Tällä logiikalla kasvissyönti oli ideologia, joka motivoi holokaustiin.
Olenhan aina sanonut, että kasvissyönnistä ei seuraa mitään hyvää...
Syökää kanaa!
Tällä logiikalla kasvissyönti oli ideologia, joka motivoi holokaustiin.
Olenhan aina sanonut, että kasvissyönnistä ei seuraa mitään hyvää...
Syökää kanaa!
Vegaanien kanssa olen aina tykännyt jutella aiheesta, vaikka oma vakaukseni poikkeaakin heistä. Oikeastaan se ihmeellisin asia onkin, kuinka törkeän ja säännönmukaisen hyvin vegaaninaiset käsittelee tiettyä lihankappaletta verrattuna ei-vegaaneihin lajitovereihin.
Normatiivisuus on läsnä kaikessa filosofiassa jossain määrin. Jos luovutaan kaikista käsitteistä ja määrittelyistä, ei voida ylipäänsä arvioida mitään ilmiöitä kriittisesti.
Mihin viittasin edellä, on se, että etiikan alaan liittyvät kysymykset ja päättelyketjut eivät ole makuasioita; kysymys siitä, onko tappaminen oikein vai väärin, ei ole samanlainen mielipidekysymys kuin henkilökohtainen mieltymys värisävyyn. Filosofia toimii logiikan ja järjestyksen keinoin pyrkien tarkastelemaan ihmisyyteen, arvoihin ja olemassaoloon liittyviä kysymyksiä. Nimimerkki @Stonewall pyrkii rikkomaan tätä kaavaa ja kyseenalaistamaan koko keskustelun luomalla jonkinlaisen nihilistisen suojakuoren kaikkea logiikkaa vastaan.
Analogia toiselta alalta: Kaikki "tietävät" etäisyyden yksikkösivuisen neliön kulmasta ristikkäiseen kulmaan olevan neliöjuuri kaksi.
Tämä onkin vakava asia. Vanhan agraarilegendan mukaan matemaatikko Hippasos väitti, ettei luvun kaksi neliöjuurta voi ilmaista tarkasti murtoluvulla. Tästä riemaantuneena hänen oppi-isänsä Pythagoras määräsi Hippasoksen hukutettavaksi.
Tunnen muutaman vegaanin. He eivät kokemukseni mukaan ilmituo vegaanisuuttaan muuta kuin yhteisiä ruokailutilanteita suunnitellessa, ravintolan valinnassa, juhlia suunnitellessa jne.
Tämä riippuu varmasti olosuhteista. Vegaanius ei tarkoita, etteikö missään olosuhteissa söisi lihaa tai että kaikki eläinperäiset tuotteet olisivat "samanarvoisia". Ennemminkin vegaanit pyrkivät vallitsevissa olosuhteissa tekemään päätöksiä, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän kärsimystä tai eettistä kuormitusta. Valtaosa myöskin näkee asian niin, että tärkeintä ei ole ehdottomuus, vaan se, että tekee parhaansa. Kokonaisuuden kannalta on aika yhdentekevää, mitä yksi prosentti kansasta tekee.Pahoittelut, jäi vastaaminen toviksi! Toki tässä kirjoittamastasi olen ihan samaa mieltä, mutta tuosta ei missään nimessä seuraa että lihansyönti olisi objektiivisesti paha tai hyvä asia, saman pätiessä vegaaniuteen. Joidenkin moraalipoliisien olen huomannut tällaisellakin ajatuksella flirttailevan kohtalaisen avoimesti.
Todistelun tai käännyttämisen tarve johtunee myös siitä, että ero ihmisten toiminnassa ja sen sisältämässä arvomaailmassa näyttäytyy niin suurena. Ihmisethän jauhavat päivittäin ilmastonmuutoksesta, mutta eivät tässä ruokakysymyksessä ole valmiita tekemään juuri mitään asian eteen, vaikka sillä saralla olisi oikeasti potentiaalia muutokseen. Paljon on myös ihan puhdasta tietämättömyyttä asiasta.Mitä tulee vegaaneihin, itsekin tunnen heitä ja kuten muidenkin ryhmien kohdalla, on kyseessä heterogeeninen porukka. Osa ei tuo vegaaniuttaan ilmi sen kummemmin, mutta kyllä olen kohdannut sellaisiakin tapauksia joilla on jatkuva tarve todistaa kasvisruoan olevan vähintään liharuoan veroista ja "käännyttää" ihmisiä. Se että näitä käännyttäjiä on kenties enemmän kuin joissain muissa ryhmissä on ihan luontevaa: Yleensä kun mukana on idealismia, olipa se poliittista, uskonnollista tai eettistä, esiintyy myös keskimääräistä enemmän "saarnaamista". Kiistatta monella perusteet kasvissyönnille ovat eettiset jolloin on ihan luontevaa että "julistamista" esiintyy keskimääräistä enemmän.
Millä ihmeen kestämättömillä argumenteilla lihansyöntiä perustellaan? Kun ei lihansyöntiä edes tarvitse perustella. Se normaalista poikkeava käytös pitäisi voida jollain perustella ja se käytös on sitä ettei lihaa suostu suuhunsa laittamaan ja joutuu täten monimutkaisien kemiallisten prosessien kautta tuotettuja vitamiineja ja muita lisäaineita tunkemaan elimistöönsä, koska ne nyt vain on ihmiselle välttämättömiä.Mitä tulee objektiivisuuteen, niin on huomioitava perusteet lihansyönnille. Jos joku perustelee silloin tällöin syövänsä esim. riistaa, koska ei pidä lihan syömistä kategorisesti vääränä, en näe siinä suurta ongelmaa. Tässä mielessä aika harvat ovat täysin rehellisiä itselleen. Lihansyöntiä perustellaan kestämättömillä argumenteilla, joita käytetään valikoivasti. Minusta tämä on ajoittain koomista, vaikken sinällään kielläkään, etteikö ihmisillä voisi olla eriäviä näkemyksiä ja hyviä perusteluja niiille. Näkemysten suhteen pitäisi kuitenkin ylläpitää jonkinlaista koherenssia.
Vastaan myös lyhyehkösti;@Walrus21 : Ymmärrän kantasi ja perustelut. Nopeana vastauksena totean kuitenkin, ettei tuo johdonmukaisuuden puute ole mikään vain ruokavaliolle ominainen asia.
Lue vaikka aiemmista viesteistä, jos olet aiheesta kiinnostunut.Millä ihmeen kestämättömillä argumenteilla lihansyöntiä perustellaan? Kun ei lihansyöntiä edes tarvitse perustella. Se normaalista poikkeava käytös pitäisi voida jollain perustella ja se käytös on sitä ettei lihaa suostu suuhunsa laittamaan ja joutuu täten monimutkaisien kemiallisten prosessien kautta tuotettuja vitamiineja ja muita lisäaineita tunkemaan elimistöönsä, koska ne nyt vain on ihmiselle välttämättömiä.
Sori, ei vaan ole. Yhdysvalloissa tehtiin vasta ihan laadukkaassa tieteellisessä julkaisussa laskelma, jonka mukaan Yhdysvalloilla täydellinen vegaanius ja eläintuotannon lopetus laskisi kansallista hiilijalanjälkeä noin 2,5 prosenttia. Siinä linkki: Nutritional and greenhouse gas impacts of removing animals from US agriculture | PNASs. Ruokavaliosta keskustellaan paljon, koska se on lentomatkailun ohella keskeisin yksilön vaikutuskanava. YK:n alaisten järjestöjen arvioiden mukaan eläinperäisten tuotteiden kuluttamisen ilmastovaikutus on jopa 20-50 prosentin luokkaa kokonaispäästöistä, mikä on merkittävä osuus.
Vastaan myös lyhyehkösti;
Johdonmukaisuutta on tietysti syytä vaatia, mutta se koskee lähinnä keskustelua, jonka sisällä sillä on merkitystä. Maapallon kannalta on aina parempi, jos ihminen rajoittaa edes yhtä saastuttavaa elintapaansa. Tässä mielessä monet tuntuvat hakevan usein sellaista Berliiniin viikonlopuksin lentelevän vegaanin karikatyyria, vaikka lähempänä totuutta olisi, että vegaanit matkuvastavat lentäen siinä missä kuka tahansa muukin - tai oikeastaan todennäköisesti vähemmän. Ihminen voi myös argumentoida jonkin asian puolesta ilman, että itse toteuttaisi rationaalisen toiminnan linjaa. Lähinnä tässä on siis kyse siitä, miten ihminen puolustelee omaa toimintaansa.
Totesin myös, että kyseessä ei ole mikään puritaanien kilpailujuoksu, vaan pyrkimys on keskeisempää kuin täydellisyys. Ruokavaliosta keskustellaan paljon, koska se on lentomatkailun ohella keskeisin yksilön vaikutuskanava. YK:n alaisten järjestöjen arvioiden mukaan eläinperäisten tuotteiden kuluttamisen ilmastovaikutus on jopa 20-50 prosentin luokkaa kokonaispäästöistä, mikä on merkittävä osuus.
Nuo 20-50 prossan arviot ovat käsittääkseni aikamoista tuubaa alun pitäenkin. Jotain 13-15 prossan arvioita on heitetty ihan päteviltä tahoilta menneinä vuosina, mutta nämäkin ilmeisesti ovat todella karkeita yliarvioita. Käsittääkseni suurin syy noihin yliarvioihin on se, että laskuun ei tuolloin ole otettu vaihtoehtoista ruuan tuotantoa ja eläintuotannosta otettujen lannoitteiden korvaamista. Eläintuotannon loputtua kaikki lannoitteet pitää valmistaa kemiallisesti ja suuremman kasvisruuan tuotannon myötä lannoitteita tarvitaan vielä lisää, mikä vie suuren määrän resursseja ja arviot hiilijalanjäljestä tipahtavatkin sen myötä kuin lehmän häntä (pun intended).edit: @sinikettu heitti mielenkiintoisen luvun. Omaan korvaan puheet 50%:sta ovatkin olleet poskettoman korkeita ja väkisin herää ajatus että niissä on huomioitu vain joku kapea osa-alue eläinten hyödyntämisessä ja kohdistettu sille kaikki päästöt.
Käytkö sinä ikinä läpi näitä linkkaamiasi tutkimuksia ja niiden taustoja? Tuokin tutkimus johtopäätöksineen perustuu vahvaan tilastolliseen valikointiin, itse kehiteltyihin skenaarioihin ja spekulaatioon.Sori, ei vaan ole. Yhdysvalloissa tehtiin vasta ihan laadukkaassa tieteellisessä julkaisussa laskelma, jonka mukaan Yhdysvalloilla täydellinen vegaanius ja eläintuotannon lopetus laskisi kansallista hiilijalanjälkeä noin 2,5 prosenttia. Siinä linkki: Nutritional and greenhouse gas impacts of removing animals from US agriculture | PNAS
Naudan ja muun punaisen lihan syömisen lopetuksen jälkeen eläinperäisten tuotteiden syömisellä on niin älyttömän pieni vaikutus kokonaishiilijalanjälkeen, että se voitaisiin länsimaisissa yhteiskunnissa laskea periaatteessa nollaksi.
Tuo on ylivoimaisesti paras arvio asiasta, mitä on tehty. Käytännössä kaikilla edellisillä arvioilla voi heittää vesilintua, koska niissä ei ole otettu hyvin perustavanlaatuisia asioita lukuun mitä tulee eläinravinnon laajemmalla korvaamisella kasveilla.Käytkö sinä ikinä läpi näitä linkkaamiasi tutkimuksia ja niiden taustoja? Tuokin tutkimus johtopäätöksineen perustuu vahvaan tilastolliseen valikointiin, itse kehiteltyihin skenaarioihin ja spekulaatioon.
Lisäksi ei ole kovin realistinen skenaario, että eläintuotanto ajettaisiin yhtäkkiä alas.
Siinä nimenomaan on huomioitu monia seikkoja. Ei eläintuotantoa voi tarkastella yksiulotteisesti ottamatta huomioon esimerkiksi sademetsähakkuita ja kuljetuksia.edit: @sinikettu heitti mielenkiintoisen luvun. Omaan korvaan puheet 50%:sta ovatkin olleet poskettoman korkeita ja väkisin herää ajatus että niissä on huomioitu vain joku kapea osa-alue eläinten hyödyntämisessä ja kohdistettu sille kaikki päästöt.
Siinä nimenomaan on huomioitu monia seikkoja. Ei eläintuotantoa voi tarkastella yksiulotteisesti ottamatta huomioon esimerkiksi sademetsähakkuita ja kuljetuksia.
Lisäksi hiilidioksidipäästöjen ohella on syytä huomioida metaanipäästöt.
Siinä missä tuossa tutkimuksessa tilastoja sopivasti valikoiden ja spekulatiivisia skenaarioita rakennellen päästään "shokkitulokseen", on iso kuva eläintuotannon kohdalla edelleen se mikä se on ollut jo vuosia. Tästä vallitsee varsin yhteneväinen näkemys tieteen kentällä.
Mistä näin voimakas kritiikki kyseistä tutkimusta kohtaan? Eikö tuo ole kuitenki vertaisarvioitu tutkimus arvostetussa journaalissa? Vaikutat sen verran fiksulta tyypiltä, että et varmaan sentään lähtisi arvostelemaan tutkimusta sen tekemien johtopäätösten takia?Käytkö sinä ikinä läpi näitä linkkaamiasi tutkimuksia ja niiden taustoja? Tuokin tutkimus johtopäätöksineen perustuu vahvaan tilastolliseen valikointiin, itse kehiteltyihin skenaarioihin ja spekulaatioon.
Esitin ulkomuistista 20-50% osuuden hiilidioksidipäästöistä koskevan eläintuotantoa ja sen johdannaisia. Yleisesti on arvioitu (mm. FAO) karjatalouden osuuden olevan sinä 20% pinnassa. Ilmeisesti sitä on laskettu jonkin verran, joskin lähdeaineistoissa on eroja. Tuo 20-50% arvio perustuu World Watch Instituten raporttiin, jossa on otettu huomioon koko tuotantoketju ja sen vaikutukset mm. maaperään ja metsiin.Niin, olen ihan samaa mieltä että nämä tulee huomioida mutta ne tulee kohdistaa käytön mukaan. Se mitä on monesti ilmoitettu "lihansyönnin kustannuksena" ilmastolle on todettu olevan todellisuudessa lihansyönnin ja esim. villan käytön ym. lukuisten asioiden yhteiskustannus. Sinulla lienee taskussa hyvä teoria siihen, miksi esim. Wikipediassa eivät luvut ole lähelläkään tuota 50 prosenttia. Tulee hyvin esille myös pointtini, jota näemmä ei ole tarpeellista muuttaa tuoreimpien tutkimusten valossa. Environmental impact of meat production - Wikipedia
Tämäkin on mielenkiintoista. Tutkimuksessa on jonkinlaisena kummana reunaoletuksena, että ilman eläintuotteita ihmiset olisivat puutostilojen vallassa. Näinhän ei todellisuudessa ole. Ravitsemukselliset vaatimukset on varsin helppo täyttää nykyisillä ruokakaupasta löytyvillä tuotteilla. Tutkimuksessa mm. väitetään, että kasvisruokaan perustuva tilanne lisäisi energian määrää ja johtaisi puutostiloihin.However, if people merely decreased their animal product consumption, a great share of the 2.6% could be obtained with a lesser share of the nutritional and other harms.
Niin ja tällöin astutaan tilastollisten valintojen ja ennusteiden maailmaan, jota on vaikea arvioida neutraalista.On aivan itsestäänselvää että asioita pitää katsoa vaihtoehtoiskustannusten kautta, jolloin on olennaista huomioida lihansyönnin korvaamisen kustannus. Kuten nykytutkimus osoittaa, eläinperäisistä tuotteista luopuminen ei suinkaan ole ainoa tie ilmastollisesti kestävään elämään.
En käsitä, miksi ei kiinnostaisi, kun hetki sitten olit sitä mieltä, että ruokavalion muuttamisella voi yksilötasolla vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Jos luku pitäisi suunnilleen paikkansa täydellinen kansallinen vegaanius kykenisi vähentämään hiilijalanjälken vain 2,5 prosenttia, niin globaalin lihankulutuksen vähentäminen olisi aika joskeenkin turhaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen kannalta. Väännetään tämä vielä rautalangasta. Jos edellinen luku pitää paikkaansa, niin globaalin lihankulutuksen vähentäminen vaikka puoleen tai jotain ei voi vähentää hiilijalanjälkeä kuin murto-osan tuosta 2,5 prosentista, eli lihankulutuksen vähentäminen ei missään tilaneessa voisi nousta yli 2,5 prosentin.Mutta tämän enenpää minua ei tämä tutkimus tai siitä vedetyt johtopäätökset kiinnosta. En pidä tuollaista skenaariota kovin realistisena tai näe, että sillä olisi juuri merkitystä verrattuna vaikkapa siihen, että globaalisti vähennettäisiin lihan kulutusta merkittävästi.
Toistan: tuo tutkimus on simulaatio, jossa esitetään merkittäviä oletuksia tulevaisuusskenaariosta. Tärkeintä on globaalisti pyrkiä vähentämään mieletöntä lihankulutusta, jonka ympäristökuormitus on moninkertainen verrattuna kasviperäiseen ruokavalioon. Nämä ovat faktat liittyen nykyiseen tilanteeseen. Yksikään valtio ei ole näillä näkymin tai edes lähihistoriassa siirtymässä täysin lihattomaan ruoantuotantoon.En käsitä, miksi ei kiinnostaisi, kun hetki sitten olit sitä mieltä, että ruokavalion muuttamisella voi yksilötasolla vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Jos luku pitäisi suunnilleen paikkansa täydellinen kansallinen vegaanius kykenisi vähentämään hiilijalanjälken vain 2,5 prosenttia, niin globaalin lihankulutuksen vähentäminen olisi aika joskeenkin turhaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen kannalta. Väännetään tämä vielä rautalangasta. Jos edellinen luku pitää paikkaansa, niin globaalin lihankulutuksen vähentäminen vaikka puoleen tai jotain ei voi vähentää hiilijalanjälkeä kuin murto-osan tuosta 2,5 prosentista, eli lihankulutuksen vähentäminen ei missään tilaneessa voisi nousta yli 2,5 prosentin.
Esitin ulkomuistista 20-50% osuuden hiilidioksidipäästöistä koskevan eläintuotantoa ja sen johdannaisia. Yleisesti on arvioitu (mm. FAO) karjatalouden osuuden olevan sinä 20% pinnassa. Ilmeisesti sitä on laskettu jonkin verran, joskin lähdeaineistoissa on eroja. Tuo 20-50% arvio perustuu World Watch Instituten raporttiin, jossa on otettu huomioon koko tuotantoketju ja sen vaikutukset mm. maaperään ja metsiin.
Mitä tulee tuohon PNAS-tutkimukseen, niin se on simulaatio, jossa tehdään voimakkaita oletuksia. Tällöin koko tutkimusasetelma muuttuu radikaalisti, kun pitää ottaa huomioon, miten erinäiset ennusteet toteutuvat. Tuossa tutkimuksessa tehdään myös voimakkaita väitteitä. Esimerkkinä: If livestock were depopulated, byproduct feeds were assumed to be incinerated. Non-CO2 emissions from combustion were estimated based on feed nutrient content and Intergovernmental Panel on Climate Change tier II emissions factors. To account for potential recycling of feed byproduct nutrients for fertilizer, residual P and K produced during byproduct feed incineration were deducted from the amount of fertilizer to be synthesized.
Lisäksi: en kyseenalaista, etteikö laskelmat ja tutkimusmetodit sinällään voisi olla laadukkaita ja vertaisarvioituja. Kyseenalaistan sen, mitä oletuksia ja tilastollisia valintoja prosessissa on tehty. Uskallan väittää, että nuo valinnat eivät ole vailla arvolatausta.
Tämäkin on mielenkiintoista. Tutkimuksessa on jonkinlaisena kummana reunaoletuksena, että ilman eläintuotteita ihmiset olisivat puutostilojen vallassa. Näinhän ei todellisuudessa ole. Ravitsemukselliset vaatimukset on varsin helppo täyttää nykyisillä ruokakaupasta löytyvillä tuotteilla. Tutkimuksessa mm. väitetään, että kasvisruokaan perustuva tilanne lisäisi energian määrää ja johtaisi puutostiloihin.
Niin ja tällöin astutaan tilastollisten valintojen ja ennusteiden maailmaan, jota on vaikea arvioida neutraalista.
Mutta tämän enenpää minua ei tämä tutkimus tai siitä vedetyt johtopäätökset kiinnosta. En pidä tuollaista skenaariota kovin realistisena tai näe, että sillä olisi juuri merkitystä verrattuna vaikkapa siihen, että globaalisti vähennettäisiin lihan kulutusta merkittävästi.