Detroit ja Ducks, melkein sama asia. Hyvä korjaus.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kotikaupunkiinsa palannut Kasper Kotkansalo kiitollisena: "Olemme saaneet läheisen nipun lyhyessä ajassa"Lue lisää »
-
Oululaista historiaa tekevä Saija Tarkki kasvoi kärppäuransa aikana teinitytöstä perheenäidiksiLue lisää »
-
Marko Anttila pelasi ottelun varapaidalla − "Jos joku tietää, tuokaa se hallille"Lue lisää »
-
Liiga-kierros: SaiPalle ei löydy pysäyttäjää – perjantaina oli kotijoukkueiden iltaLue lisää »
-
Klotenin uutta toimintakulttuuria rakentava Lauri Marjamäki on noussut Sveitsissä lähes sateentekijän asemaan – “Intohimo valmentamiseen on palannut"Lue lisää »
-
Patrik Laine ja Mikko Viitanen tekivät lätkäkulttuurille valtavan palveluksen suorasanaisella mielenterveyspuheellaLue lisää »
Vegas Golden Knights 2021–2022
- Viestiketjun aloittaja Salming
- Alkaa
- 74 037
- 341
Päivitelläänpä muutama uutinen viikon sisältä. Ensinnäkin, DeBoer valittiin Kanadan olympiamiehistön apuvalmentajaksi, hienoa. Misha Donskov puolestaan on valmennuksen erityisapulainen eli kenties hän tekee samaa kuin Vegasissakin (harjoituttaa pelaajia yksitellen jääsessioiden aikana omassa nurkassaan):
Pelaajistosta olympiakandidaatteja ovat kanadalaisista Stone, Theodore, Pietrangelo ja miksei myös Marchessault. Pacioretty puolestaan voi mahtua jenkkien miehistöön, mutta loukkaantumisen takia Tuch tuskin pelaa olympialaisissa, koska valinnat tehtäneen jo vuodenvaihteessa ja silloin Tuch ei ole vielä kunnossa. Jenkkien alakertaan olisi puolestaan tyrkyllä Martinez, jos hän jatkaa siitä, mihin viime kaudella jäi. Ruotsalaisista ehdokkaita ovat Karlsson, Janmark ja Lehner, mutta viimeksi mainittu ei osallistunut ollenkaan nyt kesällä ruotsalaisten NHL-pelaajien tapaamiseen. Hyvillä näytöillä paikka kuitenkin auennee kuten Ristolaiselle. Dadonov puolestaan voi mahtua Venäjän joukkueeseen, jos hän loistaa alkukaudella.
Mitä tulee lupauksiin, Brabanec valittiin Tsekin U20-joukkueen leirille elokuun lopun turnaukseen. Tuore ykköskierroksen varaus Dean puolestaan loukkasi itsensä Kanadan kesäleirillä, mutta Cormier ilmeisesti sai ylistäviä arvioita ja eiköhän hän tulevissa kisoissa ole ainakin jommassakummassa YV-viisikossa viivalla pyörittämässä peliä.
Lisäksi kuuntelin Morozovin tuoreen vierailun KHL-podcastissa:
Morozov kertoi lyhyessä dubatussa haastattelussa harjoitusleiriltä, että on haastavampaa luistella sidotun renkaan kanssa kuin juosta laskuvarjo selässä. Kumpaakaan hän ei välittäisi tehdä kesällä. Ivan osallistui ennen SKA:n varsinaisen leirin alkua nuorempien pelaajien kehitysleirille, jossa harjoiteltiin yksilötaitoja kuten harhauttelua ja käytiin punttisalilla. Varsinaisella edustusjoukkueen leirillä he ovat keskittyneet enemmän koko joukkueen taktiikoihin, mutta lisäksi harjoitteet ovat vaativimpia ja painot ovat isompia kuntosalilla. Lisäksi haastattelija kysyi siitä, että kuka tulee kolmanneksi lenkiksi hänen ja Marchenkon ketjuun, kun Podkolzin lähti Vancouveriin, mutta aivan oikein Morozov ojensi haastattelijaa todeten, että rehellisesti sanottuna kolmikko on ollut jo hajalla, kun viime aikoina hän ei edes pelannut Marchenkon kanssa niin paljoa ja tuosta minäkin kirjoittelin viime kaudella eli Morozov pelasi aika paljon Kuzmenkon ja Burdasovin kanssa esimerkiksi.
Seuraavaksi haastattelija kysyi, onko Ivanilla salaisia taitoja, kun aiemmin Marchenko on paljastanut piirtävänsä ja Podkolzin soittavansa pianoa. Ivan sanoi, että hän opettelee soittamaan kitaraa. Podkolzin oli myös aiemmin verrannut itseään jäällä Robert Lewandowskiin ja Ivanilta kysyttiin vahvistusta tuohon, mutta Morozov vitsaili, että Podkolzin muistuttaa ennemmin jotain jalkapalloijaa paikallisesta komediaohjelmasta. Morozov sanoi myös, ettei seuraa jalkapalloa niinkään ja jos Podkolzin haluaa olla Lewandowski, niin olkoot. Jos Morozov saisi olla olympiaurheilija missä tahansa lajissa, hän olisi jousiampuja, koska sitä he olivat harjoitelleet leirilläkin.
Mitä tulee joukkueeseen, Morozov totesi, että oli tärkeää, että runko pysyi kasassa. Jotain muutoksia tietysti tuli, mutta esimerkiksi parikymppinen uusi vahvistus Bardakov on hänelle tuttu maajoukkuepiireistä ja uusi maalivahti Johansson esti heitä etenemästä KHL-finaaleihin viime kaudella TsSKA:n kustannuksella. Tulevassa Sotshin turnauksessa Morozov odottaa kaikkien joukkueiden kohtaamista ja tarkoituksena on vain antaa valmennukselle informaatiota ketjuista ja siitä, ketkä ovat valmiita pelaamaan. Braginista Morozov totesi sen, että tyyli on muuttunut. Hän haluaa joukkueen pelaavan nopeammin ja aggressiivisemmin, joten U20-ajoista alkaen nähty orjallinen kiekonhallinta ei välttämättä enää toteudu ensi kaudella. Morozovin ensimmäiset muistot kendosta ovat herätykset aamuviideltä, jonka jälkeen hänen isänsä vei hänet harjoituksiin. Isoäiti puolestaan osti ensimmäiset luistimet. Morozovilla ei ole ollut idoleita, mutta hän on aina rakastanut Datsjukin pelaamista. Eipä ihme siis, että Ivan itsekin on tunnollinen kahden suunnan sentteri!
Lopuksi Ivanilta kysyttiin kolme pikaista kysymystä. Ensimmäinen oli, että mitä jääkiekko on opettanut. Hän vastasi, että mitään ei saa ilmaiseksi ja kaikki pitää ansaita. Kysymykseen lounasseurasta kaikista maailman ihmisistä, Ivan sanoi, että haluaisi vain syödä vanhempiensa kanssa. Viimeinen kysymys koski hauskinta jäynää, jonka hän on todistanut. Ivan ei muistanut yhtään, mutta sanoi, että kopissa ei ole ainakaan koskaan tylsää.
Pelaajistosta olympiakandidaatteja ovat kanadalaisista Stone, Theodore, Pietrangelo ja miksei myös Marchessault. Pacioretty puolestaan voi mahtua jenkkien miehistöön, mutta loukkaantumisen takia Tuch tuskin pelaa olympialaisissa, koska valinnat tehtäneen jo vuodenvaihteessa ja silloin Tuch ei ole vielä kunnossa. Jenkkien alakertaan olisi puolestaan tyrkyllä Martinez, jos hän jatkaa siitä, mihin viime kaudella jäi. Ruotsalaisista ehdokkaita ovat Karlsson, Janmark ja Lehner, mutta viimeksi mainittu ei osallistunut ollenkaan nyt kesällä ruotsalaisten NHL-pelaajien tapaamiseen. Hyvillä näytöillä paikka kuitenkin auennee kuten Ristolaiselle. Dadonov puolestaan voi mahtua Venäjän joukkueeseen, jos hän loistaa alkukaudella.
Mitä tulee lupauksiin, Brabanec valittiin Tsekin U20-joukkueen leirille elokuun lopun turnaukseen. Tuore ykköskierroksen varaus Dean puolestaan loukkasi itsensä Kanadan kesäleirillä, mutta Cormier ilmeisesti sai ylistäviä arvioita ja eiköhän hän tulevissa kisoissa ole ainakin jommassakummassa YV-viisikossa viivalla pyörittämässä peliä.
Lisäksi kuuntelin Morozovin tuoreen vierailun KHL-podcastissa:
Morozov kertoi lyhyessä dubatussa haastattelussa harjoitusleiriltä, että on haastavampaa luistella sidotun renkaan kanssa kuin juosta laskuvarjo selässä. Kumpaakaan hän ei välittäisi tehdä kesällä. Ivan osallistui ennen SKA:n varsinaisen leirin alkua nuorempien pelaajien kehitysleirille, jossa harjoiteltiin yksilötaitoja kuten harhauttelua ja käytiin punttisalilla. Varsinaisella edustusjoukkueen leirillä he ovat keskittyneet enemmän koko joukkueen taktiikoihin, mutta lisäksi harjoitteet ovat vaativimpia ja painot ovat isompia kuntosalilla. Lisäksi haastattelija kysyi siitä, että kuka tulee kolmanneksi lenkiksi hänen ja Marchenkon ketjuun, kun Podkolzin lähti Vancouveriin, mutta aivan oikein Morozov ojensi haastattelijaa todeten, että rehellisesti sanottuna kolmikko on ollut jo hajalla, kun viime aikoina hän ei edes pelannut Marchenkon kanssa niin paljoa ja tuosta minäkin kirjoittelin viime kaudella eli Morozov pelasi aika paljon Kuzmenkon ja Burdasovin kanssa esimerkiksi.
Seuraavaksi haastattelija kysyi, onko Ivanilla salaisia taitoja, kun aiemmin Marchenko on paljastanut piirtävänsä ja Podkolzin soittavansa pianoa. Ivan sanoi, että hän opettelee soittamaan kitaraa. Podkolzin oli myös aiemmin verrannut itseään jäällä Robert Lewandowskiin ja Ivanilta kysyttiin vahvistusta tuohon, mutta Morozov vitsaili, että Podkolzin muistuttaa ennemmin jotain jalkapalloijaa paikallisesta komediaohjelmasta. Morozov sanoi myös, ettei seuraa jalkapalloa niinkään ja jos Podkolzin haluaa olla Lewandowski, niin olkoot. Jos Morozov saisi olla olympiaurheilija missä tahansa lajissa, hän olisi jousiampuja, koska sitä he olivat harjoitelleet leirilläkin.
Mitä tulee joukkueeseen, Morozov totesi, että oli tärkeää, että runko pysyi kasassa. Jotain muutoksia tietysti tuli, mutta esimerkiksi parikymppinen uusi vahvistus Bardakov on hänelle tuttu maajoukkuepiireistä ja uusi maalivahti Johansson esti heitä etenemästä KHL-finaaleihin viime kaudella TsSKA:n kustannuksella. Tulevassa Sotshin turnauksessa Morozov odottaa kaikkien joukkueiden kohtaamista ja tarkoituksena on vain antaa valmennukselle informaatiota ketjuista ja siitä, ketkä ovat valmiita pelaamaan. Braginista Morozov totesi sen, että tyyli on muuttunut. Hän haluaa joukkueen pelaavan nopeammin ja aggressiivisemmin, joten U20-ajoista alkaen nähty orjallinen kiekonhallinta ei välttämättä enää toteudu ensi kaudella. Morozovin ensimmäiset muistot kendosta ovat herätykset aamuviideltä, jonka jälkeen hänen isänsä vei hänet harjoituksiin. Isoäiti puolestaan osti ensimmäiset luistimet. Morozovilla ei ole ollut idoleita, mutta hän on aina rakastanut Datsjukin pelaamista. Eipä ihme siis, että Ivan itsekin on tunnollinen kahden suunnan sentteri!
Lopuksi Ivanilta kysyttiin kolme pikaista kysymystä. Ensimmäinen oli, että mitä jääkiekko on opettanut. Hän vastasi, että mitään ei saa ilmaiseksi ja kaikki pitää ansaita. Kysymykseen lounasseurasta kaikista maailman ihmisistä, Ivan sanoi, että haluaisi vain syödä vanhempiensa kanssa. Viimeinen kysymys koski hauskinta jäynää, jonka hän on todistanut. Ivan ei muistanut yhtään, mutta sanoi, että kopissa ei ole ainakaan koskaan tylsää.
Lupausaltaan poikien harjoitusleiri käynnistyy ensi viikolla. Rosteri nimettiin jokunen aika sitten. Kallionkieli on muiden mukana. Kutsuttuja pelaajia ovat Lajoie, McCormick, Pearson, McCallum, Gaucher ja D'Amato. Ensi viikon lopulla ryhmä matkustaa Arizonaan pelaamaan kolme ottelua muiden seurojen junioreita vastaan. Ilmeisesti jostakin noiden pelien pitäisi näkyäkin, joten pitäneehän niitä silloin vilkuilla, kun Brabenecista, Deanista, Demekista, Cholachista ja ruotsalaisveskareista olisi ensivaikutelmaa tarjolla.
Tim Speltz puolestaan nimettiin Silver Knightsin GM:ksi: Tim Speltz Named General Manager Of The Henderson Silver Knights
Shokeeraavaa, että hän on McCrimmonin vanha tuttu WHL:stä. Speltz oli 25 vuotta Spokane Chiefsin GM, mutta viime vuodet hän on ollut Torontossa scouttauspuolella. Hauskaa, että Silver Knightsin nykyinen päävalmentaja Viveiros oli Chiefsin päävalmentaja ennen nykyistä pestiään, mutta samaan aikaan Speltzin kanssa he eivät organisaatiossa olleet. McCrimmon totesi, että he halusivat tehtävään jonkun, joka voisi omistautua ja sitoutua päivittäin Silver Knightsin toimintaan. Mitä tulee muutoin Silver Knightsiin, joukkue kiinnitti hyökkäykseen pari kokenutta yksilöä, kun Ben Thomson ja Alan Quine aloittavat kahdeksannet AHL-kautensa tällä kertaa Hendersonin riveissä. Viime kaudella Thomson teki 13 pistettä 31 pelissä ja Quine keräsi kolme syöttöä seitsemässä pelissä. Thomson pelasi Binghamtonissa ja Quine Condorsissa, mutta edeltävällä kaudella Quine teki jopa 46 pistettä Heatissa. Kallionkielen peliajalle nuo sopimukset eivät tietysti olleet hyviä uutisia.
KHL:ssä Ivan Morozovin asema on tukala. Koska hän ei halua tehdä jatkosopimusta SKA:n kanssa, hänet on laitettu vilttiin ja yritetään treidata toiseen seuraan edes pientä vastinetta vastaan viimeisellä sopimuskaudella. Sopimushan päättyy keväällä ja ensi kaudella varmaankin Ivan saapuu Pohjois-Amerikkaan viimeistään, jos ei jo aiemmin, koska näillä näkymin hän pääsee pelaamaan vain VHL:ssä ennen mahdollista treidiä. SKA:n alkukauden peleissä hän ei ole ollut kokoonpanossa, vaikka harjoituskaudella maaleja syntyi ainakin kolme, mutta kuulemma otteet eivät ole muutoin olleet riittäviä. En sitten tiedä, että uskoako tuohon vai ei, koska viime kaudella SKA:ssa pelanneista pelaajista hän on nykyisessä rosterissa neljän tehokkaimman joukossa. Lisäksi Morozov on kuitenkin ollut Braginin luottopeluri, joten on jotenkin hankala nähdä, että tämän luotto Ivaniin olisi täysin romahtanut, vaikka SKA:lla onkin lukuisia senttereitä rotaatiossaan ja Braginillakin on varmasti paineita saada tulosta aikaan ailahtelevan viime kauden jälkeen. Ehkä vain seura yrittää kiristää jatkosopimusta katsomokomennuksella.
Craig Berube
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Philadelphia Flyers
Onko täällä kenelläkään mitään käryä Nolan Patrickin sopimustilanteesta? Jotenkin ihan käsittämätöntä ettei ole vielä sopimusta saatu aikaiseksi. Tähänastisten näyttöjen perusteella luulisi olevan iloinen, että edes jotain rahaa joku seura hänelle haluaa tarjota.
Viime kauden aikana käsitys Nolanista kyllä muuttui aika lailla hankalan, itseään vähän liikaa arvostan, suuntaan (insiderien juttujen perusteella). Liekö juuri tämä puoli mikä nostanut neuvotteluissa päätään.
Viime kauden aikana käsitys Nolanista kyllä muuttui aika lailla hankalan, itseään vähän liikaa arvostan, suuntaan (insiderien juttujen perusteella). Liekö juuri tämä puoli mikä nostanut neuvotteluissa päätään.
Siellä on aika monta muutakin RFA:ta vielä ja sama on tilanne joka vuosi tähän aikaan vuodesta. Eli en nyt sopimuksettoman statuksen vuoksi tässä vaiheessa alkaisi kyseenalaistamaan pelaajan luonnetta.
Vegasin cap-tilanne muutoinkin mielenkiintoinen ja nimenomaisesti juuri Patrickin kanssa saattavat odottaa kauden avauspäivää ennen kuin julkaisevat jatkosopimuksen. Nimittäin siellä silloin saavat sitten laitettua Tuchin LTIR:ään ja cap-tilanne helpottuu Tuchin sairausloman ajaksi. Tässä vaiheessa jatkosopimuksen Patrickille tehdessä joutuisivat siitä tieltä kauppaamaan jonkun rosteripelaajan pois. Eli joukkueen taholta sopimuksen teon pitkityttäminen kauden alkuun on se optimaalisin ratkaisu.
Tuossa on toki se pieni ongelma että Vegas näyttäisi tällä hetkellä olevan 21 pelaajalla $37k capin yläpuolella, ja kaikki noista pelaajista waiver-kelpoisia sekä NHL-tasoisia. En tiedä mistä Vegas saisi tuon säästön taiottua, jotta olisivat kauden avauspäivänä Tuchin kanssa capin alla, tekisivät sitten LTIR-siirron ja sitten signaisivat Patrickin. Vähän tässä on Vegasin cap-vastaavalla tämän hetken tilanteen mukaan sattunut laskuongelma jatkosopimuksia tehdessä kesän aikana. Joutuvatko sitten käyttämään Brett Howdenia waivereiden kautta AHL:ssä ja sillä pääsevät sitten aika tarkalleen cappia vasten kauden avauspäiväksi (vaikka Miromanov sitten päivän ajaksi ylhäällä Howdenin tilalla). Howden sitten saattaa jonnekin muualle kelvata waivereista joten hänestä kesällä maksettu keskikierrosten picki menisi tuolloin hukkaan.
Tuchin palatessa tilanne meneekin sitten mielenkiintoiseksi, elleivät yritä sitten venyttää paluuta playoffien alkuun saakka. Alkuperäinen toipumisaikataulu veisi paluun kuitenkin helmikuulle, joten aika pitkään joutuisivat venyttämään paluuta jos tuon aikataulun puitteissa tervehtyy ja varmasti silloin NHL:kin joutuisi puuttumaan asiaan. Siinä hänen sairausloman aikana kun cappiin kuitenkin kertyy aina hieman ylimääräistä jos/kun AHL:stä joudutaan nostelemaan ylös tilapäisiä loukkaantumisten/sairastelujen tuuraajia eli tuo $37k capin yläpuolella kertyy kokoajan sitten suuremmaksi määräksi. Sitten vielä kun ovat muutoinkin Patrickin tulevan sopimuksen verran capin yläpuolella tuon lisäksi.
Toki se toinen vaihtoehto on laittaa Tuch LTIR:ään harjoitusleirin päätteeksi, mutta siinä skenaariossa paras ratkaisu olisi olla jo cappia vasten ilman Tuchin palkkaa (ks. Tampa ja heidän cap-tilanne Seabrookin kanssa) ja se ei Vegasilta onnistu ilman lisähankintoja, pelkkä Patrickin jatko ei riitä siihen. Muutoinkin ei ole ideaali ratkaisu koska Tuchia odotetaan takaisin kauden aikana. Eli kyllä Vegasin kannalta paras ratkaisu olisi saada tuo $37k säästöä ennen Tuchin LTIR-listausta ja Patrickin jatkosopimusta, jotta saavat Tuchin poissaolon ajaksi LTIR:n käyttöön maksimaalisesti.
Viimeksi muokattu:
Morozovin uraa olen melko tarkkaan seurannut, mutta tämä viltitys olikin uusi tieto. Kiitos siis infosta! Katselin, että harjoituspeleissä sai kuitenkin hyvin vastuuta ja kuten mainitsit on kuulunut Braginin luottopelaajiin. Hyvän viime kauden jälkeen kuuluisi kyllä omissa papereissani joukkueen kahden kärkisentterin joukkoon. Hieman tulee oksennusta suuhun kun lukee miten ilmiselvästi viltityksellä halutaan painostaa jatkosopimukseen. Antaisivat nyt sen treidin, niin ei menisi hyvä mies ihan hukkaan. Korvaajan SKA ehtikin jo hankkia Ufasta kun Philadelphiassa NHL:ää aiemmin pelannut Mihail Vorobjov hankittiin Pietariin. Samanlaista kohtelua saa myös huippulupaava maalivahti Jaroslav Askarov, jolla sama sopimustilanne eli päättyy tähän kauteen ja peliaikaa ei heru.
Toisaalta tämä Morozovin tapaus kertoo ainakin minulle sen, että mies on tosissaan suuntaamassa Vegasiin tämän kauden jälkeen. Muutenhan olisi jo nimet jatkopaperissa Pietarissa.
Morozov tosiaan on aloittanut kautensa VHL:ssa. Neljään otteluun kasassa on viisi tehopistettä (1+4). Maali syntyi tähän tapaan:
Viimeisimmät huhut vievät häntä AK Bars Kazaniin rahallista korvausta vastaan. Toivottavasti kauppa tapahtuisi pian, koska Kazan saapuu Helsinkiin jo 29. syyskuuta ja sen koommin se ei Helsingissä vierailekaan, joten ennen kuin Ivan karkaa Pohjois-Amerikkaan tämän kauden jälkeen, olisi hienoa nähdä hänet vielä livenä.
Coghlan sai puolestaan kahden vuoden jatkosopimuksen, jonka vuosittainen arvo on 762 000 dollaria. Minimitarjouksen piti olla 750 000 dollaria ja kuten ketjun avausviestissä kirjoittelinkin, kovin paljoa suurempaa summaa ei Vegasilla ollutkaan syytä tarjota, koska valtit olivat sillä eikä Coghlanilla, jolla on vielä paljon todistettavaa: Vegas Golden Knights Sign Defenseman Dylan Coghlan To Two-Year Contract
Tulokkaiden kehitysleiri puolestaan alkoi eilen ja tänään pojat jo matkaavat Arizonaan pelaamaan. Kaksi ensimmäistä ketjua olivat harjoituksissa olleet Dorofeyev-Krebs-Marushev ja Dugan-Dean-Rondbjerg. Tuo ykkösketju voidaan sellaisenaan nähdä Silver Knightissakin, koska venäläisveljet pelasivat hyvin laituriparina playoffeissa keväällä ja Krebskin aloittanee kauden alhaalla waivervapauden vuoksi.
Mitä tulee Krebsiin, The Athleticissa oli hyvä artikkeli hänen kesäharjoittelustaan. Hän nimittäin vietti kesän treenaten yhdessä Max Paciorettyn ja tämän valmentajan Ben Prentissin kanssa eikä palannut kotiinsa Albertaan. Useimmat päivät kuluivat siten, että aamuisin Krebs ja Pacioretty osallistuivat Prentissin vetämään etäharjoitukseen ja tapasivat sen jälkeen kasvotusten jääharjoituksessa Golden Knightsin harjoitustiloissa. Prentissin ohjeistamana Krebs on myös muuttanut ruokavaliotaan. Krebs on myös hionut laukaustaan Paciorettyn opetuksessa. Laukaustaan parantaakseen Krebs on muuttanut lapansa muotoilua pelattuaan ennen suoremmalla lavalla. Nyt lavassa on enemmän käyrää, joka helpottaa kiekon nostamista jäästä laukoessa.
Viimeisimmät huhut vievät häntä AK Bars Kazaniin rahallista korvausta vastaan. Toivottavasti kauppa tapahtuisi pian, koska Kazan saapuu Helsinkiin jo 29. syyskuuta ja sen koommin se ei Helsingissä vierailekaan, joten ennen kuin Ivan karkaa Pohjois-Amerikkaan tämän kauden jälkeen, olisi hienoa nähdä hänet vielä livenä.
Coghlan sai puolestaan kahden vuoden jatkosopimuksen, jonka vuosittainen arvo on 762 000 dollaria. Minimitarjouksen piti olla 750 000 dollaria ja kuten ketjun avausviestissä kirjoittelinkin, kovin paljoa suurempaa summaa ei Vegasilla ollutkaan syytä tarjota, koska valtit olivat sillä eikä Coghlanilla, jolla on vielä paljon todistettavaa: Vegas Golden Knights Sign Defenseman Dylan Coghlan To Two-Year Contract
Tulokkaiden kehitysleiri puolestaan alkoi eilen ja tänään pojat jo matkaavat Arizonaan pelaamaan. Kaksi ensimmäistä ketjua olivat harjoituksissa olleet Dorofeyev-Krebs-Marushev ja Dugan-Dean-Rondbjerg. Tuo ykkösketju voidaan sellaisenaan nähdä Silver Knightissakin, koska venäläisveljet pelasivat hyvin laituriparina playoffeissa keväällä ja Krebskin aloittanee kauden alhaalla waivervapauden vuoksi.
Mitä tulee Krebsiin, The Athleticissa oli hyvä artikkeli hänen kesäharjoittelustaan. Hän nimittäin vietti kesän treenaten yhdessä Max Paciorettyn ja tämän valmentajan Ben Prentissin kanssa eikä palannut kotiinsa Albertaan. Useimmat päivät kuluivat siten, että aamuisin Krebs ja Pacioretty osallistuivat Prentissin vetämään etäharjoitukseen ja tapasivat sen jälkeen kasvotusten jääharjoituksessa Golden Knightsin harjoitustiloissa. Prentissin ohjeistamana Krebs on myös muuttanut ruokavaliotaan. Krebs on myös hionut laukaustaan Paciorettyn opetuksessa. Laukaustaan parantaakseen Krebs on muuttanut lapansa muotoilua pelattuaan ennen suoremmalla lavalla. Nyt lavassa on enemmän käyrää, joka helpottaa kiekon nostamista jäästä laukoessa.
Juniorit hävisivät Arizonalle 5-2. Ensimmäisen maalin teki kesän ykköskierroksen varaus Zach Dean ja toisen puolestaan varaamattomista täytepelaajista Lynden McCallum:
Minkäänsortin koostetta en ole pelistä löytänyt tai ketjukoostumuksiakaan. Patera kuitenkin pelasi maalissa ja otti hyviä koppeja, vaikka viisi meni omiin. Dorofeyev ilmeisesti oli myös tehnyt vaikutuksen. Golden Knights oli jäähyillyt melko paljon ja Arizona rankoi sitten ylivoimalla joitakin kertoja. Arizonan Twitter-tilillä näkyi osasta maaleista ultrahidastuksia, joiden perusteella on vaikea sanoa sen tarkemmin, miten maalit syntyivät, mutta ainakin avausmaalissa maalilla oli ruuhkaa rutkasti ja lopulta Kolyachonok nosti sitten kiekon maalin kattoon, kun Patera oli jään pinnassa. Cholach-Korczak kaksikko ei saanut maalinedustaa puhdistettua ja Krebs-Dugan kaksikko hävisi ylempänä irtokiekkotaiston. Eräässä maalissa puolestaan kulmasta syötettiin kiekko maalille ohi puolustaja Lajoien eikä maalin edessäkään kaksikko McCormick-Pearson saanut katkottua takatolpalle mennyttä syöttöä, joten Patera oli voimaton one-timerin edessä. Leirille ylimääräisinä kutsutut pelaajat eivät siis loistaneet tuossa kihauksessa. Yhdessä Guentherin YV-maalissa puolestaan Korczakin peittoyritys oli myöhässä ja Guenther sai ammuttua vasemmasta siivestä kiekon tämän ohitse etuylämummoon.
Mainitaan sekin, että historian ensimmäinen pelaajakiinnitys Reid Duke sai AHL-sopimuksen. Se oli hyvin odotettua, koska hän oli viime kaudella mallikas TOP9-laituri. Jospa hän nyt kerrankin pysyisi koko kauden ehjänä, jotta todellinen potentiaali välittyisi.
Minkäänsortin koostetta en ole pelistä löytänyt tai ketjukoostumuksiakaan. Patera kuitenkin pelasi maalissa ja otti hyviä koppeja, vaikka viisi meni omiin. Dorofeyev ilmeisesti oli myös tehnyt vaikutuksen. Golden Knights oli jäähyillyt melko paljon ja Arizona rankoi sitten ylivoimalla joitakin kertoja. Arizonan Twitter-tilillä näkyi osasta maaleista ultrahidastuksia, joiden perusteella on vaikea sanoa sen tarkemmin, miten maalit syntyivät, mutta ainakin avausmaalissa maalilla oli ruuhkaa rutkasti ja lopulta Kolyachonok nosti sitten kiekon maalin kattoon, kun Patera oli jään pinnassa. Cholach-Korczak kaksikko ei saanut maalinedustaa puhdistettua ja Krebs-Dugan kaksikko hävisi ylempänä irtokiekkotaiston. Eräässä maalissa puolestaan kulmasta syötettiin kiekko maalille ohi puolustaja Lajoien eikä maalin edessäkään kaksikko McCormick-Pearson saanut katkottua takatolpalle mennyttä syöttöä, joten Patera oli voimaton one-timerin edessä. Leirille ylimääräisinä kutsutut pelaajat eivät siis loistaneet tuossa kihauksessa. Yhdessä Guentherin YV-maalissa puolestaan Korczakin peittoyritys oli myöhässä ja Guenther sai ammuttua vasemmasta siivestä kiekon tämän ohitse etuylämummoon.
Mainitaan sekin, että historian ensimmäinen pelaajakiinnitys Reid Duke sai AHL-sopimuksen. Se oli hyvin odotettua, koska hän oli viime kaudella mallikas TOP9-laituri. Jospa hän nyt kerrankin pysyisi koko kauden ehjänä, jotta todellinen potentiaali välittyisi.
Kings Insiderissa oli linkki tänne:
Black Dog Hockey - Free Video-On-Demand
bdehockey.com
Siellä näyttäis olevan koko peli näkyvillä.
edit.
Ilmeisesti sinne tulee turnauksen kaikki pelit.
Iso kiitos. Olet sankari, jota emme ansaitse.Kings Insiderissa oli linkki tänne:
Black Dog Hockey - Free Video-On-Demand
Siellä näyttäis olevan koko peli näkyvillä.
edit.
Ilmeisesti sinne tulee turnauksen kaikki pelit.
Katsoin nyt nauhalta pelin. Selostamossa oli näemmä AHL-peleistä tuttu McCormack. Ketjut olivat:
Dorofeyev 16 - Krebs 18 - Marushev 77
Dugan 8 - Dean 24 - Primeau 57
McCallum 74 - Brabenec 12 - Pearson 73
D'Amato 83 - Demek 13 - Gaucher 84
Chayka 5 - Korczak 6
Cholach 56 - Cormier 40
Lajoie 76 - McCormick 62
Patera 30
Rondbjerg ei pelannut siis ollenkaan tässä pelissä, joten siksi Primeau oli hänen paikallaan. Tanskalainen siis harjoitteli leirin avauspäivänä tuossa Deanin ketjussa. Tsekkiläinen Brabenec sai rinnalleen kaksi try-outpelaajaa kuten myös männä kesän varaus Demek, joka on normaalisti laituri, mutta pelasi nyt nelossentterinä vähän yllättäenkin. Puolustuksessa oli kaksi paria omia varauksia ja kolmas sitten täytettä. Rondbjergin lisäksi leiriläisistä huilasivat Kallionkieli, Loewen, Ahac, Corcoran, DiLiberatore, Hayes ja ruotsalaisveskarit. Voisin veikata, että seuraavissa peleissä Vikman ja Lindbom pelaavat maalissa. Hyökkäyksessä yksi ketju kerrallaan huilaa sekä puolustuksessa kaksi paria kerrallaan joutuu olemaan sivussa.
Heti avausvaihdossa Krebs väläytti taituruuttaan, kun sinisen päällä hän pysyi kiekossa taklauksen väistäen ja sai syötettyä poikittain Dorofeyeville, joka latasi vapaan rannelaukauksen suoraan päin maalivahtia. Korczak käänsi tuossa tilanteessa pelin mainiosti nopeasti pystyyn Krebsille katkottuaan Arizonan hyökkäyksen puolustussinisellä. Seuraavat vaihdot olivat mitäänsanomattomia eikä kumpikaan nippu saanut kiekkokontrollia kuosiin, Kakkosparilla Cholach-Cormier oli hitusen ongelmia päästä pois omista, mutta lopulta se onnistui ränniä pitkin. Demek puolestaan kiilasi hyvin vastustajansa kertaalleen laitaan ja irrotti kiekon.
Ensimmäinen YV tuli Vegasille kolmannella minuutilla. Ykkösviisikko oli ykkösketju+Dugan+Cormier. Cormier oli viivassa, Dugan vasemmalla, Dorofeyev oikealla, Krebs slotissa ja Marushev päädyssä. Marushev tarjoilikin hyvän syötön päädystä maalin eteen neliön keskelle, mutta Krebs ampui päin veskaria, jonka nimeä en jaksanut selvittää. Toisessa viisikossa Korczak oli viivassa, Brabenec vasemmalla, Dean oikealla, rightin try-out hyökkääjä McCallum keskellä (myöhemmin myös Pearson) ja Primeau päädyssä. Toinen viisikko sai kuvion pari kertaa kuntoon, mutta mitään vaarallista ei syntynyt. Korczak levitti kertaalleen siipeen Deanille, joka ampui pienestä kulmasta one-timerin ponttooneihin. Aika paljon tuokin YV kului laidoissa irtokiekoista tapellessa.
Ylivoiman jälkeen seitsemännellä minuutilla Cormier keräsi vauhtia omasta päästä ja sai syötön oman maalin eteen, otti muutaman potkun eteenpäin, avasi laitaan ja Korczak ylitti sinisen ampuen lämärin päätyverkkoon mailojen kautta. Cormier haki useaan otteeseen kiekkoa vauhtiin volttilähdöllä oman maalin edestä sen sijaan, että olisi kaartanut väkisin oman maalin taakse. Nuo ylemmät viivelähdöt jäivät jopa tavamerkkinä mieleeni. Seuraavassa vaihdossa Cormier joutui jäähylle poikittaisesta mailasta maalin kulmalla. Alivoimahyökkääjäparit olivat Demek-D'Amato, McCallum-Pearson, Dorofeyev-Marushev ja Krebs-Dugan. Puolustaparit sekoittuivat, kun Cormier oli boksissa, mutta kaikki viisi muuta puolustajaa saivat AV-aikaa. AV alkoi ihan hyvin, kun ensimmäinen painejakso purkaantui D'Amaton riistettyä kiekon Maccellilta hyökkäysalueen oikean laidan tuntumassa. Viimeisimmän hyökkääjäparin Krebs-Dugan ja Cholach-Korczak kaksikon ollessa kehissä tosiaan sitten Arizona meni johtoon, kun tuo nelikko ei saanut irtokiekkoa pois maalin edestä millään. Heti perään Dorofeyev koukki itsensä boksiin, jolloin askiin laitettiin uusi AV-pari Dean-Primeau aloittamaan alivoima. Puolustajaparit normalisoituivat, kun boksissa ei ollut puolustajaa. Puolivälissä ylivoimaa Arizona sai parhaat paikkansa, kun ensin Chayka oli liian ylhäällä paineistamassa laidassa jättäen Korczakin yksin maalille kahta pelaajaa vastaan ja kun Vegas ei saanut peliä katki laitaan, Arizona loi maalin eteen nopealla syötöllä sen 2v1-tilanteen, mutta Patera venytti takatolppasyöttöön patjansa eteen. Hetken päästä puolestaan Lajoie pelasi löysästi omissa päästäen yhden arizonalaisen ampumaan vapaasti maalin oikealta kulmalta. Todella isokokoisena ja raamikkaana leftin puolustajana liike ei kyllä ollut hänen vahvuutensa.
Viisi minuuttia ennen taukoa Krebs toi luistelullaan kiekon yli keskialueen vasenta laitaa pitkin ja löysi taas hyvin keskemmältä vapaan lavan. Kiekko ajautui kuitenkin kulmaan, mutta Dorofeyev-Krebs kaksikko pelasi sen viivaan Cholachille, joka otti tyhjät pois ja ampui ranteella sitten päin veskarin ylävartaloa. Tasoitus 1-1:een syntyi 4:23 ennen taukoa, kun kakkosketju onnistui. Dugan karvatessaan kiilasi puolustajan laitaan pakki-pakkisyötön jälkeen ja Dean tuli alapuolelta auttamaan Golden Knightsin käytettyä 2-1-2 karvausta. Vegas sai stopin hyökkäyssinisellä, Dean otti irtokiekon, pelasi seinäpelin Primeaun kanssa ja viimeisteli sitten längistä rystyltä kuten ylläolevassa viestissä olevasta videosta näkyy. Maalia seurasi ylivoima. Dorofeyev ampui alussa Duganin poikittaissyötöstä päätyplekseen hitusen hitaalla virityksellä. Muuta vaarallista ei sitten syntynytkään.
Toisessa erässä ajassa 3:30 nähtiin Krebsiltä mallikas vaihto. Ensin hän luisteli raivoisasti omiin päin ja takakarvasi keskialueella kiekon Guentherilta, jonka jälkeen peli kääntyi isäntien päätyyn. Kiekko karkasi veskarille saakka, mutta Krebs oli ensimmäisenä karvaamassa ja sai stopin aikaan kulmaan taklauksellaan. Dorofeyev otti irtokiekon ja löysi poikittaissyötöllään maalilta täysin vapaana Marushevin, jonka one-timer ei kuitenkaan uponnut avopaikasta. Arizonan vastaisku oli myös hyvä, kun ensin Cormier ei saanut pinchauksellaan hyökkäystä pysähtymään ja myös Cholach alimpana varmistajana kierrettiin turhan helposti, jolloin aukesi vapaa vetopaikka keskelle, mutta sen Patera selvitti. Cormier aika hanakasti puolusti eteenpäin keskialueella ja yritti mailallaan saada katkoja aikaan, kun koko on tosiaankin niin pieni ja fysiikaltaan hän on vielä heiveröinen. Cholachia puolestaan vertasin ensivaikutelmalta draftin jälkeen Hagueen, mutta on hän kyllä aika paljon kankeampi vielä kuin Hague ja peliasentokaan ei ole niin rento, vaan todella pysty ja jäykkä.
Viiden minuutin kohdalla Arizona loi ylivoimalla hyvän paikan, kun Kirk syötti vasemmasta siivestä keskelle ohi Brabenecin mailan eikä Pearsonkaan kaventanut keskelle ajoissa, josta lähti laukaus patjaan ja irtokiekossa maalin edessä oli terävänä niin ikään isäntien pelaaja, joka nosti rystyltä Pateran kilpeen. Korczak hitusen nukahti reboundissa. Heti perään Vegas sai uuden alivoiman, kun Lajoie päästi miehensä vierestä karkaamaan läpiajoon ja kaatui sitten tämän Pateran päälle sen jälkeen, kun tsekkiveskari ensin toki torjui läpiajolaukauksen. Tuossakin tilanteessa kävi karusti ilmi Lajoien hitaus ja tankkerimaisuus, joten tokkopa hänelle annetaan sopimusta organisaatioon tai sitten on tapahtunut ihme. Jälkimmäisellä ylivoimalla Cormierin rystypurku päädystä jäi viivaan. Niinpä takakolmio pääsi kierrättämään kiekkoa uudelleen. Maccelli pudotti oikeasta siivestä viivaan puolustajalle, joka levitti toiselle puolelle ja Guenther tinttasi lämärin Pateran patjaan. Puolivälissä erää puolestaan Dean-Dugan kaksikko pelasi hyökkäysalueen kulmassa ahtaassa tilassa kiekkoa toisilleen pari kertaa näppärästi lyhyin siirroin, mutta murtautuminen vetopaikkaan ei kuitenkaan onnistunut.
12. minuutilla Lajoie otti toisen jäähynsä erään kampattuaan maalille leikanneen vastustajan. Viveiroksen alaisuudessa Silver Knights jäähyili aivan liikaa viime kaudella ja huolestuttavasti tämäkin kausi alkoi jäähytalkoilla Viveiroksen ollessa penkin takana, vaikka suurin osa näistä pelaajista ei Hendersonissa ensi kaudella pelaakaan. Lajoien jäähy kostautui, kun Guenther tosiaan tykitti etuyläkulmaan Moserin levityksestä, jota Krebs ei ehtinyt saada katki lähellä siniviivaa ja Korczak puolestaan ei onnistunut olemaan blokkilinjalla, vaan etuyläkulmassa oli tilaa kliiniselle viimeistelylle kesän yhdeksännelle varaukselle. Kuusi minuuttia ennen taukoa oli Vegasin vuoro päästä ylivoimalle, kun Dean kamppaili laidasta kiekon viivaan Duganille, joka harhautti karvaajan ja pakotti tämän rikkomaan ennen kuin Jack olisi päässyt ampumaan slotista estelyittä. Kertaalleen Vegas oli lähellä tasoitusta, kun Cormier levitti Duganille, joka halkaisi neliön osaamisellaan. Dorofeyevin haltuunotto ja laukauksen viritys kestivät taas niin kauan, että hän käänsikin kiekon vielä ristiin takatolpalle nousseelle Marusheville, mutta tämä ei saanut osumaa kiekkoon. Aika paljonhan Henderson viime kaudella ylivoimalla teki maaleja takatolpilta, joten tuo kuvio ei yllättänyt. Kakkosviisikosta Brabenec kokeili rannariaan vasemmasta laidasta kohti etukulmaa tuloksetta. Pari minuuttia ennen taukoa puolestaan Dorofeyev kiersi hyökkäysaluetta ja käytti kiekon viivassa Cholachilla saaden sen takaisin slottiin ja ampuen sitten vapaan rannarin torsoon. Kaunista venäläis-ukrainalaisyhteistyötä.
Päätöserän Patera aloitti varmasti koppaamalla rannarin viivasta. Tuossakin vaihdossa Cormier-Cholach kaksikolla oli vähän ongelmia maalin takana kaksinkamppailuissa, joten niissä riittää kummallakin työstämistä, jotta stoppeja tulisi jatkossa enemmän omissa. Hetken päästä Primeau otti hyökkäyspään jäähyn. Melko kivasti Guenther-Moser-Maccelli takakolmio siirteli kiekkoa ja yhden poikkisyötönkin Maccelli sai neliön halki, mutta Guenther lakaisi pölyt. Jatkotilanteessa kuitenkin sitten kulmasta tuli syöttö ja Maccelli naulasi one-timerin ohi Pateran. Kyseessä oli ylemmässäkin viestissä kuvailtu tilanne: "Eräässä maalissa puolestaan kulmasta syötettiin kiekko maalille ohi puolustaja Lajoien eikä maalin edessäkään kaksikko McCormick-Pearson saanut katkottua takatolpalle mennyttä syöttöä, joten Patera oli voimaton one-timerin edessä." Brabenec oli tuon AV-nelikon neljäs jäällä ollut lenkki. Hän kyllä ihan hyvin liikkui ja peitti mielestäni syöttölinjoja sekä ylipäätään näytti olemukseltaan tasapainoiselta kahden suunnan sentteriltä, jonka vuoksi kannattakin treidata ylöspäin kesällä.
Viidennellä minuutilla Dean pääsi ampumaan suoraluistelusta räväkästi vasemmasta laidasta, mutta veto meni hieman ohi takayläkulman, mutta jälleen tuon vaihdon jälkeen Vegas joutui alivoimalle. Arizona rankoi neljättä kertaa, kun ensin Moser ampui viivasta patjaan ja Chaykan rystypurku maalin edestä ei mennyt ulos alueelta. Niinpä Maccelli ja Moser kierrättivät taas kiekon vasemmalle Guentherille, joka ampui siivestä ehkä hivenen helposti taka-alakulmaan. Lajoie teki vuorostaan tuolla kertaa maskia Pateralle. Seuraavaksi isännät saivat tasoitusjäähyn, kun Korczak yritti leikata vasemmasta laidasta keskelle suorahyökkäyksessä, mutta häntä estettiin liiaksi. Dugan-Dorofeyev kaksikko sahasi neliön kahdesti, mutta kumpikaan ei saanut toisen syöttöä kunnolla haltuun, joten vedot jäivät piippuun. Arizona meni vielä 5-1 johtoon alivoimalla, kun Krebs antoi surkean rystysyötön keskialueella kohteenaan ei kukaan ja McCartney polki läpiajoon Cormierin luisteltua jo toiseen suuntaan eikä hän ehtinyt paikkaamaan. Viimeistely oli tarkka kilpipuolen kulmaan ohi Pateran.
Päätöskympillä Patera otti huikean kauhaisuräpylätorjunnan 2v1-hyökkäyksessä, kun ensin Cholachin avaus keskialueella pysähtyi isäntiin ja siitä peli kääntyi omiin eikä McCormick saanut katki lättyä hyökkääjiä vastaan, mutta niin vain Jiri jotenkin venytti kätensä vielä takatolppanoston eteen. Vastaiskusta syntyi 5-2 kavennus, kun Brabenec siirsi kiekon laitaa pitkin keskialueelle McCallumille, joka haastoi puolustajan 1v1-tilanteessa ja ampui sitten tämän jaloista ranteella kiekon maaliin. McCallum oli ihan pirteä ja siten maali oli ansaittu. Kokeilussa olleista pelaajista kolmosketjun laituriparille McCallum-Pearson voisi ylipäätään korkeintaan harkita sopimuksia. Kumpainenkin oli klassinen kohtalaisilla rightin käsillä varustettu energinen pörrääjälaituri. Jalat tikkasivat ihan kivasti ja kaksinkamppailuihinkin annettavaa oli ainakin asennepuolelle. Lajoien näytöt puolustuksessa on annettu ja McCormick oli rinnalla niin tasapaksu, että en keksi miksi hänetkään pitäisi kiinnittää. Nelosketjusta Gaucher oli näkymätön. D'Amatolla oli jokunen hyvä hetki kiekottomana laitakamppailuissa, mutta siinäpä se.
Nimistä, jotka näin ensi kerran muutoin kuin koosteiden kautta, Demek oli positiivinen yllätys. Vaikkei hän paljoa pelannut, pidin paljon hänen raameistaan ja kamppailuvoimastaan vieraammallakin pelipaikalla. Hän menee aika samaan muottiin kuin Nosek ja Rondbjerg eurooppalaisena voimahyökkääjänä, vaikkei Nosek enää seurassa olekaan. Brabenec puolestaan liikkui sulavasti minkä näki videoilta aiemminkin ja kädet vaikuttivat pehmeiltä. Dean puolestaan oli aika lailla köyhän miehen versio Krebsistä, mikä oli ensivaikutelmakin aiemmin. Hän teki joitakin hyviä pienpielejä ahtaissa tiloissa ja väläytti kertaalleen rannelaukaustaan sekä teki tietysti yhden maalin, mutta jotenkin kaipaan jatkossa häneltä vielä lisää dynaamisuutta, jotta hän pystyisi keskikaistalla aikuisten seassa pelaamaan kuten McCrimmon uskoo hänen pystyvän varaustilaisuuden jälkeisten kommenttien perusteella. Pientä pehmeyttä hänessä oli aistittavissa eli tilannekovuuskin saisi toki parantua. Puolustuksesta Chayka liukui todella taloudellisesti jatkuvasti ja melko vaivattomasti hän saa kerättyä vauhtia itselleen. Kiekollisena anti jäi aika pieneksi ja hän tyytyi yksinkertaisiin siirtoihin laitoja pitkin eteenpäin tai siniviivassa toimittamaan vain kiekon maalille tai sitten päätyyn takaisin omille. Cormierista jäivät tosiaan mieleen ne ylemmät volttiviivelähdöt ja se, miten hän kerää itselleen vauhtia keskialueen lentävään ylitykseen. Kiekottomana on vielä paljon työstettävää, koska hän näytti jopa odotuksiakin heiveröisemmältä ja raakilemaiselta jopa juniorien seassa. Liikkeellään hän yrittää paikata paljon ja sijoittua vetojen eteen siinä kuitenkaan aina onnistumatta. Cholach puolestaan teki pari hyvää ratkaisua kiekollisena hyökkäysalueella, mutta omissa paineen alla avaussyötöissä oli viilaamista ja Cormierin kanssa he pyörivät turhan monesti liian pitkään omissa. Peliasento oli aika pysty ja jäykkä. Hän yritti olla jämäkkä, mutta se ei kyllä onnistunut ideaalisti.
Muista nimistä Patera oli tosiaan maalissa hyvä. Ehkä Guentherin toinen maali oli torjuttavissa, mutta vastiineena oli 5-6 huippupelastusta. Korczakilla poltti aika paljon kiekko lavassa muiden puolustajien tavoin, joten parannettavaa jäi, mutta liike näytti hyvältä jo nyt. Yläkerrasta Marushev oli ehkä virheettömin, mutta tuhlasi pari paikkaa. Dorofeyev saa miinusta siitä, että laukauksen pitäisi lähteä suoraan syötöstä ylivoimalla. Hän turhaan ottaa kiekon haltuun ja virittää rytmistä rannelaukauksen, jolloin maalivahti ehtii liikkua poikittain. Krebsin pelaamisessa oli hyviä hetkiä paljon siniviivan päällä ja kiekottomana eritoten, mutta vastineena oli sitten se yksi lahjoitettu maali ylivoimalla harhasyötön myötä. Kyky nostaa itse jalalla ohi karvauksen oli yhä olemassa, joka lupaa hyvää. Primeau oli yhtä tasapaksu kuin keväällä AHL:ssä. Dugan puolestaan oli tavallistakin raskaammalla jalalla kaukalossa ja loisti lähinnä ylivoimilla, kun aikaa tehdä peliä oli enemmän. Tasaviisikoin odotin häneltä väkevämpää otetta.
Ei odottanut Vegas sitten Patrickin sopimuksen kanssa kauden avauspäivää, joten tullevat sitten turvautumaan tuohon LTIR-vaihtoehtoon numero 1 eli harjoitusleirin päätteeksi tapahtuvaan Tuchin LTIR-listaukseen. Tällöin sitten eivät saa tuota LTIR-tilaa maksimaalisesti käyttöön, kun tämän hetken 23 pelaajan rosteri ilman Tuchia veisi capista tilaa ainoastaan noin $79.5 miljoonaaa. Kun Tuchin siirtävät tuolloin LTIR:ään on tuo sitten Vegasin uusi cap kauden aikana Tuchin ollessa LTIR:ssä, joten käytännössä eivät pääse operoimaan täydellä $81.5 miljoonan capilla. Pari miljoonaa siitä Tuchin AAV:stä jää hyödyntämättä nyt tällä vaihtoehdolla verrattuna toiseen vaihtoehtoon. Tuchin palatessa joka tapauksessa tilanne menee sitten mielenkiintoiseksi.
Toisessa junnupelissä vastaan asettui San Jose. Pojat hävisivät taas maalein 5-2. Dean otti Krebsin paikan ykkössentterinä ja Brabenec nousi kakkossentteriksi. Rondbjerg nousi kokoonpanoon tullen kakkosketjuun. Primeau siirtyi laiturista keskikaistalle. Rondbjergin lisäksi Loewen tuli uutena hyökkääjänä mukaan Gaucherin tilalle. Puolustuksessa Korczak ja Cormier vaihtuivat DiLiberatoreen ja Hayesiin. Maalissa odotetusti Patera korvaantui Vikmanilla. Leirille nimetyistä pelaajista Kallionkieli, Ahac ja Corcoran eivät esiintyneet tässäkään pelissä.
Dorofeyev 16 - Dean 24 - Marushev 77
Dugan 8 - Brabenec 12 - Rondbjerg 46
D'Amato 83 - Primeau 57 - Pearson 73
Loewen 54 - Demek 13 - McCallum 74
Chayka 5 - DiLiberatore 49
Cholach 56 - Hayes 65
Lajoie 76 - McCormick 62
Vikman 32
Lindbom 35
Avausvaihdossa Dorofeyev otti heti koukkaamisjäähyn keskialueella. Rondbjerg-Primeau-Cholach-Hayes nelikko aloitti jäällä nelikkona ja hoiti purun varmasti, mutta minuutin jälkeen Vikman joutui venymään, kun Wiesblattin poikittaissyöttö löysi vasemmalta Eklundin, joka ampui vapaasti ranteella, mutta Vikman tuli ajoissa vastaan peittämään kulmat saaden kudin rintaansa. Neljännellä minuutilla Primeaulle tuomittiin vastaava keskialueen jäähy ja perään Lajoie otti viivytysboksin. Kahden miehen alivoimalla kuitenkin Rondbjerg, Hayes ja DiLiberatore pelasivat loistavasti. Kaksi ensin mainittua eritoten blokkasivat uhrautuvasti vetoja saaden lopulta purun aikaan. Yhden miehen ylivoimalla puolestaan Merkley menetti kiekon viivassa ja Vegas sai 2v0-hyökkäyksen. Marushevin vierellä oli Primeau, mutta hän ampui itse läpiajosta tolppaan. Seuraavasta hyökkäyksestä jämäylivoimalla San Jose teki avausmaalin, kun kiekko pelattiin laidasta slottiin ohi Primeaun ja siitä nopeasti maalin kulmalle, josta San Josen pelaaja nosti kiekon rystyltä maalin kattoon McCormickin oltua vähän myöhässä eikä Vikman saanut tuota nostoa torjuttua.
Peliminuutit 8-11 olivat aika sekavaa päästä päähän pelaamista ilman paikkoja. Kummankin syöttöketjut katkesivat hyökkäyssiniselle. Chaykalta nähtiin yksi hyvä alueellevienti keskeltä ja sitä seurannut hidastus sekä rystylätty vasempaan laitaan, mutta sieltä ei lopulta lähtenyt laukausta omalta pelaajalta. 12. minuutilla puolestaan kolmosketju rouhi päädystä kiekon viivaan D'Amaton johdolla. Cholochin saatua kiekon Hayes lähti heti liikkumaan sivuttain potkulaudalla tehden itsensä pelattavaksi. Hän sai levityksen ja tinttasi vapaan lämärin keskeltä ohi takakulman. Parin minuutin päästä Rondbjerg puolestaan riisti kiekon keskialueella ja loi 2v1-tilanteen ketjutovereilleen. Dugan haki takatolpalta Brabenecia, mutta puolustaja oli syötön välissä. Minuutin päästä Sharks meni 2-0 johtoon, kun kolmoskentällinen ei ollut tasapainossa, vaan sen oman puolittaisen vetopaikan jälkeen omiin päin syntyi 2v1-vastaisku toisen puolustajan oltua tukemassa hyökkäystä. Gushchin pääsi puolittain läpi vasemmalta ja syötti vielä poikittain Coelle, joka naulasi kiekon säkkiin ohi voimattoman Vikmanin.
Toista erää pelattiin puoli minuuttia, kun Chayka nousi toistamiseen mainiosti halki keskialueen ja 1v1-haastollaan hankki kampitusjäähyn vastustajalle. Ykkösylivoimassa Diliberatore korvasi viivassa Cormierin ja Rondbjerg Krebsin, mutta tanskalainen olikin päädyssä eikä slotissa, koska Marushev oli siirretty neliön keskelle päädystä. Dugan ja Dorofeyev jatkoivat siivissä. Ylivoima toi heti tulosta, kun Duganin lämäri Diliberatoren levityksestä painui verkkoon. Heti perään Vegas joutui alivoimalle, kun Marushev nosti kiekon katsomoon. Alivoimilla tosiaan puolustajat kiersivät ihan normaalisti. Rondbjergin ja Primeaun lisäksi hyökkääjistä AV-aikaa saivat mm. Loewen, Pearson, D'Amato ja McCallum. San Josella oli yksi hyvä paikka, kun Cholach purkaessaan suti lumet kiekosta ja Eklund nappasi häneltä kiekon siniviivan lähellä pitäen paineen alueella. Ruotsalainen polki laidasta kohti maalia, mutta Vikman nollasi hänet kuten avauserässä.
Neljännellä minuutilla Lajoie kilautti viivasta tolppaan ruuhkan läpi. Tuon paikan alusti Demek, joka kiersi ensin vauhdilla maalin kiekkoa suojaten ja sitten vasta pelasi viivaan. Hän ehti myös itse reboundiin vielä maalin eteen, mutta laukoi päin vastustajaa. Minuutin päästä Brabenec pudotti oikeassa laidassa kiekon Marusheville, mutta tämä ampui pienestä kulmasta ohi takakulman. Seuraavaksi puolestaan Demek hävisi oman pään aloituksen (noissa riittää työstöä sentterinä), mutta jatkotilanteessa hankki jäähyn Wiesblattille, kun hän kuljetti vahvasti laitaa pitkin kiekkoa keskialueen puolelle ja Ozzy kamppasi hänet. San Jose sai alivoimalla läpiajon, kun Dugan antoi alimpana pelaajana keskialueella harhasyötön, mutta Vikman venytti varusteensa eteen hanska-alakulmaan sekä torjui vielä reboundinkin. Kakkosylivoimassa operoivat Chayka, Dean, Brabenec, D'Amato ja Primeau.
Puolivälissä erää pelattiin tasavajaalla. Vikman torjui patjallaan hyvin taas alakulmasta vapaan kudin slotista. Aiemmin toisessa päässä Rondbjerg tarjoili poikittaissyötön oikeaan laitaan McCormickille, joka ampui logoon. Ajassa 32:30 San Jose meni halvasti 3-1 johtoon, kun lyöntilaukaus oikeasta laidasta läheltä siniviivaa vain yllätti Vikmanin, joka ei ollut edes pahemmin maskissa. Vartin kohdalla puolestaan Vegas sai 2v1-hyökkäyksen, kun San Josen ampuma kiekko kiersi rännistä keskialueelle. Brabenec teki oman ratkaisun, kun syöttöväylä Duganille oli peitossa, mutta rannari kilpistyi Gaudreaun rintakehään. Parin minuutin päästä D'Amato jatkoi vahvaa karvauspelaamistaan riistäen kiekon syvällä kulmassa. Primeau ampui jatkotilanteessa slotista terävästi, mutta Hatakka oli edessä blokkaamassa. Mukavahan tätä peliä oli seurata, kun askissa oli Liigastakin tuttuja pelaajia kuten Hatakka ja Ibragimov. Pari minuuttia ennen taukoa vielä keskialueen käännöstä Dean syötti poikittain Duganille vasemmalle, joka ampui hitusen ohi etuyläkulman pleksiin. Viimeisellä minuutilla puolestaan Vegas sai parinkin eri ketjun voimin pitkän paineen aikaan San Josen alueelle, mutta Diliberatoren viivaone-timeria kummempaa maalipaikkaa ei syntynyt.
Päätöserän avausminuutilla Dugan pelasi kulmasta kiekon slottiin Deanille, mutta tämän kaksi yritystä eivät menneet edes maalia kohden ja lopuksi Hatakka haki kulmasta irtokiekon nostaen sen jalalla keskialueelle. Seuraavassa vaihdossa Vegas sai ylivoiman, kun D'Amato kampattiin. Ykkösylivoima viihtyi jäällä koko kaksiminuuttisen ja Dugan-Dorofeyev kaksikko petasi laidoista neljä vetopaikkaa viivaan Diliberatorelle, joka ei säästellyt, vaan viritti jatkuvasti lyöntilaukauksia. Yrityksistä kaksi meni yli maalin ja kaksi Gaudreau torjui. Mukavanlainen kovuus Peterin lämärissä kuitenkin näytti olevan, kun kamerakulma oli tosiaan sen verran alhaalla, että tuon asian pystyi aistimaan korkeampaa kuvakulmaa paremmin. Jäähyn jälkeen San Jose meni 4-1 johtoon. Kolmoskentällisen tasapaino vuoti taas ja omiin syntyi 3v1-hyökkäys. Reedy ampui itse rightina oikeasta laidasta keskelle kaventaen kiekon maaliin ohi Vikmanin.
Ongelmat jatkuivat McCallumin otettua rangaistuksen. Eklund vasemmasta siivestä tavoitteli maalin edestä Raskaa, mutta Vikman venyi maalinedusrunnomisen eteen. Eklund löysi samalla ylivoimalla toistamiseenkin Raskan keskeltä auki, mutta Vikman torjui vedon. Jos Arizonan takakolmio Guenther-Moser-Maccelli oli hyvä, sama päti San Josen ykkösylivoiman takakolmion Eklund-Kniazev-Wiesblatt kiekonliikutteluun. Vegas kavensi puolivälissä erää, kun Loewen blokkasi viivavedon luoden 3v2-vastaiskun. Demek heitti rystyltä oikeasta laidasta kiekon maalille ja se ilmeisesti pomppi maalille ajaneen McCallumin kautta verkkoon, joten tämä kirjasi maalin toisessa pelissä putkeen itselleen. Kuutisen minuuttia ennen loppua Demak pelasi hyvän vaihdon haastaen kahdesti oikeasta laidasta kohti keskustaa, mutta vedot jäivät hitusen piippuun. San Jose loi myös puolittaisen 3v2-vastahyökkäyksen, jonka lopuksi Hatakka ampui oikealta kaarelta hieman yli maalin. Illan viimeinen maali syntyi tyhjiin kolmisen minuuttia ennen loppua, joten loppulukemat olivat siis 5-2.
Maalissa Vikman erottui pituudellaan, ylärima oli hänen lapaluissaan, kun mies seisoi luistimillaan. Yksi helppo livahti selän taakse, mutta toisaalta hän torjui yhden läpiajon ja oli muutenkin terävänä lähitorjunnoissa ulottuen myös alakulmiin pituudestaan huolimatta. Ensivaikutelma Jesperista oli siis positiivinen ja ei hän vertailussa Pateralle esimerkiksi hävinnyt.
Rondbjergista pidin kenties eniten. Hän oli priimaa alivoimilla ja kiekollisena varma eikä hukannut pelivälinettä, vaan pelasi sopivan simppeliä peliä laitoja pitkin tarvittaessa. Hänen tapaansa Duganin ja Marushevin tilannekovuus ja pelinopeus riittivät parhaiten San Josea vastaan. He tietysti ovat ryhmän vanhimpia, joten heidän pitikin sikäli erottua kyvyllään vastata intensiteettiin. Tuon kolmikon hyvyys erottui juuri siksi, että kamera oli alhaalla ja tempo välittyi paremmin kuin korkeammalta katsottuna. Dorofeyev myös löysi keskialueella syöttöväyliä eteenpäin melko hyvin visiollaan, mutta muutoin hyökkäyspelaamisessa oli samoja ongelmia kuin Viveiroksen aikana viime kaudella Silver Knightissa eli paikkoja ei vain synny tasakentin. Hyökkäyssiniviivan jälkeen ei kertakaikkiaan tapahdu mitään, vaan hyökkäykset tyssäävät siihen tai sitten vastustajan puolustajat noukkivat päätydumppaukset. Viveiroksen valmentajaa joukkuetta vastaan on sikäli helppo pelata, että riittää, kun tukkii keskialueen eikä vastustaja saa luotua juuri mitään. Nyt reilun puolen vuoden otannalla voi jo sanoa, että jotain mätää Viveiroksen hyökkäyspelin organisoinnissa on ja samoin jäähykuri on tuntematon käsite.
Muista hyökkääjistä Demekin raamit ja suoraviivaisuus ihastuttivat toisessa pelissä putkeen. Rondbjergin tavoin oikeilla hetkillä hän löi kiekon päätyyn laidan kautta mennen itse perään eikä hukannut kiekkoja siniviivojen välissä huonoihin valintoihin. Pidän hänestä ehkä nyt kahden pelin otannalla jopa kierrosta aiemmin varattua Brabenecia enemmän. Viime kesän varauksista Dean oli jotenkin vaisu yhä. Hänellä ei oikein tunnu olevan aikaa tehdä taikoja ruuhkan keskellä ja valinnat kestävät liiaksi. Luisteluun on saatava myös paljon potkua, koska liike on näyttänyt niin keskinkertaiselta ja se ei riitä tuon kokoiselle pelaajalle.
Kokeilussa olleista hyökkääjistä D'Amato oli kiekottomana toisessa pelissä putkeen hyvä ja voi siksi ehkä saada sopimustarjouksen farmiin McCallumin ohella, joka teki toisessa pelissä putkeen maalin, muttei pörrännyt ihan niin energisesti kuin avauspelissä. Puolustuksesta Chayka pelasi avauspeliä paremmin ja väläytteli enemmän ylöspäin muun muassa muutamalla nousullaan ja kiekon ylösviennillään. Luistelu oli yhä oikein taloudellista ja hän saa tosiaan liu'uttua kyllä pitkiä pätkiä suurella nopeudella vain muutamalla potkulla. Diliberatore vierellä ampui ahkerasti ylivoimilla ja vaikutti ottaneen fysiikassaan harppauksia vähän eteenpäin keväästä, jolloin hän hukkui AHL-tempoon hitusen, mutta nyt hän oli piirun dynaamisempi. Pidin esityksestä. Hayes ei paljoa väläytellyt tässä pelissä kuin avauserässä kertaalleen lämäriään. Vierellä Cholach oli vähän varmempi kiekollisena kuin avauspelissä, mutta silti ajoittain tuli kiire. Try-outparista McCormick jatkoi tasapaksuuttaan. Hän pelaa todella varman päälle tilanteet puolustuksen kautta. Lajoie kilautti tolppaan eikä ollut niin pahasti viennissä omissa kuin avauspelissä, joka oli positiivista, mutta ei hänelle kyllä siltikään käyttöä ole.
Muihin aiheisiin. Nolan Patrick sai tosiaan kahden vuoden sopimuksen, jonka palkka on keskimäärin 1,2 miljoonaa vuodessa: Vegas Golden Knights Sign Forward Nolan Patrick To Two-Year Contract
Hyvä sopimus ja näin, vaikkei läpimurtoa tulisikaan kolmossentterinä. Nyt hänellä on kaksi vuotta aikaa näyttää osaamistaan ja mikä tärkeintä, hän säilyy yhä rajoitettuna vapaana agenttina sopimuksen päättyessä.
Dorofeyev 16 - Dean 24 - Marushev 77
Dugan 8 - Brabenec 12 - Rondbjerg 46
D'Amato 83 - Primeau 57 - Pearson 73
Loewen 54 - Demek 13 - McCallum 74
Chayka 5 - DiLiberatore 49
Cholach 56 - Hayes 65
Lajoie 76 - McCormick 62
Vikman 32
Lindbom 35
Avausvaihdossa Dorofeyev otti heti koukkaamisjäähyn keskialueella. Rondbjerg-Primeau-Cholach-Hayes nelikko aloitti jäällä nelikkona ja hoiti purun varmasti, mutta minuutin jälkeen Vikman joutui venymään, kun Wiesblattin poikittaissyöttö löysi vasemmalta Eklundin, joka ampui vapaasti ranteella, mutta Vikman tuli ajoissa vastaan peittämään kulmat saaden kudin rintaansa. Neljännellä minuutilla Primeaulle tuomittiin vastaava keskialueen jäähy ja perään Lajoie otti viivytysboksin. Kahden miehen alivoimalla kuitenkin Rondbjerg, Hayes ja DiLiberatore pelasivat loistavasti. Kaksi ensin mainittua eritoten blokkasivat uhrautuvasti vetoja saaden lopulta purun aikaan. Yhden miehen ylivoimalla puolestaan Merkley menetti kiekon viivassa ja Vegas sai 2v0-hyökkäyksen. Marushevin vierellä oli Primeau, mutta hän ampui itse läpiajosta tolppaan. Seuraavasta hyökkäyksestä jämäylivoimalla San Jose teki avausmaalin, kun kiekko pelattiin laidasta slottiin ohi Primeaun ja siitä nopeasti maalin kulmalle, josta San Josen pelaaja nosti kiekon rystyltä maalin kattoon McCormickin oltua vähän myöhässä eikä Vikman saanut tuota nostoa torjuttua.
Peliminuutit 8-11 olivat aika sekavaa päästä päähän pelaamista ilman paikkoja. Kummankin syöttöketjut katkesivat hyökkäyssiniselle. Chaykalta nähtiin yksi hyvä alueellevienti keskeltä ja sitä seurannut hidastus sekä rystylätty vasempaan laitaan, mutta sieltä ei lopulta lähtenyt laukausta omalta pelaajalta. 12. minuutilla puolestaan kolmosketju rouhi päädystä kiekon viivaan D'Amaton johdolla. Cholochin saatua kiekon Hayes lähti heti liikkumaan sivuttain potkulaudalla tehden itsensä pelattavaksi. Hän sai levityksen ja tinttasi vapaan lämärin keskeltä ohi takakulman. Parin minuutin päästä Rondbjerg puolestaan riisti kiekon keskialueella ja loi 2v1-tilanteen ketjutovereilleen. Dugan haki takatolpalta Brabenecia, mutta puolustaja oli syötön välissä. Minuutin päästä Sharks meni 2-0 johtoon, kun kolmoskentällinen ei ollut tasapainossa, vaan sen oman puolittaisen vetopaikan jälkeen omiin päin syntyi 2v1-vastaisku toisen puolustajan oltua tukemassa hyökkäystä. Gushchin pääsi puolittain läpi vasemmalta ja syötti vielä poikittain Coelle, joka naulasi kiekon säkkiin ohi voimattoman Vikmanin.
Toista erää pelattiin puoli minuuttia, kun Chayka nousi toistamiseen mainiosti halki keskialueen ja 1v1-haastollaan hankki kampitusjäähyn vastustajalle. Ykkösylivoimassa Diliberatore korvasi viivassa Cormierin ja Rondbjerg Krebsin, mutta tanskalainen olikin päädyssä eikä slotissa, koska Marushev oli siirretty neliön keskelle päädystä. Dugan ja Dorofeyev jatkoivat siivissä. Ylivoima toi heti tulosta, kun Duganin lämäri Diliberatoren levityksestä painui verkkoon. Heti perään Vegas joutui alivoimalle, kun Marushev nosti kiekon katsomoon. Alivoimilla tosiaan puolustajat kiersivät ihan normaalisti. Rondbjergin ja Primeaun lisäksi hyökkääjistä AV-aikaa saivat mm. Loewen, Pearson, D'Amato ja McCallum. San Josella oli yksi hyvä paikka, kun Cholach purkaessaan suti lumet kiekosta ja Eklund nappasi häneltä kiekon siniviivan lähellä pitäen paineen alueella. Ruotsalainen polki laidasta kohti maalia, mutta Vikman nollasi hänet kuten avauserässä.
Neljännellä minuutilla Lajoie kilautti viivasta tolppaan ruuhkan läpi. Tuon paikan alusti Demek, joka kiersi ensin vauhdilla maalin kiekkoa suojaten ja sitten vasta pelasi viivaan. Hän ehti myös itse reboundiin vielä maalin eteen, mutta laukoi päin vastustajaa. Minuutin päästä Brabenec pudotti oikeassa laidassa kiekon Marusheville, mutta tämä ampui pienestä kulmasta ohi takakulman. Seuraavaksi puolestaan Demek hävisi oman pään aloituksen (noissa riittää työstöä sentterinä), mutta jatkotilanteessa hankki jäähyn Wiesblattille, kun hän kuljetti vahvasti laitaa pitkin kiekkoa keskialueen puolelle ja Ozzy kamppasi hänet. San Jose sai alivoimalla läpiajon, kun Dugan antoi alimpana pelaajana keskialueella harhasyötön, mutta Vikman venytti varusteensa eteen hanska-alakulmaan sekä torjui vielä reboundinkin. Kakkosylivoimassa operoivat Chayka, Dean, Brabenec, D'Amato ja Primeau.
Puolivälissä erää pelattiin tasavajaalla. Vikman torjui patjallaan hyvin taas alakulmasta vapaan kudin slotista. Aiemmin toisessa päässä Rondbjerg tarjoili poikittaissyötön oikeaan laitaan McCormickille, joka ampui logoon. Ajassa 32:30 San Jose meni halvasti 3-1 johtoon, kun lyöntilaukaus oikeasta laidasta läheltä siniviivaa vain yllätti Vikmanin, joka ei ollut edes pahemmin maskissa. Vartin kohdalla puolestaan Vegas sai 2v1-hyökkäyksen, kun San Josen ampuma kiekko kiersi rännistä keskialueelle. Brabenec teki oman ratkaisun, kun syöttöväylä Duganille oli peitossa, mutta rannari kilpistyi Gaudreaun rintakehään. Parin minuutin päästä D'Amato jatkoi vahvaa karvauspelaamistaan riistäen kiekon syvällä kulmassa. Primeau ampui jatkotilanteessa slotista terävästi, mutta Hatakka oli edessä blokkaamassa. Mukavahan tätä peliä oli seurata, kun askissa oli Liigastakin tuttuja pelaajia kuten Hatakka ja Ibragimov. Pari minuuttia ennen taukoa vielä keskialueen käännöstä Dean syötti poikittain Duganille vasemmalle, joka ampui hitusen ohi etuyläkulman pleksiin. Viimeisellä minuutilla puolestaan Vegas sai parinkin eri ketjun voimin pitkän paineen aikaan San Josen alueelle, mutta Diliberatoren viivaone-timeria kummempaa maalipaikkaa ei syntynyt.
Päätöserän avausminuutilla Dugan pelasi kulmasta kiekon slottiin Deanille, mutta tämän kaksi yritystä eivät menneet edes maalia kohden ja lopuksi Hatakka haki kulmasta irtokiekon nostaen sen jalalla keskialueelle. Seuraavassa vaihdossa Vegas sai ylivoiman, kun D'Amato kampattiin. Ykkösylivoima viihtyi jäällä koko kaksiminuuttisen ja Dugan-Dorofeyev kaksikko petasi laidoista neljä vetopaikkaa viivaan Diliberatorelle, joka ei säästellyt, vaan viritti jatkuvasti lyöntilaukauksia. Yrityksistä kaksi meni yli maalin ja kaksi Gaudreau torjui. Mukavanlainen kovuus Peterin lämärissä kuitenkin näytti olevan, kun kamerakulma oli tosiaan sen verran alhaalla, että tuon asian pystyi aistimaan korkeampaa kuvakulmaa paremmin. Jäähyn jälkeen San Jose meni 4-1 johtoon. Kolmoskentällisen tasapaino vuoti taas ja omiin syntyi 3v1-hyökkäys. Reedy ampui itse rightina oikeasta laidasta keskelle kaventaen kiekon maaliin ohi Vikmanin.
Ongelmat jatkuivat McCallumin otettua rangaistuksen. Eklund vasemmasta siivestä tavoitteli maalin edestä Raskaa, mutta Vikman venyi maalinedusrunnomisen eteen. Eklund löysi samalla ylivoimalla toistamiseenkin Raskan keskeltä auki, mutta Vikman torjui vedon. Jos Arizonan takakolmio Guenther-Moser-Maccelli oli hyvä, sama päti San Josen ykkösylivoiman takakolmion Eklund-Kniazev-Wiesblatt kiekonliikutteluun. Vegas kavensi puolivälissä erää, kun Loewen blokkasi viivavedon luoden 3v2-vastaiskun. Demek heitti rystyltä oikeasta laidasta kiekon maalille ja se ilmeisesti pomppi maalille ajaneen McCallumin kautta verkkoon, joten tämä kirjasi maalin toisessa pelissä putkeen itselleen. Kuutisen minuuttia ennen loppua Demak pelasi hyvän vaihdon haastaen kahdesti oikeasta laidasta kohti keskustaa, mutta vedot jäivät hitusen piippuun. San Jose loi myös puolittaisen 3v2-vastahyökkäyksen, jonka lopuksi Hatakka ampui oikealta kaarelta hieman yli maalin. Illan viimeinen maali syntyi tyhjiin kolmisen minuuttia ennen loppua, joten loppulukemat olivat siis 5-2.
Maalissa Vikman erottui pituudellaan, ylärima oli hänen lapaluissaan, kun mies seisoi luistimillaan. Yksi helppo livahti selän taakse, mutta toisaalta hän torjui yhden läpiajon ja oli muutenkin terävänä lähitorjunnoissa ulottuen myös alakulmiin pituudestaan huolimatta. Ensivaikutelma Jesperista oli siis positiivinen ja ei hän vertailussa Pateralle esimerkiksi hävinnyt.
Rondbjergista pidin kenties eniten. Hän oli priimaa alivoimilla ja kiekollisena varma eikä hukannut pelivälinettä, vaan pelasi sopivan simppeliä peliä laitoja pitkin tarvittaessa. Hänen tapaansa Duganin ja Marushevin tilannekovuus ja pelinopeus riittivät parhaiten San Josea vastaan. He tietysti ovat ryhmän vanhimpia, joten heidän pitikin sikäli erottua kyvyllään vastata intensiteettiin. Tuon kolmikon hyvyys erottui juuri siksi, että kamera oli alhaalla ja tempo välittyi paremmin kuin korkeammalta katsottuna. Dorofeyev myös löysi keskialueella syöttöväyliä eteenpäin melko hyvin visiollaan, mutta muutoin hyökkäyspelaamisessa oli samoja ongelmia kuin Viveiroksen aikana viime kaudella Silver Knightissa eli paikkoja ei vain synny tasakentin. Hyökkäyssiniviivan jälkeen ei kertakaikkiaan tapahdu mitään, vaan hyökkäykset tyssäävät siihen tai sitten vastustajan puolustajat noukkivat päätydumppaukset. Viveiroksen valmentajaa joukkuetta vastaan on sikäli helppo pelata, että riittää, kun tukkii keskialueen eikä vastustaja saa luotua juuri mitään. Nyt reilun puolen vuoden otannalla voi jo sanoa, että jotain mätää Viveiroksen hyökkäyspelin organisoinnissa on ja samoin jäähykuri on tuntematon käsite.
Muista hyökkääjistä Demekin raamit ja suoraviivaisuus ihastuttivat toisessa pelissä putkeen. Rondbjergin tavoin oikeilla hetkillä hän löi kiekon päätyyn laidan kautta mennen itse perään eikä hukannut kiekkoja siniviivojen välissä huonoihin valintoihin. Pidän hänestä ehkä nyt kahden pelin otannalla jopa kierrosta aiemmin varattua Brabenecia enemmän. Viime kesän varauksista Dean oli jotenkin vaisu yhä. Hänellä ei oikein tunnu olevan aikaa tehdä taikoja ruuhkan keskellä ja valinnat kestävät liiaksi. Luisteluun on saatava myös paljon potkua, koska liike on näyttänyt niin keskinkertaiselta ja se ei riitä tuon kokoiselle pelaajalle.
Kokeilussa olleista hyökkääjistä D'Amato oli kiekottomana toisessa pelissä putkeen hyvä ja voi siksi ehkä saada sopimustarjouksen farmiin McCallumin ohella, joka teki toisessa pelissä putkeen maalin, muttei pörrännyt ihan niin energisesti kuin avauspelissä. Puolustuksesta Chayka pelasi avauspeliä paremmin ja väläytteli enemmän ylöspäin muun muassa muutamalla nousullaan ja kiekon ylösviennillään. Luistelu oli yhä oikein taloudellista ja hän saa tosiaan liu'uttua kyllä pitkiä pätkiä suurella nopeudella vain muutamalla potkulla. Diliberatore vierellä ampui ahkerasti ylivoimilla ja vaikutti ottaneen fysiikassaan harppauksia vähän eteenpäin keväästä, jolloin hän hukkui AHL-tempoon hitusen, mutta nyt hän oli piirun dynaamisempi. Pidin esityksestä. Hayes ei paljoa väläytellyt tässä pelissä kuin avauserässä kertaalleen lämäriään. Vierellä Cholach oli vähän varmempi kiekollisena kuin avauspelissä, mutta silti ajoittain tuli kiire. Try-outparista McCormick jatkoi tasapaksuuttaan. Hän pelaa todella varman päälle tilanteet puolustuksen kautta. Lajoie kilautti tolppaan eikä ollut niin pahasti viennissä omissa kuin avauspelissä, joka oli positiivista, mutta ei hänelle kyllä siltikään käyttöä ole.
Muihin aiheisiin. Nolan Patrick sai tosiaan kahden vuoden sopimuksen, jonka palkka on keskimäärin 1,2 miljoonaa vuodessa: Vegas Golden Knights Sign Forward Nolan Patrick To Two-Year Contract
Hyvä sopimus ja näin, vaikkei läpimurtoa tulisikaan kolmossentterinä. Nyt hänellä on kaksi vuotta aikaa näyttää osaamistaan ja mikä tärkeintä, hän säilyy yhä rajoitettuna vapaana agenttina sopimuksen päättyessä.
Viimeisessä junioreiden ottelussa vastaan tuli Los Angeles. Voitto tuli maalein 3-2. Kallionkieli, Ahac ja Corcoran eivät esiintyneet tässäkään pelissä, joten varmaan jotain vammoja heillä sitten on. Kokoonpano oli:
D'Amato - Dean - Marushev
Dorofeyev - Krebs - Dugan
Primeau - Rondbjerg - Pearson
Loewen - Demek - McCallum
Chayka - Korczak
Cholach - Cormier
Diliberatore - Hayes
Lindbom
Minuutin jälkeen Lindbom venyi ensimmäiseen hyvään torjuntaan, kun Kaliyev sai päädystä syötön maalin eteen, mutta ruotsalaisvahti oli kiekon tiellä. Minuutti myöhemmin Chayka antoi Korczakille syötön oman maalin takana ja tämä avasi pystyyn halkaisten kentän. Dorofeyev pääsi ampumaan melko vapaasti oikeasta laidasta päin Parikia. Seuranneesta aloituksesta Primeay pudotti hanskat jonkun Kings-pelurin kanssa. Vegas sai ylivoiman. Ykkösylivoimassa DiLiberatore jatkoi viivassa, Dugan vasemmalla ja Dorofeyev oikealla. Krebs oli keskellä ja Rondbjerg päädyssä, mutta myöhemmin kyllä Rondbjerg ja Dorofeyev vaihtoivat paikkojakin. Kakkosylivoimassa Korczak oli viivassa, Pearson rightina vasemmalla, Cormier oikealla b-pisteellä, Dean keskellä ja D'Amato päädyssä. Maalipaikkoja Vegas ei ylivoimallaan luonut, mutta Kingsin pelaaja pääsi jäähyaitiosta suoraan läpiajoon, mutta Lindbom torjui kilpialakulmasta suoran laukauksen. Vegas sai uuden ylivoiman Fagemon kampin seurauksena. Puolivälissä ylivoimaa ykkösylivoima sahasi komeasti, kun DiLiberatore levitti Duganille, joka lävisti neliön Rondbjergille ja tämä jatkoi vielä takatolpalle Dorofeyeville, mutta tämä ei saanut kiekkoa sisään:
Kahdeksannella minuutilla DiLiberatore tunnisti tyhjän tilan ja lähti nousuun vasenta laitaa pitkin. Hän sai ristipiston D'Amatolta päästen ampumaan vapaasti vasemmasta laidasta kohti taka-alakulmaa tuloksetta. Vegas sai kolmannen ylivoiman yhdeksään minuuttiin, kun Byfield kaatoi Duganin puolustusalueella, mutta jäähyn ainoa kohokohta oli Kuparin tulokseton 1v1-haasto DiLiberatorea vastaan vastaiskusta alivoimaisena.
12. minuutilla Kings käänsi keskialueelta pelin nopeasti pystyyn seinäpelillä. 3v2-hyökkäys päättyi siihen, kun Byfield tarjoili keskeltä kiekon laitaan Kaliyeville, mutta Lindbom liukui ajoissa sivuttaistorjuntaan one-timeria vastaan. Pari minuuttia myöhemmin Fagemon laukaus oikeasta laidasta oli livahtaa Lindbomin varusteiden läpi yli maaliviivan. Hetken päästä Kings sai ensimmäisen ylivoimansa, kun DiLiberatore lähti istunnolle huitomisesta. Hayes otti kivuliaan blokin Kaliyevin one-timeriin oikeasta siivestä ja jäähyn lopussa Kuparilla oli paikka ampua niin ikään oikeasta laidasta, mutta hän aikaili ja Chayka ehti ojentaa mailaansa eteenpäin häiritsemään suomalaista, joka joutui vain perääntymään kohti siniviivaa, kun veivaus keskellekään ei tuonut vetopaikkaa.
Toisen erän alussa Krebs ampui slotista blokkiin ja perään DiLiberatore nousi viivasta näyttävästi valelaukausharhautuksella ohi siihen menneen Kuparin. Laukaus vasemmasta laidasta kolahti kuitenkin Parikin kilpeen. Hetken päästä Vegasin ylivoimalla Krebs tuli vauhdilla jätön jälkeen yli keskialueen hyökkäysalueelle, kiersi maalin ja AV-neliön ollessa vielä sekaisin Rondbjerg sai virittää lopulta rauhassa laukauksen oikealta kaarelta, mutta se meni hieman ohi takakulman. Cormier toisti ylivoiman lopussa saman ratkaisun. Jäähyn umpeuduttua Kupari ylitti keskialueen joukkuekaverinsa kanssa seinäpelillä ja päätti suorahyökkäyksen rystynostoon maalin kulmalta Lindbomin haltuun.
Yhdeksännellä minuutilla Durzi harhautti viivassa Dorofeyevin ja tarjoili poikittain ristiin Fagemolle, joka kuitenkin suti lumet one-timerista ja haltuunoton jälkeen Lindbom olikin jo liukunut peittämään etukulman. 11. minuutilla Cholach purki näyttävästi korkean karvauksen näppärällä siirrolla maalin takaa keskelle omien jalkojen välistä. Ukrainalaista ei huimannut. Hetken päästä Vegas meni 1-0 johtoon suorahyökkäyksestä, kun Pearson teki esityön ja syötti kiekon keskeltä maalin eteen liukuneelle Rondbjergille, joka ohjasi limpun verkkoon. Heti perään syntyi 2-0 maali. Dugan pudotti kiekon vasemmasta laidasta takaviistoon Krebsille, joka ampui päin blokkia, mutta irtokiekko pomppi sopivasti Duganille maalin kulmalle, jolla oli helppo työ nostaa kiekko tyhjiin. 13. minuutilla Kingsin ylivoimalla puolestaan Madden tarjoili vasemmasta siivestä syötön maalin eteen Fagemolle, joka kuitenkin ohjasi pelivälineen maanmiehensä patjoihin. Hyvä lähitorjunta taas ruotsalaiselta. 18. minuutilla vielä 2v2-hyökkäyksessä Dean ei saanut syöttöä laidasta aikaan maalille, mutta D'Amato osoitti taas olevansa kiekottomana loistava takakarvaamaan, kun hän polki Kuparin kiinni keskialueella napaten kiekon tältä.
Päätöserän avausvaihdossa Kings kavensi 1-2:een, kun Fagemon laukaus oikeasta laidasta heittäytyvän Hayesin jaloista painui etualakulmasta sisään ohi Lindbomin. Laukaus oli tarkka, mutta silti torjuttavissa. Kolmannella minuutilla Vegasin ylivoimalla puolestaan Dorofeyev tarjoili päädystä lätyn neliön keskelle Krebsille, joka latasi tolppaan. Viidennellä minuutilla Cormier nousi oikeasta laidasta vauhdilla maalille, mutta viimeistely oli ponneton. Puolen minuutin päästä syntyi 3-1 voittomaali, kun D'Amato tarjoili maalin kierrettyään syötön päädystä ja Pearson naulasi one-timerin verkkoon. Tilannetta edelsi Korczakin hyvä pelaaminen siniviivalla, jotta paine pysyi hyökkäysalueella.
Kings kavensi vielä 11. minuutilla, kun Spence vei siniviivassa kärkikarvaajaa Primeauta kuin litran mittaa valelämärillä, nousi maalille, ampui lopulta ja Chromiak siivosi karat sisään. Sama mies hyvin liikkunut rightin puolustaja Spence ampui todella painavan lämärin keskeltä siniviivaa 14. minuutilla, mutta ruuhkan keskeltä Lindbom sai haalittua kiekon itselleen. Hetken päästä puolestaan Krebs jätti kiekon vastustajan harhasyötön jälkeen Dorofeyeville, joka latasi slotista yli ranteella. Lopussa Vegas joutui vielä alivoimalle Deanin kyynärpäätaklauksen vuoksi, mutta Lindbomin perustorjunnat riittivät pitämään ritarinpennut johdossa. Lopun erikoiskenttä Hayes-Korczak-Dorofeyev-Krebs-Dugan suojasi johtoa tasakentin vielä viimeisellä minuutilla, joten turnaus päättyi voittoon.
Lindbom oli maalissa pari erää oikeinkin hyvä. Päätöserän alussa upposi yksi torjuttavissa ollut Fagemon laukaus, mutta Patera ja Vikmankin päästivät yhdet löysät maalit omissa peleissään. Muutoin Lindbom teki vaikutuksen eikä hänen vain 185 sentin vartensa vaikuttanut olevan ongelma, koska hän liikkui terävästi sivuttain ja ehti one-timereihin hyvin mukaan. Lähitorjunnoissa hän oli ketterä ja refleksit olivat kunnossa. Pidin myös siitä, että paketti pysyi aika hyvin kasassa kuten vaikkapa Saroksella parhaimmillaan. Puolustuksesta Cormier pelasi paremmin kuin avauspelissä. Omissa hän oli aika lailla virheetön ja väläytteli pari kertaa ylöspäin kuljetuskykyjään vauhdin kera. DiLiberatore jatkoi siitä, mihin jäi viime pelissä ollen varsinkin ylivoimilla hyvä viivassa, mutta muutoinkin hän on tasaviisikoinkin ottanut harppauksia kesän aikana eteenpäin. Hayes, Chayka ja Korczak pelasivat peruspelit. Cholach pelasi leirin parhaan pelinsä ollen nyt aika lailla myös virheetön kiekottomana ja kiekollisena.
Yläkerrasta D'Amato oli oman ketjunsa paras yksilö loistaen kiekottomana, mutta myös kiekollisena kuten 3-1 maalissa kävi ilmi, kun hän pysyi kiekossa ja löysi sitten Pearsonin vapaan lavan. Sopimus Silver Knightsiin ei kyllä kaukana ole. Krebsin vitja oli ehkäpä tasaviisikoin se, joka loi eniten paikkoja ja onnistuikin lopulta maalinteossa. Kolmosvitjasta Pearson kyllä erottui positiivisesti, mutta hänellä olikin enemmän todistettavaa D'Amaton tavoin. Primeau vuoti aika pahoin Kingsin toisessa maalissa jouduttuaan Spencen huijaamaksi. Rondbjerg oli tasaisen hyvä viime pelin tapaan ja nyt kun hän pääsi operoimaan ylivoimalla paljon oikeassa siivessä, hän oli entistä vaarallisempi kiekollisenakin. Laukaus ei vain ollut kalibroitu kohti maalia vielä, vaan vedot paukkuivat plekseihin.
Lopuksi leirillä nähdyt pelaajat voisi jakaa onnistujiin ja epäonnistujiin:
Onnistujat: DiLiberatore, D'Amato, Demek, Dugan, McCallum, Rondbjerg
Neutraali: Patera, Vikman, Lindbom, Chayka, Cormier, Hayes, Korczak, McCormick, Brabenec, Dorofeyev, Krebs, Loewen, Marushev, Pearson, Primeau
Epäonnistujat: Cholach, Lajoie, Dean, Gaucher,
Kaikki maalivahdit menevät neutraaliin osioon, koska kaikille livahti yksi helppo maali, mutta vastapainona jokaisella oli kyllä useita huippupelastuksiakin. Jos yhden pelin otannalla heidät pitäisi rankata järjestykseen, Patera jäisi jopa viimeiseksi. Ruotsalaiskaksikon välille en osaa tehdä eroa, koska molempien ensivaikutelma oli positiivinen.
Puolustuksesta DiLiberatore erottui eniten edukseen ja ansaitsee ainoana plussamerkinnän. Hän oli kertakaikkisen hyvä kiekollisena, virheetön omissa ja liike oli sulavaa. Cholach teki vähän liikaa huolimattomuusvirheitä kiekollisena kahdessa ensimmäisessä pelissä saaden siksi miinuksen ja Lajoie oli täysi turhake todella raskasjalkaisena ja jäähyherkkänä puolustajana. Chayka esiintyi melko tasapainoisesti kahteen suuntaan. Pari kertaa hän väläytteli kykyjään nostaa peliä jalalla keskimmäisessä ottelussa, mutta noita olisi saanut näkyä lisääkin. Cormier oli avauspelissä hitusen hasardi, mutta toisessa pelissä jo elementissään hyödyntäen liikenopeuttaan ja tosiaan tavaramerkkimaiset ylemmät volttiviivelähdöt jäivät mieleen. Toinen kokeilupuolustaja McCormick oli niin tylsän harmaa, että neutraali kategoria sopii hänelle täydellisesti.
Yläkerrasta kokeilupelaajista D'Amato ja McCallum tekivät suurimmat vaikutukset, muttei Pearsonkaan huonosti pelannut ja oli näkyvä eritoten viimeisessä pelissä, mutta se ei nyt riittänyt plussaan. D'Amato sen sijaan oli joka pelissä vahva kiekottomana ja paransi peli peliltä kiekollisenakin osin YV-vastuunkin ansiosta. McCallum puolestaan osui kahdessa ensimmäisessä pelissä ja koohotti energisesti kera kohtalaisten kamppailutaitojen. Duunarihyökkääjistä myös Rondbjerg ja Demek ihastuttivat raameillaan ja kiekkovarmuudellaan. Dugan oli minusta myös tilannekovuudeltaan ja pelinopeudeltaan onnistuja tässä turnauksessa. Hän myös ampui enemmän itse ylivoimilla, jota Viveiros on toivonut.
Gaucher oli kokeilupuolustajista McCormickin tavoin täysin näkymätön, joten annoin miinuksen, koska näyttöjä ei saatu edes sitä vähää kuin McCormickilta. Dean sen sijaan oli minulle lievä pettymys. McPhee totesi Kings-pelin toisella tauolla haastattelussa, että Dean luistelee kyllä kauniisti, mutta näyttää vielä 15-vuotiaalta ja hän on pelaaja, joka varmasti ottaa vuodessakin valtavia harppauksia eli hän vihjasi rivien välistä vähän samaa kuin minä (taso ei vielä riitä). Viimeisimmässä pelissä hän kertaalleen kiihdytti hyvin täyteen vauhtiin vasenta laitaa pitkin 2v2-hyökkäyksessä päästen laidan puolelta ohi miehestään, mutta syöttö maalille ei löytänyt omia. Avauspelissä puolestaan syntyi se yksi uittomaali längistä, mutta noiden suoritusten välissä oli liikaa tasapaksuutta ja pelitekojen nopeus ei riittänyt. Kyky ajatella toki näytti riittävän, mutta hän ei toteuttanut vain asioita riittävän ajoissa ja ajautui liian ahtaisiin väleihin kiekollisena menettäen pelivälineen yms. Fysiikka vaatii työstämistä, jotta peli hidastuisi enemmän hänen ympärillään. Siihen McPheekin varmasti viittasi kommentillaan.
Dorofeyevilla, Krebsilla ja Marushevilla oli hyviä hetkiä, muttei tarpeeksi plussan saamiseksi. Primeau oli lähempänä negatiivista arviota kuin positiivista. Jotenkin en vain pitänyt hänestä, vaikka luistelu näytti voimakkaammalta kuin keväällä, mutta vertailussa saman profiilin Rondbjergiin ja Demekiin hän jäi kakkoseksi minun silmissäni. Brabenec pelasi pari peliä ja oli niissä mukiinmenevä kahteen suuntaan. Käsien pehmeys ja liikkeen sulavuus jäivät mieleen, mutta ei hän oikein sitten saanut asioita toteutumaan käytännössä, vaan oli vähän pelin ulkopuolella.
D'Amato - Dean - Marushev
Dorofeyev - Krebs - Dugan
Primeau - Rondbjerg - Pearson
Loewen - Demek - McCallum
Chayka - Korczak
Cholach - Cormier
Diliberatore - Hayes
Lindbom
Minuutin jälkeen Lindbom venyi ensimmäiseen hyvään torjuntaan, kun Kaliyev sai päädystä syötön maalin eteen, mutta ruotsalaisvahti oli kiekon tiellä. Minuutti myöhemmin Chayka antoi Korczakille syötön oman maalin takana ja tämä avasi pystyyn halkaisten kentän. Dorofeyev pääsi ampumaan melko vapaasti oikeasta laidasta päin Parikia. Seuranneesta aloituksesta Primeay pudotti hanskat jonkun Kings-pelurin kanssa. Vegas sai ylivoiman. Ykkösylivoimassa DiLiberatore jatkoi viivassa, Dugan vasemmalla ja Dorofeyev oikealla. Krebs oli keskellä ja Rondbjerg päädyssä, mutta myöhemmin kyllä Rondbjerg ja Dorofeyev vaihtoivat paikkojakin. Kakkosylivoimassa Korczak oli viivassa, Pearson rightina vasemmalla, Cormier oikealla b-pisteellä, Dean keskellä ja D'Amato päädyssä. Maalipaikkoja Vegas ei ylivoimallaan luonut, mutta Kingsin pelaaja pääsi jäähyaitiosta suoraan läpiajoon, mutta Lindbom torjui kilpialakulmasta suoran laukauksen. Vegas sai uuden ylivoiman Fagemon kampin seurauksena. Puolivälissä ylivoimaa ykkösylivoima sahasi komeasti, kun DiLiberatore levitti Duganille, joka lävisti neliön Rondbjergille ja tämä jatkoi vielä takatolpalle Dorofeyeville, mutta tämä ei saanut kiekkoa sisään:
Kahdeksannella minuutilla DiLiberatore tunnisti tyhjän tilan ja lähti nousuun vasenta laitaa pitkin. Hän sai ristipiston D'Amatolta päästen ampumaan vapaasti vasemmasta laidasta kohti taka-alakulmaa tuloksetta. Vegas sai kolmannen ylivoiman yhdeksään minuuttiin, kun Byfield kaatoi Duganin puolustusalueella, mutta jäähyn ainoa kohokohta oli Kuparin tulokseton 1v1-haasto DiLiberatorea vastaan vastaiskusta alivoimaisena.
12. minuutilla Kings käänsi keskialueelta pelin nopeasti pystyyn seinäpelillä. 3v2-hyökkäys päättyi siihen, kun Byfield tarjoili keskeltä kiekon laitaan Kaliyeville, mutta Lindbom liukui ajoissa sivuttaistorjuntaan one-timeria vastaan. Pari minuuttia myöhemmin Fagemon laukaus oikeasta laidasta oli livahtaa Lindbomin varusteiden läpi yli maaliviivan. Hetken päästä Kings sai ensimmäisen ylivoimansa, kun DiLiberatore lähti istunnolle huitomisesta. Hayes otti kivuliaan blokin Kaliyevin one-timeriin oikeasta siivestä ja jäähyn lopussa Kuparilla oli paikka ampua niin ikään oikeasta laidasta, mutta hän aikaili ja Chayka ehti ojentaa mailaansa eteenpäin häiritsemään suomalaista, joka joutui vain perääntymään kohti siniviivaa, kun veivaus keskellekään ei tuonut vetopaikkaa.
Toisen erän alussa Krebs ampui slotista blokkiin ja perään DiLiberatore nousi viivasta näyttävästi valelaukausharhautuksella ohi siihen menneen Kuparin. Laukaus vasemmasta laidasta kolahti kuitenkin Parikin kilpeen. Hetken päästä Vegasin ylivoimalla Krebs tuli vauhdilla jätön jälkeen yli keskialueen hyökkäysalueelle, kiersi maalin ja AV-neliön ollessa vielä sekaisin Rondbjerg sai virittää lopulta rauhassa laukauksen oikealta kaarelta, mutta se meni hieman ohi takakulman. Cormier toisti ylivoiman lopussa saman ratkaisun. Jäähyn umpeuduttua Kupari ylitti keskialueen joukkuekaverinsa kanssa seinäpelillä ja päätti suorahyökkäyksen rystynostoon maalin kulmalta Lindbomin haltuun.
Yhdeksännellä minuutilla Durzi harhautti viivassa Dorofeyevin ja tarjoili poikittain ristiin Fagemolle, joka kuitenkin suti lumet one-timerista ja haltuunoton jälkeen Lindbom olikin jo liukunut peittämään etukulman. 11. minuutilla Cholach purki näyttävästi korkean karvauksen näppärällä siirrolla maalin takaa keskelle omien jalkojen välistä. Ukrainalaista ei huimannut. Hetken päästä Vegas meni 1-0 johtoon suorahyökkäyksestä, kun Pearson teki esityön ja syötti kiekon keskeltä maalin eteen liukuneelle Rondbjergille, joka ohjasi limpun verkkoon. Heti perään syntyi 2-0 maali. Dugan pudotti kiekon vasemmasta laidasta takaviistoon Krebsille, joka ampui päin blokkia, mutta irtokiekko pomppi sopivasti Duganille maalin kulmalle, jolla oli helppo työ nostaa kiekko tyhjiin. 13. minuutilla Kingsin ylivoimalla puolestaan Madden tarjoili vasemmasta siivestä syötön maalin eteen Fagemolle, joka kuitenkin ohjasi pelivälineen maanmiehensä patjoihin. Hyvä lähitorjunta taas ruotsalaiselta. 18. minuutilla vielä 2v2-hyökkäyksessä Dean ei saanut syöttöä laidasta aikaan maalille, mutta D'Amato osoitti taas olevansa kiekottomana loistava takakarvaamaan, kun hän polki Kuparin kiinni keskialueella napaten kiekon tältä.
Päätöserän avausvaihdossa Kings kavensi 1-2:een, kun Fagemon laukaus oikeasta laidasta heittäytyvän Hayesin jaloista painui etualakulmasta sisään ohi Lindbomin. Laukaus oli tarkka, mutta silti torjuttavissa. Kolmannella minuutilla Vegasin ylivoimalla puolestaan Dorofeyev tarjoili päädystä lätyn neliön keskelle Krebsille, joka latasi tolppaan. Viidennellä minuutilla Cormier nousi oikeasta laidasta vauhdilla maalille, mutta viimeistely oli ponneton. Puolen minuutin päästä syntyi 3-1 voittomaali, kun D'Amato tarjoili maalin kierrettyään syötön päädystä ja Pearson naulasi one-timerin verkkoon. Tilannetta edelsi Korczakin hyvä pelaaminen siniviivalla, jotta paine pysyi hyökkäysalueella.
Kings kavensi vielä 11. minuutilla, kun Spence vei siniviivassa kärkikarvaajaa Primeauta kuin litran mittaa valelämärillä, nousi maalille, ampui lopulta ja Chromiak siivosi karat sisään. Sama mies hyvin liikkunut rightin puolustaja Spence ampui todella painavan lämärin keskeltä siniviivaa 14. minuutilla, mutta ruuhkan keskeltä Lindbom sai haalittua kiekon itselleen. Hetken päästä puolestaan Krebs jätti kiekon vastustajan harhasyötön jälkeen Dorofeyeville, joka latasi slotista yli ranteella. Lopussa Vegas joutui vielä alivoimalle Deanin kyynärpäätaklauksen vuoksi, mutta Lindbomin perustorjunnat riittivät pitämään ritarinpennut johdossa. Lopun erikoiskenttä Hayes-Korczak-Dorofeyev-Krebs-Dugan suojasi johtoa tasakentin vielä viimeisellä minuutilla, joten turnaus päättyi voittoon.
Lindbom oli maalissa pari erää oikeinkin hyvä. Päätöserän alussa upposi yksi torjuttavissa ollut Fagemon laukaus, mutta Patera ja Vikmankin päästivät yhdet löysät maalit omissa peleissään. Muutoin Lindbom teki vaikutuksen eikä hänen vain 185 sentin vartensa vaikuttanut olevan ongelma, koska hän liikkui terävästi sivuttain ja ehti one-timereihin hyvin mukaan. Lähitorjunnoissa hän oli ketterä ja refleksit olivat kunnossa. Pidin myös siitä, että paketti pysyi aika hyvin kasassa kuten vaikkapa Saroksella parhaimmillaan. Puolustuksesta Cormier pelasi paremmin kuin avauspelissä. Omissa hän oli aika lailla virheetön ja väläytteli pari kertaa ylöspäin kuljetuskykyjään vauhdin kera. DiLiberatore jatkoi siitä, mihin jäi viime pelissä ollen varsinkin ylivoimilla hyvä viivassa, mutta muutoinkin hän on tasaviisikoinkin ottanut harppauksia kesän aikana eteenpäin. Hayes, Chayka ja Korczak pelasivat peruspelit. Cholach pelasi leirin parhaan pelinsä ollen nyt aika lailla myös virheetön kiekottomana ja kiekollisena.
Yläkerrasta D'Amato oli oman ketjunsa paras yksilö loistaen kiekottomana, mutta myös kiekollisena kuten 3-1 maalissa kävi ilmi, kun hän pysyi kiekossa ja löysi sitten Pearsonin vapaan lavan. Sopimus Silver Knightsiin ei kyllä kaukana ole. Krebsin vitja oli ehkäpä tasaviisikoin se, joka loi eniten paikkoja ja onnistuikin lopulta maalinteossa. Kolmosvitjasta Pearson kyllä erottui positiivisesti, mutta hänellä olikin enemmän todistettavaa D'Amaton tavoin. Primeau vuoti aika pahoin Kingsin toisessa maalissa jouduttuaan Spencen huijaamaksi. Rondbjerg oli tasaisen hyvä viime pelin tapaan ja nyt kun hän pääsi operoimaan ylivoimalla paljon oikeassa siivessä, hän oli entistä vaarallisempi kiekollisenakin. Laukaus ei vain ollut kalibroitu kohti maalia vielä, vaan vedot paukkuivat plekseihin.
Lopuksi leirillä nähdyt pelaajat voisi jakaa onnistujiin ja epäonnistujiin:
Onnistujat: DiLiberatore, D'Amato, Demek, Dugan, McCallum, Rondbjerg
Neutraali: Patera, Vikman, Lindbom, Chayka, Cormier, Hayes, Korczak, McCormick, Brabenec, Dorofeyev, Krebs, Loewen, Marushev, Pearson, Primeau
Epäonnistujat: Cholach, Lajoie, Dean, Gaucher,
Kaikki maalivahdit menevät neutraaliin osioon, koska kaikille livahti yksi helppo maali, mutta vastapainona jokaisella oli kyllä useita huippupelastuksiakin. Jos yhden pelin otannalla heidät pitäisi rankata järjestykseen, Patera jäisi jopa viimeiseksi. Ruotsalaiskaksikon välille en osaa tehdä eroa, koska molempien ensivaikutelma oli positiivinen.
Puolustuksesta DiLiberatore erottui eniten edukseen ja ansaitsee ainoana plussamerkinnän. Hän oli kertakaikkisen hyvä kiekollisena, virheetön omissa ja liike oli sulavaa. Cholach teki vähän liikaa huolimattomuusvirheitä kiekollisena kahdessa ensimmäisessä pelissä saaden siksi miinuksen ja Lajoie oli täysi turhake todella raskasjalkaisena ja jäähyherkkänä puolustajana. Chayka esiintyi melko tasapainoisesti kahteen suuntaan. Pari kertaa hän väläytteli kykyjään nostaa peliä jalalla keskimmäisessä ottelussa, mutta noita olisi saanut näkyä lisääkin. Cormier oli avauspelissä hitusen hasardi, mutta toisessa pelissä jo elementissään hyödyntäen liikenopeuttaan ja tosiaan tavaramerkkimaiset ylemmät volttiviivelähdöt jäivät mieleen. Toinen kokeilupuolustaja McCormick oli niin tylsän harmaa, että neutraali kategoria sopii hänelle täydellisesti.
Yläkerrasta kokeilupelaajista D'Amato ja McCallum tekivät suurimmat vaikutukset, muttei Pearsonkaan huonosti pelannut ja oli näkyvä eritoten viimeisessä pelissä, mutta se ei nyt riittänyt plussaan. D'Amato sen sijaan oli joka pelissä vahva kiekottomana ja paransi peli peliltä kiekollisenakin osin YV-vastuunkin ansiosta. McCallum puolestaan osui kahdessa ensimmäisessä pelissä ja koohotti energisesti kera kohtalaisten kamppailutaitojen. Duunarihyökkääjistä myös Rondbjerg ja Demek ihastuttivat raameillaan ja kiekkovarmuudellaan. Dugan oli minusta myös tilannekovuudeltaan ja pelinopeudeltaan onnistuja tässä turnauksessa. Hän myös ampui enemmän itse ylivoimilla, jota Viveiros on toivonut.
Gaucher oli kokeilupuolustajista McCormickin tavoin täysin näkymätön, joten annoin miinuksen, koska näyttöjä ei saatu edes sitä vähää kuin McCormickilta. Dean sen sijaan oli minulle lievä pettymys. McPhee totesi Kings-pelin toisella tauolla haastattelussa, että Dean luistelee kyllä kauniisti, mutta näyttää vielä 15-vuotiaalta ja hän on pelaaja, joka varmasti ottaa vuodessakin valtavia harppauksia eli hän vihjasi rivien välistä vähän samaa kuin minä (taso ei vielä riitä). Viimeisimmässä pelissä hän kertaalleen kiihdytti hyvin täyteen vauhtiin vasenta laitaa pitkin 2v2-hyökkäyksessä päästen laidan puolelta ohi miehestään, mutta syöttö maalille ei löytänyt omia. Avauspelissä puolestaan syntyi se yksi uittomaali längistä, mutta noiden suoritusten välissä oli liikaa tasapaksuutta ja pelitekojen nopeus ei riittänyt. Kyky ajatella toki näytti riittävän, mutta hän ei toteuttanut vain asioita riittävän ajoissa ja ajautui liian ahtaisiin väleihin kiekollisena menettäen pelivälineen yms. Fysiikka vaatii työstämistä, jotta peli hidastuisi enemmän hänen ympärillään. Siihen McPheekin varmasti viittasi kommentillaan.
Dorofeyevilla, Krebsilla ja Marushevilla oli hyviä hetkiä, muttei tarpeeksi plussan saamiseksi. Primeau oli lähempänä negatiivista arviota kuin positiivista. Jotenkin en vain pitänyt hänestä, vaikka luistelu näytti voimakkaammalta kuin keväällä, mutta vertailussa saman profiilin Rondbjergiin ja Demekiin hän jäi kakkoseksi minun silmissäni. Brabenec pelasi pari peliä ja oli niissä mukiinmenevä kahteen suuntaan. Käsien pehmeys ja liikkeen sulavuus jäivät mieleen, mutta ei hän oikein sitten saanut asioita toteutumaan käytännössä, vaan oli vähän pelin ulkopuolella.
Kyllä vain. McCrimmon kertoi eilen, että Tuchin lisäksi Ahac, Corcoran, Bischoff, Duke ja Quine ovat käyneet leikkauksissa kesän aikana eivätkä osallistu harjoitusleirille. Kummallista, että Ahac ja Corcoran oli silti alun perin merkitty tulokkaiden leirille. Harjoitusleirin kokoonpano ja tulevan kauden pelinumerot ovat alla olevassa lainauksessa: VGK Announce Roster, Schedule & Jersey Numbers For 2021-22 Training Camp
Amerikanihme
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Jotain eri lähteistä luettuja huomioita Training Campiltä:
- Lehner on käynyt laihdutuskuurilla ja vaimokin tykkää paremmin. Samoin karvoja on lähtenyt päästä. Toivotaan, että tämä lupaa hyvää myös pelisuoritusta ajatellen
- Pietrangelo pysäyttää joka hyökkäyksen. Toivottavasti se yhteispeli muiden kanssa sujuisi paremmin myös, meni vähän yksinyrittämiseksi viime kaudella
- Martinez syö edelleen kiekkoja
- Nolan Patrick näyttää jääkiekkoilijalta ainakin, kun ei ole kontaktipelaamista
- Theodore on edelleen Mr. Smooth Operator
- DeBoer uskoo, että tällä kaudella maaleja tulee reippaasti jokaiselta ketjulta
- joukkueella on uusi TV:n kaukalohaastattelija, Ashali Vise. Taisi tulla St. Louis Bluesista. Vaikuttaa mukavalta ensinäkemän perusteella
- yleisöä on ollut paikan päällä harjoituksia seuraamassa reippaasti. Harmi, etten itse päässyt paikalle tänä vuonna
- Kolesar tekee maaleja sisäisissä harjoituspeleissä. Olisi huippujuttu, jos tämä jatkuisi sitten tosipeleissä
- Lehner on käynyt laihdutuskuurilla ja vaimokin tykkää paremmin. Samoin karvoja on lähtenyt päästä. Toivotaan, että tämä lupaa hyvää myös pelisuoritusta ajatellen
- Pietrangelo pysäyttää joka hyökkäyksen. Toivottavasti se yhteispeli muiden kanssa sujuisi paremmin myös, meni vähän yksinyrittämiseksi viime kaudella
- Martinez syö edelleen kiekkoja
- Nolan Patrick näyttää jääkiekkoilijalta ainakin, kun ei ole kontaktipelaamista
- Theodore on edelleen Mr. Smooth Operator
- DeBoer uskoo, että tällä kaudella maaleja tulee reippaasti jokaiselta ketjulta
- joukkueella on uusi TV:n kaukalohaastattelija, Ashali Vise. Taisi tulla St. Louis Bluesista. Vaikuttaa mukavalta ensinäkemän perusteella
- yleisöä on ollut paikan päällä harjoituksia seuraamassa reippaasti. Harmi, etten itse päässyt paikalle tänä vuonna
- Kolesar tekee maaleja sisäisissä harjoituspeleissä. Olisi huippujuttu, jos tämä jatkuisi sitten tosipeleissä
Eipä noihin ole lisättävää. Vise vaikuttaa tosiaan ensivaikutelman perusteella hyvältä korvaajalta Stormylle haastattelijana ja Kolesar on tulevalla kaudella 40 maalin mies viime kauden tuhlailujen jälkeen, heh. Eilen käytetyt ketjut voisi laittaa näkyville, jos ne joltain ovat ohi menneet:
Marchessault - Karlsson -Smith
Pacioretty - Stephenson - Stone
Janmark - Patrick - Dadonov
Carrier - Roy - Kolesar
Cotter - Krebs - Howden
Bärtschi - Quinney -Dugan
Primeau - Brown - Rondbjerg
Martinez - Pietrangelo
McNabb - Theodore
Hague - Whitecloud
Pouliot - Coghlan
DiLiberatore - Miromanov
Chayka - Cormier
Cholach - Pachal
Osa pelaajista harjoitteli C-ryhmässä toisessa kaukalossa (mm. Hayes ja Korczak) ja avauspäivänä Cotterin sijasta Elvenes oli Krebsin ja Howdenin ketjussa, mutta minun katseeni kiinnittyvät siihen, että DiLiberatore-Miromanov voi olla oikein pätevä TOP4-puolustajapari ensi kaudella AHL:ssä Hayes-Korczak parin ohella. Tietysti myös Pouliot on varmaankin merkittävä palanen Hendersonin alakertaa, jollei hän sitten ole ylhäällä seiskapakkina. Bärtschi-Quinney-Dugan puolestaan on kolmikko, jonka on helppo nähdä pelaavan yhdessä myös Silver Knightsissa.
Vegas on kyllä yksi harvoista jengeistä, jonka avauspäivän rosterin ketjuineen ja puolustajapareineen voi hyvin lukita jo training campin ekana päivänä. Nuohan ne lainauksessa esitettyinä tulevat 99% todennäköisyydellä olemaan.
Amerikanihme
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
No ei ihan putkistossa mennyt tämä kauden avaus Vegasilta. San Joselta (rakkain vihollinen?) turpiin 4-2 lähes täyden kotituvan edessä, Stonelle kiekko korvaan ja mies sököksi, ja Theodore ja McNabb jättivät leikin kesken myös. Eikös näissä ensimmäisissä harjoituspeleissä voitaisi peluuttaa lähinnä näitä tulevaisuuden toivoja ja katsoa, onko niistä mihinkään, eikä heti mennä rikkomaan omia kultapojuja?
Posin puolelle sitten kai Paul Cotterin hyvät otteet (maali mukaan lukien), Duganin hyvä peli, ja kai Thompsonkin maalissa joitain koppeja otti maaleista huolimatta. Ja hyvähän sekin, että Mad Max pääsi heti maalin makuun, niin ei jää apinaa niskoille.
Posin puolelle sitten kai Paul Cotterin hyvät otteet (maali mukaan lukien), Duganin hyvä peli, ja kai Thompsonkin maalissa joitain koppeja otti maaleista huolimatta. Ja hyvähän sekin, että Mad Max pääsi heti maalin makuun, niin ei jää apinaa niskoille.
Sharks oli tosiaan parempi maalein 4-2. Heräsin sopivasti toiseen erään ja kun löysin vielä streamin, jota pystyi kelaamaan taaksepäin, koko peli tuli katsottua. Kokoonpanohan kauden ensimmäisessä harjoitusottelussa oli:
Pacioretty - Stephenson - Stone
Janmark - Patrick - Dadonov
Krebs - Howden - Cotter
Bärtschi - Quinney - Dugan
McNabb - Theodore
Cormier - Whitecloud
Hayes - Coghlan
Thompson
Vikman
Ylivoimakentällisten piti olla Theodore-Stone-Pacioretty-Dadonov-Patrick ja Coghlan-Dugan-Stephenson-Krebs-Howden, mutta koska Stone jätti pelin kesken jo avauserässä, Stephenson siirrettiin ykkösylivoiman vasempaan siipeen ja kakkosylivoimassa Krebs siirrettiin siipeen Janmarkin tultua tämän paikalle slottiin. Lisäksi päätöserässä Coghlan vielä korvasi Theodoren ykkösylivoimassa ja Cormier nousi kakkosylivoimaan, kun Theodorekin jätti pelin kesken. Alivoimalla puolustajaparit olivat McNabb-Whitecloud ja Hayes-Coghlan. Hyökkääjinä olivat Howden-Janmark, Cotter-Quinney ja Stephenson-Pacioretty, mutta myös Krebs ja Patrick pelasivat parikymmentä sekuntia alivoimaa. Paciorettyn tilalla olisi varmaan ollut Stone, jos tämä ei olisi loukkaantunut.
Avauserän ainoan maalin iski Sharks toisella ylivoimallaan, jonka Hayes antoi taklattuaan selästä vastustajaa laitaan. Ylivoimalla Eklund syötti oikeasta siivestä päätyyn Reedylle, joka löysi neliön keskeltä Chmelevskin ja tämä ohitti Thompsonin, kun McNabb ja Howden eivät saaneet syöttöä katki. Jäällä olivat AV-nelikossa myös Whitecloud ja Janmark. Golden Knightsillakin oli AV:lla puolittainen maalipaikka, kun 1-3 alivoimatrap keskialueella tuotti riiston Cotterin katkottua puolustussinisellä Sharksin alueelletulon. Hän lähti nostamaan vastaiskua ja pääsi ampumaan laidasta, mutta Hill torjui yrityksen. Muita puolittaisia maalipaikkoja erän aikana olivat Whitecloudin nousu b-pisteiden väliin itse kuljettamalla sinisen yli, mutta veto jaloista painui vasemmalta hieman ohi. Quinneykin laukoi kertaalleen laidasta puolustajan jaloista Hillin syliin. Patrick säväytti heti ensimmäisessä erässään Vegas-nutussa pehmeillä käsillään, mutta ennen kaikkea liikkeellään, joka Glassiin verrattuna oli kuin eri planeetalta, koska muutamaan otteeseen hän tuli kuljettamalla heittämällä yli keskialueen. Nelosketjusta Bärtschi sen sijaan oli aika näkymätön ja Duganin puutteet luistelussa tulivat aika selkeästi ilmi jo harjoituspelitemmossa, joten olen hieman eri mieltä @Amerikanihme kanssa siitä, että Dugan olisi pelannut hyvän pelin. Ei hän tietysti mitään näkyviä virheitä tehnyt ja alusti toisessa erässä maalin, mutta minulle oli lievä pettymys se, että hänen jalkanopeutensa oli noinkin heikko tuossakin pelitemmossa.
Toisessa erässä nähtiin kolme maalia. Sharks teki maalinsa Vegasin oman alueen virheistä. Ensin erän alussa Cormier laittoi päädystä kiekon ränniin, mutta Krebs laiturina ei saanut hoidettua sitä keskialueelle, vaan häneltä lyötiin kiekko irti ja Weatherby iski sen nopealla vedolla keskeltä maaliin. San Josen kolmannessa maalissa Cormier avasi laitaan Dadonoville, mutta syöttö meni liian eteen. Viel pääsi väliin ja tarjoili keskelle Raskalle, joka niin ikään ohitti Thompsonin nopealla ratkaisulla. Vegasin 2-1 kavennus syntyi välissä ajassa 23:00, kun suorahyökkäyksestä Dugan tarjoili keskeltä kiekon laitaan ja Cotter ohitti rannelaukauksella Hillin ampuen tarkasti takakulmaan. Sharks olisi voinut tehdä pari maalia enemmänkin, mutta Thompson nollasi sekä Chmelevskin että Raskan, kun nämä pääsivät nokikkain hänen kanssaan. Jälkimmäisessä paikassa ykköspari McNabb-Theodore sekoili kummallisesti puolustussiniviivalla jättäen selustan turvaamatta.
Koska Stone ei palannut kehiin, käytössä olivat sekaketjut. Yhden maalin lisäksi muitakin paikkoja oli. 2v1-hyökkäyksessä Dadonov loi itselleen avopaikan pyörähtämällä, mutta laukaus kahden metrin päästä päätyi Hillin syliin. Cormier puolestaan nousi kertaalleen slottiin saaden Dadonovilta syötön laidasta, mutta laukaus kilpistyi patjaan. Heti perään hänet kolattiin laitaan ja Vegas sai ylivoiman, jonka aikana Patrick tarjoili päädystä paikan neliön keskelle Dadonoville, mutta tämä kilautti tolppaan. Howden jäi mieleen karvaamisestaan ja jämäkkyydestään. Hänellä vaikuttaa olevan hyvä tilannekovuus, joka voi johtaa jatkossakin stoppeihin hyökkäysalueella. Ei hän mikään tajunnanräjäyttävä ollut, mutta vaikkapa Quinneyhin verrattuna selkeästi luisteluvoimaisempi ja vähän parempi myös kamppailemaan.
Päätöserän alussa Vegas kavensi ylivoimalla. Stephenson pelasi vasemmasta siivestä päätyyn, Patrick kiepsahti maalin eteen ja kiekko ajautui painottomalle puolelle Paciorettylle, joka suti sen sisään ruuhkasta. Erän loppupuolelle Sharks osui ylivoimalla, kun Burns laukoi viivasta ohi blokkaajan. Thompson torjui eteensä ja Couture reagoi irtokiekkoon Coghlania vikkelämmin. Theodoren lisäksi myös McNabb putosi jossain vaiheessa erää pois rotaatiosta. Stone sai tikkejä korvaansa avauserän lyöntilaukaustapaturman seurauksena, mutta Theodoren ja McNabbin tilanteesta DeBoerilla ei ollut päivitystä ottelun jälkeen. Vegasin ehkä paras paikka tasaviisikoin tuli puolivälissä, kun Hayes laukoi viivasta patjaan ja Quinney nosti reboundin maalin kulmalta Hillin syliin. Toisessa päässä Thompson väläytti AHL:ssä nähtyä sivuttaisliikkumistaan torjuen näyttävästi 2v1-hyökkäyksen, jossa Chmelevski tarjoili kiekon Nietolle vasemmalle puolelle.
Mutta joo, Thompson oli maalissa ihan hyvä, vaikka omiin meni neljä. Puolustuksesta Whitecloud loisti eniten nousten pari kertaa loistavasti tukemaan hyökkäyksiä ja omissa hän selviytyi ehjästi. Cormier oli vierellä osasyyllinen yhteen maaliin ja aika poikanen vielä. Coghlan oli lievä pettymys. Odotin häneltä jotenkin dynaamisempaa suorittamista sen sijaan, että hänellä olisi ollut ajoittain kiire kiekollisena. Hayes oli jämäkkä ja suoriutui ilman säkenöintiä tai virheitä tasapaksusti köyhän miehen McNabbina.
Nelosvitjasta ei oikein kukaan minua vakuuttanut. Kuten todettua, Dugan oli aika lapanen laitakamppailuissa ja luistelu ei vakuuttanut, mutta niin vain hän silti ottelusta toiseen saa jostain kaivettua sen yhden tehopisteen suurin piirtein kuten tänäänkin, joten liikaa ei voi moittia. Bärtschi oli ehkä näkymättömin hyökkääjä ja Quinney olemukseltaan kovin tasapaksu ja kankea kiekollisena. Dadonov ja Patrick tekivät positiiviset debyytit ja ainakin ylivoimalla jotain kemiaa oli jo havaittavissa. Patrickia ollaan ilmeisesti asettamassa Glassin viime kauden päätypelaajan rooliin ja Dadonov on hyvä valinta neliön keskelle. Tasaviisikoin molemmat olivat myös luomassa maalipaikka-aihioita ja Patrickin luistelu sekä kädet tekivät jonkinlaisen vaikutuksen, joten en pane pahakseni, jos ja kun hän kolmossentterinä kauden aloittaa. Howdenin vitjasta Howdenista kirjoitinkin jo ylempänä havainnot. Hän oli kakkossyöttämässä Cotterin maalia, joten debyytissä tuli heti tehopiste. Krebs oli lahjoittamassa yhtä osumaa eikä muutoinkaan ollut ihan parhaimmillaan, vaan pelasi ns. ohipelin. Cotter teki maalin ja loi alivoimalla itselleen myös yhden kohtalaisen maalipaikan. Lisäksi kertaalleen nähtiin bravuuriliike laidasta keskelle leikkaaminen ja puolustajan jaloista ampuminen, mutta Hill selvitti sen vedon. Kyllähän Cotter oli hyvä, siitä olen samaa mieltä @Amerikanihme kanssa ja onhan hän meidän molempien yksi suosikeistakin.
Pacioretty - Stephenson - Stone
Janmark - Patrick - Dadonov
Krebs - Howden - Cotter
Bärtschi - Quinney - Dugan
McNabb - Theodore
Cormier - Whitecloud
Hayes - Coghlan
Thompson
Vikman
Ylivoimakentällisten piti olla Theodore-Stone-Pacioretty-Dadonov-Patrick ja Coghlan-Dugan-Stephenson-Krebs-Howden, mutta koska Stone jätti pelin kesken jo avauserässä, Stephenson siirrettiin ykkösylivoiman vasempaan siipeen ja kakkosylivoimassa Krebs siirrettiin siipeen Janmarkin tultua tämän paikalle slottiin. Lisäksi päätöserässä Coghlan vielä korvasi Theodoren ykkösylivoimassa ja Cormier nousi kakkosylivoimaan, kun Theodorekin jätti pelin kesken. Alivoimalla puolustajaparit olivat McNabb-Whitecloud ja Hayes-Coghlan. Hyökkääjinä olivat Howden-Janmark, Cotter-Quinney ja Stephenson-Pacioretty, mutta myös Krebs ja Patrick pelasivat parikymmentä sekuntia alivoimaa. Paciorettyn tilalla olisi varmaan ollut Stone, jos tämä ei olisi loukkaantunut.
Avauserän ainoan maalin iski Sharks toisella ylivoimallaan, jonka Hayes antoi taklattuaan selästä vastustajaa laitaan. Ylivoimalla Eklund syötti oikeasta siivestä päätyyn Reedylle, joka löysi neliön keskeltä Chmelevskin ja tämä ohitti Thompsonin, kun McNabb ja Howden eivät saaneet syöttöä katki. Jäällä olivat AV-nelikossa myös Whitecloud ja Janmark. Golden Knightsillakin oli AV:lla puolittainen maalipaikka, kun 1-3 alivoimatrap keskialueella tuotti riiston Cotterin katkottua puolustussinisellä Sharksin alueelletulon. Hän lähti nostamaan vastaiskua ja pääsi ampumaan laidasta, mutta Hill torjui yrityksen. Muita puolittaisia maalipaikkoja erän aikana olivat Whitecloudin nousu b-pisteiden väliin itse kuljettamalla sinisen yli, mutta veto jaloista painui vasemmalta hieman ohi. Quinneykin laukoi kertaalleen laidasta puolustajan jaloista Hillin syliin. Patrick säväytti heti ensimmäisessä erässään Vegas-nutussa pehmeillä käsillään, mutta ennen kaikkea liikkeellään, joka Glassiin verrattuna oli kuin eri planeetalta, koska muutamaan otteeseen hän tuli kuljettamalla heittämällä yli keskialueen. Nelosketjusta Bärtschi sen sijaan oli aika näkymätön ja Duganin puutteet luistelussa tulivat aika selkeästi ilmi jo harjoituspelitemmossa, joten olen hieman eri mieltä @Amerikanihme kanssa siitä, että Dugan olisi pelannut hyvän pelin. Ei hän tietysti mitään näkyviä virheitä tehnyt ja alusti toisessa erässä maalin, mutta minulle oli lievä pettymys se, että hänen jalkanopeutensa oli noinkin heikko tuossakin pelitemmossa.
Toisessa erässä nähtiin kolme maalia. Sharks teki maalinsa Vegasin oman alueen virheistä. Ensin erän alussa Cormier laittoi päädystä kiekon ränniin, mutta Krebs laiturina ei saanut hoidettua sitä keskialueelle, vaan häneltä lyötiin kiekko irti ja Weatherby iski sen nopealla vedolla keskeltä maaliin. San Josen kolmannessa maalissa Cormier avasi laitaan Dadonoville, mutta syöttö meni liian eteen. Viel pääsi väliin ja tarjoili keskelle Raskalle, joka niin ikään ohitti Thompsonin nopealla ratkaisulla. Vegasin 2-1 kavennus syntyi välissä ajassa 23:00, kun suorahyökkäyksestä Dugan tarjoili keskeltä kiekon laitaan ja Cotter ohitti rannelaukauksella Hillin ampuen tarkasti takakulmaan. Sharks olisi voinut tehdä pari maalia enemmänkin, mutta Thompson nollasi sekä Chmelevskin että Raskan, kun nämä pääsivät nokikkain hänen kanssaan. Jälkimmäisessä paikassa ykköspari McNabb-Theodore sekoili kummallisesti puolustussiniviivalla jättäen selustan turvaamatta.
Koska Stone ei palannut kehiin, käytössä olivat sekaketjut. Yhden maalin lisäksi muitakin paikkoja oli. 2v1-hyökkäyksessä Dadonov loi itselleen avopaikan pyörähtämällä, mutta laukaus kahden metrin päästä päätyi Hillin syliin. Cormier puolestaan nousi kertaalleen slottiin saaden Dadonovilta syötön laidasta, mutta laukaus kilpistyi patjaan. Heti perään hänet kolattiin laitaan ja Vegas sai ylivoiman, jonka aikana Patrick tarjoili päädystä paikan neliön keskelle Dadonoville, mutta tämä kilautti tolppaan. Howden jäi mieleen karvaamisestaan ja jämäkkyydestään. Hänellä vaikuttaa olevan hyvä tilannekovuus, joka voi johtaa jatkossakin stoppeihin hyökkäysalueella. Ei hän mikään tajunnanräjäyttävä ollut, mutta vaikkapa Quinneyhin verrattuna selkeästi luisteluvoimaisempi ja vähän parempi myös kamppailemaan.
Päätöserän alussa Vegas kavensi ylivoimalla. Stephenson pelasi vasemmasta siivestä päätyyn, Patrick kiepsahti maalin eteen ja kiekko ajautui painottomalle puolelle Paciorettylle, joka suti sen sisään ruuhkasta. Erän loppupuolelle Sharks osui ylivoimalla, kun Burns laukoi viivasta ohi blokkaajan. Thompson torjui eteensä ja Couture reagoi irtokiekkoon Coghlania vikkelämmin. Theodoren lisäksi myös McNabb putosi jossain vaiheessa erää pois rotaatiosta. Stone sai tikkejä korvaansa avauserän lyöntilaukaustapaturman seurauksena, mutta Theodoren ja McNabbin tilanteesta DeBoerilla ei ollut päivitystä ottelun jälkeen. Vegasin ehkä paras paikka tasaviisikoin tuli puolivälissä, kun Hayes laukoi viivasta patjaan ja Quinney nosti reboundin maalin kulmalta Hillin syliin. Toisessa päässä Thompson väläytti AHL:ssä nähtyä sivuttaisliikkumistaan torjuen näyttävästi 2v1-hyökkäyksen, jossa Chmelevski tarjoili kiekon Nietolle vasemmalle puolelle.
Mutta joo, Thompson oli maalissa ihan hyvä, vaikka omiin meni neljä. Puolustuksesta Whitecloud loisti eniten nousten pari kertaa loistavasti tukemaan hyökkäyksiä ja omissa hän selviytyi ehjästi. Cormier oli vierellä osasyyllinen yhteen maaliin ja aika poikanen vielä. Coghlan oli lievä pettymys. Odotin häneltä jotenkin dynaamisempaa suorittamista sen sijaan, että hänellä olisi ollut ajoittain kiire kiekollisena. Hayes oli jämäkkä ja suoriutui ilman säkenöintiä tai virheitä tasapaksusti köyhän miehen McNabbina.
Nelosvitjasta ei oikein kukaan minua vakuuttanut. Kuten todettua, Dugan oli aika lapanen laitakamppailuissa ja luistelu ei vakuuttanut, mutta niin vain hän silti ottelusta toiseen saa jostain kaivettua sen yhden tehopisteen suurin piirtein kuten tänäänkin, joten liikaa ei voi moittia. Bärtschi oli ehkä näkymättömin hyökkääjä ja Quinney olemukseltaan kovin tasapaksu ja kankea kiekollisena. Dadonov ja Patrick tekivät positiiviset debyytit ja ainakin ylivoimalla jotain kemiaa oli jo havaittavissa. Patrickia ollaan ilmeisesti asettamassa Glassin viime kauden päätypelaajan rooliin ja Dadonov on hyvä valinta neliön keskelle. Tasaviisikoin molemmat olivat myös luomassa maalipaikka-aihioita ja Patrickin luistelu sekä kädet tekivät jonkinlaisen vaikutuksen, joten en pane pahakseni, jos ja kun hän kolmossentterinä kauden aloittaa. Howdenin vitjasta Howdenista kirjoitinkin jo ylempänä havainnot. Hän oli kakkossyöttämässä Cotterin maalia, joten debyytissä tuli heti tehopiste. Krebs oli lahjoittamassa yhtä osumaa eikä muutoinkaan ollut ihan parhaimmillaan, vaan pelasi ns. ohipelin. Cotter teki maalin ja loi alivoimalla itselleen myös yhden kohtalaisen maalipaikan. Lisäksi kertaalleen nähtiin bravuuriliike laidasta keskelle leikkaaminen ja puolustajan jaloista ampuminen, mutta Hill selvitti sen vedon. Kyllähän Cotter oli hyvä, siitä olen samaa mieltä @Amerikanihme kanssa ja onhan hän meidän molempien yksi suosikeistakin.
Amerikanihme
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Joo, no ihan jonkun twitteristä lukemani irtokommentin perusteella kehuin Dugania. En itse peliä nähnyt. Joten uskon sinun näkemystäsi.
Tämä oli tosiaan iloinen uutinen, että Cotter oli muutaman kauden takaisen training campin vedossa. Mutta siinä välissä nuo AHL-pelit eivät mitään häikäiseviä kai olleet, joten lieneekö kaveri sitten tuollainen epätasainen suorittaja, jolla eväät eivät ihan NHL-tasolle riitä?
Yön harjoitusottelussa vastassa oli Colorado. Kokoonpano oli:
Marchessault-Karlsson-Smith
Carrier-Roy-Kolesar
Krebs-Howden-Dugan
Rondbjerg-Leschyshyn-Brown
Martinez-Pietrangelo
Hague-Coghlan
DeLiberatore-Korczak
Brossoit
Patera
YV:
Smith
Karlsson Marchessault Martinez
Pietrangelo
Roy
Dugan Krebs Hague
Coghlan
Ennen peliä tuli tieto siitäkin, että Kallionkieli, Brabenec, Demek, Pearson, Chayka, Cholach, Vikman ja Cormier oli vapautettu leiriltä omiin seuroihinsa. Kallionkielen kohdalla suuntana ei olekaan Henderson, vaan hän pelaa WHL:ssä Wheat Kingsissä tulevan kauden. Hänenhän piti pelata siellä jo viime kaudella, mutta virus sotki suunnitelman ja varmaankin isompi rooli junioreissa on parempi kuin rotaatiopelaaja AHL:ssä.
Harjoituspeli päättyi 4-3 voittoon. Avausmaalissa Rondbjerg karvasi hyvin kiekon hyökkäyssiniviivan lähellä, Leschyshyn laukoi vasemmasta laidasta tolppaan ja Brown oli terävänä maalin edessä reboundissa. Avalanche tasoitti 1-1:een avauserän puolivälissä, kun Nichushkin tuli oikeasta laidasta kovin helposti hyökkäysalueelle ohi vasemman laiturin Krebsin, joka ei saanut miestä tai kiekkoa pysähtymään siniviivalle. Nichuskinin rystylätty löysi toiselta puolelta Olaussonin, joka ampui sniperina tarkasti takayläkulmaan ranteella. Vegas meni takaisin edelle vartin jälkeen ylivoimalla. Oikeassa siivessä operoinut Hague ampui ranteella kiekon etuylämummoon Coghlanin levityksestä. Tilannetta edelsi Duganin epäonnistunut poikittaissyöttö ja kiekon ajautuminen viivaan Coghlanille, mutta muutoin kyllä Dugan sai pari läpisyöttöä neliön halki perille Haguelle. Toisen erän lopussa Byram tasoitti puolestaan 2-2:een. Hän sai ylivoimalla siirron vasempaan laitaan ja latasi ohi Coghlanin blokkiyrityksen etuyläkulmaan ohi maskissa olleen Brossoitin. Upea kuti ja maskipelaaminen vierailta.
Päätöserässä puolestaan Howden hävisi oman pään aloituksen ja Dugan-Krebs laituripari ei ehtinyt peittämään pakki-pakkisyöttöä sekä Johnsonin viivatoimitusta, joka painui yläkulmaan ohi Brossoitin ruuhkan läpi. Tasoitus syntyi reilun minuutin päästä, kun vuorostaan Pietrangelon roiskaisu viivasta painui takayläkulmaan. Karlsson sai syöttöpisteen. Voittomaali syntyi ylivoimalla. Aloituksen jälkeen Karlsson ja Smith kamppailivat kiekon keskeltä/maalin edestä Marchessaultille, joka oli unohtunut takatolpalle ypöyksin. Pelinjälkeisen rankkarikisan Vegas hävisi, kun ainoan maalin iski Roy rystyveivillä vasempaan kulmaan. Vierailta Olausson iski kiekon oikeaan yläkulmaan samoilta jalansijoilta kuin varsinaisella peliajalla ja viimeisessä viidennessä parissa Bowers ohitti niin ikään Brossoitin, kun puolestaan Vegasilta Pietrangelo hukkasi kiekon matkalle. Karlssonin ketjukin epäonnistui rankkariyrityksissään.
Brossoit oli maalissa olemukseltaan kuin entinen Lehner eli peittävä, vähän kankea ja raskastekoinen. Ruuhkan läpi tulevien laukausten torjumisessa on näppituntumalta parannettavaa. Kuten Pasi Nurminen sanoisi, maalivahdin tulisi väkisin nähdä laukaus ja taisteltava tiensä torjuntaan. Tuollaista ei nähty Brossoitilta, mutta toisaalta sitten lähitorjunnat ja matalien laukausten torjuminen sujuivat hyvin, koska hän peittää niin suuren osan maalista, mutta yläkulmat vuotivat debyytissä. Ykköspuolustajapari oli liikkeellä aika verkkaisella jalalla eikä kumpikaan vakuuttanut, vaikka Pietrangelo maalin tekikin, mutta tosiaan kummallakin oli puutteita luistelussa ja varsinkin alaspäin tullessa ei kovin suurta puristusta nähty. Kakkosparista Hague oli minusta hyvä muutoinkin kuin ylivoimalla pelaten jämäkästi ja luistelu vaikutti menneen hitusen taas eteenpäin kesän aikana. Coghlan rinnalla teki yhden hyvän nousun tasaviisikoin toisessa erässä viivasta aina maalin eteen saakka, mutta rystynosto kilpistyi Johanssoniin. Alivoimalla puolestaan sitten tuli se yksi huolimaton peitto Byramin laukaukseen, mutta muutoinkin sanoisin, että en nyt ihan hirveästi hänestä vakuuttunut tämänkään harjoituspelin perusteella, vaan muutamia virheitä paineen alla tuli edelleen omalla alueella kuten viime kaudellakin niin kiekollisena kuin kiekottomanakin. Plussaa voi antaa siitä, että ensipotkut olivat parantuneet ja se mahdollisti tuon yhden viivanousunkin heittämällä ohi karvaajan. AV-aikaa tuli peräti 7:23 yhdessä Haguen kanssa, kun puolestaan Korczak pelasi sitä 3:49, DiLiberatore 2:40 ja Martinez pari minuuttia. Pietrangeloa ei alivoimalla kuormitettu, koska hän pelasi sitä alle minuutin. Selkeästi valmennus halusi siis nähdä nuoriso-osaston pelaamassa alivoimaa. Kolmosparista DiLiberatore jatkoi siitä, mihin jäi tulokkaiden turnauksessa. Luistelu näytti todella hyvältä ja hän suorastaan liiti jäällä ajoittain. Kiekollisena hän tyytyi aika yksinkertaisiin siirtokiekkoihin ulos alueelta. Korczak puolestaan oli ihan mukiinmenevä laitakamppailuissa ja DiLiberatoren tavoin selvisi minusta aika kuivin jaloin iltapuhteesta, vaikka yhteensä tuo kaksikko ottikin kuusi rangaistusminuuttia, mutta silmätestin molemmat läpäisivät hyvin arvosanoin
Ykkösketjun kemia ei ollut vielä terävimmillään, mutta kyllä he loivat silti joitakin maalipaikkoja ja löysivät toistensa lapoja terävillä poikkikentän syötöillä. Lopussa tuli palkinto voittomaalin muodossa. Kakkosketjusta Roy oli kiekollisena ajoittain näkyvä, mutta esim. yhdessä 2v1-hyökkäyksessä syöttö Carrierille jäi liian taakse. Tuon paikan alusti Kolesar puolustusalueen katkollaan. Roy pelasi eniten alivoimaa yläkerrasta eli 4:20. Hänen parinaan oli usein Howden ja toinen paljon vastuuta saanut pari oli Leschyshyn-Brown. Kolesar pelasi kolme minuuttia, Rondbjerg 2:46 ja Carrier 2:14 alivoimaa, kun vuorostaan tavanomainen ykkösalivoimapari Karlsson-Smith huilasi alivoimat. DeBoerhan on toitottanut, että haluaa alaketjujensa pelaavan enemmän alivoimaa tulevalla kaudella. Nähtäväksi jää, että mikä on sitten todellisuus, kun kausi alkaa. Tästä harjoituspelistä ei pidä vetää liian suuria johtopäätöksiä. Carrier oli ihan oma itsensä pelaten peruspeliä. Kolesar vuorostaan kakkosketjun oikeassa laidassa oli minusta ihan pirteä ja kiekottomana varsinkin teki pari hyvää katkoa voittaen kiekon omille ja käynnistäen vastaiskun.
Kolmosketjusta Howden pelasi vähän heikomman pelin kuin viimeksi. Jotenkin hän oli koko ajan minusta tilanteista myöhässä eikä luistelukaan näyttänyt enää niin voimakkaalta kuin debyytissä. Krebs puolestaan oli minusta paremmin pelin sisässä ja tuo ketju muutoinkin loi ykkösketjun ohella pisimmät kulmarallit hyökkäysalueella (avauserässä vedot 11-3 sen ollessa jäällä), mutta miinusta voi Peytonille antaa siitä, että avausmaalissa hän tosiaan puolusti kesysti siniviivaa ja kolmannessakaan maalissa hän ei ehtinyt peittämään Johnsonin viivalaukausta, mutta kiekollisena hän oli paremmin ytimessä tarjoillen ylivoimallakin yhden hyvän poikkisyötön Haguelle, vaikka muutoin hän operoi neliön keskellä. Dugan vuorostaan oli vasemmassa siivessä ja jäi mieleen ylivoiman poikittaissyötöistään Haguelle. Osa jäi matkalle, mutta muutama meni perille. Lisäksi tasaviisikoin hän ampui pari kertaa vasemmasta laidasta kohti etuyläkulmaa, mutta vähän ponnettomia hänen vetonsa olivat, vaikka ne tarkkoja olivatkin, mutta Johansson ja Francouz ehtivät pistää varusteitaan eteen. Nelosketju puolestaan värkkäsi avausmaalin. Leschyshyn pelasi minusta hyvin kahteen suuntaan ja luistelu ei enää vaikuttanut niin tasapaksulta, vaan DiLiberatoren tavoin kevääseen verrattuna edistystä oli tapahtunut yllättävän paljon. Rondbjerg jäi ehkä vähän pimentoon, vaikka olikin riistollaan edesauttamassa avausmaalin syntyä kakkossyöttäjänä. Brown puolestaan teki sen avausmaalin, mutta sittemmin ehkä vähän katosi kuvasta tanskalaisen tavoin. Rondbjergin jääaikakin toki jäi vain 11 minuuttiin eikä Dugankaan pelannut kuin kymmenen minuuttia, kun peli oli niin rikkonainen. Summa summarum, Leschyshyn oli nelosketjun jopa paras yksilö.
Mitä tulee viime pelin loukkaantumisiin, Stone palasi jo harjoituksiin, mutta Theodore ja McNabb olivat sivussa. Theodorea tarkkaillaan päivittäin ja McNabb puolestaan otti vähän enemmän osumaa, mutta ei hänelläkään mitään vakavaa pitäisi olla, joten eivätköhän molemmat ole kunnossa viimeistään kauden alussa.
Marchessault-Karlsson-Smith
Carrier-Roy-Kolesar
Krebs-Howden-Dugan
Rondbjerg-Leschyshyn-Brown
Martinez-Pietrangelo
Hague-Coghlan
DeLiberatore-Korczak
Brossoit
Patera
YV:
Smith
Karlsson Marchessault Martinez
Pietrangelo
Roy
Dugan Krebs Hague
Coghlan
Ennen peliä tuli tieto siitäkin, että Kallionkieli, Brabenec, Demek, Pearson, Chayka, Cholach, Vikman ja Cormier oli vapautettu leiriltä omiin seuroihinsa. Kallionkielen kohdalla suuntana ei olekaan Henderson, vaan hän pelaa WHL:ssä Wheat Kingsissä tulevan kauden. Hänenhän piti pelata siellä jo viime kaudella, mutta virus sotki suunnitelman ja varmaankin isompi rooli junioreissa on parempi kuin rotaatiopelaaja AHL:ssä.
Harjoituspeli päättyi 4-3 voittoon. Avausmaalissa Rondbjerg karvasi hyvin kiekon hyökkäyssiniviivan lähellä, Leschyshyn laukoi vasemmasta laidasta tolppaan ja Brown oli terävänä maalin edessä reboundissa. Avalanche tasoitti 1-1:een avauserän puolivälissä, kun Nichushkin tuli oikeasta laidasta kovin helposti hyökkäysalueelle ohi vasemman laiturin Krebsin, joka ei saanut miestä tai kiekkoa pysähtymään siniviivalle. Nichuskinin rystylätty löysi toiselta puolelta Olaussonin, joka ampui sniperina tarkasti takayläkulmaan ranteella. Vegas meni takaisin edelle vartin jälkeen ylivoimalla. Oikeassa siivessä operoinut Hague ampui ranteella kiekon etuylämummoon Coghlanin levityksestä. Tilannetta edelsi Duganin epäonnistunut poikittaissyöttö ja kiekon ajautuminen viivaan Coghlanille, mutta muutoin kyllä Dugan sai pari läpisyöttöä neliön halki perille Haguelle. Toisen erän lopussa Byram tasoitti puolestaan 2-2:een. Hän sai ylivoimalla siirron vasempaan laitaan ja latasi ohi Coghlanin blokkiyrityksen etuyläkulmaan ohi maskissa olleen Brossoitin. Upea kuti ja maskipelaaminen vierailta.
Päätöserässä puolestaan Howden hävisi oman pään aloituksen ja Dugan-Krebs laituripari ei ehtinyt peittämään pakki-pakkisyöttöä sekä Johnsonin viivatoimitusta, joka painui yläkulmaan ohi Brossoitin ruuhkan läpi. Tasoitus syntyi reilun minuutin päästä, kun vuorostaan Pietrangelon roiskaisu viivasta painui takayläkulmaan. Karlsson sai syöttöpisteen. Voittomaali syntyi ylivoimalla. Aloituksen jälkeen Karlsson ja Smith kamppailivat kiekon keskeltä/maalin edestä Marchessaultille, joka oli unohtunut takatolpalle ypöyksin. Pelinjälkeisen rankkarikisan Vegas hävisi, kun ainoan maalin iski Roy rystyveivillä vasempaan kulmaan. Vierailta Olausson iski kiekon oikeaan yläkulmaan samoilta jalansijoilta kuin varsinaisella peliajalla ja viimeisessä viidennessä parissa Bowers ohitti niin ikään Brossoitin, kun puolestaan Vegasilta Pietrangelo hukkasi kiekon matkalle. Karlssonin ketjukin epäonnistui rankkariyrityksissään.
Brossoit oli maalissa olemukseltaan kuin entinen Lehner eli peittävä, vähän kankea ja raskastekoinen. Ruuhkan läpi tulevien laukausten torjumisessa on näppituntumalta parannettavaa. Kuten Pasi Nurminen sanoisi, maalivahdin tulisi väkisin nähdä laukaus ja taisteltava tiensä torjuntaan. Tuollaista ei nähty Brossoitilta, mutta toisaalta sitten lähitorjunnat ja matalien laukausten torjuminen sujuivat hyvin, koska hän peittää niin suuren osan maalista, mutta yläkulmat vuotivat debyytissä. Ykköspuolustajapari oli liikkeellä aika verkkaisella jalalla eikä kumpikaan vakuuttanut, vaikka Pietrangelo maalin tekikin, mutta tosiaan kummallakin oli puutteita luistelussa ja varsinkin alaspäin tullessa ei kovin suurta puristusta nähty. Kakkosparista Hague oli minusta hyvä muutoinkin kuin ylivoimalla pelaten jämäkästi ja luistelu vaikutti menneen hitusen taas eteenpäin kesän aikana. Coghlan rinnalla teki yhden hyvän nousun tasaviisikoin toisessa erässä viivasta aina maalin eteen saakka, mutta rystynosto kilpistyi Johanssoniin. Alivoimalla puolestaan sitten tuli se yksi huolimaton peitto Byramin laukaukseen, mutta muutoinkin sanoisin, että en nyt ihan hirveästi hänestä vakuuttunut tämänkään harjoituspelin perusteella, vaan muutamia virheitä paineen alla tuli edelleen omalla alueella kuten viime kaudellakin niin kiekollisena kuin kiekottomanakin. Plussaa voi antaa siitä, että ensipotkut olivat parantuneet ja se mahdollisti tuon yhden viivanousunkin heittämällä ohi karvaajan. AV-aikaa tuli peräti 7:23 yhdessä Haguen kanssa, kun puolestaan Korczak pelasi sitä 3:49, DiLiberatore 2:40 ja Martinez pari minuuttia. Pietrangeloa ei alivoimalla kuormitettu, koska hän pelasi sitä alle minuutin. Selkeästi valmennus halusi siis nähdä nuoriso-osaston pelaamassa alivoimaa. Kolmosparista DiLiberatore jatkoi siitä, mihin jäi tulokkaiden turnauksessa. Luistelu näytti todella hyvältä ja hän suorastaan liiti jäällä ajoittain. Kiekollisena hän tyytyi aika yksinkertaisiin siirtokiekkoihin ulos alueelta. Korczak puolestaan oli ihan mukiinmenevä laitakamppailuissa ja DiLiberatoren tavoin selvisi minusta aika kuivin jaloin iltapuhteesta, vaikka yhteensä tuo kaksikko ottikin kuusi rangaistusminuuttia, mutta silmätestin molemmat läpäisivät hyvin arvosanoin
Ykkösketjun kemia ei ollut vielä terävimmillään, mutta kyllä he loivat silti joitakin maalipaikkoja ja löysivät toistensa lapoja terävillä poikkikentän syötöillä. Lopussa tuli palkinto voittomaalin muodossa. Kakkosketjusta Roy oli kiekollisena ajoittain näkyvä, mutta esim. yhdessä 2v1-hyökkäyksessä syöttö Carrierille jäi liian taakse. Tuon paikan alusti Kolesar puolustusalueen katkollaan. Roy pelasi eniten alivoimaa yläkerrasta eli 4:20. Hänen parinaan oli usein Howden ja toinen paljon vastuuta saanut pari oli Leschyshyn-Brown. Kolesar pelasi kolme minuuttia, Rondbjerg 2:46 ja Carrier 2:14 alivoimaa, kun vuorostaan tavanomainen ykkösalivoimapari Karlsson-Smith huilasi alivoimat. DeBoerhan on toitottanut, että haluaa alaketjujensa pelaavan enemmän alivoimaa tulevalla kaudella. Nähtäväksi jää, että mikä on sitten todellisuus, kun kausi alkaa. Tästä harjoituspelistä ei pidä vetää liian suuria johtopäätöksiä. Carrier oli ihan oma itsensä pelaten peruspeliä. Kolesar vuorostaan kakkosketjun oikeassa laidassa oli minusta ihan pirteä ja kiekottomana varsinkin teki pari hyvää katkoa voittaen kiekon omille ja käynnistäen vastaiskun.
Kolmosketjusta Howden pelasi vähän heikomman pelin kuin viimeksi. Jotenkin hän oli koko ajan minusta tilanteista myöhässä eikä luistelukaan näyttänyt enää niin voimakkaalta kuin debyytissä. Krebs puolestaan oli minusta paremmin pelin sisässä ja tuo ketju muutoinkin loi ykkösketjun ohella pisimmät kulmarallit hyökkäysalueella (avauserässä vedot 11-3 sen ollessa jäällä), mutta miinusta voi Peytonille antaa siitä, että avausmaalissa hän tosiaan puolusti kesysti siniviivaa ja kolmannessakaan maalissa hän ei ehtinyt peittämään Johnsonin viivalaukausta, mutta kiekollisena hän oli paremmin ytimessä tarjoillen ylivoimallakin yhden hyvän poikkisyötön Haguelle, vaikka muutoin hän operoi neliön keskellä. Dugan vuorostaan oli vasemmassa siivessä ja jäi mieleen ylivoiman poikittaissyötöistään Haguelle. Osa jäi matkalle, mutta muutama meni perille. Lisäksi tasaviisikoin hän ampui pari kertaa vasemmasta laidasta kohti etuyläkulmaa, mutta vähän ponnettomia hänen vetonsa olivat, vaikka ne tarkkoja olivatkin, mutta Johansson ja Francouz ehtivät pistää varusteitaan eteen. Nelosketju puolestaan värkkäsi avausmaalin. Leschyshyn pelasi minusta hyvin kahteen suuntaan ja luistelu ei enää vaikuttanut niin tasapaksulta, vaan DiLiberatoren tavoin kevääseen verrattuna edistystä oli tapahtunut yllättävän paljon. Rondbjerg jäi ehkä vähän pimentoon, vaikka olikin riistollaan edesauttamassa avausmaalin syntyä kakkossyöttäjänä. Brown puolestaan teki sen avausmaalin, mutta sittemmin ehkä vähän katosi kuvasta tanskalaisen tavoin. Rondbjergin jääaikakin toki jäi vain 11 minuuttiin eikä Dugankaan pelannut kuin kymmenen minuuttia, kun peli oli niin rikkonainen. Summa summarum, Leschyshyn oli nelosketjun jopa paras yksilö.
Mitä tulee viime pelin loukkaantumisiin, Stone palasi jo harjoituksiin, mutta Theodore ja McNabb olivat sivussa. Theodorea tarkkaillaan päivittäin ja McNabb puolestaan otti vähän enemmän osumaa, mutta ei hänelläkään mitään vakavaa pitäisi olla, joten eivätköhän molemmat ole kunnossa viimeistään kauden alussa.
Amerikanihme
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
No olipa sekava ensimmäinen näkemäni Vegasin harjoituspeli tällä kaudella. Tästä todennäköisesti seuraa sitten se, että Vegas voittaa Stanley Cupin tällä kaudella.
Edelliskausilla joukkue on ollut heti kovassa vedossa harjoituspeleissä. Nyt ei ole. Ylivoimapeli oli sitä samaa kuraa kuin viime kaudella. Ainoa valopilkku on tuo alivoimapeli, jonka aikana minulla ei ole tuskanhikeä otsalla, mutta muissa tilanteissa on.
Lehner vaikuttaa valitettavasti taas hitaalta ja kömpelöltä. Ferguson on enemmänkin Fleuryn näköinen tyyliltään ja kooltaan ja onnettomalla kiekkopelaamisellaan.
Puolustuksessa oikeastaan vain The Hague oli valopilkku minulle. Whitecloud oli näkymätön, Coghlanilla on edelleen vaikeuksia saada parasta irti itsestään. Tämä Miromanov vai mikä oli ehkä aika hyvä ja teki sen ainoan maalinkin hienolla ja tarkalla laukauksella. Korczakissa on ehkä jotain potentiaalia, mutta aika raaka tapaus on vielä. Pouliot oli sitten tuntematon nimi minulle ja aika mitäänsanomaton peli häneltä.
Hyökkäyspäässä tuskastelin Paul Cotterin mitäänsanomattoman pelityylin kanssa. Kaukana ovat ne parin kauden takaisen training campin otteet, jolloin kaveri luisteli kuin pillastunut härkä ympäri kaukaloa aina sinne päästessään. Aika näkymätön pelaaja tätänykyä, harmi. Ykkösketju oli vieläkin aika unessa. Pitäisiköhän huolestua. Stouneri on ainakin ihan Montreal-sarjan "vireessä". Ja Stephenson, ei, ei se kiekko mene läpiajossa aina sieltä längeistä sisään.
Nolan Patrick oli iso, hidas ja kömpelö. Dadonov kyllä surraa, mutta mitään valmista ei tule. Ja Krebs, voi voi, ei tuollaisilla esityksillä kyllä jatkoon päästä. Näkymättömimpiä kaikista olivat Howden ja Quinney, joista jälkimmäisen taisin bongata vasta viime minuuteilla. Vaikea löytää onnistujaa tuosta ryhmästä, ja Ruaa hajosi kesken kaiken ja jätti leikin sikseen.
No ei tullut kovin posiraporttia tälläkään kertaa, mutta sitä ei joukkue mielestäni ansainnutkaan. Oli muuten ensimmäinen peli TNT-kanavalla, ja selostajat kommentoivat jotain golfin Ryder Cupia ottelun sijaan, joten eipä ollut kovin lupaava alku heilläkään. Ja Gretzkyä (joka tulee kommentaattoriksi varsinaisen kauden alettua) ylistettiin maasta taivaisiin. Joku sisäpiirin vitsi oli jostain Marty McSorleyn läpästä Waynelle että kuinka monta teit aloituspilkulta ("How many from the point?"), en oikein ymmärtänyt sitä. Täytynee guuglata.
Mutta joo, Stanley Cup tulossa Vegasiin tämän kauden päätteeksi, eiköhän se näin mene, aina huonon alun jälkeen noustaan ja lopussa kiitos seisoo (vrt. mm. Känädän MM-kisajoukkue viime keväänä, ja eikö ne Suomen mömmöm-mestaruudetkin tulleet jonkun vähemmän hyvän alun jälkeen?). Over and out.
Edelliskausilla joukkue on ollut heti kovassa vedossa harjoituspeleissä. Nyt ei ole. Ylivoimapeli oli sitä samaa kuraa kuin viime kaudella. Ainoa valopilkku on tuo alivoimapeli, jonka aikana minulla ei ole tuskanhikeä otsalla, mutta muissa tilanteissa on.
Lehner vaikuttaa valitettavasti taas hitaalta ja kömpelöltä. Ferguson on enemmänkin Fleuryn näköinen tyyliltään ja kooltaan ja onnettomalla kiekkopelaamisellaan.
Puolustuksessa oikeastaan vain The Hague oli valopilkku minulle. Whitecloud oli näkymätön, Coghlanilla on edelleen vaikeuksia saada parasta irti itsestään. Tämä Miromanov vai mikä oli ehkä aika hyvä ja teki sen ainoan maalinkin hienolla ja tarkalla laukauksella. Korczakissa on ehkä jotain potentiaalia, mutta aika raaka tapaus on vielä. Pouliot oli sitten tuntematon nimi minulle ja aika mitäänsanomaton peli häneltä.
Hyökkäyspäässä tuskastelin Paul Cotterin mitäänsanomattoman pelityylin kanssa. Kaukana ovat ne parin kauden takaisen training campin otteet, jolloin kaveri luisteli kuin pillastunut härkä ympäri kaukaloa aina sinne päästessään. Aika näkymätön pelaaja tätänykyä, harmi. Ykkösketju oli vieläkin aika unessa. Pitäisiköhän huolestua. Stouneri on ainakin ihan Montreal-sarjan "vireessä". Ja Stephenson, ei, ei se kiekko mene läpiajossa aina sieltä längeistä sisään.
Nolan Patrick oli iso, hidas ja kömpelö. Dadonov kyllä surraa, mutta mitään valmista ei tule. Ja Krebs, voi voi, ei tuollaisilla esityksillä kyllä jatkoon päästä. Näkymättömimpiä kaikista olivat Howden ja Quinney, joista jälkimmäisen taisin bongata vasta viime minuuteilla. Vaikea löytää onnistujaa tuosta ryhmästä, ja Ruaa hajosi kesken kaiken ja jätti leikin sikseen.
No ei tullut kovin posiraporttia tälläkään kertaa, mutta sitä ei joukkue mielestäni ansainnutkaan. Oli muuten ensimmäinen peli TNT-kanavalla, ja selostajat kommentoivat jotain golfin Ryder Cupia ottelun sijaan, joten eipä ollut kovin lupaava alku heilläkään. Ja Gretzkyä (joka tulee kommentaattoriksi varsinaisen kauden alettua) ylistettiin maasta taivaisiin. Joku sisäpiirin vitsi oli jostain Marty McSorleyn läpästä Waynelle että kuinka monta teit aloituspilkulta ("How many from the point?"), en oikein ymmärtänyt sitä. Täytynee guuglata.
Mutta joo, Stanley Cup tulossa Vegasiin tämän kauden päätteeksi, eiköhän se näin mene, aina huonon alun jälkeen noustaan ja lopussa kiitos seisoo (vrt. mm. Känädän MM-kisajoukkue viime keväänä, ja eikö ne Suomen mömmöm-mestaruudetkin tulleet jonkun vähemmän hyvän alun jälkeen?). Over and out.
Viimeksi muokattu:
Salt Lake Cityssä Vegas kohtasi tosiaankin kolmannessa harjoituspelissä Los Angelesin. Kotijoukkue voitti maalein 3-1:
Pacioretty-Stephenson-Stone
Krebs-Patrick-Dadonov
Howden-Roy-Kolesar
Cotter-Quinney-Brown
Hague-Coghlan
Pouliot-Whitecloud
Miromanov-Korczak
Lehner
Ferguson
YV:
Kolesar
Krebs Roy Stephenson
Hague
Patrick
Stone Dadonov Pacioretty
Coghlan
AV: Howden-Kolesar-Pouliot-Whitecloud ja Brown-Quinney-Hague-Coghlan
Toisella minuutilla Kings meni jo 1-0 johtoon, kun Miromanovin rystypurku päädystä ei mennyt ulos alueelta, vaan jäi lähelle siniviivaa. Strand ampui nopeasti kohti maalia, Lehner sylki eteen ja Lemieux ehti reboundiin ennen maalin takaa tullutta Korczakia. Hetken päästä Vegas sai ylivoiman. Kolesar antoi päädystä syötön painottomalle puolelle Stephensonille, joka ampui rystyltä sivuverkkoon. Kuudennella minuutilla Kings oli mennä 2-0 johtoon. Se käynnisti omista rintamahyökkäyksen. Tkachev vei vasemmalta kiekon alueelle, löi jarrut ja käänsi sitten kiekon päätyyn. Vilardi punnersi maalille, mutta Lehner esti patjoillaan runttausyrityksen, kun Whitecloud ei oikein saanut miestä kuriin. Parin minuutin päästä Roy koukki Lemieuxia jäähyn arvoisesti. Pouliot otti heti alkuun ison blokin ja lopussa sitten Brownin katkosta Vegas sai 2v1-vastaiskun. Brown tarjoili viereen ja AHL:ssä viime kaudella AV-maaleja mättänyt Quinney ampui vapaasti vasemmalta puolelta, mutta Sparks nollasi hänet. 13. minuutilla vedot olivat 7-2 isännille, kunnes Kolesar haki ensin vanhanaikaista ja sitten Royn pudotuksesta Miromanov nousi viivasta tyhjään tilaan keskelle ampuen ranteella oikealta ohi maalin. Minuutin päästä Stone takakarvasi kiekon Tkachevilta ja seurauksena Stephenson pääsi läpiajoon, kun Määttä ja kumppanit olivat tukemassa hyökkäystä, mutta tuttu uitto längistä ei tepsinyt Sparksiin. Ylivoimalla vielä hetkeä myöhemmin Stone ja Pacioretty kokeilivat kumpikin tuloksettomia rannelaukauksia siivistä.
Toisen erän alussa Lehner otti tuplatorjunnan, kun ensin Kempe ampui laidasta patjaan ja Walker samoin maalinedusreboundista. Kings meni 2-0 johtoon 22. minuutilla, kun Miromanov pinchasi hyökkäyssinisellä, mutta kiekko pelattiin laidan kautta hänen ohitseen Tkachevin toimesta ulos Kingsin alueelta. Kings sai 2v1-hyökkäyksen, Vilardi tarjoili viereen ohi yksin jääneen Korczakin ja Andersson uitti kiekon nätisti veivillä ohi Lehnerin. Parin minuutin päästä Tkachev tarjoili kulmasta kiekon ylivoimalla slottiin Kempelle, mutta Roy sai viime hetkellä mailan ojennettua väliin. Seuraavaksi Iafallo yritti ampua Coghlanin jaloista laidasta 1v1-tilanteessa, mutta Dylan puolusti aika hyvin tuon tilanteen. Ennen erän puoliväliä Hague väläytti yhdessä vaihdossa kahdesti painavaa lyöntilaukaustaan siniviivasta ja Korczak puolestaan ihastutti siten, että hän omalla alueella käännähti terävästi ohittaen kaksi karvaajaa ja kolmannen karvaajan ohi hän puolestaan tuli puhtaasti luistelemalla dumpaten sitten kiekon punaviivalta päätyyn, mutta tuo oli sellainen viiden sekunnin hetki, joka todella teki vaikutuksen.
Toisella puolikkaalla Andersson löysi passillaan kulmasta maalin edestä Vilardin, mutta maalia tämä ei onnistunut tekemään. Vegasilla oli kuitenkin alati ongelmia hänen aisoissa pitämisessä ja Vilardi pelasi minusta erinomaisesti Kingsin keskikaistalla Anderssonin ja Tkachevin välissä. 32. minuutilla Byfield puolestaan syötti päädystä kiekon takaviistoon Kuparille, joka kilautti ranteella tolppaan slotista, kun Stephenson oli valunut liian alas puolustamaan ja jättänyt b-pisteiden välin auki. Vegasin seuraavalla ylivoimalla paras paikka oli Coghlanin viivatoimitus, johon Kolesar sai hipaisun, muttei riittävää ohjatakseen vedon maalini. Toisessa päässä Tkachev puolestaan lopussa kiersi maalin ja tarjoili sitten viivaan Määtälle, joka ampui one-timerin patjaan. Toinenkin erä oli Kingsin hallintaa enimmäkseen.
Päätöserään Ferguson tuli sisään, kun Lehner otettiin varotoimenpiteenä sivuun. Alussa Cotter ohitti heittämällä yhden vastustajan ja ampui laidasta vapaasti, mutta Sparksin räpylä heilahti kudin tielle. Toisessa päässä Wagner ampui laidasta patjaan ja seuraavasta hyökkäyksestä Vegas rankoi, kun Roy syötti hyökkäysalueella kolmen pelaajan keskeltä painottomalle puolelle Miromanoville, joka nousi taas viivasta esiin ja ampui ranteella kiekon yläriman alle. Hieno viimeistely venäläiseltä. Erän puolivälissä Kings meni 3-1 johtoon, kun Vilardi pelasi oikeasta laidasta halki neliön Tkacheville ja tämä löysi vielä maalin edestä Kaliyevin, joka ohitti suoralla vedolla Fergusonin, kun Whitecloudilla oli taas ongelmia pitää mies kurissa maalin edessä. Päätöskympiltä jäi mieleen vain pari Kolesarin tilannetta. Ensin hän pelasi seinän Royn kanssa, mutta ei aivan päässyt pujahtamaan ohi Walkerin maalipaikkaan, mutta parin minuutin päästä sama mies kuitenkin sitten onnistui leikkaamaan laidasta slottiin ja ampumaan ranteella yli maalin.
Puolustuksen arvostelusta olen aika samaa mieltä. Whitecloud oli tosiaan näkymätön ylöspäin ja sitten hänellä oli yllättäviä ongelmia maalinedustan siivoamisessa. Heikko peli jopa, jos niin voi sanoa. Vierellä Pouliotilta jäi mieleen se yksi iso blokki ja muutoin tosiaan iltapuhde oli aika mitäänsanomaton. Korczak pelasi minusta hyvin ja varsinkin se toisen erän paineen alta tulo teki vaikutuksen. Hän joutui parissa maalissa sijaiskärsijäksi, kun Miromanov oli ensin tehnyt virheitä, mutta venäläinen paikkasi sitten maalillaan osan niistä. Coghlanilla oli hetkensä, mutta olen samaa mieltä, että ihan parastaan hän ei tässäkään pelissä saanut irti. Hague oli vierellä ihan OK ja väläytti lämäriään, mutta muutoin muun joukkueen tavoin aika hiljainen ilta hänelläkin oli.
Yläkerrasta Cotter oli joo enemmän pimennossa kuin aiemmassa harjoituspelissä. AHL kutsuu tälläkin kaudella. Stephensonin vitja oli minusta avauserässä ihan hyvä, mutta vaipui sitten pimentoon pl. ylivoimat. Kakkosketjusta Dadonov pörräsi paljon pelin ulkopuolella ensimmäiseen harjoituspeliin verrattuna eikä Patrickkaan päässyt samalla tavalla loistamaan kiekollisena. Krebs selviytyi virheittä ja väläytti pariin otteeseen ylivoimalla rannariaan vasemmasta laidasta sekä karvatessa ehtymätöntä luistelumoottoriaan, mutta mitään suurempia väläyksiä ei häneltäkään nähty. Mitä tulee alaketjuihin, Roy-Kolesar kaksikko oli minusta hyökkäyksen parasta antia ja he olivat mukana isossa osassa Vegasin luomia maalipaikkoja. Roy löysi hyvin Miromanovin syötöillään pariin otteeseen ja Kolesar oli kiekollisena esillä myös paljon. Eiköhän tuo kaksikko nähdä yhdessä nelosvitjassa alkavalla kaudella ja kolmas lenkki on sitten varmaan Carrier, koska Howden oli tosiaan nyt toistamiseen aika tasapaksu. Alivoimalla hän toki uurasti, mutta tasaviisikoin ei oikein valmista tullut. Nelosketjusta Quinney oli kyllä minusta ainakin parempi kuin edeltävässä pelissään ja jotenkin paremmalla jalalla liikkeellä. Brownin kanssa he olivat minusta ihan hyvä alivoimapari ja AHL:ssäkin tuo kaksikko on ennenkin nähty yhdessä miesalivoimalla, joten sikäli heidän AV-kemiansa ei yllättänyt ja loivathan he yhden hyvän maalipaikankin avauserässä Quinneylle., joka paremman liikkeen lisäksi mielestäni oli kamppailuvalmiimpi kuin edeltävässä pelissään.
Kotijoukkueesta pidin eniten Vilardista ja toki otin myös ilolla vastaan Fantasy-Tkachevin 0+2 tehot sekä jatkuvan pelin sisällä olemisen. Ohivaihtoja kiekollisena ei pahemmin tullut ja hän pärjäsi ihan hyvin lähellä laitojakin tehden pieniä siirtoja omille paineen alla.
Pacioretty-Stephenson-Stone
Krebs-Patrick-Dadonov
Howden-Roy-Kolesar
Cotter-Quinney-Brown
Hague-Coghlan
Pouliot-Whitecloud
Miromanov-Korczak
Lehner
Ferguson
YV:
Kolesar
Krebs Roy Stephenson
Hague
Patrick
Stone Dadonov Pacioretty
Coghlan
AV: Howden-Kolesar-Pouliot-Whitecloud ja Brown-Quinney-Hague-Coghlan
Toisella minuutilla Kings meni jo 1-0 johtoon, kun Miromanovin rystypurku päädystä ei mennyt ulos alueelta, vaan jäi lähelle siniviivaa. Strand ampui nopeasti kohti maalia, Lehner sylki eteen ja Lemieux ehti reboundiin ennen maalin takaa tullutta Korczakia. Hetken päästä Vegas sai ylivoiman. Kolesar antoi päädystä syötön painottomalle puolelle Stephensonille, joka ampui rystyltä sivuverkkoon. Kuudennella minuutilla Kings oli mennä 2-0 johtoon. Se käynnisti omista rintamahyökkäyksen. Tkachev vei vasemmalta kiekon alueelle, löi jarrut ja käänsi sitten kiekon päätyyn. Vilardi punnersi maalille, mutta Lehner esti patjoillaan runttausyrityksen, kun Whitecloud ei oikein saanut miestä kuriin. Parin minuutin päästä Roy koukki Lemieuxia jäähyn arvoisesti. Pouliot otti heti alkuun ison blokin ja lopussa sitten Brownin katkosta Vegas sai 2v1-vastaiskun. Brown tarjoili viereen ja AHL:ssä viime kaudella AV-maaleja mättänyt Quinney ampui vapaasti vasemmalta puolelta, mutta Sparks nollasi hänet. 13. minuutilla vedot olivat 7-2 isännille, kunnes Kolesar haki ensin vanhanaikaista ja sitten Royn pudotuksesta Miromanov nousi viivasta tyhjään tilaan keskelle ampuen ranteella oikealta ohi maalin. Minuutin päästä Stone takakarvasi kiekon Tkachevilta ja seurauksena Stephenson pääsi läpiajoon, kun Määttä ja kumppanit olivat tukemassa hyökkäystä, mutta tuttu uitto längistä ei tepsinyt Sparksiin. Ylivoimalla vielä hetkeä myöhemmin Stone ja Pacioretty kokeilivat kumpikin tuloksettomia rannelaukauksia siivistä.
Toisen erän alussa Lehner otti tuplatorjunnan, kun ensin Kempe ampui laidasta patjaan ja Walker samoin maalinedusreboundista. Kings meni 2-0 johtoon 22. minuutilla, kun Miromanov pinchasi hyökkäyssinisellä, mutta kiekko pelattiin laidan kautta hänen ohitseen Tkachevin toimesta ulos Kingsin alueelta. Kings sai 2v1-hyökkäyksen, Vilardi tarjoili viereen ohi yksin jääneen Korczakin ja Andersson uitti kiekon nätisti veivillä ohi Lehnerin. Parin minuutin päästä Tkachev tarjoili kulmasta kiekon ylivoimalla slottiin Kempelle, mutta Roy sai viime hetkellä mailan ojennettua väliin. Seuraavaksi Iafallo yritti ampua Coghlanin jaloista laidasta 1v1-tilanteessa, mutta Dylan puolusti aika hyvin tuon tilanteen. Ennen erän puoliväliä Hague väläytti yhdessä vaihdossa kahdesti painavaa lyöntilaukaustaan siniviivasta ja Korczak puolestaan ihastutti siten, että hän omalla alueella käännähti terävästi ohittaen kaksi karvaajaa ja kolmannen karvaajan ohi hän puolestaan tuli puhtaasti luistelemalla dumpaten sitten kiekon punaviivalta päätyyn, mutta tuo oli sellainen viiden sekunnin hetki, joka todella teki vaikutuksen.
Toisella puolikkaalla Andersson löysi passillaan kulmasta maalin edestä Vilardin, mutta maalia tämä ei onnistunut tekemään. Vegasilla oli kuitenkin alati ongelmia hänen aisoissa pitämisessä ja Vilardi pelasi minusta erinomaisesti Kingsin keskikaistalla Anderssonin ja Tkachevin välissä. 32. minuutilla Byfield puolestaan syötti päädystä kiekon takaviistoon Kuparille, joka kilautti ranteella tolppaan slotista, kun Stephenson oli valunut liian alas puolustamaan ja jättänyt b-pisteiden välin auki. Vegasin seuraavalla ylivoimalla paras paikka oli Coghlanin viivatoimitus, johon Kolesar sai hipaisun, muttei riittävää ohjatakseen vedon maalini. Toisessa päässä Tkachev puolestaan lopussa kiersi maalin ja tarjoili sitten viivaan Määtälle, joka ampui one-timerin patjaan. Toinenkin erä oli Kingsin hallintaa enimmäkseen.
Päätöserään Ferguson tuli sisään, kun Lehner otettiin varotoimenpiteenä sivuun. Alussa Cotter ohitti heittämällä yhden vastustajan ja ampui laidasta vapaasti, mutta Sparksin räpylä heilahti kudin tielle. Toisessa päässä Wagner ampui laidasta patjaan ja seuraavasta hyökkäyksestä Vegas rankoi, kun Roy syötti hyökkäysalueella kolmen pelaajan keskeltä painottomalle puolelle Miromanoville, joka nousi taas viivasta esiin ja ampui ranteella kiekon yläriman alle. Hieno viimeistely venäläiseltä. Erän puolivälissä Kings meni 3-1 johtoon, kun Vilardi pelasi oikeasta laidasta halki neliön Tkacheville ja tämä löysi vielä maalin edestä Kaliyevin, joka ohitti suoralla vedolla Fergusonin, kun Whitecloudilla oli taas ongelmia pitää mies kurissa maalin edessä. Päätöskympiltä jäi mieleen vain pari Kolesarin tilannetta. Ensin hän pelasi seinän Royn kanssa, mutta ei aivan päässyt pujahtamaan ohi Walkerin maalipaikkaan, mutta parin minuutin päästä sama mies kuitenkin sitten onnistui leikkaamaan laidasta slottiin ja ampumaan ranteella yli maalin.
Ylivoima ei tosiaan vakuuttanut oikein vieläkään, vaan jälleen pääosin ratkaisut olivat joko viivatoimituksia puolustajalta tai sitten seisovilta jaloilta ammuttuja rannelaukauksia siivistä. Mitä tulee Lehneriin, kieltämättä joihinkin patjareboundeihin hän ei reagoinut kovin vikkelästi, mutta en muutoin suurta moitittavaa löytänyt. Ferguson pelasi vain 20 minuuttia, joten jätän hänet arvostelun ulkopuolelle.
Puolustuksen arvostelusta olen aika samaa mieltä. Whitecloud oli tosiaan näkymätön ylöspäin ja sitten hänellä oli yllättäviä ongelmia maalinedustan siivoamisessa. Heikko peli jopa, jos niin voi sanoa. Vierellä Pouliotilta jäi mieleen se yksi iso blokki ja muutoin tosiaan iltapuhde oli aika mitäänsanomaton. Korczak pelasi minusta hyvin ja varsinkin se toisen erän paineen alta tulo teki vaikutuksen. Hän joutui parissa maalissa sijaiskärsijäksi, kun Miromanov oli ensin tehnyt virheitä, mutta venäläinen paikkasi sitten maalillaan osan niistä. Coghlanilla oli hetkensä, mutta olen samaa mieltä, että ihan parastaan hän ei tässäkään pelissä saanut irti. Hague oli vierellä ihan OK ja väläytti lämäriään, mutta muutoin muun joukkueen tavoin aika hiljainen ilta hänelläkin oli.
Yläkerrasta Cotter oli joo enemmän pimennossa kuin aiemmassa harjoituspelissä. AHL kutsuu tälläkin kaudella. Stephensonin vitja oli minusta avauserässä ihan hyvä, mutta vaipui sitten pimentoon pl. ylivoimat. Kakkosketjusta Dadonov pörräsi paljon pelin ulkopuolella ensimmäiseen harjoituspeliin verrattuna eikä Patrickkaan päässyt samalla tavalla loistamaan kiekollisena. Krebs selviytyi virheittä ja väläytti pariin otteeseen ylivoimalla rannariaan vasemmasta laidasta sekä karvatessa ehtymätöntä luistelumoottoriaan, mutta mitään suurempia väläyksiä ei häneltäkään nähty. Mitä tulee alaketjuihin, Roy-Kolesar kaksikko oli minusta hyökkäyksen parasta antia ja he olivat mukana isossa osassa Vegasin luomia maalipaikkoja. Roy löysi hyvin Miromanovin syötöillään pariin otteeseen ja Kolesar oli kiekollisena esillä myös paljon. Eiköhän tuo kaksikko nähdä yhdessä nelosvitjassa alkavalla kaudella ja kolmas lenkki on sitten varmaan Carrier, koska Howden oli tosiaan nyt toistamiseen aika tasapaksu. Alivoimalla hän toki uurasti, mutta tasaviisikoin ei oikein valmista tullut. Nelosketjusta Quinney oli kyllä minusta ainakin parempi kuin edeltävässä pelissään ja jotenkin paremmalla jalalla liikkeellä. Brownin kanssa he olivat minusta ihan hyvä alivoimapari ja AHL:ssäkin tuo kaksikko on ennenkin nähty yhdessä miesalivoimalla, joten sikäli heidän AV-kemiansa ei yllättänyt ja loivathan he yhden hyvän maalipaikankin avauserässä Quinneylle., joka paremman liikkeen lisäksi mielestäni oli kamppailuvalmiimpi kuin edeltävässä pelissään.
Kotijoukkueesta pidin eniten Vilardista ja toki otin myös ilolla vastaan Fantasy-Tkachevin 0+2 tehot sekä jatkuvan pelin sisällä olemisen. Ohivaihtoja kiekollisena ei pahemmin tullut ja hän pärjäsi ihan hyvin lähellä laitojakin tehden pieniä siirtoja omille paineen alla.
Viimeksi muokattu:
Toinen Kings-peli päättyi vuorostaan 4-0 voittoon T-Mobile Areenalla:
Marchessault-Karlsson-Smith
Pacioretty-Patrick-Dadonov
Carrier-Stephenson-Janmark
Rondbjerg-Leschyshyn-Dugan
Martinez-Pietrangelo
Hague-Miromanov
DiLiberatore-Pachal
Brossoit
AV: Leschyshyn-Rondbjerg Martinez-Pietrangelo, Karlsson-Smith-Hague-Miromanov, Stephenson-Janmark
YV:
Patrick
Stephenson Dadonov Pacioretty
Hague
Karlsson
Marchessault Smith Martinez
Pietrangelo
Puolen minuutin jälkeen Brown karkasi pystysyötöstä Martinezin ja Pietrangelon taakse läpiajoon, mutta Brossoit ryösti hänet hanskallaan. Neljännellä minuutilla Vilardin ketju jatkoi siitä, mihin jäi eilen ja karvasi kiekon Vegasin kolmosparilta DiLiberatore-Pachal. Andersson oli kävellä vapaasti maalille, mutta kiekko karkasi viime hetkellä. Seuraavassa vaihdossaa sama ketju loi paikan suorahyökkäyksestä, kun Tkachev ylitti keskialueen vasenta laitaa pitkin ja käytti kiekon keskikaistalla Vilardilla saaden sen takaisin. Lopuksi hän tavoitteli Anderssonia takatolpalta, mutta Vegasin pelaajat saivat tarpeeksi lapoja väliin. Vegas sai ensimmäisen vedon kohti maalia vasta avauserän puolivälissä, mutta se ohitti heti Petersenin. Karlsson chippasi laitaa pitkin kiekon hyökkäysalueelle ja Marchessault ehti syöttöön ensin. Hän käänsi kulmasta kiekon slottiin, johon nousi painottomalta puolelta Miromanov. Tämä otti kiekon haltuun ja ampui sen rystyltä maaliin. Mainio osoitus DeBoerin haluamasta pelitavasta, jossa puolustajatkin ottavat vapauksia hyökkäysalueella.
Ajassa 11:30 Miromanov avasi oman maalin takaa ränniin ja Dugan nosti vastustajan mailan saadakseen kiekon haltuun. Hän lähti nostamaan hyökkäystä oikeaa laitaa pitkin ja käytti kiekon Rondbjergilla keskellä, kunnes sai sen takaisin ja ampui oikeasta laidasta pienestä kulmasta ohi maalin. Hetken päästä Pacioretty leikkasi puolestaan 3v3-hyökkäyksessä laidasta keskelle ja ampui rannarilla oikealta ohi maalin. Seuraavaksi Kings sai ylivoiman, jonka aikaiset parit viivavedot Brossoit selvitti, mutta merkittävämpää oli se, että ensi kerran mm. Karlsson, Smith, Martinez ja Pietrangelo tällä harjoituskaudella olivat veteraaneina pelaamassa alivoimaa. Erän lopussa kolmosparilla oli taas ongelmia omalla alueella lähellä kulmausta ja hävityn irtokiekkotaiston jälkeen Andersson sai syötön painottomalle puolelle. Hän nousi viivasta tosiaan esiin ja ampui vasemmalta kaarelta estelyittä, kun Dadonovkaan ei puolustajan nousua seurannut, mutta Brossoit nollasi tylysti Anderssonin kudin. Erän viime sekunneilla Vegas sai alivoimalla 3v1-hyökkäyksen, kun Pietrangelo katkoi puolustussiniviivalla Kingsin alueelletulon, mutta Smith päätti vastaiskun laukaukseen keskeltä päin rintapanssaria.
Toisen erän alussa Kingsin ykkösylivoima pyöritti jonkin aikaa. Oli ilo nähdä takakolmiona Tkachev-Doughty-Kopitar. Tkachev halkaisi kerran AV-neliön ja Kopitar ampui one-timerin patjaan. Brown ja Arvidsson maalilla ja neliön keskellä eivät ehtineet reboundiin. Neljännellä minuutilla Janmark sai avauksen keskialueelle ohi Kingsin karvaajien. Hän pudotti taitavasti yhdellä kosketuksella kiekon keskikaistalle Stephensonille, joka ylitti sinisen ja jakoi vasemmalle Carrierille. Tämän rannelaukaus kuitenkin meni ohi takakulman. Hetken päästä puolestaan nelosvitja riisti kiekon hyökkäysalueella. Rondbjerg tarjoili oikeaan laitaan Leschyshynille, joka ampui pienestä kulmasta logoon. Seuraavaksi oli vuorossa Vegasin ylivoima. Paciorettyn one-timer Haguen levityksestä oli tulokseton, mutta toinen viisikko onnistui, kun Karlsson ja Marchessault kierrättivät päädystä ja vasemman kautta kiekon viivaan Pietrangelolle, joka levitti oikealle ja Martinezin lämäri painui verkkoon bravuuripaikalta. Heti perään Vegas pelasi toisen hyvän ylivoiman, jonka aikana Pacioretty haki mm. ohjuria Dadonoville keskelle ja Smithkin päätyyn ajautuneena löysi Marchessaultin neliön keskeltä, mutta tämä ei onnistunut ohittamaan Petersenia. Erän viimeisillä kuudella minuutilla Kupari pelasi pari vahvaa vaihtoa pysyen kiekossa hyökkäysalueella ja hän uskalsi myös haastaa keskelle n-pisteiden väliin hakemaan vetopaikkoja eikä vain tyytynyt kiertämään kehää viisikon ulkopuolella. Hän muun muassa kertaalleen lähti harhauttamaan Hagueta oikeasta laidasta keskemmäs liikkuen, mutta veto jaloista ei onnistunut kunnolla. Brossoit otti loppuminuuteilla muitakin koppeja ja 40 minuutin jälkeen torjuntoja olikin jo peräti 27 kasassa.
Päätöserän avausvaihdossa Vegas iski suorahyökkäyksestä luvut 3-0:aan, kun Kingsin tasapaino petti. Pietrangelo siirsi kiekon ylivoimahyökkäyksessä Karlssonille, joka ampui ranteella kiekon oikeasta laidasta ohi veskarin. Neljännellä minuutilla Tkachev kiersi tutusti maalin ja jakoi sitten syötön syvyydestä viivaan puolustajalle. Doughty ampui päin blokkaajia. Vastaiskusta Dadonov ja Stephenson värkkäsivät puolittaisen maalipaikan, mutta viimeinen syöttö Dadonovilta Chandlerille kohti takatolppaa ei ihan mennyt perille. Muutaman minuutin päästä puolestaan nähtiin viimeinen maali. Hague ampui ensin viivasta kohti ruuhkaa tuloksetta. Kiekko ajautui uudestaan viivaan. Miromanov lähti oikealta puolelta nousuun käyttäen kiekon laidassa Smithilla, joka antoi sen takaisn tyhjään tilaan b-pisteiden väliin. Miromanov jatkoi nousuaan kohti maalia, vei kiekon pitkälle rystyllä, Petersen ylipelasi ja Miromanov uitti etukulmasta kiekon näyttävästi sisään tehden kolmannen maalinsa vuorokauden sisään pehmeillä käsillä. Päätöskymppi oli aika lailla pelailua. Vegas loi yhden hyvän paikan vielä, kun Karlssonin päätypassi löysi maalin eteen unohtuneen Marchessaultin, mutta tämä ei onnistunut viimeistelemään avopaikasta, joten lopputulos oli 4-0.
Brossoit oli ykköstähti 38 torjunnalla. Pietrangelo keräsi kuin varkain 0+2 tehot ja Martinezin kanssa pelasi jo huomattavasti paremmin kuin aiemmassa reenipelissä, jossa he olivat vielä kovin verkkaisia, mutta nyt molemmat olivat selvästi jämäkämpiä ja lähempänä omaa "tasoaan". Martinezkin teki tyylikkään one-timerosuman, joten eiköhän YV-aikaa tulevallakin kaudella tule kakkosylivoimassa laukojan paikalla. Kakkosparista Miromanov loisti kahdella maalillaan eikä omassa päässäkään tullut nyt sellaisia lapsuksia kuin eilen. Hague oli rinnalla tasapainoinen. Pahiten ongelmissa oli kolmospari. DiLiberatore pelasi toistaiseksi syksyn heikoimman pelinsä ja oli kiekollisena varsinkin löperö. Syöttövarmuus ei ollut kovin hyvä ja yhden viivytysjäähynkin hän otti nostettuaan kiekon katsomoon paineen alla. Pachal vierellä teki kausidebyyttinsä eikä ollut läheskään niin terrierimäinen kuin parhaimmillaan, vaan oli yllättävän paljon helisemässä yksinkertaisissa kaksinkamppailuissa.
Yläkerrasta Karlssonin vitja oli hyvä ollen mukana kolmessa osumassa. Ei heistä sen enempää. Patrickin vitja ei oikein sellaisenaan kyllä toiminut. Pacioretty jäi aika pimentoon varsinkin ylivoimia lukuun ottamatta. Patrick ja Dadonovkaan eivät ihan hirveästi tasaviisikoin saaneet aikaan. Stephenson oli minusta ihan hyvä kolmosketjussa ja sai jossain vaiheessa ylennyksenkin Patrickin paikalle. Luistin kulki tuttuun tapaan ja hän oli joitakin aihioita luomassa. Janmark jäi lähinnä mieleen alivoimalta ja siitä yhdestä hyvästä keskialueen jatkosta toisessa erässä. Jotenkin tuntuu, että järkevämpää olisi ollut antaa häneen käytetyt pari miljoonaa Nosekille, koska ei oikein Janmark tunnu löytävän luontaista kemiaa kenenkään kanssa. Carrierilla oli yksi vetopaikka, mutta muutoin anti jäi vähiin. Nelosketjusta Leschyhyn ja Rondbjerg pelasivat parina alivoimaa kuten HSK:ssa monesti viime kaudella onnistuen siinä ihan OK, mutta tasaviisikoin kumpikaan ei ollut niin hyvä kuin aiemmassa ottelussa. Leschyshyn varsinkaan ei ollut minusta niin dynaaminen kuin Coloradoa vastaan ja Rondbjergilla on ollut hitusen vaikeuksia saada itsestään mitään peruspelaamista kummempaa irti aikuisten harjoituspeleissä hyvän tulokasturnauksen jälkeen. Dugan väläytti kertaalleen kahden suunnan pelaamistaan avauserässä luoden itselleen sen yhden laukauspaikan, mutta sen jälkeen hän pörräsi aika paljon pelin ulkopuolella. Jääaikakin oli hyökkääjistä pienin 12 minuuttia.
Meidän Miro.
Marchessault-Karlsson-Smith
Pacioretty-Patrick-Dadonov
Carrier-Stephenson-Janmark
Rondbjerg-Leschyshyn-Dugan
Martinez-Pietrangelo
Hague-Miromanov
DiLiberatore-Pachal
Brossoit
AV: Leschyshyn-Rondbjerg Martinez-Pietrangelo, Karlsson-Smith-Hague-Miromanov, Stephenson-Janmark
YV:
Patrick
Stephenson Dadonov Pacioretty
Hague
Karlsson
Marchessault Smith Martinez
Pietrangelo
Puolen minuutin jälkeen Brown karkasi pystysyötöstä Martinezin ja Pietrangelon taakse läpiajoon, mutta Brossoit ryösti hänet hanskallaan. Neljännellä minuutilla Vilardin ketju jatkoi siitä, mihin jäi eilen ja karvasi kiekon Vegasin kolmosparilta DiLiberatore-Pachal. Andersson oli kävellä vapaasti maalille, mutta kiekko karkasi viime hetkellä. Seuraavassa vaihdossaa sama ketju loi paikan suorahyökkäyksestä, kun Tkachev ylitti keskialueen vasenta laitaa pitkin ja käytti kiekon keskikaistalla Vilardilla saaden sen takaisin. Lopuksi hän tavoitteli Anderssonia takatolpalta, mutta Vegasin pelaajat saivat tarpeeksi lapoja väliin. Vegas sai ensimmäisen vedon kohti maalia vasta avauserän puolivälissä, mutta se ohitti heti Petersenin. Karlsson chippasi laitaa pitkin kiekon hyökkäysalueelle ja Marchessault ehti syöttöön ensin. Hän käänsi kulmasta kiekon slottiin, johon nousi painottomalta puolelta Miromanov. Tämä otti kiekon haltuun ja ampui sen rystyltä maaliin. Mainio osoitus DeBoerin haluamasta pelitavasta, jossa puolustajatkin ottavat vapauksia hyökkäysalueella.
Ajassa 11:30 Miromanov avasi oman maalin takaa ränniin ja Dugan nosti vastustajan mailan saadakseen kiekon haltuun. Hän lähti nostamaan hyökkäystä oikeaa laitaa pitkin ja käytti kiekon Rondbjergilla keskellä, kunnes sai sen takaisin ja ampui oikeasta laidasta pienestä kulmasta ohi maalin. Hetken päästä Pacioretty leikkasi puolestaan 3v3-hyökkäyksessä laidasta keskelle ja ampui rannarilla oikealta ohi maalin. Seuraavaksi Kings sai ylivoiman, jonka aikaiset parit viivavedot Brossoit selvitti, mutta merkittävämpää oli se, että ensi kerran mm. Karlsson, Smith, Martinez ja Pietrangelo tällä harjoituskaudella olivat veteraaneina pelaamassa alivoimaa. Erän lopussa kolmosparilla oli taas ongelmia omalla alueella lähellä kulmausta ja hävityn irtokiekkotaiston jälkeen Andersson sai syötön painottomalle puolelle. Hän nousi viivasta tosiaan esiin ja ampui vasemmalta kaarelta estelyittä, kun Dadonovkaan ei puolustajan nousua seurannut, mutta Brossoit nollasi tylysti Anderssonin kudin. Erän viime sekunneilla Vegas sai alivoimalla 3v1-hyökkäyksen, kun Pietrangelo katkoi puolustussiniviivalla Kingsin alueelletulon, mutta Smith päätti vastaiskun laukaukseen keskeltä päin rintapanssaria.
Toisen erän alussa Kingsin ykkösylivoima pyöritti jonkin aikaa. Oli ilo nähdä takakolmiona Tkachev-Doughty-Kopitar. Tkachev halkaisi kerran AV-neliön ja Kopitar ampui one-timerin patjaan. Brown ja Arvidsson maalilla ja neliön keskellä eivät ehtineet reboundiin. Neljännellä minuutilla Janmark sai avauksen keskialueelle ohi Kingsin karvaajien. Hän pudotti taitavasti yhdellä kosketuksella kiekon keskikaistalle Stephensonille, joka ylitti sinisen ja jakoi vasemmalle Carrierille. Tämän rannelaukaus kuitenkin meni ohi takakulman. Hetken päästä puolestaan nelosvitja riisti kiekon hyökkäysalueella. Rondbjerg tarjoili oikeaan laitaan Leschyshynille, joka ampui pienestä kulmasta logoon. Seuraavaksi oli vuorossa Vegasin ylivoima. Paciorettyn one-timer Haguen levityksestä oli tulokseton, mutta toinen viisikko onnistui, kun Karlsson ja Marchessault kierrättivät päädystä ja vasemman kautta kiekon viivaan Pietrangelolle, joka levitti oikealle ja Martinezin lämäri painui verkkoon bravuuripaikalta. Heti perään Vegas pelasi toisen hyvän ylivoiman, jonka aikana Pacioretty haki mm. ohjuria Dadonoville keskelle ja Smithkin päätyyn ajautuneena löysi Marchessaultin neliön keskeltä, mutta tämä ei onnistunut ohittamaan Petersenia. Erän viimeisillä kuudella minuutilla Kupari pelasi pari vahvaa vaihtoa pysyen kiekossa hyökkäysalueella ja hän uskalsi myös haastaa keskelle n-pisteiden väliin hakemaan vetopaikkoja eikä vain tyytynyt kiertämään kehää viisikon ulkopuolella. Hän muun muassa kertaalleen lähti harhauttamaan Hagueta oikeasta laidasta keskemmäs liikkuen, mutta veto jaloista ei onnistunut kunnolla. Brossoit otti loppuminuuteilla muitakin koppeja ja 40 minuutin jälkeen torjuntoja olikin jo peräti 27 kasassa.
Päätöserän avausvaihdossa Vegas iski suorahyökkäyksestä luvut 3-0:aan, kun Kingsin tasapaino petti. Pietrangelo siirsi kiekon ylivoimahyökkäyksessä Karlssonille, joka ampui ranteella kiekon oikeasta laidasta ohi veskarin. Neljännellä minuutilla Tkachev kiersi tutusti maalin ja jakoi sitten syötön syvyydestä viivaan puolustajalle. Doughty ampui päin blokkaajia. Vastaiskusta Dadonov ja Stephenson värkkäsivät puolittaisen maalipaikan, mutta viimeinen syöttö Dadonovilta Chandlerille kohti takatolppaa ei ihan mennyt perille. Muutaman minuutin päästä puolestaan nähtiin viimeinen maali. Hague ampui ensin viivasta kohti ruuhkaa tuloksetta. Kiekko ajautui uudestaan viivaan. Miromanov lähti oikealta puolelta nousuun käyttäen kiekon laidassa Smithilla, joka antoi sen takaisn tyhjään tilaan b-pisteiden väliin. Miromanov jatkoi nousuaan kohti maalia, vei kiekon pitkälle rystyllä, Petersen ylipelasi ja Miromanov uitti etukulmasta kiekon näyttävästi sisään tehden kolmannen maalinsa vuorokauden sisään pehmeillä käsillä. Päätöskymppi oli aika lailla pelailua. Vegas loi yhden hyvän paikan vielä, kun Karlssonin päätypassi löysi maalin eteen unohtuneen Marchessaultin, mutta tämä ei onnistunut viimeistelemään avopaikasta, joten lopputulos oli 4-0.
Brossoit oli ykköstähti 38 torjunnalla. Pietrangelo keräsi kuin varkain 0+2 tehot ja Martinezin kanssa pelasi jo huomattavasti paremmin kuin aiemmassa reenipelissä, jossa he olivat vielä kovin verkkaisia, mutta nyt molemmat olivat selvästi jämäkämpiä ja lähempänä omaa "tasoaan". Martinezkin teki tyylikkään one-timerosuman, joten eiköhän YV-aikaa tulevallakin kaudella tule kakkosylivoimassa laukojan paikalla. Kakkosparista Miromanov loisti kahdella maalillaan eikä omassa päässäkään tullut nyt sellaisia lapsuksia kuin eilen. Hague oli rinnalla tasapainoinen. Pahiten ongelmissa oli kolmospari. DiLiberatore pelasi toistaiseksi syksyn heikoimman pelinsä ja oli kiekollisena varsinkin löperö. Syöttövarmuus ei ollut kovin hyvä ja yhden viivytysjäähynkin hän otti nostettuaan kiekon katsomoon paineen alla. Pachal vierellä teki kausidebyyttinsä eikä ollut läheskään niin terrierimäinen kuin parhaimmillaan, vaan oli yllättävän paljon helisemässä yksinkertaisissa kaksinkamppailuissa.
Yläkerrasta Karlssonin vitja oli hyvä ollen mukana kolmessa osumassa. Ei heistä sen enempää. Patrickin vitja ei oikein sellaisenaan kyllä toiminut. Pacioretty jäi aika pimentoon varsinkin ylivoimia lukuun ottamatta. Patrick ja Dadonovkaan eivät ihan hirveästi tasaviisikoin saaneet aikaan. Stephenson oli minusta ihan hyvä kolmosketjussa ja sai jossain vaiheessa ylennyksenkin Patrickin paikalle. Luistin kulki tuttuun tapaan ja hän oli joitakin aihioita luomassa. Janmark jäi lähinnä mieleen alivoimalta ja siitä yhdestä hyvästä keskialueen jatkosta toisessa erässä. Jotenkin tuntuu, että järkevämpää olisi ollut antaa häneen käytetyt pari miljoonaa Nosekille, koska ei oikein Janmark tunnu löytävän luontaista kemiaa kenenkään kanssa. Carrierilla oli yksi vetopaikka, mutta muutoin anti jäi vähiin. Nelosketjusta Leschyhyn ja Rondbjerg pelasivat parina alivoimaa kuten HSK:ssa monesti viime kaudella onnistuen siinä ihan OK, mutta tasaviisikoin kumpikaan ei ollut niin hyvä kuin aiemmassa ottelussa. Leschyshyn varsinkaan ei ollut minusta niin dynaaminen kuin Coloradoa vastaan ja Rondbjergilla on ollut hitusen vaikeuksia saada itsestään mitään peruspelaamista kummempaa irti aikuisten harjoituspeleissä hyvän tulokasturnauksen jälkeen. Dugan väläytti kertaalleen kahden suunnan pelaamistaan avauserässä luoden itselleen sen yhden laukauspaikan, mutta sen jälkeen hän pörräsi aika paljon pelin ulkopuolella. Jääaikakin oli hyökkääjistä pienin 12 minuuttia.
Meidän Miro.
Golden Knights karsi leirimiehistöään tovi sitten: Vegas Golden Knights Announce Roster Transactions
Lucas Elvenes, Ben Jones, Paul Cotter, Pavel Dorofeyev, Maxim Marushev, Mason Primeau, Jermaine Loewen, Ben Thomson, Lynden McCallum, Daniel D'Amato, Kaedan Korczak, Zack Hayes, Derrick Pouliot, Dylan Ferguson, Jiri Patera, Ian McCoshen, Jonas Rondbjerg, Jake Leschyshyn, Jack Dugan, Daniil Miromanov, Brayden Pachal ja Peter DiLiberatore lähetettiin Silver Knightsin harjoitusleirille. Miromanov ei siis saanut enää kolmatta harjoituspeliä vyölleen, vaikka jotain siihen suuntaan DeBoer vihjailikin viime ottelun jälkeisessä mediatilaisuudessa, mutta eivätköhän vahvuudet ja heikkoudet ole jo tiedossa, joten sikäli on hyödyllisempää päästää hänet alusta asti mukaan Silver Knightsin harjoituksiin. Krebs sen sijaan sai jäädä vielä ylös taistelemaan pelipaikasta. Elvenes ja Dorofeyev eivät esiintyneet yhdessäkään harjoituspelissä, mutta kaipa Lucasilla on oltava jokin vamma, koska hänen olisi olettanut saavan näyttöpaikan viimeisen sopimusvuoden alkajaisiksi. Toisaalta joku kirjoitteli Twitterissä (en jaksanut tarkistaa), että aiempinakaan vuosina Elvenes ei ole esiintynyt yhdessäkään harjoituspelissä, joten kenties sitten McCrimmonilla ja kumppaneilla ei ole niin ruusuinen näkemys hänestä pelaajana.
EDIT: Tarkistin sittenkin ja olihan hän kaksi vuotta sitten muutamassa harjoituspelissä mukana nelosketjussa, joten näyttöpaikkoja hän ainakin tuolloin sai: Vegas Golden Knights 2019–2020
Mitä tulee muihin lupauksiin, Vikman piti nollapelin WHL-debyytissään ja myös Saville oli ohittamaton NCAA:ssa Omaha-nutussa. Brisson puolestaan iski hattutempun Michiganille harjoitusottelussa. Maaleista kaksi syntyi identtisesti patenttione-timerilla ylivoimalla oikealta b-pisteeltä:
Demek puolestaan syötti peräti kolme maalia omassa WHL-debyytissään Oil Kingsin paidassa. Hän löysi Williamsin pari kertaa mukavasti kuten koosteesta näkyy. Ylivoimalla rooli oli näemmä oikeassa siivessä, mutta fysiikallaan hän dominoi tasaviisikoin pääty- ja kulmapeleissä tarjoillen sieltä syöttöjä maalille. Ilmeisesti pelipaikka oli keskikaistalla, joten näemmä hän on täysiverinen sentteri eikä suinkaan voimahyökkääjälaituri kuten Eliteprospects pelipaikaksi ilmoittaa, koska tulokasleirilläkin hän tosiaan operoi keskikaistalla. Jos Rondbjerg ei onnistu läpimurrossa, ehkä Demekista voisi sitten tulla nosekmainen eurooppalainen nelossentteri Golden Knightsille tulevaisuudessa:
Morozov puolestaan alusti VHL:ssä lauantaina voittomaalin jatkoajalla ollen liian ylivoimainen tuolle sarjatasolle:
E: Jopas sattui. Morozov on nostettu farmista ylös ja hän pelaa ilmeisesti jo huomenna. Jokereiden vieraaksihan SKA saapuu 11 päivän päästä, joten tuo oli päivän paras uutinen ja ehkäpä painostaminen jatkosopimukseen on loppunut ja Ivan saa viettää loppukauden KHL-miehistössä.
Lucas Elvenes, Ben Jones, Paul Cotter, Pavel Dorofeyev, Maxim Marushev, Mason Primeau, Jermaine Loewen, Ben Thomson, Lynden McCallum, Daniel D'Amato, Kaedan Korczak, Zack Hayes, Derrick Pouliot, Dylan Ferguson, Jiri Patera, Ian McCoshen, Jonas Rondbjerg, Jake Leschyshyn, Jack Dugan, Daniil Miromanov, Brayden Pachal ja Peter DiLiberatore lähetettiin Silver Knightsin harjoitusleirille. Miromanov ei siis saanut enää kolmatta harjoituspeliä vyölleen, vaikka jotain siihen suuntaan DeBoer vihjailikin viime ottelun jälkeisessä mediatilaisuudessa, mutta eivätköhän vahvuudet ja heikkoudet ole jo tiedossa, joten sikäli on hyödyllisempää päästää hänet alusta asti mukaan Silver Knightsin harjoituksiin. Krebs sen sijaan sai jäädä vielä ylös taistelemaan pelipaikasta. Elvenes ja Dorofeyev eivät esiintyneet yhdessäkään harjoituspelissä, mutta kaipa Lucasilla on oltava jokin vamma, koska hänen olisi olettanut saavan näyttöpaikan viimeisen sopimusvuoden alkajaisiksi. Toisaalta joku kirjoitteli Twitterissä (en jaksanut tarkistaa), että aiempinakaan vuosina Elvenes ei ole esiintynyt yhdessäkään harjoituspelissä, joten kenties sitten McCrimmonilla ja kumppaneilla ei ole niin ruusuinen näkemys hänestä pelaajana.
EDIT: Tarkistin sittenkin ja olihan hän kaksi vuotta sitten muutamassa harjoituspelissä mukana nelosketjussa, joten näyttöpaikkoja hän ainakin tuolloin sai: Vegas Golden Knights 2019–2020
Mitä tulee muihin lupauksiin, Vikman piti nollapelin WHL-debyytissään ja myös Saville oli ohittamaton NCAA:ssa Omaha-nutussa. Brisson puolestaan iski hattutempun Michiganille harjoitusottelussa. Maaleista kaksi syntyi identtisesti patenttione-timerilla ylivoimalla oikealta b-pisteeltä:
Demek puolestaan syötti peräti kolme maalia omassa WHL-debyytissään Oil Kingsin paidassa. Hän löysi Williamsin pari kertaa mukavasti kuten koosteesta näkyy. Ylivoimalla rooli oli näemmä oikeassa siivessä, mutta fysiikallaan hän dominoi tasaviisikoin pääty- ja kulmapeleissä tarjoillen sieltä syöttöjä maalille. Ilmeisesti pelipaikka oli keskikaistalla, joten näemmä hän on täysiverinen sentteri eikä suinkaan voimahyökkääjälaituri kuten Eliteprospects pelipaikaksi ilmoittaa, koska tulokasleirilläkin hän tosiaan operoi keskikaistalla. Jos Rondbjerg ei onnistu läpimurrossa, ehkä Demekista voisi sitten tulla nosekmainen eurooppalainen nelossentteri Golden Knightsille tulevaisuudessa:
Morozov puolestaan alusti VHL:ssä lauantaina voittomaalin jatkoajalla ollen liian ylivoimainen tuolle sarjatasolle:
E: Jopas sattui. Morozov on nostettu farmista ylös ja hän pelaa ilmeisesti jo huomenna. Jokereiden vieraaksihan SKA saapuu 11 päivän päästä, joten tuo oli päivän paras uutinen ja ehkäpä painostaminen jatkosopimukseen on loppunut ja Ivan saa viettää loppukauden KHL-miehistössä.
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy