Vancouver Canucks vs. Boston Bruins - Stanley Cup Finals

[The Hawks]

Heräsin yöllä fiiliksissä katsomaan peliä mutta päätin 4-0 tilanteessa että katsotaan loput uusintana päivällä. Ei jaksanut aamuyöllä valvoa enempää kun peli vaikutti käytännössä ratkenneelta. Toki olisi harmittanut jos Nucks olisi tehnyt ihmenousun, mutta eihän näin käynyt.

Todella erikoinen finaalisarja on menossa. Jos Vancouver voittaa viimeisen niin sarja on noudattanut samaa kaavaa alusta loppuun. Tällä hetkellä menee sympatiat vahvasti Bruinsin suuntaan, pitkälle Thomasin ja tulivoimaisen hyökkäyksen vuoksi. Siis korostaen että tulivoimaa löytyy kotihallissa, vieraissa on sitten ollut erittäin hiljaista. Eli minä toivon että Bruins tekee kaavaan poikkeuksen ja voittaa Seiskan.

Luongosta tässä jauhetaan kyllästymiseen asti, mutta jotain on pakko itsekin kirjoittaa. On kyllä erikoinen kaveri. Erityisen kylmäpäisestä ukosta ei ainakaan ole kyse. Ennemminkin jonkinlainen taiteilijaluonne jonka pään sisään jäävät tietyt asiat helposti kummittelemaan. Viime vuonna Byfuglienista tuli mörkö ja näissä finaaleissa vieraspelit ovat olleet ylitsepääsemätön asia. Viime yönäkin meni ensimmäinen helposti sisään ja sen jälkeen homma oli valmis. Kovassa paikassa Luongolla ei nollaus tunnu toimivan niin kuin maalivahdilla pitäisi. Hyvä maalivahti on toki kyseessä mutta ainakaan itse en häntä pysty pitämään "yhtenä suurista" enkä omaan suosikkijengiini haluaisi tolppien väliin seisomaan.

 

[Hiisi_van_Holten]

Surkea peli, eipä muuta game 6:sta.

Mutta nyt muutama sananen Canucks kannattajille: Nyt ei voi usko loppua! Claude Julienin omia sanoja konferenssifinaalien alla lainaten: Vaikka edellinen peli hävittiin miten voi olla nauttimatta mahdollisuudesta pelata seitsemättä ottelua NHL:län playoffseissa! NHL:ssä on tällä hetkellä 28 joukkuetta, jotka antaisivat mitä vaan päästäkseen tällaiseen mahdollisuuteen pelata mestaruudesta. Tämä on huikea edelleen huikea mahdollisuus! It's our time! Believe!

Tämä ei ole puoliakaan niin paha tilanne kuin ensimmäisellä kierroksella. Silloin pahin peikkomme Chicago oli noussut 3-0 tappiolta tasoihin, seitsemänteen otteluun. En millään ilveellä näe, että tämä asetelma olisi jollain tapaa pahempi kuin silloinen. Vaikka kyseessä oli vasta ensimmäinen kierros, kaikki tietävät, että Canucksien uskottavuus ja monta työpaikkaa oli pelissä tuossa ottelussa. Vielä kun tuossakin ottelussa, Chicago tasoitti lopussa oli kaikki maailman momentum tuolla hetkellä Blackhawksien puolella. Silti voitimme tuon sarjan. Tämä ei suinkaan tarkoita, että Canucks voittaa torstaina, mutta se tarkoittaa, että perhana meillä on täydet mahdollisuudet voittaa! Tämän keväinen versio Canucks-joukkueesta on osoittanut poikkeuksellisen paljon venymiskykyä ja minä en ainakaan luovuta uskomista, en niin kauan kun peliä on jäljellä! Tämä joukkue on ansainnut kannattajiensa luottamuksen, loppuun asti!

 

[sampio]

Jopas on hassunhauska finaalisarja. Vancouver on voittanut kotonaan maalilla kolmasti ja Boston vastaavasti kävellyt vihulaisen ylitse TD:llä selkeästi. Oli muuten hupaisaa avata joskus puoli ysin aikaan telkku, kun ajattelin rentoutua uusinnan äärellä vaimon ja lasten poistuttua kämpästä. 4-0 taululla ja eka erää rullasi vielä reilusti. Enpä jaksanut katsoa loppuun, vaan vilkaisin tuloksen netistä ja lähdin asioille.

Mutta ke yönä sitten ratkeaa! Ja toivon kyllä jatkoa Vancouverin otteluille, jännempiä nuo 3-2 ja 1-0 päättyvät matsit ovat yllättäen kuin se, että Bruins vetää kotonaan Nucksia vastapalloon ekan 10 minuutin aikana.

 

[Mr. Smith]

Eipä huvita viime yön pelistä mitään ihmeempää kirjoitella, joten hypätään suoraan ratkaisevaan matsiin.

Aiemmissa matseissa on näyttänyt, että Vancouverin bensatankki alkaa kumiseen tyhjyyttään huomattavasti enemmän kuin Bostonin vastaava. Asiaa ei ratkaisevassa pelissä auta se, että poissaolijoiden lista kasvoi jo neljään (Samuelsson, Hamhuis, Rome aiemmat) Raymondin pahan loukkaantumisen myötä. Ja tässä lähti vielä niitä jalkoja joissa virtaa on vielä riittänyt, vaikkei tehoja olekaan tullut.

Reservistä löytyisi Jeff Tambellini ja Cody Hodgson, joista itse nostaisin kummatkin kokoonpanoon ja Glass saisi matkata toisen tilalta katsomoon. Toisaalta hyökkäämällä Vancouver ei enää matsia voita vaan tiiviin puolustuspelin kautta. Silti Hodgson toisi nykyisessä kunnossaankin lisää ideaa kakkosketjuun ja Tambellini pystyy taklaamaan varsin hyvin ja sen lisäksi hänen ei pitäisi jäätyä paikoissa ihan samalla tavalla kuin Glass. Ja noita pelaajia olisi helppo vaihtaa keskenään kesken pelinkin, kun Tambellini on kauden aikana pelannut useammankin pelin Keslerin rinnalla.

Luongoa on haukuttu varsin surutta täällä, mutta itsellä riittää luottoa häneen. Ja miksei riittäisi - kolme voittoa Vancouverissa joista kaksi nollapeleillä ja yhteensä vain kaksi päästettyä maalia. Luongo on ollut selvä MVP Vancouverissa pelatuissa matseissa.

Bruinsista Peverley aiheuttaa ärsytystä eniten sarjan cheap shottien jälkeen, mutta hyvää nousua tekee Bergeron, jonka nuppi ei näytä kestävän ihan loppuun asti. Ei paha toi neljä kakkosta yhteen peliin finaaleissa, kun varsinkin osa oli aivan turhia (kyynärpäätaklaus, moken ajo). Muuten olen kyllä aina tykännyt Bruinsista ja sen pelaajista, joten hyvä että sieltä edes joku alkaa erottumaan negatiivisestikin.

Finaalissa voittomaalin tekee Burrows tai Kesler ellei sitten Lapierre yllätä ja ohjaa perseellään voittomaalia - mikä tietysti olisi hieno päätös kaudelle ja ikimuistoinen tapa ratkaista Stanley Cup :) LETS GO CANUCKS!

 

[Deko]

Kuka ottaa Raymondin paikan kakkosen laidalla seitsemännessä pelissä? Tambellini?

 

[matskulainen]

Kuka ottaa Raymondin paikan kakkosen laidalla seitsemännessä pelissä? Tambellini?

Todennäköisesti Tambellini. Pelasi jo aiemmin tällä kaudella Keslerin ketjussa, ja uskon kyllä että kykenee Raymondia paikkaamaan.

Harmittavasti nämä erinäiset syyt ovat kaventaneet Canucksin materiaalia kun jo Hamhuis, Samuelsson, Rome ja Raymond eivät ole enää käytettävissä. Noh, kausi on yhtä ottelua vaille ohi.

edit: "Mike Gillis has announced that Mason Raymond sustained a vertebrae compression fracture."

 

[Amerikanihme]

Kovin samalla tavalla on mennyt kuin 2003 finaaleissa. Silloin kaikki pelit olivat kotivoittoja. Tosin New Jersey otti silloin aika selviä kotivoittoja. Lopulta hävinneen joukkueen maalivahti (Ankkojen Giguere) vei Conn Smythen. Toivotaan, ettei historia toista itseään, vaan tapahtuu jotain uutta.

Heh Louin torjuntaprosentti tässä matsissa 0.625%.

Ei kai sentään, ehkä 62.5%?

TimppaTomppa taitaa olla tällä hetkellä kys.tilastossa kakkosena Nucksien Macleanin jälkeen ja tilaston top-6 ei kys.vuotena voittanut SC:ia.

Taitaa olla tasoissa McLeanin kanssa nyt, joten jollei ihmeitä tapahdu ennen viimeistä peliä, Timppa ottaa tuon tilaston kärkipaikan.

 

[larzzon]

Totta, mutta ilman kenttäpelin onnistumisia Boston olisi kaatunut maalivahtipeliinsä jo ensimmäisellä kierroksella...

Noissa kirjoittajien Conn Smythe -arvioissa paistaa aika pahasti se, ettei Thomasin ensimmäisen kierroksen imurointeja ole nähty. Kun samoissa arvioissa toisilta pelaajilta evätään mahdollisuus palkintoon epätasaisten otteiden vuoksi, niin Thomasin hypetys on vähän ristiriitaista.

 

[Pica]

Pakko myöntää että olen yllättynyt. Tämäkin kausi pelataan epäilyistäni huolimatta viimeiseen peliin asti. En kuitenkaan usko että Bruinsilla on mahdollisuuksia sillä niin paljon taitavampi, liikkuvampi ja etenkin kovempi Canucks on. Sedinit on heränneet, Kesler on totutun vahva ja Luongon hermot on kotikaukalossa rautaa eikä helppoja tule menemään.

Tim Thomas on sätkinyt hyvin vanhaksi mieheksi mutta vain voittajat muistetaan: Conn Smyhte menee Roberto Luongolle seitsemännen ottelun nollapelin jälkeen eikä siinä ole kenelläkään nokan koputtamista. Canucks vie mestaruuden 5-0 voitolla.
Kirjaa se!

 

[Henkka]

En kuitenkaan usko että Bruinsilla on mahdollisuuksia sillä niin paljon taitavampi, liikkuvampi ja etenkin kovempi Canucks on. Sedinit on heränneet, Kesler on totutun vahva ja Luongon hermot on kotikaukalossa rautaa eikä helppoja tule menemään.

Tim Thomas on sätkinyt hyvin vanhaksi mieheksi mutta vain voittajat muistetaan: Conn Smyhte menee Roberto Luongolle seitsemännen ottelun nollapelin jälkeen eikä siinä ole kenelläkään nokan koputtamista. Canucks vie mestaruuden 5-0 voitolla.
Kirjaa se!

Aika läpinäkyvää jinxaamista jo tuo. Eihän noin pessimisti voi kukaan olla. ;D

 

[Jay79]

Pakko myöntää että olen yllättynyt. Tämäkin kausi pelataan epäilyistäni huolimatta viimeiseen peliin asti. En kuitenkaan usko että Bruinsilla on mahdollisuuksia sillä niin paljon taitavampi, liikkuvampi ja etenkin kovempi Canucks on. Sedinit on heränneet, Kesler on totutun vahva ja Luongon hermot on kotikaukalossa rautaa eikä helppoja tule menemään.

Tim Thomas on sätkinyt hyvin vanhaksi mieheksi mutta vain voittajat muistetaan: Conn Smyhte menee Roberto Luongolle seitsemännen ottelun nollapelin jälkeen eikä siinä ole kenelläkään nokan koputtamista. Canucks vie mestaruuden 5-0 voitolla.
Kirjaa se!

Älä aliarvioi omia:) Nallukat tämän vie, omasta puolestani sen soisi Thomasille, Recchin olisi myös mukava päättää uransa vielä kerran kannuun.

 

[Rocket Richard]

Tim Thomas on sätkinyt hyvin vanhaksi mieheksi mutta vain voittajat muistetaan: Conn Smyhte menee Roberto Luongolle seitsemännen ottelun nollapelin jälkeen eikä siinä ole kenelläkään nokan koputtamista. Canucks vie mestaruuden 5-0 voitolla.
Kirjaa se!

Tämän on pakko olla sarkasmia, eiks nii? Siitä olen toki samaa mieltä, että Nucksin uskon vievän tuon 7. ottelun, mutta että Luongolle Conn Smythe? Ei enää, ei sitten millään.

Itse otteluun tarkemmin. Olen koko ajan jauhanut Bruinsin kelkassa oleville kavereilleni/tutuille, että vaikka Bruins on vienytkin suvereenisti kaikki kotiottelunsa, niin se ei sitä kuuluisaa isoa kuvaa muuta edelleenkään mihinkään. Stanley Cupin pudotuspelit ja etenkin finaalit on siitä metkoja tapahtumia, että niissä se absoluuttisesti paras lopulta aina voittaa. Canucks on sen pari pykälää Bruinsia parempi nippu ja tulee sen myös näyttämään viimeisessä pelissä. Lisäksi kotietu on näytellyt sarjassa niin isoa roolia tähänkin asti... ei ole mitään syytä olettaa asioiden muuttuvan nyt mihinkään suuntaan.

Myös Luongolla on mielestäni turha spekuloida sen enempää. Canucksilla on vain ja ainoastaan yksi vaihtoehto tolppien väliin ja se on nimenomaan Roberto Luongo.

Toivotaan eeppistä ja viihdyttävää viimeistä, legendaarista Game seveniä. Sen me yöstä toiseen NHL:ää seuraavat tosifanit olemme taatusti ansainneet pitkän kauden kruunuksi.

 

[larzzon]

Stanley Cupin pudotuspelit ja etenkin finaalit on siitä metkoja tapahtumia, että niissä se absoluuttisesti paras lopulta aina voittaa.

Tuohon et usko itsekään. Joukkueet kärsivät loukkaantumisista, saavat omalle pelitavalleen vaikeita vastustajia, (sen vuoksi) väsyvät ja ties vaikka mitä. Kannua nostava joukkue on varmasti kannun arvoinen, mutta sen väittäminen absoluuttisesti parhaaksi on jo tragikoomista.

Toki siitä ollaan samaa mieltä, että Canucks on paria luokkaa parempi joukkue kuin Bruins. Marginaalit ovat kuitenkin pienet ja Bruinsilla on jään epätasaisuuksien, komposiittimailojen rikkoutumisten sun muiden muuttujien vuoksi mahdollisuutensa myös seiskapelissä, olkoonkin pienet sellaiset.

 

[Moustache Dave #44]

Nathan Horton on Vancouverissa ja yrittää saada lekureilta pelilupaa seiskapeliin. Mason Raymond on sen sijaan Bostonissa, häntä ei voida istuttaa tuhoutuneen selkänikaman kanssa lentokoneeseen. Raymondin korvaajasta ei ole vielä tietoa, Vigneault on ollut äärimmäisen vähäsanainen. Canucks-puolustuskin on kysymysmerkki. Jossain vaiheessa huhuiltiin, että Edler ja Alberts eivät ole pelikuntoisia, ja toisaalla taas että Hamhuiskin yritetään saada vielä heidän lisäkseen pelaamaan. Eiköhän heistä edes joku pysty pelaamaan, ei varmaan pumppu kestäisi katsella Nolan Baumgartneria finaalien seiskapelissä.

Mr. Smithin kanssa samaa mieltä siitä että, Tambellini ja Hodgson olisi hyvä nostaa molemmat kokoonpanoon. Radikaaleja muutoksia varmaan vältetään, mutta Tambellini ja Hansen Keslerin laitureina voisi olla toimiva variaatio. Higgins ottaisi sitten Hansenin paikan kolmosesta.

 

[larzzon]

Nathan Horton on Vancouverissa ja yrittää saada lekureilta pelilupaa seiskapeliin.

Lisätietoa tästä? Horton kyllä matkusti joukkueen mukana Vancouveriin, mutta lähinnä sitä varten, että pääsee nostelemaan kannua jos niikseen käy. Horton ei ole harjoitellut millään tavoin loukkaantumisensa jälkeen ja sikäli kun seuran käytäntöjä aivotärähdysvammoissa noudatetaan, ensimmäiseksi pitää saada lääkäreiltä lupa kuntopyörän polkemiseen ja sykkeen nostamiseen.

 

[Moustache Dave #44]

Ei Hortonista ole muuta tietoa kuin Nick Kypreoksen twiitti: “Perception has Bruins Horton in Van just 2 inspire but told he feels healthy enough to play and wants to convince Dr's/team to let him play”.
En nyt tuon perusteella pitäisi kovin todennäköisenä, että pelaa, mutta ehkä Horton vetää samaa aivotärähdysspraytä kuin Bergeron. Syketesti on protokollaa, sitten on myös se SCF game 7.

 

[Osmo Rapeli]

Ei Hortonista ole muuta tietoa kuin Nick Kypreoksen twiitti: “Perception has Bruins Horton in Van just 2 inspire but told he feels healthy enough to play and wants to convince Dr's/team to let him play”.
En nyt tuon perusteella pitäisi kovin todennäköisenä, että pelaa, mutta ehkä Horton vetää samaa aivotärähdysspraytä kuin Bergeron. Syketesti on protokollaa, sitten on myös se SCF game 7.

Veikkaan, että tässä on perinteinen mediapeli ja Vancouver-nuppien sekoittaminen takana. Toivoa ei oikeasti ole, mutta sanotaan mitä tahansa joka saa vastustajaa mietteliääksi ja keskittymään jossain määrin epäolennaiseen.

 

[nuck]

Olipa Vancouverilta kerrassaan masentava ja lammasmainen esitys tuossa kuudennessa pelissä. En löydä siitä mitään hyvää - tai sen verran, että peli loppui. Canucksin painekattila pursui laitojen yli heti alussa ja Bostonin vahvat kotipelit saivat jatkoa. Mason Raymondin liittyminen loukkaantuneiden listaan vain lisäsi Canucksin tappion synkkyyttä entisestään, mutta eivät nuo loukkaantumiset mikään syy saa olla.

Nyt ollaan kuitenkin jääkiekkopelien taivaassa ja edellinen peli on pakko taas kerran unohtaa. Edessä on suosikkijoukkueen finaalisarjan seitsemäs ottelu. Tätä lähemmäs jännitysnäytelmää ei kukaan fani tai pelaaja pääse. Useita aikaisempien kausien masentavia korpivaelluksia takana ja tätäkin kautta takana yli 100 peliä. Edessä enää yksi peli, jonka perusteella voi kokea kaksi ääripään tunnetta. Täyttyykö unelma mestaruudesta viimein? Jännittää niin paljon, että lasken tunteja pelin alkuun ja tuskin pystyn nukkumaan ennen peliä.

Vancouverin kannalta positiivista on se, että peli pelataan Vancouverissa. Joukkue lunasti kotiedun 82 runkosarjan ottelun aikana ja onneksi lunasti - nyt siitä voi olla todella apua. Kotona Vancouver ei ole hävinnyt kuuteen viime peliin ja Luongon saldot kotiyleisön edessä finaaleissa on 3-0, 0.67 päästettyä maalia pelissä ja 97.9% torjuntaprosentti. Voisi sanoa, että kotona ja vieraissa Luongo on ollut tässä finaaliparissa kuin eri maalivahti. Kotona paineiden luulisi olevan kovemmat, mutta peli sujuu paremmin.

Luongolle tämä seitsemäs peli on hänen uransa kolmas playoffien seitsemäs peli. Kahdessa aikaisemmassa Luongo on valittu molemmilla kerroilla tähdille (ykkös- ja kakkostähti), hän on voittanut molemmat pelinsä ja lukemat ovat hienot: keskimäärin yksi päästetty maali ottelussa ja 95.95% torjuntaprosentti. Thomasia ja Bostonia vastaan pitää melkein tulla vastaavat lukemat tälläkin kerralla, jos Canucks aikoo mestaruuden viedä.

Itse nostaisin nyt tähän kauden viimeiseen peliin Manny Malhotran vastuuta, vaikka se vähän sekoittaisikin ketjuja enemmän kuin suora Raymond<->Tambellini -siirto ja vaikka se tarkoittaisikin enemmän kolmella ketjulla pelaamista tässä viimeisessä pelissä. Mielestäni Keslerin ketjulle olisi paras vaihtoehto, mikäli Jannik Hansenin nopeus korvaisi Raymondin nopeuden kakkosessa.

Malhotran vastuuta pystynee mielestäni nyt jo myös lisäämään, joten näkisin hänet kolmosen keskellä. Nykyinen kolmonen on toiminut pääosin playoffeissa todella hyvin, mutta uskoisin Malhotran vain parantavan ketjun kahden suunnan peliä. Neloseen laittaisin sitten Hodgsonin, Tambellinin ja Oreskovichin.

Daniel Sedin - Henrik Sedin - Burrows
Higgins - Kesler - Hansen
Torres - Malhotra - Lapierre
Oreskovich - Hodgson - Tambellini

Puolustuksessa Edler ja Alberts luultavasti pystyvät pelaamaan. Hamhuisin pelikuntoon en usko, vaikka siitäkin mahdollisuudesta puhutaan.

Toivotaan hyvää finaalien seitsemättä peliä!

 

[secord]

Toivotaan hyvää finaalien seitsemättä peliä!

Ja täällä taas toivotaan Canucksille historiansa ensimmäista Stanley Cupia. Ihan jo pelkästään siitä syystä, että jos joku kirjoittaja Jatkoajan puolelta olisi hekumansa ansainnut, niin se on hyvä ystäväni nuck. Ei voi kuin ihailla nuckin intensiteettiä ja tempoa palstalla. Asiantuntevaa ja hyvää tekstiä on vuosien varrella kimpoillut Jatkoaikaan sitä tahtia, että välillä täytyy oikein suu auki ihmetellä kaverin kykyä ja intoa kirjoittajana. Kestävyyttä ja tasaisuutta on riittänyt illasta toiseen. Joten kieli ruskeana kuin papu nuckin puolesta peukkuja pitelen Canucksin suuntaan! Ensi kaudella palataan sitten normaaliin marssijärjestykseen, poika.

 

[matskulainen]

Veikkaan, että tässä on perinteinen mediapeli ja Vancouver-nuppien sekoittaminen takana. Toivoa ei oikeasti ole, mutta sanotaan mitä tahansa joka saa vastustajaa mietteliääksi ja keskittymään jossain määrin epäolennaiseen.

No eipä ollut sitäkään:

Claude Julien on Nathan Horton returning for Game 7: "Absolutely no. It's ridiculous, so let's put an end to that."

Ei kai siihen kukaan oikeasti uskonutkaan?

Mielenkiintoista nähdä, millaisiksi Canucksin ketjut nyt muodostuvat. Ykköstä lukuun ottamatta kaikissa voi olla liikettä, laiturit voivat siirtyä ketjujen välillä ja myös sentterit voivat vaihtaa paikkaa, jopa laitaan.

Illan ratkaisijaksi nimettäköön Gregory Campbell, joka suorastaan lemuaa Game 7 -voittomaalin tekijältä.

 

[Girardi #5]

Kohtahan se olisi jo finaalien seitsemäs ja ratkaiseva ottelu, eli lätkää parhaillaan! Olin sarjan alussa 100% Vancouverin puolella mutta enää en ole niin varma. Alkoi nimittäen sylettää kattoo noi VAN 1 vs BOS 8, VAN 0 vs BOS 4 ja VAN 2 vs BOS 5 numeroihin päättyneet pelit Viasat Hockeylta. Tuntui siltä että Canucksien selkäranka katkesi ehkä hivenen turhan helposti, pelataan kuitenkin finaalissa. Ruotsin ihme-pojat vaan jäätyi ja sitten alettiin jo miettiä seuraavaa peliä, aargh.

Noo, katotaan nyt miten Game 7:ssa käy! :)

 

[Major Julli]

Luongon kasetti ei kestä Bostonin pikamaaleja ja Nucks sortuu paineen alla. Tim Thomas pelaa kuin Jeesus ja pokkaa nollapelillä Conn Smythen. Peli menee 0-4 Bostonille ja Bruins liittyy 2000-luvun voittajien kastiin viimeisenä Beantownin neljästä suuresta.

 

[Rocket Richard]

Tuohon et usko itsekään. Joukkueet kärsivät loukkaantumisista, saavat omalle pelitavalleen vaikeita vastustajia, (sen vuoksi) väsyvät ja ties vaikka mitä. Kannua nostava joukkue on varmasti kannun arvoinen, mutta sen väittäminen absoluuttisesti parhaaksi on jo tragikoomista.

Itseasiassa juurikin ihan itse uskon tähän teoriaan. Vammat ja väsyminen ovat joka tapauksessa läsnä, sille ei voi mitään. Vastavetona voisin kysyä, että mikä sen absoluuttisen parhauden sitten näyttää, jos ei nelikierroksinen playoff paras seitsemästä systeemillä? Niinpä. Ensi yön ottelun voittaja on kiistatta NHL:n ja samalla koko maailman paras jääkiekkojoukkue. Sitä ei voi kukaan kiistää.

 

[larzzon]

Vastavetona voisin kysyä, että mikä sen absoluuttisen parhauden sitten näyttää, jos ei nelikierroksinen playoff paras seitsemästä systeemillä? Niinpä.

Mitä niinpä? Absoluuttista parhautta nyt ei saa millään esiin, mutta kilpailullisessa mielessä sarjamuotoinen paremmuuden ratkaisu on aina toimivampi ja oikeudenmukaisempi systeemi kuin pudotuspelit. Sarjamuotoisessa kilpailussa voittaja ratkaistaan pidemmällä aikavälillä, jolloin tuurin, loukkaantumisten ynnä muiden satunnaismuuttujien vaikutus joukkueiden välillä tasoittuu. Kun lisäksi kaikki pelaavat kaikkia vastaan saman määrän otteluita, vastustajat ja siten ollen mittari on kaikille sama.

(Mikä ei tarkoita, että vastustaisin pudotuspelejä tai että kannattaisin kannun jakamista runkosarjan voittaneelle joukkueelle. Pleijarit ovat parasta jääkiekossa.)

 

[Amerikanihme]

Vancouver voi nyt hyvinkin sitten voittaa Stanleyn Mason Raymondille. Boston tietenkin yrittää voittaa Hortylle ja Savvylle ja vaikka Thomasille, mutta Raymondin loukkaantuminen on kuitenkin tavallaan vakavampi, joten luulisi sen motivoivan enemmän. Joka tapauksessa Canucks on ollut paras NHL joukkue jokseenkin koko kauden, joten eiköhän kausi saa oikeudenmukaisen päätöksensä. Voittakaa vaikka Jatkoajan nuckille, kuten yllä todettiin.