasi tyhjiin Joonatan puolesta kentästä.

Lehner oli maalissa hyvä eritoten ottelun alkupuoliskolla pitäen Vegasin maalin puhtaana. Neljännellä minuutilla hän pysäytti maalin edestä Paulin, joka sivuttain liikkuen yritti rystyltä nostaa kiekon verkkoon, mutta patja oli edessä. Kymmenennellä minuutilla puolestaan Gambrell tarjoili suorahyökkäyksestä syötön oikeasta laidasta keskelle, mutta Sanfordin rannelaukaus kilpistyi ruotsalaiseen. Päätöserässä Stützle ampui samasta kohtaa ranteella, mutta silloinkin hanska oli edessä. Toisessa erässä Lehner nollasi puolestaan Zubin läpiajon, kun Kolesar ei paikannutkaan Theodoren nousua riittävän kurinalaisesti. Illan komein torjunta nähtiin kuitenkin 22. minuutilla, kun Theodoren annettua harhasyötön oman maalin takana Lehner pelasti vieraat nollaamalla syöksyen Watsonin avopaikan

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1456453388821045250?s=20

Alakerrasta plussa menee Pietrangelolle, joka teki vihdoin avausmaalinsa ja sai kolmossyötön ottelun avausmaaliin keskialueen avauksestaan. Avauserässä hän oli jo lähellä tehopisteitä, kun erän puolivälissä Roy tarjoili kulmasta syötön painottomalle puolelle ja Pietrangelo laukoi maskitta ranteella torsoon. Hetken päästä hän puolestaan suorahyökkäyksen lopuksi Stephensonin jätöstä antoi maukkaan syötön vasemmalle takatolpalle, mutta Dadonov ei saanut kiekkoa ohi Gustavssonin. Muista puolustajista Theodorelle olisi voinut antaa plussan ilman toisen erän alun harhasyöttöä, joka oli johtaa takaiskuun. Hän alusti hyvin toisen osuman ja tuki hyökkäyksiä vähän aiempaa aktiivisemmin. Muun muassa toisessa erässä Howden tarjoili hänelle vasemmasta laidasta syötön takaviistoon ja Theodore tykitti takapatjaan vastaiskun päätteeksi. Coghlan otti avauserässä pari hyvää kiekonriistoa, mutta katosi sitten vähän kuvasta. Hague oli melko tasapainoinen ja mukana yhdessä maalissa, mutta jää nyt neutraaliksi, koska haluan tehdä kuitenkin eron seitsemästi kohti maalia laukoneeseen Pietrangeloon.

Yläkerrassa oli paljon onnistujia. Nelosvitja selvisi kuivin jaloin ja teki vielä yhden maalinkin, jossa Rondbjerg oli pääosassa Howdenin kanssa, joten he saavat siksi plussat. Howden pelasi ehkä parhaan pelinsä ritareissa alustaen tosiaan myös Theodorelle yhden tekopaikan. Rondbjerg oli myös parempi kiekollisena kuin aiemmissa peleissään, joten avauspiste änärissä oli ansaittu. Kolmas lenkki Leschyshyn oli 27. minuutilla lähellä uransa avausmaalia puolestaan saatuaan luistelukilvan voittaneelta Amadiolta syötön kulmasta maalin eteen, mutta hän kiskaisi ranteella ylärimaan. Kärkiketjuista plussat menevät kaikille pl. Smith, joka tuhlaili paikkoja. Pahin missi oli 18. minuutilla, kun Marchessault tarjoili hänelle syötön takatolpalle, mutta Smith suti kiekon jotenkin ohi puolityhjän maalin. 30. minuutilla Marchessault tarjoili puolestaan 2v1-hyökkäyksessä tekopaikan Smithille, mutta tämä ampui pleksiin vasemmalta puolelta. Marchessault kaikkinensa pelasi vahvasti järjestellen tekopaikkoja toiseen aaltoon useasti. Roy puolestaan jälleen stunttasi vahvasti kärkiketjuissa keräten kaksi syöttöpistettä. Jossain heikommassa seurassa hänessä olisi ainesta kakkossentteriksi koko kauden mitassa, sillä vähän varkain hänellä on viisi pistettä kasassa kahdeksassa ottelussa. Mitä tulee toiseen kärkiketjuun, se loi niin ikään paljon paikkoja suorahyökkäyksistä, joista yksi johti maaliinkin. 28. minuutilla Dadonov järjesti niin ikään 3v2-hyökkäyksestä tekopaikan Carrierille, mutta silloin tämä ampui patjaan ahtaasta tilasta eikä maaliin. Sama ketju sommitteli myös 47. minuutilla kauniin kiekottelun päätteeksi tekopaikan takaviistoon, jonka Carrier tuhlasi. Yhteensä kakkosketjulle merkittiin kymmenen laukausta kohti maalia ja Dadonov eritoten loisti pelinrakentajana.

Ylivoimamaali jäi tälläkin kertaa tekemättä. Ykkösylivoimassa olivat tällä kertaa Theodore viivassa, Pietrangelo vasemmalla, Stephenson/Marchessault oikealla, Dadonov slotissa ja Roy maalilla, mutta parhaan paikan sai alivoimalla karkuun polkenut Formenton, jolta kiekko vähän karkasi ratkaisevalla hetkellä.

 

[Salming]

7/68 Henderson vs. Ontario

Kingsin farmi saapui vierailemaan Orleans Areenalle. Dugan teki paluun hyökkäykseen viiden pelin tauon jälkeen, joten McCallum putosi kokoonpanon ulkopuolelle hänen tieltään. Elvenes ja Marushev puolestaan olivat vaihtaneet ketjuja sitten viime pelin. Puolustus oli ennallaan, kun DiLiberatore jatkoi nelosketjun laidassa.

Dorofeyev - Cotter - Elvenes
Bärtschi - Quinney - Dugan
Primeau - Jones - Marushev
Loewen - Conrad - DiLiberatore

Pouliot - Korczak
McCoshen - Miromanov
Hayes - Pachal

Thompson
Ferguson

Plussat ja miinukset
++
+ Quinney, Elvenes, Loewen
+/- Thompson, Korczak, Pouliot, McCoshen, Miromanov, Hayes, Pachal, Bärtschi, Dugan, Dorofeyev, Cotter, Primeau, Jones, Marushev, Conrad, DiLiberatore
-
--

Avausmaali nähtiin jo toisella minuutilla. Dugan katkaisi omalla alueella Tynanin poikkisyötön kohti Frkia. Hän käänsi pelin heti pystyyn Quinneylle, joka puikkasi oikeasta laidasta hyökkäysalueelle ohi Phillipsin, joka ei saanut taklattua Quinneya irti kiekosta. Quinney tarjoili oikeasta laidasta syötön takatolpalle ohi Durzin ja Bärtschi puttasi varmasti tyhjiin ohi Villaltan. Ontario tasoitti toisessa erässä ennen puoltaväliä alivoimalla. Wagner punnersi väkisin Quinneyn ja Miromanovin välistä purkukiekon perään voittaen sen päädyssä itselleen. Taustalta tuli mukaan Durzi, joka sai päädystä syötön ja naulasi ranteella vastakiekkoon yläriman alle. Halpa maali. Parin minuutin päästä syntyi 1-2 johtomaali 5v3-ylivoimalla, kun Tynan käveli syvyydestä maalin kulmalle rauhassa ja nosti kiekon maalin kulmalta ohi Thompsonin Korczakin peittäessä poikkisyöttöä takatolpalle. Kolmas vieraiden maali syntyi pari minuuttia ennen taukoa, kun Madden vapautti Frkin läpiajoon Pouliotin selustaan. Viimeistely oli tarkka oikeaan kulmaan. Kymmenen sekuntia ennen maalia Pachal oli vapauttanut Dorofeyevin puolestaan karkuun, mutta tämän rystyuitto pysähtyi tolppaan valitettavasti, joten marginaalit olivat pieniä. HSK onnistui silti kaventamaan vielä ennen taukoa, kun suorahyökkäyksen lopuksi Loewen käänsi oikeasta laidasta kiekon maalille ja Hayes pyyhälsi paikalle taustalta ohjaamaan kiekon patjan alta sisään. DiLiberatore sai kakkossyötön jatkaen Loewenin tavoin siitä, mihin viime pelissä jäi. Jo aiemmin erässä HSK sai kiekon kertaalleen maaliin, mutta osuma hylättiin. Conrad pääsi läpiajoon veivaten kiekon Villaltan patjoihin ja taustalta tullut Cotter löi kiekon sisään, mutta jokin rike tuossa samalla tapahtui, kun Villalta kolattiin maalin sisään.

Päätöserän puolivälissä Reign iski kaksi lisäosumaa. Ensin Tynan sai laidasta Frkilta syötön keskelle ja ohitti rannelaukauksella Thompsonin. Hetken päästä osat vaihtuivat, kun Tynan sai viivasta syötön päätyyn Moverarelta ja käänsi kiekon poikittain painottomalle puolelle Frkille, jonka yhden kosketuksen kuti ohitti Thompsonin. Maaliin johtanut tilanne alkoi siitä, kun Tynan karvasi dumpatun kiekon päädyssä itselleen Hayesilta, joten Hayesin piikkiin osuman voi hitusen laittaa.

Quinney pelasi kauden parhaan pelinsä. Muutamaan otteeseen hän pujahti mainiosti ohi vastustajista laidan puolelta ja alusti siten muun muassa avausmaalin sekä hankki yhden ylivoiman toisessa erässä. Eikä pidä unohtaa 32. minuutin poikittaissyöttöä kulmasta takatolpalle McCoshenille, joka hukkasi kuitenkin avopaikan Villaltan venytettyä varusteensa eteen viime hetkellä. Elvenes niin ikään pelasi parhaan pelinsä toistaiseksi ollen ykkösketjun paras pelaaja. Avauserässä hän alusti Dorofeyeville tekopaikan oikealle maalin kulmalle, mutta tämä nosti läheltä yli. Elvenes itse hetken päästä pääsi ampumaan lähes vastaavasta paikasta one-timerin takapatjaan. Loewen saa myös plussan, koska nelosketjulaisena hän jäi tehotilastossa plussalle maalisyöttönsä ansiosta eikä enempää voi häneltä vaatia.

Miromanov olisi saanut plussan ilman vieraiden avausmaalin löysäilyään. Hän nousi avauserässä kolmesti viivasta esiin dynaamisesti ja pääsi ampumaan kohtalaisista paikoista ranteella tuloksetta. Lisäksi vaikutuksen teki se, että McCoshenin kanssa he tulivat hyvin pois karvauksen alta läpi illan lyhyin syötöin ja kertaalleen kiekotellen selvitetystä paineesta syntyi maukas suorahyökkäyspaikkakin, kun Marushev jatkoi kiekon keskialueelta eteenpäin Miromanovin avauksesta, mutta Jonesin ratkaisu 2v1-hyökkäyksessä kesti liiaksi ja kiekko takakarvattiin häneltä pois. Korczak oli myös tutun näkyvä kiekollisena ja pariin kertaan ylitti itse keskialueen pujottelemalla, kun syöttöpaikkoja ei muutoin löytynyt. Toiseksi parhaan maalipaikkansa hän sai 19. minuutilla, kun Elvenes tarjoili suorahyökkäyksestä takaviistoon, mutta kuti meni slotista räpylään. Toisessa erässä 29. minuutilla Korczak sai puolestaan sen illan parhaan paikkansa, kun 2v0-hyökkäyksessä Jones syötti hänelle, mutta Villalta ennakoi tuon ehtien pysäyttämään vedon. Kyseinen vaihto oli muutoinkin melko viihdyttävä, kun ensin HSK hukkasi 3v1-hyökkäyksen Pouliotin lätyn karattua yli Conradin lavan ja tuon HSK:n hukatun 2v0-tilanteen jälkeen Thompson joutui vielä toisessa päässä venymään hanskatorjuntaan slotista lähteneeseen kutiin. Korczak kirjasi kaikkiaan neljä vetoa kohti maalia, joka oli eniten Miromanovin ja Dorofeyevin viiden laukauksen jälkeen. Hayesin plussan vesitti puolestaan se, että tosiaan vieraiden viimeisessä maalissa hän meni laiskasti hakemaan päätydumppausta tullen Tynanin yllättämäksi ja hetken päästä kiekko oli maalissa, mutta hyökkäyspäähän hän oli vetreämpi kuin aiemmissa peleissään tehden maalin.

Thompson selvisi maalissa avauserästä melko helposti, kun vedot olivat Hendersonille 16-7. Isoin uhka oli 18. minuutilla, kun Tynanin poikittaissyöttö löysi vasemmalta takatolpalta Frkin, mutta tämä ohjasi ojennettuun patjaan. Aiemmin erässä Fagemo nosti maalin kulmalta puolestaan kiekon hieman yli etukulman. Illan parhaan torjuntansa Thompson otti päätöserän puolivälissä, kun Grans sai syötön oikeaan laitaan painottomalle puolelle, mutta Thompson ehti liukua rannelaukauksen eteen. Voittavia torjuntoja ei ihan samalla tavalla nähty kuin aiemmin, sillä neljästä ensimmäisestä maalista jokainen olisi voinut todella kuumana iltana tarttua kopiksi, mutta ei niistä häntä voi erityisesti syyttääkään miinuksen arvoisesti. Päätöserässähän HSK sai vain kuusi kutia aikaan kolmesta ylivoimasta huolimatta, joten tuolloin Thompsonin torjuntoja olisi eniten tarvittu, kun joukkue esitti kauden heikointa YV-pelaamistaan.

8/68 Henderson vs. Tucson

Kotiottelut jatkuivat Tucsonia vastaan. Ferguson sai kauden toisen starttinsa. Puolustuksessa pareja oli sekoiteltu Reign-tappion jälkeen ja yläkerrassakin kolmea kärkiketjua oli hivenen sotkettu, kun Quinney oli taas jostain syystä pudonnut pois kokoonpanosta ja McCallum palasi hänen tilalleen askiin.

Dorofeyev - Cotter - Dugan
Bärtschi - Jones - Elvenes
Marushev - Primeau - McCallum
Loewen - Conrad - DiLiberatore

Pouliot - Pachal
McCoshen - Korczak
Hayes - Miromanov

Ferguson
Thompson

Plussat ja miinukset
++
+ Ferguson, Pachal, Miromanov, DiLiberatore, Elvenes, Jones, Marushev, Primeau
+/- Pouliot, McCoshen, Korczak, Hayes, Loewen, Conrad, McCallum, Bärtschi, Dorofeyev, Dugan, Cotter
-
--

Lopputuloksena oli hieno 3-0 voitto. Ferguson pelasi uransa toisen nollapelin AHL:ssä. Ensimmäinenhän tuli helmikuussa, kun hän nollasi Condorsin vieraissa pelaten samalla seurahistorian ensimmäisen nollapelin. Avausmaali nähtiin parin minuutin jälkeen, kun kolmosvitja karvasi kiekon hyökkäysalueella itselleen. Kiekko lipui sitten viivaan Pouliotille, joka ampui maalille ja alkuperäinen riistäjä Primeau laittoi lavan väliin ohjaten AHL-uransa avausosuman. Toinen maali syntyi ylivoimalla 13. minuutilla. Toisessa viisikossa olivat viivassa Korczak, vasemmalla Miromanov, oikealla DiLiberatore, keskellä Dorofeyev ja maskissa Cotter. Pouliot oli siis korvattu Miromanovilla kolmen puolustajan YV-viisikossa ja se toi tulosta, kun ensin DiLiberatore kilautti oikeasta siivestä maalirautaan. Jatkotilanteessa Miromanov haki vasemmasta siivestä poikittaissyöttöä neliön halki, mutta kiekko kimposi puolustajan lavasta maalin eteen Cotterille, joka nosti läheltä ylös varmasti ohi Prosvetovin. Viimeinen maali nähtiin päätöserässä kahden miehen ylivoimalla. Elvenes kiersi kiekollisena siivestä siniviivaan vaihtaen paikkoja Bärtschin kanssa, joka tinttasi Elvenesin poikittaissyötöstä one-timerin oikeasta laidasta takakulmaan.

Ferguson oli maalissa tutun rauhallinen ja varmaotteinen. Mitään mahdottomia torjuntoja hän ei joutunut tekemään pelin aikana. Yhdeksännellä minuutilla hän nollasi hyvin Maccellin vapaan rystynoston maalin edestä, kun Broadhurst kaivoi tälle kiekon päädystä 2v2-painitilanteesta. Maccellilla oli toinen tekopaikka 42. minuutilla, kun hän leikkasi vasemmasta laidasta keskelle ampuen Bärtschin jaloista, mutta Ferguson sai varusteitaan rannelaukauksen eteen. Mitä tulee muutoin häneen, olin hitusen pettynyt, kun hän oli vain kakkosylivoimassa samassa takakolmiossa Carconen kanssa eikä Moserin, jonka kanssa kemiaa syntyi tulokasturnauksessa syyskuussa. 16. minuutilla Moser puolestaan nousi viivasta vetopaikkaan, mutta Ferguson torjui ja venyi vielä irtokiekkoonkin, kun vasemmasta laidasta lähti laukaus osuen Fergusonia kypärään. 53. minuutilla hän puolestaan selvitti 2v1-tilanteen tulemalla vastaan ja pakottaen vastustajan ampumaan yli takakulman, kun tilaa oli niin vähän.

Pachal ja Miromanov saavat alakerrasta plussat. Pachal oli erittäin paljon kiekossa hyökkäysalueella ja 18. minuutilla muun muassa alusti tekopaikan takatolpalle McCallumille, joka ei osunut kiekkoon. Laukauksia kohti maalia oli vain yksi, mutta toimituksia oli useampi siniviivasta. Miromanov puolestaan sai yhden syöttöpisteen ylivoimalla, mutta Pachalin tavoin pääsi ampumaan paljon osuen neljästi kohti maalia. Päätöserän puolivälissä hän oli jopa tasavajaalla läpiajossa, kun Bärtschi riisti pelivälineen keskialueella ja vapautti venäläisen karkuun, mutta rannelaukaus kilpistyi veskariin. Mitä tulee Bärtschiin, maalistaan huolimatta hän ei saa plussaa, koska hän tuhlasi aiemmin pari avopaikkaa. 31. minuutilla Elvenes riisti kiekon hyökkäysalueella oikeassa laidassa ja pelasi toiseen aaltoon Bärtschille, joka pääsi nokikkain Prosvetovin kanssa, mutta ampui suoraan logoon. Sama lopputulos oli 44. minuutilla, kun Jones blokattuaan vedon vapautti Svenin läpiajoon. Jones saa tuosta suorituksestaan sen sijaan plussan, mutta myös siitä, että toisen erän alussa hän pelasi vahvasti alivoimaa suorittaen muutaman tärkeän purun laidoissa tekemistään stopeista. Seitsemännellä minuutilla Jones puolestaan 3v2-hyökkäyksestä jätti kiekon Miromanoville, joka sai ampua estelyittä ranteella b-pisteiden välistä Prosvetovin rintapanssariin. Niin ikään Marushev oli hyvä alivoimalla ja 26. minuutilla oli jopa rankaista vastustajaa punnertaen vastaiskusta ohi puolustajan maalin eteen, mutta kämmenuitto ei taipunut alakulmaan ohi patjan. Primeau puolestaan saa plussan avausmaalin osallisuudestaan.

Nelosketjusta DiLiberatore esiintyi edukseen. Kymmenennellä minuutilla hänen rannelaukaus suoraluistelusta oli livahtaa längistä yli maaliviivan. Ylivoimalla hän ampui painavasti oikeasta laidasta ja on ansainnyt kyllä olla laukojan paikalla toisessa viisikossa. 37. minuutilla HSK hukkasi 3v1-hyökkäyksen siihen, että DiLiberatoren oma ratkaisu oikeasta laidasta ranteella osui hanskan reunaan. Ajassa 7:30 puolestaan Conrad karvasi Loewenin päätydumppauksen takaisin isännille ja syötti heti maalille, jossa DiLiberatore oli ypöyksin, mutta laukaus kahdesta metristä ei mennyt ohi Prosvetovin. Vaikka DiLiberatore on pelannut nyt kolme hyvää peliä hyökkääjänä, ehkä silti järkevämpää olisi peluuttaa häntä oikealla pelipaikalla puolustajana, koska tokkopa hänestä NHL-hyökkääjää tulee. McCoshen toki on veteraanina otteillaan ansainnut paikkansa pelaavassa kuusikossa eikä häntä ole mielekästä syrjäyttää, mutta käyttää rotaatiossa vähintäänkin, jotta Peterkin saisi toistoja alakerrassa.

Cotter maalistaan huolimatta jää ilman plussaa, koska hän oli muutoin aika pimennossa. Dugankin oli esillä vain alussa, kun hän pääsi puolittain läpi Korczakin keskialueen katkosta, mutta Prosvetov torjui kämmenveivin patjalla. Dorofeyev puolestaan on kahteen viime peliin vähän varkain ampunut yhdeksän kertaa kohti maalia, mutta silmäni eivät ole havainneet noiden vetojen olleen kovin vaarallisia.

Lopuksi muutama linkki. Ohessa on lyhyt juttu siitä, kuinka HSK:n tämän kauden veteraanihankinnat Pouliot ja Bärtschi tuntevat toisensa jo pidemmältä ajalta: Longtime friends reunite with Silver Knights, looking to rekindle NHL dreams

Alex Tuch puolestaan kiitti hienosti seurayhteisöä pari päivää sitten ja Golden Knightskaan ei unohtanut Tuchia:

Linkki: https://twitter.com/alextuch89/status/1456348147957964801?s=20

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1456745744724074500?s=20

 

[Amerikanihme]

Cotteri nostettiin ylös. Pääseköhän hän pelaamaan sunnuntaina NHL-uransa avauspelin? Aika tasapaksuja ovat esitykset taitaneet kylläkin olla Horsiessa, kuten kai Hendersonia nykyisin kutsutaan (jostain näin) @Salming:in arvosanojen mukaan, mutta ilmeisesti hän pelaa kuitenkin ykkösketjussa farmissa jostain syystä?

 

[Salming]

Cotteri nostettiin ylös. Pääseköhän hän pelaamaan sunnuntaina NHL-uransa avauspelin? Aika tasapaksuja ovat esitykset taitaneet kylläkin olla Horsiessa, kuten kai Hendersonia nykyisin kutsutaan (jostain näin) @Salming:in arvosanojen mukaan, mutta ilmeisesti hän pelaa kuitenkin ykkösketjussa farmissa jostain syystä?

Olettaisin, ettei hän turhaan matkusta Detroitiin tapaamaan muuta joukkuetta, vaan pääsee tekemään debyyttinsä kenties Rondbjergin paikalla. Hienoa, että toivottu kutsu ylös toteutui vihdoin. Farmissa tosiaan Cotter ei ihan hirveästi ole erottunut suuntaan tai toiseen, mutta harjoituspeleissä NHL-miehistön kanssahan hän on antanut aina hyviä näyttöjä kuten tänäkin syksynä ja on varmasti osin niiden ansiosta saanut nyt kutsun ylös. Eikä noille farmin ketjujen numeroille kannata antaa edelleenkään liikaa painoarvoa, koska aika tasaisesti ainakin kolmen kärkiketjun peliaika jakautuu ja Conradin nelosketjukin on pelannut riittävästi esiinnyttyään niin hyvin viime peleissä.

11/82 Montreal vs. Vegas

Kokoonpano oli täysin sama kuin Ottawassa.

Arvosanataulukko
++
+ Lehner, Pietrangelo, Hague, Coghlan, Smith, Marchessault, Stephenson
+/- Theodore, Martinez, McNabb, Roy, Carrier, Dadonov, Kolesar, Amadio, Janmark, Howden, Rondbjerg, Leschyshyn
-
--

Avauserä oli Golden Knightsilta historiallisen huono, koska se sai aikaan vain yhden laukauksen kohti maalia, joka oli vähiten seurahistoriassa. Kiekollinen pelaaminen oli huolimatonta ja harhasyöttöjä sekä menetyksiä tuli turhan paljon. Seitsemän minuutin jälkeen vedot olivat jo 10-0. Theodoren harha-avauksesta keskialueelle peli kääntyi kertaalleen muun muassa omiin päin ja Lehner joutui torjumaan slottivedon. Samoin Roy löysäili kertaalleen keskialueella menettäen pelivälineen Armialle, joka polki vastaiskuun ampuen vasemmasta laidasta hieman ohi takakulman. Howden puolestaan otti yhden todella kivuliaan blokin Petryn lyöntilaukaukseen, kun nelosketju ei päässyt omista millään pois, vaan juoksi kiekon perässä. Avauserän teeman mukaisesti heikot purkukiekot ja laiskahko kaksinkamppailupelaaminen kostautuivat lopulta 17. minuutilla, kun Habs onnistui ylivoimalla. Leschyshyn ja Pietrangelo "hävisivät" tai eivät ainakaan saaneet oikeassa laidassa pysäytyksiä aikaan lähellä laitaa ja siniviivan kulmaa 1v1-kaksinkamppailutilanteissa. Kiekko ajautui keskustaan Dvorakille, joka ampui päin Lehneriä. Leschyshyn oli slotissa kakkoskiekossa, mutta Hoffman oli vahvempi ja ampui uudelleen kohti maalia. Lehner torjui taas, muttei saanut enää kolmoskiekkoa vangittua, vaan Suzuki nosti sen maalin kulmalta pönttöön.

Toinen maali syntyi minuutti ennen taukoa, kun Kolesarin johtaman sekaketjun (laidoilla Smith ja Marchessault) karvaus vuoti ja Habs ohitti sen syöttämällä. Syntyi 3v2-suorahyökkäys Kolesarin puolustettua liian korkealla ja rynnittyä itsensä pihalle. Habs pelasi sen suoraviivaisesti Gallagherin syöttäessä kolmosparin McNabb-Coghlan selustaan vaihdosta tulleelle Toffolille ja tämä veivasi läpiajosta rystyltä kiekon verkkoon. Maalien lisäksi Montrealilla oli joitakin puolittaisia maalinedusruuhkatilanteita, mutta Lehner selvitti aggressiiviset maalille punnertamiset kiitettävästi. Vegasin ainoissa tilanteissa oli osallisena Pietrangelo erän puolivälin jälkeen. Ajassa 11:30 hän pinchasi hyökkäysalueella eteenpäin, sai riiston, käveli slottiin, jakoi vielä vasempaan siipeen ja Kolesar tinttasi päin Allenia. Tuo oli se erän ainoa kuti kohti maalia. Pari minuuttia myöhemmin tasavajaalla Pietrangelo paineisti omaa miestään Vegasin alueella, seurasi tätä siniviivalle saakka ja sai nälkäisellä mailalla irrotettua kiekon. Hän malttoi sitten hetken ja odotti Smithin polkevan pystyyn. Pietrangelo jakoi kiekon tälle poikittain ja Smith pelasi sen eteenpäin vasempaan laitaan Stephensonille, joka ampui pienestä kulmasta yli maalin. Vedot maalia kohti olivat tosiaan lopulta 20-1, joten nuo olivat vieraiden ainoat aihiot ylöspäin avauserässä. Kulmapelit loistivat poissaolollaan.

Toisessa erässä nähtiin hitusen ketjurulettia. Alaketjuissa Amadio ja Leschyshyn vaihtoivat paikkoja, jolloin Howden siirtyi sentteröimään nelosketjua. Kolesar ja Stephensonkin vaihtoivat hetkellisesti erän alussa rooleja, mutta pysyvää tuo ei ollut. Vegas oli erässä hyvin tehokas iskien kuudella ensimmäisellä vedollaan kolme maalia. Ensin kevään pudotuspeleistä alkanut ylivoimatuska päättyi vihdoin, kun joukkue onnistui tekemään kauden ensimmäisen ylivoimamaalin. Uusittu ykkösviisikko oli Theodore-Pietrangelo-Stephenson-Dadonov-Roy. Kiekko kierrätettiin takakolmiossa Stephensonin ja Theodoren kautta vasemmalle Pietrangelolla, jonka one-timer painui ohi Allenin. Erän puolivälissä Vegas tasoitti 2-2:een, kun Pietrangelon onnistunut pinchaus rännikiekkoon tuotti tulosta ja paine pysyi hyökkäysalueella. Marchessault pelasi vasemmasta laidasta kiekon pinchauksen jälkeen ristiin viivaan Haguelle, joka viritti lämärin. Kiekko ponnahti päädystä maalille, Roy sohi sen takatolpalle ja Joonatan oli ehtinyt sinne viimeistelemään. Hän sai rauhassa nostaa kiekon maalin kattoon aivan kuten Ottawaakin vastaan. Eikä siinä vielä kaikki, vaan Vegas onnistui toisellakin ylivoimallaan maalinteossa, kun Pietrangelo ja Smith veivät kiekon hyökkäysalueelle vasemman kautta. Ahtaassa tilassa kumpikin pysyi hyvin kiekossa. Smith pudotti takaisin kohti viivaa, ykkösviisikosta vielä kehiin jäänyt Pietrangelo levitti oikealle ja Coghlan ampui ranteella takakulmaan läpi Chiarotin blokkiyrityksen. Kyseessä oli Coghlanin neljäs maali. Aiemmat kolme syntyivät hattutempussa Minnesotaa vastaan viime kaudella. Smithin saatua kakkossyötön Florida-veljekset hän ja Marchessault olivat kumpainenkin täten päässeet jälleen tehopisteiden makuun kuten lähes aina Centre Bellissä vieraillessa, joten siksi minäkin harvinaisesti löin vetoa Vegasin ottelusta ja nimenomaan siitä, että Smith tekee tehopisteen kertoimella 1.80. Reilly ei onneksi pettänyt minua. Habs ei toiseen päähän kovin pahoja tilanteita luonut. Yhden 2v1-tilanteen Lehner hoiti torjumalla Hoffmanin rannelaukauksen. Kolme minuuttia ennen taukoa puolestaan hän venytti patjan eteen Petryn vanhanaikaisyritykseen, kun tämä yritti päättää 37 runkosarjapelin maalittoman putken. Lopussa puolestaan alivoimalla hän nollasi Toffolin ohjauksen maalin edestä, kun McNabb haki mailaansa.

Päätöserässä VGK melko hyvin jäädytti pelin. Laukaukset olivat maltillisesti 9-7. Yhtään laadukasta maalipaikkaa Montreal ei oikein luonut. Toisessa päässä Marchessault ja Theodore pelasivat kertaalleen seinäpelin, jonka päätteeksi Joonatan ampui tuloksetta vasemmasta laidasta pienestä kulmasta päin Allenia. Hetken päästä Marchessaultin ristipistosta puolestaan Smith ampui suoraluistelusta yli maalin vasemmasta laidasta niin ikään. Janmark kokeili kertaalleen maalin kierrettyään ampumista pienestä kulmasta kohti kilpialakulmaa, mutta veto oli todella ponneton. Tasavajaalla puolestaan vierailla oli paras maalipaikka, kun Pietrangelon avauksesta Stephenson pääsi käytännössä läpiajoon, mutta nosti läheltä yli maalin. Martinezkin oli hyökkäyksessä mukana vieressä. Lopulta sitten Stephenson onnistui iskemään kiekon tyhjiin onnekkaan pompun ansiosta, kun Habs ei saanut pidettyä kiekkoa hyökkäysalueella. McNabbkin kiskaisi oman alueen kulmasta kiekon verkkoon päätösminuutilla Lehnerin syötöstä, kun Montreal otti uudelleen veskarin pois, joten luvut repesivät lopussa 2-5:een.

Lehner piti avauserässä joukkueen sikäli pelissä mukana, että hän päästi vain kaksi maalia, vaikka enemmän Montreal olisi voinut tehdä. Pietrangelo keräsi 1+1 tehot ja oli alustamassa monia maalipaikkoja saaden siksi plussan ilman muuta. Hague oli rinnalla tasapainoinen kahteen suuntaan ja alusti yhden osuman painavalla vedollaan. Coghlanille irtoaa plussa voittomaalista ylivoimalla, vaikka McNabbin kanssa he hitusen nukahtivat toisessa isäntien maalissa. Yläkerrasta Florida-veljet olivat näkyviä ylöspäin viimeiset 40 minuuttia ja tehtaan takuulla pääsivät taas pisteille Montrealin hornankattilassa. Stephenson saa myös plussan oltuaan mukana avausmaalissa ja sen lisäksi hänellä itsellään oli muutama tekopaikka, mutta vasta tyhjiin hän onnistui itse maalinteossa.

Theodore oli avauserässä jotenkin niin hapuileva, että jää siksi neutraaliksi, vaikka petrasi muun joukkueen tavoin seuraaviin eriin. McNabb ei tyhjiin tehdyllä maalilla paikkaa toisen maalin pienoista sijoittumiserhettään, mutta rouhi kyllä muutoin vähintään kohtalaisesti omalla alueella. Roylle olisi voinut antaa plussan maalisyötöstä ja yli 60-prosenttisesta aloitusprosentista, mutta ei hän ihan niin näkyvä ollut kuin ketjutoverinsa ylöspäin kuitenkaan ja avauserässä sattui se yksi menetys Armialle. Dadonovilla ja Carrierilla oli klassinen hiljaisempi ohipeli vuorossa ja alkuperäinen kolmosketjukaan ei kyllä saanut mitään aikaan. Howden jäi mieleen avauserän blokistaan ja sen jälkeisestä kärvistelystä. Leschyshyn oli lähempänä miinusta kuin plussaa avausmaalin vuoksi, koska jälleen hänen päästyään kehiin omissa soi heti alivoimalla. Rondbjerg oli mukavan näkymätön. Kertaalleen hän osoitti luisteluvoimaansa polkemalla alaspäin vauhdikkaasti halki keskialueen ja onnistuen lähes takamatkalta karvaamaan kiekon takaisin Vegasille ennen Montreal-pelaajan laukausyritystä.

 

[Amerikanihme]

Olettaisin, ettei hän turhaan matkusta Detroitiin tapaamaan muuta joukkuetta, vaan pääsee tekemään debyyttinsä kenties Rondbjergin paikalla. Hienoa, että toivottu kutsu ylös toteutui vihdoin. Farmissa tosiaan Cotter ei ihan hirveästi ole erottunut suuntaan tai toiseen, mutta harjoituspeleissä NHL-miehistön kanssahan hän on antanut aina hyviä näyttöjä kuten tänäkin syksynä ja on varmasti osin niiden ansiosta saanut nyt kutsun ylös. Eikä noille farmin ketjujen numeroille kannata antaa edelleenkään liikaa painoarvoa, koska aika tasaisesti ainakin kolmen kärkiketjun peliaika jakautuu ja Conradin nelosketjukin on pelannut riittävästi esiinnyttyään niin hyvin viime peleissä.

No eipä näytä pam-pam-Paulin taikakaulin tuottaneen hänelle debyyttipaikkaa Detroit-otteluun. 3-1 tappiollakin jo ollaan tätä kirjoitettaessa, joten ehkä parempi odottaa johonkin menestyvään paikkaan sitä debyyttiä.

 

[Salming]

12/82 Detroit vs. Vegas

Parin vuoden tauon jälkeen Golden Knights vieraili Detroitissa. Eipä päässyt Cotter tai myös ylös kutsuttu Miromanov pelaamaan, vaikka Haguen ja Pietrangelon huhuttiin olevan mahdollisesti hitusen loukkaantuneita, vaan kenttäpelaajisto oli sama. Alaketjuissa vain Amadio siirtyi nelosketjuun oikeaan laitaan Rondbjergin ja Howdenin rinnalle, jolloin tuosta tuli mörssäriketju ja Leschyshyn sai ylennyksen kolmossentteriksi Janmarkin ja Kolesarin väliin. Brossoit oli maalissa.

Arvosanataulukko
++
+ Roy
+/- Marchessault, Smith, Stephenson, Carrier, Dadonov, Kolesar, Janmark, Leschyshyn, Amadio, Howden, Rondbjerg, Theodore, McNabb, Coghlan, Pietrangelo, Hague
- Martinez, Brossoit
--

Ilta alkoi hyvin, kun ylivoiman jalkihöyryissä Vegas meni johtoon liikutettuaan kiekkoa hyökkäysalueella lavasta lapaan. Theodore levitti viivasta vasempaan laitaan Pietrangelolle, joka löysi slotista Royn ja tämän nopea viritys johti siihen, että kiekko löysi tiensä vasempaan etuyläkulmaan Greissin liu'uttua hitusen väärään suuntaan. Detroit tasoitti ajassa 8:17, kun sen ykkösylivoima Seider-Raymond-Zadina-Larkin-Bertuzzi teki komean osuman. Takakolmio Raymond-Seider-Zadina liikutti kiekon vasemmalta puolelta oikealle 3v2-ylivoiman turvin Roy-Smith kaksikkoa vastaan. Zadina ei ampunut siivestä, vaan pelasi syvyyteen Bertuzzille, joka käänsi maalin kulmalta poikittaissyötön takaisin Raymondille ja tämän one-timer kilahti etualakulmaan, kun Martinez ei saanut katkottua toistamiseen tuota syöttöä toisin kuin hetkeä aiemmin. Engellandia tuli tuossa kohdin ikävä, koska hän oli mestari katkomaan noita poikkisyöttöjä maalialueen halki. Detroit kasvatti johtoaan seuraavalla ylivoimallaan parin minuutin päästä, kun Fabbrin rannelaukaus oikeasta siivestä painui takakulmaan, koska Martinez teki Brossoitille maskia eikä onnistunut blokkaamaan laukausta onnistuneesti. Tuossakin tilanteessa Detroitin kakkosylivoiman takakolmiossa Hronek ja Leddy sekä slotissa Suter liikuttivat kiekkoa tehokkaasti Leschyshyn-Smith hyökkääjäkaksikkoa vastaan saaden nämä juoksemaan myöhässä kiekon perässä ja sitten tosiaan Martinez vielä epäonnistui blokissaan. 18. minuutilla Red Wings teki vielä kolmannen maalin kuudennella laukauksellaan, kun Vegasilla oli vaihto kesken ja isännät pääsivät ilmaiseksi keskialueen yli. Hronek ampui itse vasemmasta laidasta, mutta tuon vedon Martinez onnistui blokkaamaan. Irtokiekko kimposi kuitenkin Suterille, joka kiskaisi pelivälineen etuyläkulmaan. Sanoisin, että Brossoitin olisi pitänyt torjua tuo laukaus, vaikka veto oli hyvä.

Neljäs Detroitin maali nähtiin ottelun puolivälissä, kun Namestnikov ampui nollakulmasta kulmarallin päätteeksi kiekon Brossoitin ja etutolpan välistä sisään. Tuo maali ainakin oli selkeästi Brossoitin vika eikä niinkään Haguen ja Stephensonin, jotka olivat ehkä hitusen myöhässä omien vartioitaviensa Stephensin ja Namestnikovin seuraamisessa tyytyen olemaan puolittain sisäpuolella ja estämään vapaan nousemisen maalille ja luottaen siihen, että pelin ulkopuolelle ohjaaminen riittää, kun Brossoit on maalissa, mutta tuolla kertaa veskari petti alibipuolustamisen. Päätöserän alussa Vegas onnistui kaventamaan, kun Pietrangelo käynnisti vastahyökkäyksen saatuaan irtokiekon haltuun omalla alueella. Roy polki ylös vasenta laitaa pitkin. Larkin hidasti hänet laitaan Detroin alueella ja pääsi puolittain väliin, mutta Roy yhdessä Marchessaultin kanssa karvasi kiekon takaisin ja Joontananin nopea laukaus b-pisteiden välistä yllätti Greissin. Pietrangelolle ei merkitty valitettavasti kakkossyöttöä, kun Larkin pääsi välissä hipaisemaan kiekkoa, vaikkei se kunnolla tämän hallussa ollut missään vaiheessa. Viimeisen osuman Detroit iski tyhjiin 11 sekuntia ennen loppua Bertuzzin lavasta keskialueelta. Kyseessä oli neljäs vierailu seurahistoriassa Detroitiin ja voitot ovat nyt tasan 2-2, kun kaksi viimeisintä kohtaamista on päättynyt Red Wingsin kotijuhliin.

Roy oli paras hyökkääjä ja kenttäpelaaja 1+1 tehoin. Avausmaalissa viimeistely oli hyvä ja toisessakin maalissa hän oli merkittävässä roolissa. Lisäksi ilman maalivahtia kavennusta hakiessa hänelle avautui yksi hyvä tekopaikka maalin eteen, mutta DeKeyser pelasti maaliviivalta Greissin läpi valuneen laukauksen. Kymmeneen peliin Roy on kasannut tehot 2+6=8 ja ne oikeuttavat sisäisen pörssin jaettuun toiseen sijaan Joonatanin kanssa. Aiemmilta kausilta tuttu kyvykkyys stuntata kärkiketjuissa tuli taas ilmi tässäkin pelissä kahden tehopisteen turvin, joten mihin me Eichelia edes tarvitsemme, heh? Ainoa tahra esityksessä oli toisen erän alun pieni huolimattomuus kiekollisena keskialueella, kun Larkin nappasi häneltä pelivälineen ja lensi yli siniviivan päästen nokikkain Brossoitin kanssa, mutta kiekko karkasi lavasta viime hetkellä.

Martinez saa miinuksen siitä, että kahdessa ensimmäisessä maalissa parempi AV-pelaaminen olisi estänyt molempien maalin synnyn. Ensimmäisessä lapa olisi pitänyt saada Bertuzzin syöttölinjalle ja toisessa onnistua blokkaamaan Fabbrin kuti. Brossoit puolestaan saa ottaa nimiinsä pääosin maalit kolme ja neljä. Tänään ei ollut hänen päivänsä toisin kuin Dallasissa. Päätöserässä hän nollasi pari kertaa sentään Suterin, kun tämä oli unohtunut yksin maalin eteen Kolesarilta. Toisessa erässä puolestaan McNabbin kehnon purun jälkeen paine jäi Vegasin alueelle ja Raymond pääsi pujahtamaan nokikkain Brossoitin kanssa, mutta tämä pysäytti patjallaan ruotsalaisen.

Mitä tulee muihin, alakerrassa Pietrangelo uurasti tutusti yli 26 minuuttia ja oli mukana molemmissa maaleissa, vaikkei saanutkaan kuin yhden syötön, muttei ollut niin dynaaminen tällä kertaa, että olisi saanut plussaa. Päätöserässä alivoimalla 2v1-vastaiskusta hän sai illan parhaan maalipaikkansa ampuen itse ohi takakulman oikeasta laidasta. Haguesta jäi neutraali kuva. Theodore oli alustamassa avausmaalia, mutta antoi välillä turhan pakotettuja syöttöjä ja tuntuu siltä, ettei hänellä ole enää samanlaista itseluottamusta haastaa itse lähimpiä hyökkääjiä hyökkäysalueella vartaloharhauttamalla kuin joskus aiemmin. Lisäksi 21. minuutilla hän antoi harha-avauksen keskialueelle, johon Seider pääsi väliin, jätti kiekon Larkinille, tämä ampui päin Brossoitia, joka pudotti viereen ja maalin kulmalle liikettään jatkanut Seider pääsi lapioimaan kiekkoa kohti tyhjää maalia, mutta jotenkin kummassa onnistui missaamaan avopaikan.

Marchessault teki maalin, mutta se ei nyt riitä plussaan, kun haluan tehdä eron Royhin. Ei Joonatan huono ollut, vaan ampui jopa viidesti kohti maalia ja oli ehkä toiseksi paras hyökkääjä, muttei se riitä kuitenkaan nyt plussaan siis. Smithilla oli yksi vetopaikka kymmenennellä minuutilla 2v1-hyökkäyksestä, mutta Pietrangelon tavoin hän ampui ohi maalin. Roy oli mukana tuossakin tilanteessa, muttei saanut syöttöä. Stephensonin ketju oli vähän hiljaisemman Montreal-pelin jälkeen taas näkyvä ylöspäin. Dadonov varsinkin oli aika paljonkin kulmissa kiekossa kiinni, muttei saanut kummempaa aikaan. Yksi laukauksista laidasta kilpistyi maskissa olleen Carrierin naamaan, mutta tämä jatkoi peliä. Carrier itse kertaalleen pääsi läpiajoon, kun hän ensin susikädellä siirsi Larkinin irti kiekosta keskialueella, kiihdytti yli sinisen ja punnersi maalille, mutta rystyveivi meni ohi maalin. Päätöserässä Dadonov puolestaan ampui suoraluistelusta estelyittä Greissin rintapanssariin. Sanotaan näin, että yksi maali noista paikoista olisi pitänyt syntyä kakkosvitjalle.

Nelosvitjalla oli pari paikkaa myös. Toisessa erässä Howden paineisti karvaten Hronekia, joka jätti kiekon maalin taakse epähuomiossa Amadiolle. Tämä pelasi maalin eteen ja Rondbjerg pääsi ampumaan vapaasti, mutta veto meni hieman yli oikean yläkulman, joten avausmaali jäi tekemättä. Erän lopussa puolestaan aloituksen jälkeen Martinez nousi viivasta esiin ja syötti keskelle Amadiolle, joka ampui oikealta ohi. Samasta paikasta Roy ampui yläkulmaan. Kolmosketju sen sijaan oli täysin pimennossa. Mitä tulee YV-pelaamiseen, ykkösviisikko sai yhden pitkän pyörityksen aikaan illan aikaan pelaten lähes koko kaksiminuuttisen Detroitin alueella, mutta Stephensonin one-timerit oikeasta laidasta olivat tussuja ja kertaalleen Slotista Dadonov ampui yhdellä kosketuksella kilpeen. Kakkosylivoimassa muuten operoivat viivassa Coghlan, vasemmalla Marchessault, oikealla Martinez, keskellä Smith ja päädyssä Kolesar.

9/68 Silver Knights vs. Roadrunners

HSK pelasi toistamiseen Roadrunnersia vastaan heti seuraavana päivänä. Thompson palasi maaliin. Koska Cotter sai kutsun ylös, Thomson pääsi kokoonpanoon ja Dorofeyev siirtyi kokeilemaan sentterin pelipaikkaa. Miromanov puolestaan lähti ylös vasta tämän pelin jälkeen.

Bärtschi - Conrad - Dugan
Elvenes - Dorofeyev - Marushev
Thomson - Primeau - McCallum
Loewen - Jones - Diliberatore

Pouliot - Pachal
McCoshen - Korczak
Hayes - Miromanov

Thompson
Ferguson

Plussat ja miinukset
++
+ Marushev, Conrad, Elvenes, Dorofeyev, Bärtschi, Jones, Thompson, McCoshen
+/- Hayes, Miromanov, Korczak, Pachal, Loewen, DiLiberatore, Thomson, Primeau, McCallum, Dugan
- Pouliot
--

HSK meni johtoon yhdeksännellä minuutilla sen jälkeen, kun Tucson oli hukannut ensin kaksi ylivoimaa ja kilauttanut kerran ylärimaan slotista. HSK käytti hyväkseen ensimmäisen ylivoimansa. Pouliot siirsi viivasta kiekon vasemmalle Bärtschille, joka löysi neliön keskeltä Jonesin. Prosvetovin torjui kilvellään laukauksen yläilmoihin ja Elvenes löi maalin edestä laskeutuvan kiekon verkon perukoille. Conrad oli viisikon viides jäsen oikeassa siivessä. Alle minuutin päästä syntyi 2-0 maali. McCoshen sai stopin omalla alueella päädyssä ja pelasi kiekon eteenpäin sentteri-Pavelille, joka jatkoi vastustajan puolustajien selustaan kiihdyttäneelle Marusheville. Tämä viimeisteli maanmiehensä syötöstä läpiajosta varmasti oikeaan alakulmaan tehden ensimmäisen AHL-maalinsa runkosarjassa. Playoffeissahan hän onnistui keväällä kertaalleen. Ennen maaliaan samassa vaihdossa hän kertaalleen karvasi vieraiden maalin takana kiekon itselleen, joten alku peliin oli venäläiseltä vahva. Kiekottomana hän puolestaan loisti osana ykkösalivoimaparia Conradin kanssa takanaan Hayes ja Pachal. Tucson kavensi avauserän loppupuolella jälleen yhden sen hukkaaman ylivoiman jälkeisessä vaihdossa, kun päätypainista HSK:n maalin takana Pouliotia, Miromanovia ja Jonesia vastaan vieraiden kaksikko Empey-Barron tuli voittajana ulos 2v3-alivoimasta huolimatta. Barron syötti maalin takaa viivaan ja Embersonin lyöntilaukaus painui ruuhkan läpi maaliin. Roadrunners tasoitti toisen erän lopussa, kun Pouliot yritti kääntyä itse karvauksen alta pois oman alueen kulmassa, mutta menetti kiekon Elynuikille. Carcone tuli taustalta apuun ja jatkoi irtokiekon slottiin, jossa oli täysin yksin Maccelli. Tämä ampui tolppaan, josta kiekko lipui maaliviivaa pitkin sivuttain. Carcone ehti vielä lyömään pelivälineen verkon perukoille, joten Maccellille kirjattiin ykkössyöttö, mutta Elynuikin riistopelaamisesta koko tilanne käynnistyi.

Jatkoajalla nähtiin voittomaali. Ensin HSK pysyi kiekossa kaksi ja puoli minuuttia saamatta mitään aikaan kuin Pachalin suoraluistelulaukauksen päin Prosvetovia. Sitten Tucson pääsi 2v1-vastaiskuun. Pouliot kamppaili takaperinluisteluun pääsemisen kanssa ja oli kankeanoloinen, joten Crotty sai tarjoiltua syötön vasemmasta laidasta hänen läpi Kolyachonokille, joka pääsi nokikkain Thompsonin kanssa, veivasi tämän jäihin, mutta ei onnistunut viimeistelemään rystyltä tyhjään rysään kiekon karattua lavasta. Hetken päästä HSK sai ylivoiman Speersin pelattua kiekkoa kädellään. YV toimi, kun pojat käyttivät samaa kikkaa kuin viime kohtaamisessa. Dorofeyev jätti oikeassa siivessä kiekon Elvenesille, joka kiersi kohti sinviivaa ja samalla Bärtschi liukui täyttämään oikean laidan ampujan paikkaa. Elvenes antoi poikittaissyötön ja Bärtschi niittasi one-timerin jälleen verkon perukoille. Miromanov oli erikoiskentällisen neljäs jäsen.

Marushev saa plussan hyvästä AV-pelaamisestaan ja tehdystä maalista. Vankkaa kahden suunnan pelaamista kertakaikkiaan. Conrad oli niin ikään hyvä alivoimalla päästen kerran jopa puolittain läpi ohitettuaan Maccellin 1v1-haastolla, mutta viimeistely epäonnistui, kun alla oli jo pitkä vaihto. Hän pelasi myös tasaviisikoin ehkä parhaiten senttereistä ollen näkyvä kiekollisena ja Duganin kanssa löytyi hitusen kemiaa. Muun muassa toisen erän herrojen seinäpeli hyökkäysalueella johti avopaikkaan maalin kulmalla, mutta jotenkin Prosvetov sai venytettyä varusteitaan Conradin noston tielle. Päätöserässä Conrad pelasi taas tutussa "nelosketjussa", kun Jones siirtyi hänen tilalleen ykkösvitjaan. Ehkä tuossa Viveiros vain halusi herätellä joukkuetta tasatilanteessa. Elvenes saa plussaan YV-osaamisestaan ja Dorofeyev puolestaan siitä, että hän oli niin ikään mukana kahdessa maalissa sekä suoriutui debyytistään sentterinä mukiinmenevästi. Yhä edelleen myös hän pysyy ihailtavasti kiekossa hyökkäysalueella ja pystyy viemään kiekon itse sinne yli keskialueen jalalla. Bärtschi puolestaan taisi osua nyt kolmannessa pelissä jo putkeen ja Elvenesin tavoin keräsi 1+1 tehot. Alkukauden tuhlailu on toivottavasti historiaa. Jonesille pitää antaa myös plussa tasapainoisesta kahden suunnan pelaamisesta ja AV-uurastamisesta. Tucsonin YV oli kuitenkin 0/8. Jonesilla oli itsellään pari tekopaikkaa vastaiskuista. Avauserän lopussa alivoimalla Primeaun syötöstä hän löi jarrut kiinni maalin kulmalla ja yritti kämmeneltä kääntää kiekon tuloksetta sisään. Toisessa erässä puolestaan hän pääsi 3v1-hyökkäyksestä ampumaan itse oikeasta laidasta logoon Korczakin ajettua maalille turhaan. Aiemmin erässä Miromanovkin hukkasi 3v1-tilanteen ampuen itse oikeasta laidasta ohi takakulman.

McCoshen saa plussan toisen maaliin johtaneen hyökkäyksen käynnistämisestä. Hän oli virheetön ja pelasi Miromanovin kanssa myös alivoimaa tunnollisesti. Thompson otti yli 30 koppia ja oli alivoimalla viimeinen lukko hoitaen varmasti erinäiset viivatoimitukset. Paras torjunta oli varmaankin puolivälissä iltaa, kun Moserin viivavedon torjunnasta kiekko kimposi slottiin Broadhurstille ja tämä ampui terävästi paluukiekkoon, mutta Thompsonin hanska heilahti eteen.

Pouliot saa ainoana miinuksen. Hänen kömpelyytensä ja pienoinen kankeutensa luistimilla tuli esiin toisessa vieraiden maalissa, kun hän menetti kiekon karvauksen alla onnistumatta pyörähtämään sen ohi. Useasti myös takaperinluisteluun vaihtaessa hänellä oli ongelmia ja se aiheutti yhden jäähynkin, kun hän tökkäsi Moserin nurin tämän haastaessa 1v1-tilanteessa ja jatkoajallakin siis takaperinluisteluun kääntyminen kesti turhan kauan 2v1-vastaiskussa, jonka Tucson sai.

Muista pelaajista voisi todeta, että McCallum oli päätöserässä varsin pirteähkö ja väläytti luisteluvoimaansa sekä sähisi laidoissa kohtalaisesti, muttei sentään plussan arvoisesti. Pachal ja Korczak ampuivat pari kertaa viivasta tuloksetta. Korczak otti myös yhden turhahkon kampitusjäähyn kulmassa. Primeaun ketju oli aika unessa lukuun ottamatta päätöserän muutamaa hyvää vaihtoa. DiLiberatore pääsi päätöserässä kertaalleen ampumaan vapaasti oikeasta laidasta suoraluistelusta, mutta veto kilpistyi Prosvetoviin.

Mitä tulee vieraiden suomalaistähteen Maccelliin, hän tosiaan oli mukana toisessa maalissa saaden ykkössyötön. Lisäksi hän jäi mieleen siitä, että hän rakensi peliä ylivoimalla kakkosviisikossa vasemmasta siivestä, kun viime pelissä hän oli oikealla. Heti alussa hän ampui kuitenkin itse Miromanovin jaloista, mutta veto kilpistyi blokkiin. Avauserän lopussa hän teki hyvin peliä pudottaen kiekon viivaan, josta kilahti lämäri Thompsonin kypärään. Lisäksi hän kertaalleen halkaisi AV-neliön poikkisyötöllään painottomalle puolelle, josta lähteneen vedon Elvenes peitti. Hetken päästä 4v3-ylivoimalta pitää myös mainita poikittaissyöttö Carconelle läpi AV-kolmikon Jones-Hayes-Pachal, mutta Thompson ehti liukumaan poikittain patjatorjuntaan. Tuossa erikoiskentällisessä hän pääsi Moserin kanssa samaan nelikkoon, kun tämä oli viivassa. Selkeästi tuolla ylivoimalla Maccellin kautta pyöritettiin peliä jälleen. Päätöserässä hän puolestaan Miromanovin tuplarangaistuksen aikana petasi siivestä muutaman vetopaikan viivaan Provolneville, mutta Thompson näki laukaukset selvittäen ne ongelmitta.

Tervetuloa Las Vegasiin, Jack Eichel, joka tapaa tänään paikallista mediaa, osallistuu huomenna Kraken-peliin ja menee perjantaina haluamaansa leikkaukseen Denveriin:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1457480837079961601?t=HsNcp1_XrcG7eI_ot9wzjQ&s=19

 

[Amerikanihme]

Cotteri nostettiin ylös. Pääseköhän hän pelaamaan sunnuntaina NHL-uransa avauspelin? Aika tasapaksuja ovat esitykset taitaneet kylläkin olla Horsiessa, kuten kai Hendersonia nykyisin kutsutaan (jostain näin) @Salming:in arvosanojen mukaan, mutta ilmeisesti hän pelaa kuitenkin ykkösketjussa farmissa jostain syystä?

No nyt debyytti on suoritettu. Pauli teki Kakot, eli 0+0 = 0. Sentään yksi jäähy ja yksi laukaus ja oliko taklauskin. Odotettu debyyttitulos. Takana loistava tulevaisuus?

No, voitto sentään tuli pikkuveljestä eli Krakenista. Stoneri oli kai jo käynyt harjoituksissa, samoin Nolan Patrick. Ehkä toivoa on siitä, että saadaan miehet vielä joskus takaisin pelaavaan miehistöön.

Aika fifty-sixty tuloksekasta kiekkoa pelaa Vegas nyt.

 

[Salming]

13/82 Vegas vs. Seattle

Kuuden ottelun kotiputki alkoi Seattlea vastaan. Lehner palasi maaliin. Puolustus oli ennallaan. Cotter pääsi tekemään tosiaan nyt sen debyyttinsä, kun Amadio putosi sivuun nelosketjusta ja Rondbjerg siirtyi oikeaan laitaan Cotterin ollessa vasen laituri Howdenin vierellä. Ennen ottelua Cotter hauskuutti aamujäiden jälkeen mediaa toteamalla, että hän oli viime päivien aikana varmistanut ainakin 150 kertaa Leschyshynilta aikatauluja sun muita asioita. Lisäksi hän kertoi kuvitelleensa mielessään jo monia kertoja sen, miltä yksinäinen tulokaskierros jäällä tuntuisi ja pelkona oli, että kunhan hän vain ei kaatuisi. Niin ei tapahtunut, vaan PC-emojin kokoonpanotwiittiin nimikirjaimiensa mukaan valinnut Cotter esiintyi tyylikkäästi:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1458286943821701122?s=20

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1458260254429376512?s=20

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1458265948356370433?s=20

Arvosanataulukko
++
+ Theodore, Hague, Coghlan, Marchessault, Smith, Carrier
+/- Lehner, McNabb, Pietrangelo, Martinez, Roy, Stephenson, Dadonov, Janmark, Leschyshyn, Cotter, Rondbjerg, Howden
- Kolesar
--

Seattle meni johtoon ylivoimalla avauserässä. Wennberg pelasi oikeasta siivestä kiekon päätyyn Johanssonille, joka kiepsahti maalin eteen ampuen patjaan ja reboundin painottomalta puolelta pussitti Eberle. McNabb-Pietrnagelo kaksikko maalin edessä ei saanut viimeksi mainittua kaksikkoa kuriin, vaikkei heitä nyt ihan suoranaisesti voi osumasta syyttää. Vegas tasoitti puoli minuuttia ennen erätaukoa. Carrier luisteli irtokiekon perään Seattlen alueelle saaden aikaan tasapelin. Päädyssä hän sitten kamppaili kiekosta ja Stephenson tuli apuun siirtäen irtokiekon viivaan Pietrangelolle, jonka rannelaukaus painui Driedgerin räpylän kautta verkkoon. Toisessa erässä molemmat maalit syntyivät vasta päätösminuutilla. Ensin Donskoi voitti oikeassa laidassa Vegasin alueella laitakamppailun Royta vastaan kieputtaen tätä ympäriinsä ja siirtäen kiekon kulmaan. Tanev syötti sieltä nopeasti keskustaan ennen kuin Hague ehti häneen kiinni. Gourde niittasi suoraan syötöstä limpun ohi Lehnerin Pietrangelon oltua puolestaan myöhässä estämässä Gourden laukausta. Heti seuraavassa vaihdossa kuitenkin Vegas tasoitti, kun ensin Carrier vastaanotti päätyyn dumpatun rännikiekon vasemmassa kulmassa ja ampui pienestä kulmasta kohti maalia. Driedger torjui kiekon toiselle puolelle. Theodore nousi viivasta esiin ja ampui kiekon uudelleen kohti maalia oikeasta laidasta. Carrier liukui maalin eteen taistelemaan irtokiekosta ja lopulta Dadonov oli se, joka nosti pelivälineen verkkoon Larssonin katsottua vierestä. Suoraviivaisuus toi tulosta.

Päätöserän alussa Vegas meni johtoon, kun ensin Smith ampui viivasta vasemmalta puolelta kohti maalia. Driedger torjui kulmaan. Roy haki irtokiekon ja pelasi sen alaspäin Marchessaultille, joka jatkoi kiekon viivaan Theodorelle ja tämän lyöntilaukaus painui hanskakäden yläkulmaan Dridgerin haroessa tyhjää. Maali merkittiin jälkikäteen Smithille, joka saattoi hipaista vetoa slotissa seisoessaan, mutta kyllä tuon maalivahdin piikkiin voi silti osin laittaa varsinkin, kun Smith kertoi pelin jälkeen, ettei olisi osunut kiekkoon. Driedgerin räpyläkäsi vuoti joka tapauksessa kohtalokkaasti eikä siksi hänen iltapuhteensa ollut onnistunut. Hetken päästä ylivoimalla Vegas teki neljännen maalinsa, kun Pietrangelon poikittaissyöttö tavoitti Marchessaultin oikeasta siivestä ja tämä jatkoi yhdellä kosketuksella takatolpalle Smithille, joka nosti patjan yli ottelun toisen maalinsa. Pietrangelolle ja Marchessault nousivat kahteen tehopisteeseen Theodoren ja Carrierin tavoin. Lopussa Kraken otti veskarin pois hyvissä ajoin nelisen minuuttia ennen loppua, mutta Janmarkin tolppalaukausta lähemmäs Vegas ei lisämaaleja päässyt.

Pietrangelolla on nyt viimeiseen seitsemään peliin tehot 3+4, joten hän on alkanut lämpenemään mukavasti, mutta se oli vain ajan kysymys, koska silmätesti tosiaan on ollut positiivinen läpi alkukauden. Plussaa hän ei kuitenkaan saa 1+1 tehoistaan, koska Krakenin maaleissa hän olisi voinut puolustaa terävämmin ja ennakoida vähän paremmin. Pietrangelo oli tehdä toisenkin osuman päätöserän ylivoimalla, kun Theodore levitti hänelle vasempaan siipeen, mutta one-timer kohti hanskakäden yläkulmaa jäi sillä kertaa Driedgerin räpylään, mutta selkeästi Vegas pyrki ampumaan hanskakäden puolelle, joten ehkä se oli scoutattu Driedgerin heikkoudeksi.

Theodore sen sijaan saa alakerrasta plussan 0+2 tehoistaan. Omalla alueella hän oli virheetön blokaten neljä kutia ja hyökkäyssuuntaan tapahtui hyviä asioita. Kiekonliikuttaminen oli eleganttia. Samasta syystä Hague ja Coghlan saavat myös plussat. Jotenkin pidin molempien nuorukaisten kypsyydestä kiekollisina pelaajina. Avaukset napsuivat lapaan, syötöt olivat painavia, ristipistoissa ei ollut ongelmia ja oman alueen purkukiekot onnistuivat laidan kautta hyvällä prosentilla. Kumpaakaan ei huimannut paineen alla ja fysiikka riittää nykyisellään siihen, että heillä ei ole kiire tehdä ratkaisuja. Kertaalleen Hague väläytti päätöserässä hyökkäyssuuntaan noustuaan viivasta esiin ja saaden Carrierilta syötön päädystä, mutta laukaus läheltä meni suoraan syliin.

Loput plussat menevät kahden tehopisteen hyökkääjille. Carrier pelasi varmaankin kauden parhaan ottelunsa alustaen pari osumaa. Hän oli ytimessä, vahva hyökkäysalueen kulmaralleissa ja luisteli sekä pysyi kiekossa kuin riivattuna parhaimmillaan. Marchessault ja Smith olivat päätöserän tähtiä puolestaan, kun ottelu piti ratkoa. Pietrangelon tavoin varsinkin Joonatan on lämmennyt kivasti viime aikoina, sillä neljässä viime pelissä on syntynyt tehot 4+2. Tässä pelissä maalia ei tullut. Paras paikka oli 33. minuutilla, kun Roy syötti läheltä siniviivaa hänelle maalin kulmalle, mutta rystynosto kilpistyi rintapanssariin. 54. minuutilla Smith puolestaan siirsi slotista hänelle irtokiekon vasempaan laitaan, mutta veto epäonnistui mennen vasemmalta reilusti ohi. Smith puolestaan maaliensa lisäksi avauserän lopussa oli onnistua, kun Royn pyörähdyslaukauksesta seurasi rebound oikeaan laitaan, mutta Driedger ehti liukua paluulaukauksen eteen hanskaansa heilauttaen.

Kraken puolusti sen verran hyvin viisikkona, että Vegas sai aikaan vain 23 kutia, mutta toisaalta Seattlekin ampui vain 27 kertaa kohti Lehneriä, joten tämä ei joutunut mitenkään hirveästi venymään kuin oikeastaan ajoittain toisessa erässä, joten plussaa ei voitosta huolimatta tule. 12. minuutilla Donskoi kilautti ylärimaan b-pisteiden välistä, kun Krakenin viisikko juoksutti Stephensonin ketjua ja Chandlerkin houkuteltiin pois keskustasta ja Donskoi liikkui tyhjään tilaan saaden siihen syötön oikeasta laidasta. Sama suomalainen laatupelaaja loi tekopaikan 17. minuutilla, kun hän väkisin kuljetti yli keskialueen huolimatta useamman suunnan sivu- ja takapaineesta. Dadonov turhaan muun muassa luisteli selässä, kun Donskoi pysyi kiekossa ja veivasi itselleen vielä lisätilaa Hagueta vastaan, kunnes hän lopulta viime hetkellä luopui kiekosta usean Vegas-pelaajan keskellä ja Geekie pääsi ampumaan suoraan syötöstä vasemmasta laidasta Lehnerin patjaan. Toisessa erässä Krakenin parempi YV-viisikko Giordano-Eberle-Wennberg-Donskoi-Johansson aiheutti pienimuotoista uhkaa pysyen hyvin kiekossa hyökkäysalueella, mutta Lehner pärjäsi perustorjunnoilla. Toinen viisikko loi yksittäisen parhaan paikan, kun Oleksiak sai päädystä Schwartzilta syötön maalin eteen, mutta ampui avopaikasta päin Lehneriä. Avauskympin kahden ylivoiman välissä puolestaan Wennberg tarjoili laidasta syötön keskustaan jälleen nousseelle Oleksiakille, joka ampui ranteella hitusen ohi maalin muistaakseni ja jatkotilanteessa Eberle pääsi kokeilemaan rystyltä maalin edestä ampuen niin ikään vasemmalta ohi. 35. minuutilla Lehner oli terävänä puolestaan, kun Geekie haki kääntölaukausta maalin kulmalta, mutta kiekko jäi makaavan Lehnerin alle eikä Donskoi päässyt käsiksi irtopalaan maalin toisella kulmalla. Päätöserässä ei huippupelastuksia nähty, kun VGK jäädytti hyvin pelin kahden maalin johtoasemassa puolustaen kurinalaisesti.

Kolesarille annan miinuksen. Hän on nyt useammassa pelissä ollut hitusen pelin ulkopuolella ja tehnyt huolimattomia ratkaisuja kiekollisena sekä ennen kaikkea ollut unessa puolustussuuntaan muutamissa tilanteissa. Maaleja omiin nuo sijoittumiserheet ja vähän laiskahko kamppailupelaaminen eivät ole tuoneet, mutta hän ei jotenkin ole ollut niin keskittynyt ja määrätietoinen kuin parhaimmillaan, vaan operoinut kaukalossa vähän sinne päin, joten jospa tämä kurinpalautus palauttaisi hänet ruotuun ja asenne palautuisi paremmaksi. Ketjutovereista Janmarkkin oli aika pimennossa, mutta sentään meni aina tilanteisiin täysillä luistellen. Leschyshynin tähtihetki oli avauserän kiekonriisto keskialueella ja sitä seurannut puolittainen 2v1-hyökkäys, mutta ennen kuin hän ehti ampua kunnolla, kiekko takakarvattiin pois.

Lopuksi muutama sananen debytantista. Avausvaihtonsa NHL:ssä Cotter pelasi kahden minuutin kohdalla. Hän hyppäsi kaukaloon lentävällä vaihdolla ja luisteli oikeasta laidasta kohti maalia, kun Rondbjerg ylitti siniviivan vasemmasta laidasta ja ampui suoraluistelusta ohi takakulman. Pietrangelo piti kiekon hyökkäysalueella ja levitti Haguelle, joka ampui kohti maalia, mutta tuokin veto kiersi ohi takakulman ja takaisin Pietrangelolle, joka seuraavaksi vieritti kiekon oikeaa laitaa pitkin kohti kulmaa, jossa oli Cotter, mutta McCormick oli välissä eikä Cotter onnistunut nostamaan tämän mailaa päästäkseen kiekkoon käsiksi, vaan Seattle pääsi purkamaan tilanteen pitkänä kiekkona, jonka jälkeen Howdenin vitja otettiin vaihtoon. Toinen vaihto tuli vajaan kuuden minuutin kohdalla ja se oli varmaankin Cotterin näkyvin vaihto illan aikana. Hän hyppäsi taas lentävällä vaihdolla askiin, mutta tehtävät alkoivat nyt omalta puolustusalueelta. Yhdessä Howdenin kanssa he onnistuivat tuuppaamaan irtokiekon slotista ja siniviivan läheltä keskialueen puolelle Dunnin lavasta. Cotter kiihdytti itse tökkäämänsä irtokiekon perään ja dumppasi sen päätyyn punaviivalta vasemmasta laidasta. Howden ja Rondbjerg spurttasivat perään. He eivät saaneet peliä pysähtymään päätyyn, mutta Cotter tuli taustalta mukaan ja katkoi Dunnin purkukiekon vasemmassa laidassa. Sen jälkeen hän vieritti pelivälineen takaisin päätyyn Rondbjergille, joka lähti kiertämään maalia, mutta palautti nopeasti kiekon takaisin maalin taakse, josta Howden jatkoi sen vasempaan kulmaan Cotterille. Tämä punnersi kulmasta ohi Soucyn taklausyrityksen maalin taakse onnistuneesti, mutta kompuroi siellä ja Geekie tuli paikalle nappaamaan irtokiekon nostaen sen korkeana ulos Seattlen alueelta. Tuo Soucyn taklauksen väistäminen ja liukasliikkeinen kulmapelaaminen oli kuitenkin plusmerkkinen suoritus, vaikka arvosana jäikin neutraaliksi.

Myöhemmissä erissä Cotter pari kertaa dumppasi varmasti kiekon päätyyn ollen sikäli luottamuksen arvoinen ja lisäksi mieleen jäi toisessa erässä otettu rangaistus, joka oli hitusen heppoinen, koska hän karvasi Seattlen päädyssä Giordanoa ja melko kevyesti roikkui tässä kiinni alle sekunnin ajan saaden kiinnipitämisjäähyn. Peliaikaa tuli kaikkiaan 8:27 ja jäähyn lisäksi hänelle kirjattiin yksi laukaus sekä taklaus. Tuo laukaus tuli päätöserän kolmannella minuutilla, kun Hague avasi omasta kulmasta varmasti keskialueelle Cotterin lapaan. Tämä leikkasi hitusen keskemmäs vasemmasta laidasta 2v2-hyökkäyksessä kuten hänen tavaramerkkiinsä kuuluu päästen ampumaan puolustajan jaloista päin Driedgeriä.

 

[Amerikanihme]

No nyt debyytti on suoritettu. Pauli teki Kakot, eli 0+0 = 0. Sentään yksi jäähy ja yksi laukaus ja oliko taklauskin. Odotettu debyyttitulos. Takana loistava tulevaisuus?

Otetaan vähän takaisin. Toisessa ottelussaan jo maali, joten ehkä toivon kipinä elää. Kuulemma yksi raikuvimmista suosionosoituksista T-Mobile areenalla maalin kuulutuksen jälkeen, joten olisiko tässä uusi Vegas-yleisön lemmikki? Saisikohan @Salming:ilta plussan Cotterille? Toki Røndbjerg heitti sitten ehkä vieläkin hienomman maalin maalikoosteen mukaan. Hienoa, että nelosketjulta tulee tällaisia suorituksia.

Smart Alec päätti suorittaa verenluovutuksen tällä kertaa, mutta eiköhän soturi ole taas askissa, kun seuraava taisto alkaa.

 

[Salming]

10/68 Gulls vs. Silver Knights

Dugan ja perhesyiden takia sivussa ollut Hayes olivat pudonneet pois pelaavasta kokoonpanosta, joten Hickey pääsi vaihteeksi pelaamaan alakerrassa ja tulokasleirillä muun muassa mukana ollut D'Amato värvättiin nyt täydentämään vuorostaan AHL-miehistöä.

Bärtschi - Jones - Marushev
Elvenes - Dorofeyev - McCallum
Loewen - Conrad - DiLiberatore
D'Amato - Primeau - Thomson

Pouliot - Pachal
McCoshen - Korczak
Hickey - Miromanov

Thompson
Ferguson

YV:
Marushev
Miromanov Dorofeyev DiLiberatore
Korczak

Jones
Bärtschi Elvenes Conrad
Pouliot

Plussat ja miinukset
++
+ Marushev, Thomson, Primeau, Elvenes, Bärtschi
+/- Ferguson, Miromanov, Pachal, Dorofeyev, Jones, Loewen, Conrad, DiLiberatore, D'Amato
- Hickey, McCallum, Pouliot, Korczak, McCoshen, Thompson
--

Divisioonan jumbojoukkue kaatoi Silver Knightsin tylysti 6-3, kun se iski jo avauserään neljä osumaa Thompsonin selän taakse. Avausmaali nähtiin ajassa 2:27. McCallum ei saanut siniviivan kulmasta jatkettua Korczakin purkukiekkoa ulos omalta alueelta, vaan Drew käänsi kuljettamalla pelin painopisteen takaisin kohti vieraiden maalia. Hän jätti kiekon vasemmassa laidassa Korczakin edestä taakse Kindoppille, joka ampui takapatjaan McCoshenin seisoessa maalin edessä. Kiekko kimposi oikealle b-pisteelle Anderssonille, joka iski paluukiekon puolityhjään rysään, kun D'Amato ei ehtinyt ajoissa peittämään. 2-0 osuma syntyi ajassa 6:59. Conradin vitjan puolustusalueen puolustuspelaaminen vuoti ja he eivät saaneet pysäytystä aikaan. Perreault käänsi vasemmasta laidasta ahtaasta tilasta kiekon ristiin siniviivaan Anderssonille, joka laukoi vapaasti, kun taas vasemman laiturin peitto oli myöhässä. Tällä kertaa syyllinen oli Loewen, joten Conrad joutui keskeltä liikkumaan kohti kiekollista pelaajaa, muttei saanut blokattua vetoa, joka meni painavana päätyplankkiin. Sieltä se kimposi maalin kulmalle ja Pouliotin nukkuessa Tracey survoi patjan ja tolpan välistä kiekon verkkoon, joten Thompsonkin saa hitusen ottaa maalista omaan piikkiinsä.

Kolmas maali nähtiin 11. minuutilla. Nelosketjun karvaus ohitettiin roikkukiekolla ja syntyi 2v2-luistelukilpa kohti Hendersonin maalia. Korczak luisteli Brouillardia vastaan kohti päätyä ja McCoshen oletti, että Kaeden olisi hoitanut tilanteen, joten hän meni valmiiksi maalin taakse myös tarjoamaan helpon syöttövaihtoehdon viereen, mutta kävikin niin, että Korczak hävisi päädyssä kaksinkamppailun Brouillardille, joka käänsi heti maalin eteen ja sinne liukui viime kaudella Hendersonissa pelannut O'Regan, joka viimeisteli varmasti yläkulmaan lähietäisyydeltä eikä McCoshen ehtinyt ajoissa enää maalin takaa estämään vetoa. Kaipa tuossa näkyi se, että McCoshen ja Korczak eivät ole pahemmin yhdessä pelanneet kuin vasta muutamia pelejä ja kommunikaatio ei pelannut siksi. Neljäs maali syntyi ylivoimalla päätösminuutilla ja se oli kyllä upea. Perreault vastaanotti syötön vasempaan siipeen läpi neliön Paterynilta. Sitten hän vain lähes seisovilta jaloilta melko läheltä vieläpä laitaa kiskaisi ranteella kiekon aivan yläriman alle. Pachal ei edes tehnyt maskia, joten Thompsonin piikkiin tuon maalin voi laittaa, vaikka veto oli toisaalta niin hurja, ettei reagointiaikaa hirveästi ollut, mutta sinällään AV-nelikko Pouliot-Pachal-Jones-Primeau ei tehnyt tuossa mitään väärää, vaan noin pienestä kulmasta vastustaja kyllä saa ampuakin rauhassa ja on vain luotettava, että maalivahti hoitaa vedon. Avauserässä vedot olivat 24-7, joten vieraiden tappioasema ei ollut yllätys, mutta neljä maalia oli silti tehokasta tekemistä kotijoukkueelta.

HSK kavensi 28. minuutilla. Carrick oli jo avaamassa peliä keskialueelle, mutta Thomson takakarvasi häneltä upeasti kiekon pois lähellä Gullsin siniviivaa. Sitten Thomson levitti oikeaan laitaan Primeaulle, joka syötti maalin eteen ja Loewen oli siellä ohjaamassa kiekon verkkoon ennen kuin Carrick ehti siirtää tämän sivuun. Vain minuutin päästä HSK kavensi uudelleen. Conrad blokkasi alivoimalla Paterynin lämärin viivasta. Kiekko kimposi keskialueelle ja Conrad ehti ensimmäisenä blokkaamansa kiekon perään. Hän syötti eteenpäin Marusheville, joka ylitti siniviivan ja ampui sitten vain kaukaa oikeasta laidasta kohti maalia, mutta Dostal hörppäsi helpon rannelaukauksen maaliin. Gulls iski viidennen maalinsa viisi minuuttia ennen taukoa suorahyökkäyksestä. Drew tarjoili oikeasta laidasta takaviistoon keskelle Traceylle, joka ampui ohi Jonesin blokkiyrityksen ja maalille samalla ajanut Lettieri ohjasi varusteidensa kautta kiekon sisään ohi Fergusonin.

Päätöserän alkupuolella HSK kavensi vielä kerran. Pouliot-Miromanov kaksikko pysäytti puolustussiniviivalla Gullsin purkukiekon ja käänsi pelin takaisin pystyyn nopeasti. Elvenes kuljetti yli keskialueen oikeaa laitaa pitkin Miromanovin syötöstä ja pyörähti sitten hyökkäysalueelle päästyään laidassa ohi O'Reganin. Hän löysi syötöllään toisesta aallosta Jonesin, jonka rannelaukaus keskeltä ohitti Dostalin. Gulls iski lopullisen niitin puolestaan alivoimalla päätöskympillä, kun Conradin syöttö oikeasta siivestä kohti Pouliotia viivaan katkottiin. Seuranneesta 2v1-hyökkäyksestä Lettieri viimeisteli takatolpalta Brouillardin syötöstä kiekon reppuun.

Miinuksia tulee alakerralle. Pouliot nukkui toisessa maalissa maalin kulmalla ja viimeisessäkin osumassa puolestaan hän olisi voinut saada katki syötön takatolpalle paremmalla puolustamisella. Hickeylla oli jatkuva kiire ja se johti yhteen pahaan harhasyöttöön avauserässä, kun hän haki päätydumppauksen ja yritti avata peliä maalin takaa, mutta syötti suoraan Joslingin lapaan maalin eteen. Thompson kuitenkin pelasti hänet. Korczakin purkukiekko oli avausmaalissa vähän vajaa lasin kautta, mutta McCallumin olisi laiturina pitänyt hoitaa kiekko myös ulos sinisen kulmasta, johon tämä ei kyennyt ja saa siksi miinuksen myös. Korczak hävisi myös kolmannessa maalissa luistelukilvan ja McCoshen kokeneena veteraanina ei lukenut tilannetta oikein, joten myös tämä saa miinuksen sijoittumiserheestään.

Maalivahdeista Thompson saa miinuksen, koska toisessa maalissa hänen olisi pitänyt kyetä pitämään patja tolpassa kiinni, jottei Tracey olisi päässyt survomaan kiekkoa maalin kulmalta sisään ja neljännessä maalissa Perreaultin rannelaukaus oli torjuttavissa, vaikka se oli todella laadukas. Muutamia hyviä lähitorjuntoja silti Thompson ehti ottaa 20 minuutissa, kunnes hänet vaihdettiin Fergusoniin, joka ei voinut päästämillään maaleille mitään ja otti kaikkiaan 12/14 kiekkoa kiinni. Paras torjunta tuli 39. minuutilla, kun Dorofeyevin ketju hukkasi omalla alueella Perreaultin vapaaksi maalin eteen, mutta Ferguson nollasi läheltä tulleen laukauksen eleettömästi. Päätöserässä puolestaan Pachal menetti kulmassa kiekon kertaalleen Joslingille, joka löysi keskeltä Printzin, mutta jälleen Ferguson peitti hyvin kulmat rauhallisella tyylillään.

Bärtschi saa plussan muutamasta järjestetystä tekopaikasta. Heti viidennellä minuutilla hänen rystylätty löysi toisesta aallosta Miromanovin painottomalta puolelta. Tämä nousi maalille saakka, muttei kyennyt ohittamaan Dostalia. Päätöserässä Bärtschi puolestaan tarjoili toimistosta passin maalin eteen Jonesille, joka tykitti vastakiekkoon päin Dostalia niin ikään. Sen lisäksi, että Ferguson vaihdettiin sisään toiseen erään, ketjujakin sotkettiin. Elvenes nostettiin ykkösketjuun ja Marushev otti hänen paikkansa Dorofeyevin ketjusta. Lisäksi McCallum putosi neloseen ja D'Amato nostettiin venäläisten seuraksi kakkosketjuun. Elvenes sopeutui hyvin Jonesin ketjuun ja se näkyi päätöserän osumassakin. Bärtschin kanssa hän myös pelasi kertaalleen hyvin yhteen 2v2-hyökkäyksessä tehden henkselikierron, mutta sveitsiläisen laukaus ruotsalaisen jätöstä ei ohittanut Dostalia. Ylivoimalla Elvenes operoi vähän oudossa paikassa neliön keskellä, mutta pääsi avauserässä kertaalleen siitäkin kiskaisemaan suoraan syötöstä osuen Dostalin torsoon. Toki jo viime pelissä hän oli ylivoimalla maalin edessä/slotissa, joten ei rooli uusi ollut. Uutta ei ollut sekään, että viime pelin tapaan Elvenes sai tässäkin ottelussa alivoimavastuuta hyökkääjistössä Jonesin, Marushevin, Conradin, Primeaun ja Bärtschin kanssa, koska niin moni luottoalivoimahyökkääjä on poissa farmin vahvuudesta (Quinney, Cotter, Leschyshyn ja Rondbjerg esim.) ja ihan hyvin Lucas suoriutui hajavaihdoissaan.

Marushev saa plussan alivoimamaalistaan ja siitä, että 39. minuutilla hän alusti 2v1-hyökkäyksestä tekopaikan Dorofeyeville, joka vei kiekon rystylle ja jäädytti Dostalin jäihin, muttei saanut nostettua kiekkoa tämän patjojen yli. Nelosketjun kaksikko Primeau-Thomson saa plussat vieraiden avausmaalista, jossa Thomson teki suurimman työn hyökkäysalueen riistollaan ja Primeau tarjoili maukkaan syötön Loewenille, mutta sen lisäksi Primeau oli alivoimalla hyvä peittämään laukauslinjoja ja pääsi kertaalleen itsekin ampumaan vastaiskun päätteeksi oikeasta laidasta ohi maalin.

Muista pelaajista voisi todeta, että Miromanov oli alakerrasta aktiivisin hyökkäysalueella ja kokeili pari kertaa vanhanaikaisiakin pysyttyään kiekossa hyökkäysalueella, mutta miinuksena olivat toisaalta ratkaisut ylivoimalla vasemmassa siivessä, sillä ainakin kolmesti hänellä poltti kiekko vähän lavassa ja syötöt viivaan Korczakille katkottiin, jolloin Gulls pääsi purkamaan paineen toiseen päähän, joten kiekkovarmuus vaatii työstämistä. Jones ja Dorofeyev väläyttelivät, mutteivat kuitenkaan plussan arvoisesti, koska Jones maalistaan huolimatta olisi ehkä voinut puolustaa hitusen paremmin Gullsin viiidennessä maalissa, mutta sentään hyökkäyssuuntaan löytyi kohtalaisesti kemiaa Elvenesin ja Bärtschin kanssa, joten antaisin tuon kolmikon ehkäpä jatkaa yhdessä. Conrad puolestaan oli Jonesin tavoin kiikun kaakun plussan suhteen, mutta jäi neutraaliksi, koska ratkaisut ylivoimalla oikeassa siivessä toisessa koostumuksessa olivat vaisuja ja harhasyötöstä syntyi vielä viimeinen niitti. Plussana oli alivoimamaalin alustus. Loewen puolestaan oli toisessa maalissa vähän liian keskelle sijoittunut blokatakseen Anderssonin painavan lyöntilaukauksen, jonka paluukiekosta Tracey teki maalin. Positiivisena seikkana oli se, että Loewen teki maalin ja pelaa pisteiden valossa parasta kauttaan, koska kymmenessä pelissä tehot ovat 2+3. Kahdella edellisellä kaudella hänen saldonsa oli 1+2 53 ottelussa.

14/82 Vegas vs. Minnesota

Brossoit sai kotidebyyttinsä ritarinutussa. Puolustus oli ennallaan Haguen jatkaessa ykkösparissa ja Martinezin Theodoren parina. Carrier putosi sivuun hyökkäyksestä, joten Kolesar nousi kakkosketjuun ja Amadio palasi kokoonpanoon kolmosvitjaan. Cotter ja Rondbjerg jatkoivat Howdenin laidoilla nelosessa.

Arvosanataulukko
++
+ Rondbjerg, Cotter, Howden, Roy, Coghlan, McNabb, Brossoit, Smith
+/- Martinez, Theodore, Pietrangelo, Hague, Marchessault, Dadonov, Stephenson, Kolesar, Amadio, Janmark, Leschyshyn
-
--

Avausmaali nähtiin ajassa 6:08. Eriksson Ek yritti tulla keskeltä yli hyökkäyssiniviivan, mutta Rondbjerg häiritsi takakarvaamalla. Se pakotti ruotsalaisen levittämään laitaan Folignolle, joka laukoi oikealta kohti maalia, mutta Rondbjerg sai mailansa väliin ja kiekon matka hidastui. Hague nappasi slotissa pelivälineen haltuunsa käynnistäen vastaiskun. Hän avasi oikeaan laitaan Cotterille, joka haastoi Kulikovin 1v1-tilanteessa. Siniviivan yli kiihdytettyään hän käytti kiekon rystyltä kämmenelle ja ampui sitten Kulikovin mailan alta nopealla virityksellä limpun ohi Talbotin etuyläkulmaan, kun kanadalaismaalivahti haisteli ehkä hitusen syöttöä takatolpalle. Cotterista tuli seurahistorian 50. pelaaja, joka on onnistunut maalinteossa. Haastattelussa pelin jälkeen hän kertoi, että kyseessä on yksi hänen rutiiniharhautuksistaan ja onhan tuota AHL-peleissäkin tosiaan näkynyt aiemmin sekä noissa NHL:n harjoituspeleissä syksyisin. Cotter nauratti myös toimittajia toteamalla joukkuehengestä sen, että kun hän astui huopahatussa pukuhuoneeseen pari päivää sitten, kului vain kaksi sekuntia ja Marchessault vitsaili hänelle siitä.

Historian tekeminen jatkui kymmenen minuutin päästä, kun oli Rondbjergin vuoro tehdä NHL-uransa avausmaali. Hänestä tuli 13. tanskalainen maalintekijä maailman mahdollisesti laadukkaimmassa jääkiekkosarjassa. McNabb katkaisi punaviivalla Spurgeonin oman alueen purkukiekon. Howden otti vastaan pienen siirron McNabbilta keskialueella ja syötti sitten rystyltä poikittain oikeaan laitaan Rondbjergille. Tämä punnersi laidan puolelta ohi Goligoskin ja viimeisteli nokikkain Talbotin kanssa päästyään kiekon tämän oikeasta kainalosta sisään takakulmaan. Kyseessä ei ollut kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun kaksi Golden Knightsin pelaajaa tekee samassa ottelussa uransa avausmaalit, sillä avauskaudella Tuch ja Shipachyov tekivät aikoinaan samassa pelissä myös NHL-uriensa ensimmäiset maalit. Rondbjerg totesi haastattelussa pelin jälkeen, että hänen äitinsä varmasti näki maalin livenä herättyään katsomaan ottelua, mutta isä oli luultavimmin unessa. Lisäksi olympialaisista kysyttäessä hän totesi, että se on tietysti unelma ja kieltämättä miksei hän voisi mahtua Tanskan nelosvitjaan esimerkiksi, koska hän on osoittanut kykenevänsä pelaamaan NHL:ssä luotettavasti:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1459042027111260164?s=20

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1459007269618610177?s=20

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1459007454386159624?s=20

Toisen erän lopussa Vegas meni 3-0 johtoon, kun Smith riisti keskialueella kiekon hölmistyneeltä Dumbalta luoden 2v1-tilanteen. Brodin ei saanut katki syöttöä ja Marchessault niittasi ranteella kiekon verkkoon. Päätöserässä WIld pääsi maalin päähän. Ensin ykköskentällisen karvaus murtui ja Wild sai 2v2-hyökkäyksen, joka muuntui 3v2-tilanteeksi, kun Haguen potku ei riittänyt Spurgeonia vastaan. Kapriziv hidasti peliä, käänsi selän kohti Pietrangeloa ja tarjoili sitten toiseen aaltoon Spurgeonille, joka viimeisteli etuyläkulmaan, kun Smith peitti syötön takatolpalle. 53. minuutilla syntyi vieraiden toinen osuma, kun sekaketju juoksi omissa kiekon perässä. Amadio yritti liimata sinisen kulmassa Kulikovin laitaan siinä onnistumatta. Tämä sai vieritettyä kiekon kulmaan Merrillille, jota puolestaan Kolesar ei saanut kuriin ja Leschyshyn lähti keskeltä painostamaan kiekollista pelaajaa, mutta samassa Merrill syötti keskelle ja vapaaksi jäänyt Hartman niittasi suoraan syötöstä one-timerin ohi Brossoitin. Periaatteessa tuosta olisi voinut kirjata miinuksen Leschyshynille, mutta annoin armoa, kun ne 44 sekuntia, jotka hän pelasi alivoimaa, olivat häneltä kauden parasta tekemistä ja aiempi höntyily oli vähentynyt. Lisäksi hän kaapi aloituksia 67-prosenttisesti.

Nelosketju saa plussan kahdesta tehdystä maalista, sitä ei tarvinne enempää perustella. Laitureiden jääajat jäivät silti vain reiluun seitsemään minuuttiin, koska Rondbjergkin pelasi vain yhden puolen minuutin alivoimavaihdon istuen muutoin penkillä erikoistilanteissa. Cotterilta voisi mainita neljä taklausta maalin lisäksi. Toki hän jatkoi myös jäähyputkeaan ottaen omalla alueella siniviivan kulmassa huitomisrangaistuksen. Howdenkaan ei pelannut kuin vain 7:57 alustaen yhden osuman. Roy ja Smith saavat myös plussat hyökkääjistä. Royn vitja oli avauserästä saakka hyvä, kun Vegas vei vedot 16-5 ja sai melkein aina paineen Wildin alueelle. Roy itse petasi päätytaklauksellaan Dumbaa vastaan yhden tekopaikan maalin eteen Janmarkille, mutta tämä ampui suoraan syliin. Toisessa erässä 2v1-tilanteessa syöttö Marchessaultille kilpistyi heittäytyneeseen Merrilliin, joka sai muuten paluupelissään T-Mobile Areenalle videotervehdyksen ensimmäisellä mainoskatkolla. Roy pelasi alivoimaa paljon eli yli neljä minuuttia tehden useita purkuja. Smith saa puolestaan plussan voittomaalin alustuksestaan ja niin ikään yli kolmen minuutin alivoimapuhteesta. Hän hukkasi myös yhden läpiajon, kun rystyuitto ei ihan lirunut yli maaliviivan.

AV oli tosiaan täydellistä tässä pelissä, vaikka toisessa erässä Wild sai jauhaa 1:40 kahden miehen ylivoimalla sen jälkeen, kun Hague ja Pietrangelo vuoron perään nostivat kiekon katsomaan. McNabb ja Coghlan olivat jäällä oikeastaan koko alivoiman kera Stephensonin tai Royn. Siksi he saavat plussan ja samoin viimeisenä lukkona ollut Brossoit, joka lopussa nollasi Eriksson Ekin avopaikan maalin edestä suoraan syötöstä. Seassa oli myös patjatorjunta Fialan one-timeriin siivestä. Avauserässä hän pääsi melko helpolla ja ainoa pahempi tilanne oli, kun Kaprizovilla oli puolityhjä maali edessään, mutta hän ei saanut aikaan puhdasta vetoa ja Vegas selvisi. Toisessa erässä sitten Brossoit oli elementissään ja viimeinen erä oli jälleen vähän rauhallisempi, vaikka Wild kaksi maalia tekikin. Mukavaa, että kotidebyytistä irtosi voitto hyvällä esityksellä. McNabb puolestaan pelasi suurimmat minuuttinsa kolmeen vuoteen eli 24:43, joista alivoimalla 7:18, mutta omissa ei kolissut ja kun hän oli vielä alustamassa toista maalia, plussa on enemmän kuin ansaittu, koska Brayden sulki hyvin syöttölinjoja ja oli maalin edustalla jämäkkä. Coghlan puolestaan oli lähellä onnistua maalinteossa ylivoimalla, mutta vastakiekkoon ammuttu lämäri pysähtyi Dumbaan, joka jäi hetkeksi kitumaan toiselle tolpalle. Talbot oli jo puoliksi jäässä, joten blokillaan Dumba pelasti luultavasti maalin.

Miinuksia ei mennyt kellekään. Stephensonin vitjalla oli pari hyvääkin maalipaikkaa, mutta sihti oli hukassa kaikilla. Stephenson itse pääsi puolittain alivoimalla karkuun toisessa erässä, mutta rystykuti oli ponneton. Avauserässä Kolesar jatkoi laidasta kiekon hänelle keskikaistalle ja hän pelasi sen selustaan takatolpalle kuljetuksen jälkeen, mutta Talbot liukui nollaamaan Dadonovin. Päätöserässä puolestaan Kolesar pyyhälsi oikean laidan puolelta nokikkain Talbotin kanssa, mutta rystynosto jäi pliisuksi. Hetkeä myöhemmin kolmosketjusta Amadio pääsi ampumaan seisovilta jaloilta oikealta kaarelta, mutta tuokin veto meni päin Talbotia, joten ensimmäinen maali ritareissa jäi häneltä tekemättä.

Otetaan vähän takaisin. Toisessa ottelussaan jo maali, joten ehkä toivon kipinä elää. Kuulemma yksi raikuvimmista suosionosoituksista T-Mobile areenalla maalin kuulutuksen jälkeen, joten olisiko tässä uusi Vegas-yleisön lemmikki? Saisikohan @Salming:ilta plussan Cotterille? Toki Røndbjerg heitti sitten ehkä vieläkin hienomman maalin maalikoosteen mukaan. Hienoa, että nelosketjulta tulee tällaisia suorituksia.

Smart Alec päätti suorittaa verenluovutuksen tällä kertaa, mutta eiköhän soturi ole taas askissa, kun seuraava taisto alkaa.

Nelosketjulle menivät tosiaan ansaitut kehut arvosanataulukkoon. Mieluummin Cotterin ja Rondbjergin pidän ainakin kokoonpanossa tällä hetkellä kuin Leschyshynin, jos sairastuvalta jossain vaiheessa tulee apuja, joten ehkä heistä voisi kasvaa yhdessä nuorisosuosikkeja.

Martinez tosiaan pelasi vain 3:39, kun avauserässä luistin viilsi naamariin. Seurauksena oli kuulemma noin 50 tikkiä, joten melko rumaa jälkeä hän sai kokea. Muista loukkaantuneista DeBoer kertoi jo aamujäiden jälkeen sen, että Pacioretty on päässyt varaamaan painoa murtuneelle jalalleen, mutta Karlssonilla siihen menee vielä pari viikkoa. Whitecloud puolestaan on käynyt luistelemassa käsileikkauksen jälkeen, muttei pysty käyttämään kättään vielä kunnolla. Ja Stone tosiaan on osallistunut muutamiin harjoituksiin.

 

[Salming]

11/68 Stockton vs. Henderson

Ensimmäistä kertaa seurahistoriassa vastaan asettui Stockton Heat. Thompson aloitti maalissa. Cotter sai käskyn alas, joten McCallum putosi kokoonpanon ulkopuolelle ja Cotter tuli vahvistamaan kevyttä keskikaistaa ottaen paikan venäläisten välistä. Elvenes jatkoi viime pelin lopun tapaan Bärtchin ja Jonesin kanssa samassa ketjussa.

Bärtschi - Jones - Elvenes
Dorofeyev - Cotter - Marushev
Loewen - Conrad - DiLiberatore
D'Amato - Primeau - Thomson

Pouliot - Pachal
McCoshen - Korczak
Hickey - Miromanov

Thompson
Ferguson

Plussat ja miinukset
++
+ Marushev, Cotter, Dorofeyev, Elvenes, Korczak
+/- Thompson, Pachal, Pouliot, McCoshen, Hickey, Miromanov, Thomson, Primeau, D'Amato, Loewen, Conrad, DiLiberatore, Jones, Bärtschi
-
--

Kahdeksannella minuutilla Marushev riisti kiekon hyökkäysalueella takakarvaten ja syötti vastaliikkeen tehneelle Korczakille, joka pääsi pujottelemaan läpiajoon nopean käännön seurauksena, mutta Werner koppasi hanskakäden kulmaan ammutun laukauksen. Isäntien paras maalipaikka avauskympillä oli pienikokoisen rightin laiturin Phillipsin laukaus suoraluistelusta vasemmasta laidasta Thompsonin kilpeen. Vedot olivat vain 4-2, joten tilanteita ei pahemmin ollut, kun molemmat pääsivät aika helposti omista pois laitoja pitkin vierittämällä. Puolivälin jälkeen HSK joutui alivoimalla, mutta sen alussa Marushev polki karkuun Jonesin riistettyä ensin kiekon laidassa. Phillips joutui kamppaamaan Marushevin lopulta jäähyn arvoisesti, kun tämä oli punnertamassa maalin eteen eikä saanut kunnon laukausta kämmeneltä aikaan. Tasavajaalla Cotter ja Korczak loivat hyökkäysalueen jättöpelillään paikan vasempaan laitaan Miromanoville, mutta yhden kosketuksen laukaus kilpistyi patjaan. Viveiroksella on tapana 4v4-pelissä peluuttaa yhdessä kahta parasta puolustajaa Miromanovia ja Korczakia, vaikka molemmat ovat rightin kätisiä, mielenkiintoista. Aiemmissakin peleissä tuota on siis tapahtunut. Tasavajaan lopuksi Elvenes puolestaan tarjoili poikkisyötön maalin editse Bärtschille, mutta Werner ehti liukumaan one-timerin eteen sulkien sen syliinsä.

13. minuutilla Heat meni 1-0 johtoon. Primeau hävisi hyökkäyspään aloituksen ja Heat pääsi kääntämään painopisteen vieraiden päätyyn. Phillips ylitti sinisen oikeasta laidasta ja kiersi maalin Hickey perässään. Hän jätti kiekon Pettersenille, joka antoi sen takaisin vasempaan laitaan liikkuneelle Phillipsille. Tämä pudotti viivaan ja Wielinski ampui kohti maalia ohi D'Amaton blokin. Kiekko kimposi päädystä takaisin maalin eteen. Phillips pääsi tuuttaamaan vastakiekkoon. Miromanov ei saanut blokattua vetoa, mutta Thompson oli muurina hänen takanaan. Rebound kimposi kuitenkin suoraan Ruzickan lapaan ja tämä sijoitti tyhjiin. Tasoitus syntyi kuitenkin heti seuraavassa vaihdossa, kun kakkosketju sai paineen hyökkäysalueelle ja pitkä kulmaralli tuotti tulosta, kun Marushev paini päädyssä kiekon itselleen ja syötti rystyltä maalin eteen, josta Cotter viimeisteli takayläkulmaan osuen toisena iltana putkeen, mutta eilen hän siis maalasi NHL:ssä ja tänään AHL:ssä. Marushevin kanssa päädyssä rouhinut Dorofeyev sai kakkossyötön ja ykkössyöttö kirjattiin siis HSK:n avauserän parhaalle pelaajalle Marusheville. McCoshen puolestaan piti kertaalleen siniviivan hyvin kiinni vaihdon aikana. Erän loppupuolella Dorofeyev ylitti pari kertaa siniviivan vasemmasta laidasta kuljettamalla kuten hänellä tapana on, mutta vedot laidasta olivat kesyjä ja toinen jopa blokattiin matkalla mailalla. Heat puolestaan pääsi ylivoimalle vielä lopussa ja Philpille luotiin neliön keskelle one-timerpaikka, jonka Thompson nollasi patjoillaan. Kahdeksan ottelun voittoputkessa otteluun tullut Heat pysyi aika hyvin kurissa tasaviisikoin, koska se sai korkeintaan 1-2 pidempää kulmarallia aikaan erän aikana ja muutoin HSK:n puolustajat varsinkin voittivat mukavan kasan kaksinkamppailuja omalla alueella.

Toisen erän alussa Loewen otti koukkimisjäähyn takakarvattuaan liian ahnaasti keskeltä hyökännyttä isäntien pelaajaa. Ylivoimalla Pelletier tarjoili suorahyökkäyksestä tekopaikan vasemmasta laidasta oikealle takatolpalle, mutta syötön kohde Wielinski ei saanut kunnon kutia aikaan, kun Elvenes sai lavan väliin viime hetkellä. Sama mies vei HSK:n johtoon alivoiman jälkeen, kun Dorofeyev taisteli hyökkäyssiniviivalla seisovin jaloin irtokiekon vieraille ja siirsi sen viereen Korczakille, joka toimitti maalin eteen ja sinne yksin unohtunut Elvenes ohjasi kiekon sisään. Samalla ruotsalainen venytti pisteputkensa neljään otteluun. Hetken päästä HSK:n ylivoimalla puolestaan Heat pääsi väliin pelinavaamiseen ja syntyi hetkellinen 2v1-tilanne Pouliotia vastaan, mutta Elvenes reagoi taas hyvin, kurvasi lujaa kohti omaa maalia ja pääsi väliin DeSimonen poikittaissyöttöön. Päätöskympiltä jäi mieleen Dorofeyevin petaus toiseen aaltoon Korczakille, joka tinttasi vasemmalta ohi maalin suoraan syötöstä keskeltä. Pavel myös kertaalleen menetti kiekon omissa Pelletierille lähellä b-pistettä, mutta paikkasi tuon riistämällä heti kiekon takaisin. Vedot olivat 19-15 40 minuutin jälkeen ja aika tarkkaa puolustamista nähtiin puolin ja toisin. Keskustaan murtautuminen oli hankalaa. Thompson torjui varmasti laidoista lähteneet vedot tai viivatoimitukset.

Päätöserän alussa Dorofeyev antoi hyökkäysalueella poikittaissyötön Cotterille, joka kavensi vasemmasta laidasta keskelle ja ampui puolustajan jaloista räväkästi, mutta Wernerin ruho oli edessä eikä Marushev ihan päässyt reboundiin kiinni maalin edessä. Hetken päästä Hickeyn avaus ei mennyt keskialueelle saakka, vaan Zary pääsi väliin ja yritti punnertaa vasemmalta maalille, mutta Hickey pakotti hänet ampumaan pienestä kulmasta päin Thompsonia. Viidennellä minuutilla Hickey sen sijaan avasi hyvin vauhtiin Primeaulle, joka harhautti yhden puolustajan puoliksi ja ampui vasemmasta laidasta takapatjaan. Heat tasoitti 2-2:een ylivoimalla 47. minuutilla, kun Pouliotin purkukiekko jäi viivaan Phillipsille. Tämä levitti heti vasemmalle Ruzickalle, joka syötti maalille ja Froese ohjasi kiekon patjaan. Kiekko kimposi slottiin ja siitä sen painoi takanurkkaan Pelletier, kun AV-neliö oli hajalla epäonnistuneen purun jäljiltä. Kuusi minuuttia ennen loppua McCoshen pelasti maalipaikan syöksymällä maalin eteen kulmasta, kun Zary sai ilmaisen lahjan maalin eteen, muttei laukonut ajoissa. Viimeiset kaksi minuuttia HSK sai jauhaa ylivoimaa, kun Wielinski kamppasi kulmassa DiLiberatoren. Kauden ensimmäinen YV-osuma vieraskaukalossa jäi kuitenkin tekemättä, kun YV loppui melko lyhyeen Cotterin otettua jäähyn sen jälkeen, kun hän meni maalin eteen nahistelemaan oman vasemmasta laidasta lähteneen laukauksensa perään.

Jatkoaika alkoi 40 sekunnin alivoimalla, mutta yhtään kutia Flamesin YV-nelikko ei saanut aikaan, kun Mackey ja Ruzicka vain siirtelivät kiekkoa toisilleen ja vaihtelivat paikkoja Jonesin, Pouliotin ja Korczakin edessä vetopaikkaa etsien. Cotter puolestaan jäähyltä tultuaan yli karata läpiajoon, mutta hän ei saanut kiekkoa kunnolla mukaansa keskialueella, joten Mackey ehti väliin. 3v3-pelissä Dorofeyev haastoi röyhkeästi Pelletierin ja sai luotua itselleen vetopaikan tämän lavan alta nopealla virityksellä, mutta Werner torjui kulmaan. Heat lähti vastaiskuun ja DeSimone haki syöttöä takatolpalle, mutta Miromanov oli välissä käynnistäen 2v1-vastaiskun. Jones syötti Dorofeyeville vasemmalle, mutta kiekko karkasi tältä maalin edessä eikä Joneskaan saanut sitä survottua patjojen läpi. Seuraavassa vaihdossa puolestaan Philp unohtui vapaaksi selustaan ja tämä pääsi vapaasti ampumaan vasemmasta laidasta kohti takakulmaa, mutta Thompson sai kilven eteen. Tuon jälkeen Cotter luisteli heittämällä oikeasta laidasta ohi Wielinskin ja Froesen punnertaen maalille saakka, mutta kuti kohti takakulmaa ei uponnut. Päätösminuutilla puolestaan Mackey-Pelletier-Phillips kolmikko piti pilkkanaan Dorofeyevia, Jonesia ja Pouliotia pysyen kiekossa ja luoden tukun paikkoja, mutta Mackeylle ei kelvannut avo-one-timer Phillipsin poikittaissyötöstä ja Dorofeyev sai puolestaan riittävästi häirittyä Phillipsin omaa vanhanaikaisyritystä. Viimeisellä sekunnilla vielä Pelletier lätytti oikeasta laidasta takatolpalle uudelleen nousseelle Mackeylle, mutta tämä ampui yli puolityhjän maalin.

Rankkarikisan aloitti Kirkland, joka tuli vasemmalta kohti maalia ja ohitti längeistä laukomalla Thompsonin. DiLiberatoren veivi rystyltä kämmenelle pysähtyi Wernerin kilpeen. Phillips puolestaan haki rystyuittoa, mutta Thompson sai patjan eteen. Toinen ampuja oli odotetusti speasialisti Dorofeyev, mutta hän ampui keskeltä ranteella yli ja ohi vasemmalta. Kolmannessa parissa Ruzicka lähestyi oikealta ja ampui sitten keskeltä kohti oikeaa takakulmaa, mutta kiekko jäi kainaloon. Cotter puolestaan liukui todella hitaasti kohti maalia ja vei nopeasti kiekon rystylle, mutta Werner sai räpylän eteen rystynostoon, joten Heat otti yhdeksännen voittonsa putkeen. Pelaajistosta en sen kummemmin nyt kirjoittele, vaan eiköhän yllä oleva teksti kerro, miksi Cotterin ketju, Elvenes ja Korczak saivat plussat.