Vegaanit – löytyykö ymmärrystä kasvissyöjille?

[Undrafted]

Kasvisruokabuumi on kupla – 90 prosenttia suomalaisista syö yhä lihaa - Ajankohtaista - Ilta-Sanomat

Kyselyä ruokatottumuksista ja 90% sekäsyöjiä, 1% vegaaneja. Kasviksien syönti kasvussa vaikkei pakosti kasvissyönti. Itsekin syön monella aterialla kasvisuokaa muttei aikomusta pelkäksi kasvissyöjäksi..

 

[Walrus21]

noh, ihmiset menevät normin mukaan hyvin pitkälti. Jos pienestä pitäen on kasvettu lihansyöntiin, tuntuu varmasti "extremeltä" syödä kasvisruokaa, vaikka se onkin aika lailla järkevin päätös niin terveyden, ympäristön kuin eettisyydenkin kannalta.

Asiaan vaikuttaa paljon myös se, että kodin ulkopuolella vaihtoehtojen määrä on todella vähäinen; kaikkeen tungetaan eläintuotteita, koska "se nyt vaan on kätevää". Kävin tänään Ikean ruokalassa ensimmäistä kertaa. Valikoimassa yksi ainoa eläimetön tuote - ranskalaiset ja kasvispyörykät (herne-maissi-paprika-mössöä).

Olen suurimman osan elämästäni ollut sekasyöjä. Tuolloin ei kukaan kyseenalaistanut ruokavalintojani. Vegaanina tuntuu, että mitään ruokavalintaa ei kannata kommentoida sen kummemmin edes kysyttäessä, koska "älä tuo tota vegepaskaa tänne" yms.

 

[Prof. Puck]

Linkataan tänne Hesarin uutinen Ruotsista, jossa vegaaniperheen pieni lapsi on otettu huostaan huolestuttavan alipainon vuoksi. Aika radikaali toimenpide sosiaaliviranomaisilta, mutta jos lapsen kunto on sillä tasolla, että letkuruokintaan joutuu, niin vaihtoehdot olivat lienee aika vähissä? Turha tietenkin ruotia kyseisestä tapausta pidemmälle kun sen yksityiskohtia emme tiedä lehtiartikkelia enempää, tai ainakaan minä en tiedä.

En todellakaan halua aloittaa tällä mitään palstasotaa, pikemminkin oman jälkikasvun ja tuttavaperheiden naperoiden kasvua seuranneena todeta, että jo pienillä lapsilla on vahva mieltymys tiettyihin ruokiin ja vastaavasti lapset ovat usein todella nirsoja tietyille ruoka-aineille.

Jos palstalla on puhtaasti kasviruokavaliolla olevia vanhempia, niin olisi mielenkiintoista kuulla miten teillä jälkikasvu on sopeutunut pelkkään kasvisruokavalioon (ymmärrän kyllä, että kynnys kysymykseen vastaaminen voi olla korkealla). Tällainen tilanne voi olla ideologisesti vaikea pähkinä purtavaksi vegaaniuteen vakavasti suhtautuville vanhemmille; siis jos realismi (lapsen nirsous) lyö vasten kasvoja, mutta lapsen etu tietenkin ajaa kaiken edelle. Minulla molemmat lapset alkoivat vegetaristeiksi vasta teini-iässä ja molemmat ovat jo tätänykyä siirtyneet takaisn sekaravintoon. Terveellisesti ja kasvisruokavaliota painottaen syövät toki edelleen ja paljon hyviä vinkkejä olen heiltä saanut myös oman ruokavalion muutokseen.

Omalla lautasella kasvisten osuus on lisääntynyt entisestään siitä mitä tähän ketjuun viimeksi kirjoitin. Paljon on hyviä puolia havaittavissa; paino on pudonnut ja olo tuntuu (normaalisti) virkeämmältä. En kuitenkaan ole millään muotoa vegetaristi. Kasvisruokapäiviä mahtuu viikkoon yksi tai kaksi suuremman muutoksen ollessa siinä, että kasvisten osuus on lautasella kasvanut erityisesti riisin/perunan kustannuksella niitä kuitenkaan kokonaan pois jättämättä. Kalaa syön aikaisempaa enemmän ja vastaavasti punaista lihaa selvästi vähemmän, mutta kuitenkin pari-kolme kertaa viikkoon. Makkaroiden ja leikkeleiden (varsinkin metwurstien jne) kulutus on kokenut suurimman pudotuksen, ne ovat lähinnä herkkuja juhlapöytään. Ehkä sattumaa, mutta tänä vuonna olen sairastellut flunssaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mahdotonta kuitenkaan todeta onko kyseessä vain huono tuuri, vai onko muuttuneella ruokavaliolla mitään osuutta asiaan? Parempi puolisko ei suhtaudu (kasvis)syöntiin millään tavoin ideologisesti, mutta hänelle on luontaista syödä pääasiassa kasviksia eikä edes kaipaa lihaa ruokaansa kuin lähinnä "koristeeksi", joten tätä on ollut itsekin vaivatonta soveltaa kun kotona syö sitä mitä on tarjolla. Mutta vastapainoksi hänelle on tärkeää, että saa kunnon pihviannos pari-kolme kertaa kuukauteen, toki salaatin - ja punaviinin - kera. maistuu edelleen myös allekirjoittaneelle!

 

[Undrafted]

Kasvisruokaa tulee tehtyä mielellään, mutta vegaaniksi ei olisi mitään kiinnostusta käydä. Ei edes kasvissyöjäksi. Taannoin tein lapsille neljänä päivänä peräkkäin kasvisruokaa, niin tyttö alle 10v ilmoitti että seuraavalla viikolla on syytä pöydässä olla lihaa kun neiti on susi. Omat lapset syövät varsin hyvin monipuolista ruokaa suuremmin nirsoilematta, mutta tosiaan erilaisiakin esimerkkejä löytyy tuttavapiiristä. Tytön kaverin äiti kertoi, miten kiva kun heillä välillä joku joka syö mitä tarjolla ja syö kunnolla. Omat lapset kuulemma syövät vähän ja valikoiden. Vegaaniudesta saa toki hyvän syyn tilanteeseen, mitä voi jaksottain esiintyä millä tahansa ruokavaliolla. Tied' sitten onko fakenews, mutta joskus luin nettikeskustelua missä lapsen äidiksi esittäytynyt kertoi heidän tytöllä olleen pinkinkauden eli ainoastaan pinkki ruoka kelpasi. Onneksi kaupasta saa elintarvikeväriä :)

 

[RauMan]

Vastaus ketjun otsikkoon: vaikka en itse näillä näkymin ole ryhtymässä niin kasvissyöjille riittää ymmärrystä, vegaaneille ei oikeastaan.

 

[ernestipotsi]

Jos palstalla on puhtaasti kasviruokavaliolla olevia vanhempia, niin olisi mielenkiintoista kuulla miten teillä jälkikasvu on sopeutunut pelkkään kasvisruokavalioon (ymmärrän kyllä, että kynnys kysymykseen vastaaminen voi olla korkealla). Tällainen tilanne voi olla ideologisesti vaikea pähkinä purtavaksi vegaaniuteen vakavasti suhtautuville vanhemmille; siis jos realismi (lapsen nirsous) lyö vasten kasvoja, mutta lapsen etu tietenkin ajaa kaiken edelle..

Siskopuoli on kasvissyöjä (lakto-ovo), mutta lapselleen hän syöttää kaikkea monipuolisesti (lihaa, kalaa jne). Hän perustelee tätä kahdella asialla. Ensinnäkin vegaanius on henkilön oma valinta (lapsi saa ryhtyä vegaaniksi sitten teini-iässä ym jos itse niin haluaa) ja toisekseen varhaislapsuuden monipuolisella ruokavaliolla lapsesta ei tule opetettua nirsoa.

 

[Prof. Puck]

Siskopuoli on kasvissyöjä (lakto-ovo), mutta lapselleen hän syöttää kaikkea monipuolisesti (lihaa, kalaa jne). Hän perustelee tätä kahdella asialla. Ensinnäkin vegaanius on henkilön oma valinta (lapsi saa ryhtyä vegaaniksi sitten teini-iässä ym jos itse niin haluaa) ja toisekseen varhaislapsuuden monipuolisella ruokavaliolla lapsesta ei tule opetettua nirsoa.

Näin käsittääkseni suuri(n) osa kasvisruokavaliolla olevista vanhemmista tekee lastensa kanssa? tai ainakin niin, että päiväkodeissa/kouluissa lapset syövät muiden mukana mitä tarjolla on, mutta kotona sitten mennään kasviruokalinjalla.

Mun lapset eivät olleet onneksi nirsoja, mutta lähipiirissä oli muiden perheiden lapsia, joiden kyläillessä sai käyttää mielikuvista, että sai loihdittua pöytään edes jotain heille kelpaavaa. Tietysti olisi voinut ajatella, että jos ei tarjolla oleva kelpaa niin ei ole minun ongelma, mutta ei sitä kuitenkaan liian tiukka viitsinyt olla ja pitää lapsia nälässä. Valitettavasti monet tuntuivat menevän sipsi/keksi/virvoitusjuoma linjalla ja varsinaisen ruoan kanssa oltiin todella valikoivia. Tiedän, että ainakaan kaikissa tapauksissa kyse ei ollut kyseisten lapsien vanhempien yrityksen puutteesta. Samaa taistelua kuulemma käytiin päivittäin myös kotona.

Paljon on kiinni myös opitusta, myös näin vanhemmalla iällä. Olin aikaisemmin lihan suurkuluttaja, mutta nyt jos lihan jatkeena ei ole reilusti kasviksia tai salaattia, niin ikävältä tuntuu. Samoin olin ehtinyt hankkia itselleni jonkinsortin riisi (eli hiilari) addiktion. Lähes joka aterialla piti olla riisiä mukana, muuten tuntui ettei ollut kunnolla edes syönyt. Tästä itsensä poisvieroittaminen kesti aikansa. Toki niitä hiilareita myös tarvitsee, varsinkin jos urheilee, mutta rajansa kaikella.

Kasvisruokavalion noudattaminen perheissä, joissa kaikki eivät ole samalla linjalla ruokavalion suhteen on kyllä työlästä ja kallista.... varsinkin jos perheen teinit ovat mustavalkoisesti asiaan suhtautuvia. Kokemusta tästäkin on, mutta onneksi tuo vaihe ei paria vuotta kauempaa kestänyt.

 

[TosiFani]

...Mun lapset eivät olleet onneksi nirsoja, mutta lähipiirissä oli muiden perheiden lapsia, joiden kyläillessä sai käyttää mielikuvista, että sai loihdittua pöytään edes jotain heille kelpaavaa. Tietysti olisi voinut ajatella, että jos ei tarjolla oleva kelpaa niin ei ole minun ongelma, mutta ei sitä kuitenkaan liian tiukka viitsinyt olla ja pitää lapsia nälässä. Valitettavasti monet tuntuivat menevän sipsi/keksi/virvoitusjuoma linjalla ja varsinaisen ruoan kanssa oltiin todella valikoivia. Tiedän, että ainakaan kaikissa tapauksissa kyse ei ollut kyseisten lapsien vanhempien yrityksen puutteesta. Samaa taistelua kuulemma käytiin päivittäin myös kotona...

Mistä on kyse, jos pienet lapset eivät suostu syömään perusruokaa? Siis, jos jätetään esim. autismin kirjon lapset keskustelun ulkopuolelle.

Minusta kyse on kasvatuksesta, vanhemmuudesta, siitä miten paljon pieni lapsi saa päättää asioistaan. Jos lapsi ei suostu syömään perusruokaa ja hänelle kannetaan jääkaapista jotain muuta, kyseessä on pienen lapsen vallankäyttö. Nirsoilu johtuu yleensä vanhemmista, pieni lapsi syö lähes kaikkea perusruokaa hyvällä halulla, jos sitä vaaditaan.

 

[Ted Raikas]

Omat vanhemmat on olleet syntymästäni asti pääasiallisesti kasvissyöjiä. No, maitotuotteita ja kananmunaa toki ja isä toisinaan kalaa, mutta noin muuten pääasiassa kasvisravinnolla. Olen siis lapsuudesta saakka tottunut, että ihan normaalia syömistä siinä missä kaikki muu. Eikä vanhemmat ole tuota ajatusta ja "suuntausta" mitenkään tuputtaneet ja lihaa saatiin lautaselle lapsuudessa ja myöhemminkin. Omat vanhemmat hienosti antaneet meidän itse päättää asioista ja mihin haluaa suunnata ideologisesti jne.

Nykyisellään en itse liiemmälti syö lihaa, kalaakin ääriharvoin. Maitotuotteita ja kananmunia menee, mut niissäkin pyrkinyt vähentämään. Kokeilen ehkä vegaaniutta jossain kohtaa, mutta lähtökohtaisesti kokeilen. Jos ei se ei sovi tai tunnu hyvältä, niin sitten lopettaa. Kokeilematta ei tiedä.

 

[hablaa]

oman jälkikasvun ja tuttavaperheiden naperoiden kasvua seuranneena todeta, että jo pienillä lapsilla on vahva mieltymys tiettyihin ruokiin ja vastaavasti lapset ovat usein todella nirsoja tietyille ruoka-aineille

Semiofftopicina, mutta tästä pitää kyllä olla vähän eri mieltä, niin oman kuin kavereiden lapsien suhteen. Toki yksilöllisiä eroja löytyy, mutta lapset ovat aika "tabula rasa" pienenä, ovat hyvinkin valmiita kokeilemaan vaikka mitä. Sen sijaan jos vanhemmat tekee tosi usein samaa ruokaa tai suhtautuu tyyliin "noh kokeile nyt totakin mutta et sä varmaan siitä tykkää", helposti lapset urautuu syömään vain tiettyjä ruokia.

Tämä oman kokemuksen perusteella, mutta tosiaan toki yksilöllisiä eroja löytyy.

 

[Undrafted]

Toki tämä on kasvatuksellinen juttu, jos lähtee hyppimään muksun mukana niin saa hyppiä hamaan tulevaisuuteen. Sitä syödään mitä on tarjolla on toimiva malli.

 

[Walrus21]

Vastaus ketjun otsikkoon: vaikka en itse näillä näkymin ole ryhtymässä niin kasvissyöjille riittää ymmärrystä, vegaaneille ei oikeastaan.

Kasvisruokavalio ei sisällä eläinkunnan tuotteita. Maito-, kala- tai kananmunatuotteita käyttävää voidaan kutsu vegetarismin eri nimikkeillä, mutta varsinaisia kasvissyöjiä nämä eivät ole kuin kansankielellä. Henkilö voi toki olla kasvissyöjä olematta vegaani - tällöin hän syö vain kasviperäisiä tuotteita muttei ole kovin tarkka esim. nahkavaatteiden tai villan suhteen.

Linkataan tänne Hesarin uutinenn Ruotsista

Omituinen juttu kaiken kaikkiaan, ja näillä tiedoin aika vaikea ottaa vahvasti kantaa. Enemmän tuossa kuitenkin tuntui olevan kyse siitä, että lapsen hyvinvointi oli syystä tai toisesta vaakalaudalla. Jos lapsella on esimerkiksi allergiaa tai jokin ongelma ravinteiden imeytymisessä tms, on totta kai syytä tehdä johtopäätökset ja mahdollisesti sisällytettävä eläinkunnan tuotteita ruokavalioon.

Sinällään vegaaninen ruokavalio sopii vauvasta vaariin. Näin on myös kansallisissa ravitsemussuosituksissa linjattu.

 

[Shardik]

Kasvisruokavalio ei sisällä eläinkunnan tuotteita. Maito-, kala- tai kananmunatuotteita käyttävää voidaan kutsu vegetarismin eri nimikkeillä, mutta varsinaisia kasvissyöjiä nämä eivät ole kuin kansankielellä. Henkilö voi toki olla kasvissyöjä olematta vegaani - tällöin hän syö vain kasviperäisiä tuotteita muttei ole kovin tarkka esim. nahkavaatteiden tai villan suhteen.

Kasvissyöjiä nämä mainitsemasi maito/muna-tuotteita syövät ovat sekä kansankielellä, sekä Vegetarian Society:n oman määrittelyn perusteella: Vegetarian Society - What is a vegetarian?

 

[KiVi]

@Walrus21 minäkään en miellä itseäni kasvissyöjäksi, koska syön kyllä muita eläinkunnan tuotteita kuin kalaa, lihaa ja äyriäisiä, mutta määritelmällisesti kai vegetaristit kuitenkin katsotaan kasvissyöjiksi.

 

[Jeffrey]

Sinällään vegaaninen ruokavalio sopii vauvasta vaariin. Näin on myös kansallisissa ravitsemussuosituksissa linjattu.

Tämähän on ihan totta. Tämä kuitenkin vaatii äärimmäisen tiukkaa suhtautumista ja ravinteiden laskemista. Molemmat omista kavereistani jotka olivat "syntymävegaaneja" sairastuivat teini-iässä anemiaan ja sisällyttivät lihatuotteet ruokavalioonsa ja myös parantuivat. Muuten omia tuttuja ja kavereita sekasyöjiä on satoja ellei tuhansia, eikä yksikään näistä ole anemiaan sairastunut, pois lukien muutama syömishäiriöinen yksilö.

Aliravitsemus on myös meillä iso ongelma, varsinkin urheilevissa piireissä. Väitän vahvasti myös sen, että vegaanista ruokavaliota noudattavien keskuudessa tämä on vielä huomattavasti yleisempää. Vaikka toki ruokavalio sopii jos sen tekee jetsulleen. Se vaan voi olla äärimmäisen hankala tehdä jetsulleen.

 

[Walrus21]

Aliravitsemus on myös meillä iso ongelma, varsinkin urheilevissa piireissä. Väitän vahvasti myös sen, että vegaanista ruokavaliota noudattavien keskuudessa tämä on vielä huomattavasti yleisempää. Vaikka toki ruokavalio sopii jos sen tekee jetsulleen. Se vaan voi olla äärimmäisen hankala tehdä jetsulleen.

Ei ole vaikeaa. Kerran päivässä D-vitamiini ja B12 (voi ottaa harvemminkin), muuten riittää perusterveellinen ja monipuolinen ruoka.

Joillakin ihmisillä (yleensä naisilla) voi olla ongelmia raudan imeytymisessä, jolloin kannattaa pohtia vaihtoehtoja ruokavalion suhteen. Keskimäärin vegaaneilla ei raudan suhteen ole ongelmaa.

En kyllä itsekään tunne ainuttakaan anemiasta kärsivää. Kaikki tuntemani vegaanit voivat hyvin. Ongelmat ovat aika lailla yksilöllisiä, ja jos huomaa puutteita hyvinvoinnissa, kannattaa käydä tarkistuttamassa arvot (pätee ruokavaliosta riippumatta).

Mitä tulee tuohon urheiluasiaan, niin kasvisruokavaliota noudattava joutuu kyllä syömään reilusti ja jonkin verran tutkailemaan ruoan energiapitoisuuksia.

 

[Ignoramus]

Siskopuoli on kasvissyöjä (lakto-ovo), mutta lapselleen hän syöttää kaikkea monipuolisesti (lihaa, kalaa jne). Hän perustelee tätä kahdella asialla. Ensinnäkin vegaanius on henkilön oma valinta...

Boldaamani kohta särähtää pahasti korvaan. Tuo on lähtökohtaisesti sama, kun sanoisi että muiden eläinten hyväksikäyttö ja tappaminen on henkilökohtainen valinta. Ehkä olen ihan vitun radikaali, mutta mielestäni toisten ihmisten raiskaamista ja tappamista voisi perustella samalla tavalla. "Se tuntui minusta hyvältä, joten se oli henkilökohtainen valinta." Ei voi omien moraalikäsityksieni mukaan olla henkilökohtainen valintani, mikäli valinnallani aiheutan tarpeetonta kärsimystä toiselle olennolle.

 

[godspeed]

Boldaamani kohta särähtää pahasti korvaan. Tuo on lähtökohtaisesti sama, kun sanoisi että muiden eläinten hyväksikäyttö ja tappaminen on henkilökohtainen valinta. Ehkä olen ihan vitun radikaali, mutta mielestäni toisten ihmisten raiskaamista ja tappamista voisi perustella samalla tavalla. "Se tuntui minusta hyvältä, joten se oli henkilökohtainen valinta." Ei voi omien moraalikäsityksieni mukaan olla henkilökohtainen valintani, mikäli valinnallani aiheutan tarpeetonta kärsimystä toiselle olennolle.

Et ole radikaali, mutta logiikkasi ontuu rajusti. Jos raiskaa eläimiä, niin ihmisiä kuin muitakin eläimiä, niin viestissäsi on tällaista pätevää maailmanhalaajan logiikkaa, mutta niin eläimet kuin ihmiset tappavat toisiaan luonnossa minkä kerkiävät joko ravinnoksi tai vain huvikseen. Vain ja ainoastaan ihminen on tehnyt asiasta moraalisesti hankalan, ja ihan vain siksi että kykenee siihen.

Jos oikein vittuilla haluaa, niin miksei itketä samantien kastematojen perään?

 

[ernestipotsi]

Boldaamani kohta särähtää pahasti korvaan. Tuo on lähtökohtaisesti sama, kun sanoisi että muiden eläinten hyväksikäyttö ja tappaminen on henkilökohtainen valinta. Ehkä olen ihan vitun radikaali, mutta mielestäni toisten ihmisten raiskaamista ja tappamista voisi perustella samalla tavalla. "Se tuntui minusta hyvältä, joten se oli henkilökohtainen valinta." Ei voi omien moraalikäsityksieni mukaan olla henkilökohtainen valintani, mikäli valinnallani aiheutan tarpeetonta kärsimystä toiselle olennolle.

Jos vertaat lihan syömistä raiskaamiseen niin et ole radikaali vaan muuten vaan pahasti hakoiteillä. Kuten godspeed yllä kirjoittikin, niin eläimet tappavat luonnossa toisiaan ja toisekseen myös täysin vegaaninen ruokavalio välillisesti tappaa eläimiä viemällä niiden elintilaa yms.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Toi on kyllä kiva kun vegaanin kanssa juttelee, että sitten syöt loppuelämäsi lääketeollisuuden tuotteita niin mennään hieman tunteisiin.

 

[Undrafted]

Ei voi omien moraalikäsityksieni mukaan olla henkilökohtainen valintani, mikäli valinnallani aiheutan tarpeetonta kärsimystä toiselle olennolle.

Oli sitten kyse metsästyksestä tai muusta tilanteesta, missä eläin tapetaan, niin tarkoitus on tappaa tuottamatta tarpeetonta kärsimystä. Ei sille eläimelle tarvitse louhimiehiä tehdä. Eläimen tappaminen ei minusta ole tarpeetonta, jos eläin syödään. Sikäli hyvä pointti, että valintahan se sekaravinnon syöminenkin on, minkä vanhempi tekee lapsensa puolesta.

Onko ihmisillä tullut eteen, että lapsi/vanhempi haluaisi eri ruokavalion kuin muu perhe? Itsellä lähinnä mennyt miten paljon kukakin jostain ruuasta tai raaka-aineesta tykkää. Eri ruokia ei ole tehty vaan kaikki syö mitä sillä kerralla on tarjolla. Mielipiteet huomioidaan tulevaa varten. Kovasti jos on ollut kasvisruokaa, niin tyttö ilmoittanut haluavansa lihaakin ruokaan.

 

[Stonewall]

Boldaamani kohta särähtää pahasti korvaan. Tuo on lähtökohtaisesti sama, kun sanoisi että muiden eläinten hyväksikäyttö ja tappaminen on henkilökohtainen valinta. Ehkä olen ihan vitun radikaali, mutta mielestäni toisten ihmisten raiskaamista ja tappamista voisi perustella samalla tavalla. "Se tuntui minusta hyvältä, joten se oli henkilökohtainen valinta." Ei voi omien moraalikäsityksieni mukaan olla henkilökohtainen valintani, mikäli valinnallani aiheutan tarpeetonta kärsimystä toiselle olennolle.

Jännää miten ihmiset voivat itselleen rationalisoida todellisuudesta irtautumisen. Kätevimmin näköjään tehtävään sopii "moraali', on sitten jehova, vegaani tai uusnatsi. Tällä planeetalla kuitenkin aidosti ja oikeasti elämään kuuluu olla joko saalis tai saalistaja. Ihminen on ollut molempia, mutta teollisen vallankumouksen tuottaman vaurauden myötä urpot ovat kadottaneet ymmärryksen elämän tarkoituksesta ja suhde luontoon on kadonnut.

Moraali on siitä kätevä, että sillä voi saada ihmisen toimimaan järjenvastaisesti on sitten pappi, mullah tai vegaanisaarnaaja. On luksusta, että on mahdollista kuvitella olevansa elämän lakien ja luonnonvalinnan yläpuolella tai kuvitella, ettei olisi oikein tehdä sitä mihin meidät on luotu. Leijonat savannilla eivät rakenna moraalin tapaisia sosiaalisia konstruktioita yrittäessään olla jotakin muuta kuin ovat. No, ihminen on sekasyöjä, joten kathu voisi olla parempi vertaus.

Sanoisin että jehovalaisuus, veganismi tai vaikka uusnatsismi osoittavat väärin suuntautunutta kombinaatiota olla erityinen ja toisaalta kuulua laumaan. Ja joko älykkyyden tai ymmärryksen puutetta. Useimmiten molempia. Todellisuuden kieltämisenä veganismi on samanlainen ilmiö kuin pappien selibaatti, eli täysin luonnotonta, mutta enimmäkseen harmitonta (ei toki aina, luonnottomuus ei sovi kaikille). Henkilö itse voi olla siinä uskossa, että moraali vaatii moista toimintaa. Raukka parka.

 

[Petri1981]

No, ihminen on sekasyöjä, joten kathu voisi olla parempi vertaus.

Sanoisin että jehovalaisuus, veganismi tai vaikka uusnatsismi osoittavat väärin suuntautunutta kombinaatiota olla erityinen ja toisaalta kuulua laumaan. Ja joko älykkyyden tai ymmärryksen puutetta. Useimmiten molempia. Todellisuuden kieltämisenä veganismi on samanlainen ilmiö kuin pappien selibaatti, eli täysin luonnotonta, mutta enimmäkseen harmitonta (ei toki aina, luonnottomuus ei sovi kaikille).

Kyllä ihminen on anatomialtaan, purukalustoltaan ja ruoansulatukseltaan paljon enemmän kasvissyöjä mitä sekasyöjä. Myös ihmisapinat, esim gorilla, simpanssit ja orangit ovat pääsääntöisesti kasvissyöjiä ja syövät erittäin harvoin lihaa. Ihminen onkin lihansyöjä vain älykkyytensä vuoksi, ja ehkä kun jatkamme lihansyöntiä niin evoluutio muovaa meitä sietämään sitä myös paremmin. Mutta kyllä me syömme aivan liikaa lihaa, itseni mukaan lukien. Kerta viikossa pitäisi riittää, mutta kun se on hyvää niin minkäs teet. Punaista lihaa olen sentään onnistunut rajoittamaan radikaalisti, onhan nautakarjan märehtimisestä syntyvä metaani keskeisimpiä asioita ilmaston lämpenemisellekin, eli jos ei kykene ajattelemaan omaa tai eläimen etua, niin kyllä jokaisen tulisi ajatella planeetan etuä sentään.

 

[Walrus21]

Toi on kyllä kiva kun vegaanin kanssa juttelee, että sitten syöt loppuelämäsi lääketeollisuuden tuotteita niin mennään hieman tunteisiin.

Etkö muka itse käytä D-vitamiinilisää, jota suositellaan kaikille suomalaisille kesäkuukausia lukuun ottamatta? B-12 menee siinä samassa, eikä sitä tarvitse ottaa päivittäin.

mutta niin eläimet kuin ihmiset tappavat toisiaan luonnossa minkä kerkiävät joko ravinnoksi tai vain huvikseen. Vain ja ainoastaan ihminen on tehnyt asiasta moraalisesti hankalan, ja ihan vain siksi että kykenee siihen.

Ihminen on ainoa laji, jolla on omatunto ja kyky arvioida omaa toimintaansa kriittisesti. Tämän vuoksi meillä on mahdollisuus valita, aiheutammeko kärsimystä vai emme. Nykymuotoisella tehotuotantotaloudella nyt ei ole mitään tekemistä jonkin idealisoidun "luonnon" kanssa noin muutenkaan.

Jännää miten ihmiset voivat itselleen rationalisoida todellisuudesta irtautumisen. Kätevimmin näköjään tehtävään sopii "moraali', on sitten jehova, vegaani tai uusnatsi. Tällä planeetalla kuitenkin aidosti ja oikeasti elämään kuuluu olla joko saalis tai saalistaja. Ihminen on ollut molempia, mutta teollisen vallankumouksen tuottaman vaurauden myötä urpot ovat kadottaneet ymmärryksen elämän tarkoituksesta ja suhde luontoon on kadonnut.

Tällä planeetalla elämiseen kuuluu myös valinnan mahdollisuudet. Vegaanitkin syövät lihaa, jos se on välttämättömyys. Niin kauan kun sille ei ole tarvetta, voimme toimia niin, että aiheutamme mahdollisimman vähän kärsimystä. Elintason kannalta tämä ei nykymaailmassa merkitse kuin pientä totutteluprosessia.

Toki ihan hellyyttävä yritys niputtaa vegaanius täysin asiaan kuulumattomiin lokeroihin.

 

[Stonewall]

Kyllä ihminen on anatomialtaan, purukalustoltaan ja ruoansulatukseltaan paljon enemmän kasvissyöjä mitä sekasyöjä.

No ei oikein. "Taka"jaloille nousemisen myötä lantio kapeni ja naisen anatomialle on mahdotonta synnyttää sekä isopäistä että kasvissyöntiin sopivaa jälkeläistä. Evoluution ratkaisu on kahtalainen. Ruuansulatuskanavamme on pituudeltaan noin kolmasosa kasvisyöjien ruuansulatuskanavasta (tämän mahdollisti tulen käytön oppiminen ja kasvava lihansyönti) ja toisaalta se että ihmisvauvat syntyvät keskeneräisinä. Jälkimmäinen edesauttoi sosiaalisten taitojemme kasvamista, kun jälkeläisessä kiinni olevaa äitiä piti tukea ruuan hankinnassa ja turvallisuuden takaamisessa.

Olemme vasta viimeaikoina oppineet prosessoimaan ruokaa siten, että voimme kituuttaa kasviravinnonkin varassa. Ruuansulatuksemme itsessään ei kykenisi kypsentymättömistä kasviksista saamaan riittävästi ravintoa, se on siihen liian lyhyt. Tämä johtuu pystyasennostamme, josta on muita etuja. Eli siis anatomiamme ei tosiaankaan ole mikään kasvissyöjän anatomia. Ei toki ihan puhtaan lihansyöjänkään. Ihminen on sekasyöjä. Siinä olet aivan oikeassa, että suurin osa syö liikaa lihatuotteita ja useimpien pitäisi lisätä kasvisten osuutta. Veganismi itsessään sopii ihmiselle yhtä hyvin kuin selibaatti. Eli luonnotonta, eikä siitä mitään hyötyä ole. Onneksi vähänlaisesti haittaakaan, ellei kyseessä ole kasvavan lapsen veganisointi ja siten kehityksen vaarantaminen.