Yritin tähän jo kerran vastata, mutta viesti oli vissiin liian pitkä, kun heitti erroria.
Tärkeintä on minusta se, että pureudutaan mahdollisimman tarkasti argumentteihin, kenties opitaan jotain uutta, ja haetaan niistä eri ideologisista lähtökohdista mahdollisimman laajaa yhteistä näkemystä tosiasioiden pohjalta. Mitä laajempi yhteinen näkemys, sitä parempia päätöksiä kaikkien kannalta kykenemme yhdessä tekemään. Ehkei keskustelu kovin tehokasta olekaan, mutta ainakin minulle se on mielekkäämpi keino kuin vaikka propagandistinen vaikuttaminen tai vieläkin ankeampi mutta varmaankin merkityksellisempi mielikuvien kanssa pelaaminen.
Väkivalta on käsittääkseni kuitenkin ollut aina tehokkain tapa ratkaista poliittisia konflikteja. Muiden ei tarvitse olla yhtä mieltä. Toki vasemmistoliitossa tämä puoli on ehkä parhaiten ymmärretty. Todistusharkinta on kuitenkin vapaa. Jokainen laittaa näille tosiasoille eri painoarvon, vaikka tieto olisi samalla tasolla. Olemme molemmat varmasti suhteellisen tietoisia toistemme argumenttien tietosisällöstä jo etukäteen, mutta painotamme niitä eri tavalla.
Mitä tuohon pankkiasiaan tulee, niin sanon vaan, että minun ns. talousdemokraattisen näkemykseni mukaan rahan luonnin yksinoikeus tulisi olla kansallisvaltioilla tai eri tasojen keskuspankeilla, ei yksityisillä liikepankeilla. Ei se tietenkään talouskriisien mahdollisuutta poistaisi, mutta lisäisi vakautta merkittävästi. Mitään reaalipolitiikkaa tämä ei kylläkään ole, vaan haihattelua. Pääomasektorilla kun on maailmanpolitiikka aika vahvasti taskussaan.
Sitä voisi kuvitella, että olisi järkevää, mutta ei ne keskuspankit sen paremmin osaa lainoja antaa. Arvopaperistaminen homman kusee, jossa ei periaatteessa enää luoda rahaa, vaan siirretään luottoriskiä. Valtiollisella tasollahan periaatteessa määrätään melko pitkälti lainauksesta ja kuinka paljon pankin pitää pitää CET1-varoja riippuen luottoriskeistä. Nämä on aika tarkkaan mallinnettu, joten pankit toimivat hyvin pitkälti niin kuin keskuspankit haluavat. EKP:lla on Euroopassa käytännössä yksinoikeus päättää kuinka kallista raha on. Voi jo nyt käytännössä pistää pankit antamaan rahaa pois tai pitämään taseissaan.
Toki on mahdollista että Suomen todellisuus poikkeaa OECD:n ja IMF:n esittämistä, mutta jotta voitaisiin todeta tai edes perustellusti arvella näin olevan, pitäisi esittää jotain siihen viittaavia todisteita eikä vain argumentoida ettei tutkimus ehkä olekaan täydellinen.
OECD:n työ perustuu ihan Nobel-palkittuun Solow'n kasvumalliin ja siitä johdettuihin empiirisiin kasvuyhtälöihin. Sen mukaan yhden “gini-pisteen” kasvu tuloeroissa vastaa 3% vajetta bkt/as. 25 vuoden ajanjaksolla. Tältä pohjalta on sitten arvioitu paljonko kussakin maassa potentiaalista kasvua on menetetty tuloerojen kasvun vuoksi. Suomessa tosiaan on kansainvälisellä mittapuulla pienet tuloerot, mutta oleellisempaa on niiden kasvuvauhti joka on ollut huippuluokkaa tuon 25v.
IMF taas tutki laajaa aineistoa jossa kaikki pohjoismaalaisten verohelvettien luvut ovat mukana, muttei onnistunut löytämään tilastollisesti merkitseviä todisteita siitä, että liiallinen tuloerojen tasaus hidastaisi kasvua. Sen sijaan päälöydöksen todistusvoima, ettei tulojen tasaaminen tulonsiirroin hidasta kasvua, on vahva.
OECD:n tutkimus taisi perustua siihen kliseiseen tietojen ja taitojen puutteeseen. Mistä lähtien Suomessa koulutukseen on vaikuttanut suoraan tulot? Onko kouluttautuminen oikeasti Suomessa niin kallista, että jos rikkaiden veroprosenttia ei nosteta ja duunareiden lasketa, niin duunareiden lapset eivät pysty kouluttautumaan? Olen kuitenkin itse siinä käsityksessä, että tuloista riippumatta korkeakoulutettujen lapset pääasiassa kouluttautuvat paremmin ja vähemmän koulutettujan lapset huonommin. Tuloeroilla tätä ei tulla korjaaman, eikä tämä ole edes ongelma. Ei kaikki voi olla korkeasti koulutettuja.
OECD teki kylmästi vertauksen, että talouskasvumme on nyt tippunut ja samalla tuloerot kasvaneet. Näiden välistä korrelaatiota on kuitenkin vaikea osoittaa. Jos tänne hankittaisiin orjatyövoimaa väittäisin, että talous lähtisi jopa lähteä kasvuun. Tuottaminen olisi halvempaa ja vienti vetäisi, jolloin talous lähtisi kasvuun. Tällä hetkellä Suomessa ongelma on tavaroiden tuottamisen kalleus, joka heikentää kilpailukykyä. Miten tuloerojen tasaus parantaisi kilpailukykyä? Päinvastoin duunareille vähemmän palkkaa-> tuotanto halpenee-> vienti paranee-> talouskasvua. Tästä syystähän talouskasvu on suurinta korkeiden tuloerojen alueilla, missä työolosuhteita sun muita ei valvota. En toki ole tämän kaltaisen toiminnan kannalla. Sanonpahan vaan, että pikemminkin mitä pienemmät tuloerot valtion sisällä, sitä pienempi talouskasvu on ainakin tämän hetken valtoita verratessa.
IMF:n mielipide taitaa pikemmin olla se, että laman aikana ei pitäisi tiukentaa, vaan löysätä verotusta. Tällä hetkellä kaikki maat kuitenkin toimivat päinvastoin. Molemmat ratkaisut ovat ns. yhtä hyviä, koska kumpikaan ei toimi. Suomessa on tämän laman aikana tehty molempia. Rahaa yritettiin halventaa aluksi, mutta tämä ei auttanut. Valtiolla ei vain riitä määräänsä enempää rahat tälläiseen toimintaan, joten nyt verotuksia on taas kiristetty varsinkin ylellisyystuotteista. Tähän verotuksen kiristämiseen vs löysäämiseen voi hakea molemmille puolelle erittäin meritoituneita tutkijoita. Devalvoiminen on toistaiseksi kuitenkin ainoa toimiva keino. EKP tämän tietää ja syöttää markkinoille rahaa minkä kerkiää, että arvo alentuisi.
1) Mutua. Pinta-alaltaan about Suomen kokoisessa Saksassa tuotettiin viime vuonna tuulivoimalla 51,4 TWh. Jos Olkiluoto 3 joskus valmistuu, niin Suomen ydinvoimakapasiteetti on sen jälkeen noin 34 TWh, ja jos Russovoima joskus valmistuu, nousee Suomen ydinkapasiteetti noin 40 terawattituntiin tai hieman päälle. Eikä säätövoima ja varastointi mitään ratkaisemattomia ongelmia ole, teknologiat ovat olemassa eivätkä edes vaadi suuria muutoksia infraan. Tuulivoiman ohella sitten bio- ja aurinkoenergiaa.
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_auringosta_ja_tuulesta_halvin_energiamuoto/7681153
2) Mihin tavoitteisiin muuten viittaat? Anyway, jos jotkin EU-tavoitteet ajavat turpeen polttoon, niin eikö sitä kannattaisi mieluummin korvata puulla jonka hiilitase ilmakehään on nolla, ja jota voidaan polttaa kestävästi, ts. niin että puuta uusiutuu enemmän kuin korjataan? Turve kun ei käytännössä uusiudu, hiilitase on verrannollinen muihin fossiilisiin, ja turpeen otto tuhoaa arvokasta ja sangen uhanalaiseksi käynyttä suoluontoamme.
3) Suomen arvioitu ravinnekuormitus itämereen vastaa osuudeltaan suunnilleen suomen osuutta valuma-alueiden pinta-alasta (ping
@TomiP ). Suomi ei siis ole itämeren tappamisen suhteen mitenkään erityisen puhdas pulmunen, vaan tismalleen kokonsa mukainen saastuttaja. Tietenkin Suomi on osa ratkaisua kaiken maailman viherpiiperöinneissä ja rauhanneuvotteluissa ja hyvä niin. Meidän tuleekin katsahtaa omaa napaamme pidemmälle koska meillä on siihen edellyttävät tiedot ja taidot.
4) Ei ole mitään syytä miksi ekologista jalanjälkeä tulisi verrata pinta-alaa kohden. Liikakansoituskaan ei ole ongelma, vaan hyvin hyvin pienen väestönosan hyvin hyvin suuri kulutus.
1.Voi ehkä joskus tulevaisuudessa ollakin halvin energiamuoto. Kiinallehan ne sitä ehdotteli. Kylmä realiteetti on kuitenkin, että Suomessa aurinko ei paista silloin kuin energiaa kuluu, eikä tällä hetkellä energiaa pystytä varastoimaan tarpeeksi tehokkaasti, että esim aurinkovoima olisi Suomessa kannattavaa. Muutenkin yksi yliopistotutkimus, joka pyrkii ennustamaan tulevaisuutta on kuitenkin aina ennuste. Ei välttämättä huono tutkimus, mutta ei olisi ensimmäinen, eikä viimeinen kerta kun tuollainen ennuste olisi täysin väärässä. Noihin energiamuotoihin siirrytään sitten, kun auringolla tuotettu sähkö on halvempaa/yhtä halpaa kuin ydinvoimalla. Tällä hetkellä ei ole.
2.Eu pyrkii pois ulkoisesta energiariippuvuudesta(lue eroon Venäläisestä energiasta). Tämän perusteella pyritään kotimaisempaan. Siinä vaiheessa, kun puu on täysin puhdas energiamuoto, niin minäkin kannustan sitä käyttämään. Turve-energiavarannot Suomessa ovat puuenergian moninkerta. Puuta myös käytetään kaikkeen muuhunkin.
3. Tuohon haluan jotain todisteita. Venäjä ja Puola työntävät niin paljon saasteita Itämereen, että pidän erittäin epätodennäköisenä. TomiP kuitenkin vain totesi, että Suomi vastaa vain oman rannikkonsa saastumisesta, joka on suhteellisen luonnollista. Onhan Ruotsin rannikonkin saasteet pääosin Ruotsista. Itämeren vesimäärästä noihin rannikoihin kuuluu kuitenkin prosentuaalisesti paljon vähemmän vettä kuin Suomella on prosentuaalista rannikkoalaa koko Itämeren rannikosta.
4. Toki jos kehitystä halutaan viedä taaksepäin, voimme aloittaa kuluttamaan yhtä vähän kuin Afrikkalaiset. Kylmä voi toki tulla talvella, mutta jalanjälki pienenee. Liikakansoitus on ja tulee jatkossakin olemaan ongelma. Pyrkimys on kuitenkin nostaa näiden heikomman 4/5 elintasoa, eikä laskea meidän 1/5. Suomen energiankulutuksesta iso osa menee lämmitykseen, joten jalanjälki on luonnollisestikin suurempi kuin suotuisamman ilmaston alueilla.
E: Unohdin mainita, että tuloerojen tasaus parantaa kotimaista kulutusta, kun tavan kansalla on enemmän rahaa tuhlattavaksi.