Pitää paikkansa, mutta en niele väitettä, jonka mukaan julkinen sektori tuottaisi enemmän kuin syö.
Tämä taitaa olla vain mielipidekysymys, tai ainakin niin monimutkainen kysymys että sen läpikäyminen ei tällaisen keskustelun puitteissa ole kovin järkevää.
Mutta se nyt ei varmaankaan yllätä että olen täysin eri mieltä kanssasi. Yleistettynä vahvan julkisen sektorin maat kuten pohjoismaat ovat maailman kärkitasoa sekä taloudellisilla mittareilla että elämänlaadullisilla mittareilla tarkasteltuna, mutta heikon julkisen sektorin maat saattavat hyvinkin painia elämänlaatua mittaavissa rankingeissa selvästi kärkisijojen ulkopuolella kaiken maailman itäblokin ja etelä-amerikan maiden kanssa vaikka BKT olisi huippuluokkaa.
Näin on toki käynyt silloin tällöin Suomellekin yksittäisissä asioissa. Vuonna 1982 WHO valitsi Suomen julkisen terveydenhuollon mallimaaksi. Sen jälkeen on tuijotettu hieman liikaa talouden lukuja ja hieman liian vähän elämänlaadullisia mittareita. Mutta siis vilpittömästi kuviteltu että tehdään maailmasta parempaa paikkaa. Nyt voidaankin sitten havahtua todellisuuteen ja huomata, että entisen mallimaa Suomen julkisen terveydenhuollon rahoitus onkin pudonnut alle OECD-maiden keskitason, ja yhtäkkiä WHO sanookin että Marokossa ja Kolumbiassa on muuten teitä parempi terveydenhuolto. Mehän vain tehostettiin eli parannettiin ja silti kävi näin.
Mutta kuten sanoin, aika pitkältihän se on mielipidekysymys mihin järjestykseen kukin eri mittarit arvottaa. Jos joku sanoo, että raha on tärkeämpää kuin terveys, tai sivistys ja rauha, niin mikäs minä olen siihen vastaan sanomaan.
Jos asia ajattelee noin lyhytnäköisesti, niin tuollaiseen päätelmään on helppo ajautua. Minä tarkoitan ajan myötä tapahtuvaa EU:n ja valuuttaunionin jäsenmaiden talouksien yhdenmukaistumista. Minä rohkenen olettaa, että suomalainen yhteiskunta alkaa tulevaisuudessa muistuttamaan pikemminkin saksalaista sen sijaan, että tuntemaamme hyvinvointiyhteiskunta rantautuisi nahkahousujen maahan.
Kumpaa sinä veikkaat?
Okei, enpä arvannut että voit puhua myös tulevaisuudesta jota ei vielä ole tapahtunut. Vedänpä takaisin paskapuhetuomioni.
Toki toivon että inhimilliset arvot vuorostaan palautuisivat siihen valta-asemaan jossa ne eivät ole olleet pitkään aikaan. Arvailemaan en tohdi ryhtyä.