Tuo
@Geezer
Todellisuudessa Suomen velka ja työttömyys lisääntyisivät, koska julkisen sektorin palkankorotukset valuisivat - kuten ennenkin - yksityiselle puolelle, ja vaikeuttaisivat vientiä entisestäänkin.
Kansantaloustiede ei liene vahvimpia puoliasi?
NoinKIN voisi toki käydä, mutta takaisinkytkentäajatus on ihan Keynsiläinen ja hemmetin monta kertaa maailmalla käytetty ja toimiva. Vientitulojen tippuessa on velalla lisätty rahaa kotimarkkinoilla, joka on nostanut kotimaista kulutusta. Julkisen sektorin työntekijä ei ole mikään pelkkä kuluerä, vaan tämä ostaa palkallaan yksityisen sektorin ruokakaupasta ruokaa ja näin se raha valuu sille kauppiaalle ja siltä sen työntekijöille ja nämä pistävät sitä edelleen kiertoon.
Palkankorotukset eivät myöskään Suomessa ole koskaan valuneet julkiselta yksityiselle, vaan päinvastoin. Ja tämä on ollut ongelma, kun suuremman tuottavuuden töistä maksettuja palkkoja on sovellettu matalamman tuottavuuden julkisen sektorin töihin.. jep yleissitovuusongelma on todellinen.
Viennillä kustannetaan lähinnä tuontia, se ei ole mikään kansantalouden reunaehto, vaan jutska, joka olisi hyvä pitää positiivisena. sen laskua silloin kun se on suhdanneriippuvaista (Li:n analyysin mukaan siis on, eikä se ole sen väärempi analyysi kuin rakenneanalyysi, sillä työkustannuksethan ei ole EU mittakaavassa korkeita, varsinkaan pääkilpailijamaihin verrattuna).
Arvokysymyshän on sitten se, joka tässä ratkasee, kuinka hommaa tulis hoitaa. Tässä Lepomäki näkee talousliberaalinan erilaiset keinot kuin Li. Molempien keinoja on maailmalla koklattu ja molemmilla on hyviä ja huonoja puolia.
Li:n keinoahan Fed käytti (tosin monetaristisesti, eli rahanmäärää lisäämällä ja korkoja laskemalla) ja EKP kiertää valtiolainotuskieltoaan ostamalla jälkimarkinoilta valtiovelkoja, eli käytännössä painaa rahaa. Talous ei silti ole Keynsilläisesti lähennyt liikelle, joten se Helikopterirahotus on otettu yhdeksi ideaksi. Se ei ole mikään vasemmsitolainen ”mulle ilmasta rahaa” idea, vaan talousteoreettinen keino lisätä kulutusta, ja nimenomaan paikallista kulutusta (sen tarkoitus ei ole edes yrittä mitään vientimarkkinapurstia, mutta tyhmät sumalaiset puhuu ikään kuin oltas viiskytluvulla ja raskas/metsäteollisuus olis meidän elinehto jotenkin).
Eli mitenkään Tyhmmääet L:stä tolla jutulla saa, ainaoastaan ideologisesti eri leirin ihmisen.
Sulla taitaa itsellä ideologia sumentaa analyyttistä katsontaa talousasioissa.