Vancouver Canucks vs. Boston Bruins - Stanley Cup Finals

[Axbor Nocturne]

On pakko vielä jotain sanoa, nimittäin vastata tähän. Tilanne oli siinä vaiheessa 4-0 Bostonille ja jäljellä oli kaksi minuuttia. Eiköhän Burrows tiennyt että "me ollaan hävitty tää peli".

No niinpä olikin, no ehkä Burrows yritti saada oman nenän punaiseksi ja melkein siinä onnistuikin, Thomas kuitenkin aika tulisieluinen kassari. Ja pelinhän he olivat totta tosiaan hävinneet jo tuossa vaiheessa.

 

[John Dillinger]

On pakko vielä jotain sanoa, nimittäin vastata tähän. Tilanne oli siinä vaiheessa 4-0 Bostonille ja jäljellä oli kaksi minuuttia. Eiköhän Burrows tiennyt että "me ollaan hävitty tää peli".

Tässä asiassa pitää pikkasen hiihtää Gadan jäljissä. Eli eiköhän tuossa Thomas-Burrows- tilanteessa haettu jo askelmerkkejä seuraavaan kohtaamiseen.

Ihmetyttää muutenkin nämä kaikki itkeskelyt jokaisesta pikku koiruudesta. Näitä ollaan tehty aina jääkiekon historiassa ja tullaan tekemään. On tuomarien ja kurinpitäjien tehtävä päättää missä rajat menevät. Eiköhän Burrows, kuin Marchandikin tee kaikkensa voittaakseen tämän sarjan ja cupin. Yhden ottelun lopputuloksella ei ole scheissenkään väliä jos saa 7:nnen pelin (tai 6) jälkeen saunottaa poikaa, kundia, eli Stanleyn cuppia.

NHL-Playoffsessa ainakin omasta mielestäni hienointa juuri intensiteetti ja TUNNE. Jos haluan katsella läpyläpy jätön jättöä ja pakkipakin pakkia kattelen vaikka sitten tuota jääpallokentällä pelattavaa ryssän liigaa.

 

[Pica]

"laskee mailan Thomasin mailalle ja joutuu syyttä suotta hyökätyksi" Burrows olikin "tökkään Thomasia mailalla että pääsen tappelemaan ja lyömään oikein kunnolla kun se kuitenkin hermostuu ja samalla saan henkisen yliotteen seuraavaan peliin" Burrows?

Ilmeisesti henkistä yliotetta haettiin (youtube.com video ajassa 14.27->) kolmannessakin pelissä kun kävi vihellyksen jälkeen lyömässä Thomasia hanskaan, josta seuranneessa mylläkässä Lucic antoi pari iskua ja työnsi sormiaan rotan nenän alle purtavaksi? Boston tulee vastaamaan näihin törttöilyihin tästäkin eteenpäin kuten Thomas ja Lucic.

Vancouverin huonoa käytöstä on tässä sarjassa matkittu mutta toivon todella että Luongoa ei lähdetä hakkaamaan mailalla tai ajella päälle. On asioita mitä ei minusta pidä tehdä edes Stanley Cupin voittaakseen (tosin pidin puremista yhtänä tälläisistä joten ties mitä vielä on tulossa).

Tässä asiassa pitää pikkasen hiihtää Gadan jäljissä. Eli eiköhän tuossa Thomas-Burrows- tilanteessa haettu jo askelmerkkejä seuraavaan kohtaamiseen.

Tätä minä pelkäänkin ja mihin tuo latu johtaa? Jos askelmerkit mene sekaisin niin meneekö joku viidennen pelin aikana "hakemaan asetelmia" loppusarjaan ja hoitamaan Thomasin pois pelistä?
Mitäs jos jätettäisiin ne maalivahdit kokonaan huitomatta?

 

[nuck]

Mitäs jos jätettäisiin ne maalivahdit kokonaan huitomatta?

Ihan hyvä ajatus, mutta ei taida toimia käytännössä. Luongo voisi varmaan kertoa, miltä tuntuu ottaa playoffeissa vastustajan kyynerpäätä päähän (Andrew Ladd), tulla vastustajan hyökkääjän jyräämäksi (edestäpäin ja vaihtelun vuoksi takamuksella) oman maalin sisään parikin kertaa ottelusarjan aikana (Dustin Byfuglien) tai saada vastustajan hyökkääjän kova viikateisku pohkeille kun on jo ottanut torjunnan ja maannut jäässä (Ben Eager ja Corey Perry). Sieltä teidänkin joukkueesta löytyy pelaaja, joka on kunnostautunut aikaisemmin urallaan Luongon huitojana (Thornton) playoffeissa.

Eikä tämä ole mitään itkua jo pelatuista ottelusarjoista, vaan karua kieltä näiden pelien todellisesta luonteesta. Toistaiseksi Canucks on kohdellut Thomasta silkkihansikkain ja Thomas on vienyt maalivahtina fyysisenkin pelin tässä sarjassa nimiinsä kirkkaasti.

Muuten tuosta neljännestä pelistä voisi kirjoittaa sen verran, että pelihän oli ihan kuin uusintaa katsoisi:

- Ensimmäisellä kierroksella Vancouver meni Chicagoa vastaan ottelusarjassa 3-0 johtoon, kunnes Canucks romahti kahdessa pelissä peräkkäin. Tässä Boston-sarjassa mentiin puolestaan 2-0 johtoon ennen tuota oman pään romahtamista kolmannessa ja neljännessä pelissä.

- Chicago sai ensimmäisellä kierroksella neljänteen peliin Dave Bollandin takaisin ja piristyi. Boston otti nyt kolmanteen peliin Shawn Thorntonin takaisin ja piristyi.

- Molemmissa sarjoissa Vancouverin voittoja on seurannut todella isot tappiot.

- Vancouver pelasi kummassakin Bruins-sarjan tappiopelissä ensimmäisen erän hyvin, mutta romahti toisessa.

- Alex Edler käynnisti ensimmäisessä tappiopelissä oman pään vuotamisen, kun hänen mailansa meni syöttöä antaessa rikki ja Bruins sai ilmaisen vastaiskun sinisen päältä. Alex Edler käynnisti toisessa tappiopelissä oman pään vuotamisen, kun hän oli noussut liian ylös puolustuslinjasta ja Boston onnistui pääsemään Edlerin laidalta läpiajoon.

- Kummassakin tappiossa puolustuspäässä nähtiin yhtä isoja virheitä. Ensimmäisessä tappiopelissä ensimmäinen maali tuli kyseisen Edlerin mailan rikkoutumisen jälkeen (huonoa tuuria), toisen maalin teki Kesler alivoimalla omiin ja kolmannessa Canucksin ylivoima sähläsi pahasti päästäen Marchandin alivoimalla maalintekoon. Toisessa tappiopelissä ensimmäinen maali oli seurausta Edlerin liian innokkaasta keskialueen tukemisesta, toinen maali ohjautui Salon mailasta ja kolmannessa Ballard sähläsi oman maalin takana.

Näitä uusintoja tarkastellen seuraavasta pelistä olisi luvassa (jos tässä mennään jatkossakin kuten Blackhawks-sarjassa mentiin) Vancouverin pelillistä hallintaa, mutta Bostonin voitto.

Pari viivaa vielä:

- Vancouverin puolustus herättää ensimmäistä kertaa tällä kaudella todellista huolta. Ykköspakki Dan Hamhuis jätti isomman aukon mitä edes uskoin. Christian Ehrhoff pelaa selvästi loukkaantuneena ja Keith Ballardilla ei ole pelituntumaa (mikä näkyi muutamankin kerran neljännessä pelissä isoina virheinä).

- Vancouverin ylivoima on toiminut koko kauden, mutta ei nyt. Ylivoima oli neljännessä pelissä niin huonoa, että se vain tappoi muuta peliä.

- Tim Thomas pelaa aivan loistavaa peliä. Helppo yhtyä noihin Moustache Daven sanoihin; Juuri nyt vaikuttaisi epätodennäköiseltä, että hirmuvireessä oleva Thomas häviäisi kaksi peliä seuraavasta kolmesta.

- Henrik Sedinin tuska on ilmeinen. Mies nousee jäästä kuin se vanha mummo, millaiselta hän näytti Nashvillea vastaan. Neljän pelin saldo on 0+0=0, kaksi laukausta, -2 ja aloitukset 37.2%. Ykkössentteriltä voisi toivoa "vähän" enemmän, mutta vähän hankala tietysti on vaatia, kun ei tiedä millainen vamma siellä on.

Sarja on nyt tasan 2-2, mikä ei yllätä minua ollenkaan, kun veikkasin tämän menevän seitsemään peliin. Sarjan kulussakin mennään uusintaa viime vuodesta, sillä silloin Chicago vei kaksi ensimmäistä ja Flyers 3. ja 4. pelin. Chicago voitti sitten kotona viidennen ja lopulta mestaruuden kuudennessa. Nytkin veikkaan viidennen pelin voittajaa mestariksi.

 

[Riiseli]

Silti vähän jäi harmittamaan kohtuu ratkaisevat tuomarivirheet, kuten kolmatta maalia edeltänyt kamppi ja Peverleyn sukellus. Ei muuten tarvi enää Sedinien helposta kaatumisesta valittaa yhtään, kun Bostonin Peverley näytti mallia siitä kuinka se tehdään. Uskomaton sukellus, jonka tuomarit vielä menivät nielemään!

Tilanteessa Peverleyn luistimet osuu omaan pelaajaan, menettää tasapainon ja kaatuu, ei pyri filmaamalla hankkimaan jäähyä. Canucks-pelaaja sattui olemaan kohdalla ja tuomarit arpoi tästä jostain syystä turhan kakkosen. Väärä tuomio.

Nämä väärin vihelletyt kaatumisethan menivät neljännessä pelissä tasan. Ensimmäisessä erässä Marchand sai jäähyn varsin vastaavalla tavalla, kun Bieksa menetti tasapainonsa ja kaatui. Sukelluksia ei nähty kummaltakaan ja jäähyjäkään ei noista olisi pitänyt tulla.

 

[Murmeli]

Nämä väärin vihelletyt kaatumisethan menivät neljännessä pelissä tasan. Ensimmäisessä erässä Marchand sai jäähyn varsin vastaavalla tavalla, kun Bieksa menetti tasapainonsa ja kaatui. Sukelluksia ei nähty kummaltakaan ja jäähyjäkään ei noista olisi pitänyt tulla.

Värilaseja saa olla tietysti mutta kyllähän Bieksan tasapaino meni alaselkään iskettyyn kevyeeseen poikkariin. Marchandin tilannetta en muista, joten sitä en kommentoi mitenkään.

 

[larzzon]

->Ei noista peleistä yksikään tuomareiden tekemiin virheisiin ole ratkennut. Canucks oli niukista numeroista huolimatta reippaasti parempi kahdessa ensimmäisessä ja kahden jälkimmäisen ottelun numerot ovat olleet sellaiset, ettei pitäisi olla sanomista.

Bruinsin kannalta näyttää vaihteeksi hyvältä, mutta toki joukkueella on tapana ryssiä kaikki mikä näyttää hyvältä. Canucksin puolustus tekee yhtä paljon jos ei enemmänkin virheitä per ottelu kuin Boychuk ja hyökkäyksen nimimiehet näyttävät todella köykäisiltä ja loukkaantuneilta. Hamhuis ei näytä palaavan.

Canucks kuudessa.

 

[Riiseli]

^Pessimisti ei pety kannalla täälläkin.

Värilaseja saa olla tietysti mutta kyllähän Bieksan tasapaino meni alaselkään iskettyyn kevyeeseen poikkariin. Marchandin tilannetta en muista, joten sitä en kommentoi mitenkään.

Jos näin on, niin oli sit selostajan värilaseista kiinni. Itse en ko. tilannetta päässyt kunnolla näkemään, joten luotin paremmalta paikalta ottelua ja hidastuksia seuranneiden ihmisten kommenttiin (mikä on toki aina vähän riski) ja ajattelin sen perusteella Peverleyn tilanteen kohdalla, että tasan menee nämä.

 

[Sir von Aulis]

Värilaseja saa olla tietysti mutta kyllähän Bieksan tasapaino meni alaselkään iskettyyn kevyeeseen poikkariin. Marchandin tilannetta en muista, joten sitä en kommentoi mitenkään.

Itse ensin ihmettelin, että melko heppoisesti vihelletty jäähy, mutta toinen kuvakulma paljasti totuuden. Marchand laittoi poikittaisella mailalla housunkaulukseen, jolloin Bieksa menetti tasapainonsa, täysin selvä jäähy eikä ole nokkaa koputtaminen. Eli Murmeli on tässä aivan oikeassa ilman värilasejakin.

Muihin jäähyihin en sen enempää ala ottamaan kantaa, mutta kaikenkaikkiaan nautittavaa katsottavaa nämä finaalit ovat olleet. Pelissä on todella hyvä vauhti, paljon kovia taklauksia sekä muutama "pelin sisäinen peli", eli Bruins vastaan Burrows, samoin myös Chara vs Kesler-väännöt ovat hienoa katsottavaa. Molemmat antavat ja ottavat iskuja surutta. Samoin Marchandin peli näin Jarkko Ruutu-fanina on mukava seurata, tosin saisi nuo laidan vieressä kumartelut jättää kokonaan pois, akkamaista toimintaa. Maalivahtien taistelu tällä hetkellä menossa selvästi Thomasille, mutta katotaan nyt kumpi ykkösveskareista nostaa kannua, ei paskaa peliä muista kukaan jos pääset nostamaan kannua pelien päätteeksi.

Mahtavat finaalit tähän asti ja reilun vuorokauden päästä taas mennään \o/

 

[Pica]

Karavaani siirtyy Vancouveriin ja panokset kovenee. Molemmilla on pakkovoiton paikka. Taas.

Canucks on ollut mainio kotonaan ja odotettavissa on täysillä pelaava joukkue kahden heikommin sujuneen pelin jälkeen. Vigneault nimesi Luongon aloittajaksi ja uskon että maalilla nähdään vahvaa peliä kahden ensimmäisen ottelun tapaan.

Avainmiesten loukkaantumiset ovat haitanneet niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa ja tähän ei ole tulossa helpotusta kun Hamhuis ei ilmeisesti ole pelikykyinen? Sarja on fyysinen eikä lepotaukoja tunneta joten Keslerin ja Sedinin on jatkettava vajaakuntoisina.
Suurimmat ongelmat Bostonissa taisi olla hyökkäävän puolustuksen jääminen omaan päähän painimaan Bruinsin karvaajien kanssa ja tämän myötä selvästi vähentynyt, koko joukkueen kiekollinen peli. Kotikentällä tilanne helpottuu viimeisen vaihdon ja puolustavamman Bruinsin kanssa ja kiekkoa tullaan saamaan nopeille hyökkääjille.

Bostonissa nähtiin taisteleva Bruins. Ärsytettynä itsestään enemmän irti saava joukkue oli viritetty ensimmäisten pelien tapahtumien johdosta ja Nathan Hortonin ikävä loukkaantuminen lisäsi latausta entisestään.

Peverley kiitti valmentaja Julienia paikasta ykkösketjusta neljännessä pelissä tehden kaksi maalia. Jatkuuko ketjun tehot kun Canucks saa laitettua parhaat voimat vastaan vaihdosta toiseen? Michael Ryder omaa yllättävää ratkaisupotentiaalia ollessaan kuuma ja toivoa sopii että sillä suunnalla lämpö on vielä nousussa. Kakkos- ja kolmospakkiparien olisi pystyttävä entistä parempaan ja saatava Canucksien tähdet himmennettyä.
Bruins oli numeroiden valossa mukana peleissä 1 ja 2 mutta kentällä ero oli selvä ja vain hienoa kevättä pelaava Tim Thomas piti toivoa yllätyksestä elossa. Voi vain toivoa että kotiotteluiden henki saadaan mukaan ja kestämään kovaäänisen Vancouverin yleisön kannustaessa omiaan.


Veikkaus: Uskon Canucksin ryhtiliikkeeseen. Puolustus pääsee peliin paremmin mukaan ja joukkue pääsee pelaamaan vahvuuksillaan, nopeat keskialueen ylitykset ja kiekon hallinta hyökkäyspäässä tuo voittoon tarvittavat maalit, 4-1 Vancouverille.

- - - - - -

Tässä vielä Boston-väritteistä uutisointia ajankohtaisista aiheista neljännen pelin jälkimainingeissa sisältäen hieman spekulaatiota peliin viisi mentäessä.

- Vancouver picked on the wrong guy (csnne.com video)
- Ray Bourque joins D&C to break down game 4 of the Stanley Cup Finals (weei.com audio)
- Marchand's a jerk - our jerk (csnne.com video)
- A finals nightmare for the Sedin twins (csnne.com video)

 

[Moustache Dave #44]

Viidenteen peliin pari pointtia:

Canucksin on…

- Vetäydyttävä kokonaan vihellysten jälkeisistä kirvesmieskilpailuista. Bruins hallitsee pikkusikailun ja ärsytyspelin paremmin, Canucks ei pysty saamaan yliotetta tätä kautta. Canucks on turhan aktiivinen näissä tilanteissa ja se vain sekoittaa Canucksin peliä.

- Saatava ylivoima toimimaan. Bruins ei tule selviämään jäähyittä Vancouverissa. Tehokas ylivoima olisi paras keino neutralisoida Bruinsin ärsytyspeli.

- Annettava puolustuksessa apuja Luongolle, jotta hän saa itseluottamuksensa kohdalleen ja yleisön puolelleen. Thomasin huippuvireen mahdollistaa osin Bruinsin työteliäs puolustus, veskari voi pomppia kovalla itseluottamuksella missä lystää, kun luotto pakkeihin on kova. Canucksin on annettava samassa määrin apuja maalivahdilleen.

- Saatava laatua laukauksiin, helpot vedot vain auttavat Thomasin rytmiin. Maskia tai Thomas liikkeelle, ei mitään toivotaan-toivotaan ratkaisuja. Myös ohi- ja blokkiinlaukauksia on ollut viime peleissä aivan järkyttävä määrä.

- Löydettävä secondary scoring osastonsa. Jos Henrik ja Kesler ovat heikossa hapessa, kuten huhuillaan, muiden täytyy nostaa tasoaan. Raymond, Higgins, Hansen, Torres, näillä kavereillakin on paikkoja pelistä toiseen, nyt täytyy pystyä viimeistelemään.

- Otettava tila pois Bostonilta. Etäisyyksiä on tiivistettävä. Bostonin hyökkääjät eivät voi vapaasti luistella Canucksin alueelle. Siellä on näitä yhdentempun ihmeitä, kuten Ryder, jolle ei voi suotuisampaa puolustusta ollakaan, kuin sellainen joka peruuttaa ja päästää hänet vetämään pakin jaloista rannelaukauksensa. Jos joku tulee taidolla ohi, niin sille ei voi mitään, mutta ilmaista tilaa ei voi antaa, on mentävä vastaan ja näissä pakkiparin/hyökkääjän on varmistettava. Ja varmistaja ei ehdi paikalle, jos etäisyydet ovat liian pitkät.

Jos peli menee halonhakkuuksi, Thomas näkee kiekot ja Bruinsilla on paremmat erikoistilanteet, lopputulos on kahden edellisen pelin kaltainen.

 

[Pica]

Fans back in Vancouver cheered when you were pulled, do you have any reaction to that?
- Next question.

NHL-maalivahdin arkea? Aika karulla tavalla näköjään media ja oma kotiyleisö kohtelee Luongoa.

 

[matskulainen]

Viidenteen peliin pari pointtia:

Canucksin on…

- Vetäydyttävä kokonaan vihellysten jälkeisistä kirvesmieskilpailuista. Bruins hallitsee pikkusikailun ja ärsytyspelin paremmin, Canucks ei pysty saamaan yliotetta tätä kautta. Canucks on turhan aktiivinen näissä tilanteissa ja se vain sekoittaa Canucksin peliä.

Ilman muuta. Tuomarilinjaa näiden suhteen piti tiukentaa neljänteen peliin ja kyllähän se hiukan vähenikin, mutta Canuckskin tuhlasi edelleen liigaa nergiaa tähän. Turhautuminen ottaa vallan ja keskitytään vääriin asioihin, sen sijaan että annetaan olla (ehk annetaan Bostonin ottaa jäähyt) ja keskitytään seuraavaan aloitukseen. Ymmärrän toki sen pikkusian pelaamisen viisi minuuttia ennen loppua 0-4-tilanteessa, mutta tilanteen ollessa tasainen pitää maalinedustalla pelata huolella ja kovaa, mutta vihellykseen asti.

- Annettava puolustuksessa apuja Luongolle, jotta hän saa itseluottamuksensa kohdalleen ja yleisön puolelleen. Thomasin huippuvireen mahdollistaa osin Bruinsin työteliäs puolustus, veskari voi pomppia kovalla itseluottamuksella missä lystää, kun luotto pakkeihin on kova. Canucksin on annettava samassa määrin apuja maalivahdilleen.

Vahva sama, Luongoa ei pidä heittää bussin alle niin kuin Bostonissa ja parissa Chicago-pelissä.

- Löydettävä secondary scoring osastonsa. Jos Henrik ja Kesler ovat heikossa hapessa, kuten huhuillaan, muiden täytyy nostaa tasoaan. Raymond, Higgins, Hansen, Torres, näillä kavereillakin on paikkoja pelistä toiseen, nyt täytyy pystyä viimeistelemään.

Chicago-sarjassa alaketjujen miehet tekivät pisteet, Nashvillea vastaan se oli Kesler, San Jose -sarjassa saatiin kaikki yhdistymään ja Sedinit murskasivat. Boston-sarjassa tuntuu, ettei kukaan tee niitä pisteitä. Ei kärki, eikä tausta. Jonkun pitää nousta esiin.

Mielenkiintoista myös nähdä, onko Vancouverin tie hyökkäysalueelle nyt kotona taas helpompi kuin Bostonissa. Varsinkin toisessa vierasottelussa se Bruinsin rintama omalla sinisellä oli aina pysäyttämässä Vancouverin hyökkäykset, eikä siitä menty läpi vauhdilla (liikaa miehiä, joista joku painaa lopulta päälle) eikä syöttelyllä (liian tiivis rintama, ei vapaata tilaa). Nyt pitää pelata nopeammin.

Odotan silti että tänään voittaa Vancouver, seuraavaksi Boston ja lopulta vielä sarjan seitsemäs ja viimeinen kotivoitto ensi viikolla Vancouverissa.

edit: Iltalehdellä on taas ansiokas, viiltävä analyysi viidennestä ottelusta. Laitan quotena, etteivät turhaan saa lisäklikkejä :):

NHL-finaalit ovat kääntyneet täysin päälaelleen. Vancouver on ollut vaikeuksissa ja Boston hallinnut.

Iltalehti listaa Vancouverin suurimmat ongelmakohdat.

1 Puolustuksen miesvaje

Dan Hamhuisin loukkaantuminen ja Aaron Romen pelikielto ovat olleet yllättävän kovia iskua. Kevin Bieksa ei ole sama mies ilman pakkipariaan Hamhuisia. Kaksikon muodostama pari oli Vancouverin paras pysäyttämään vastustajan tähdet. Pitkään pelaamatta ollut Keith Ballard ei pysty paikkaamaan loukkaantumisia, sillä virheitä tulee aivan liikaa. Uudet parit eivät yksinkertaisesti toimi.

2 Surkeat Sedinit

Henrik ja Daniel Sedin ovat tehneet finaaleissa yhteensä kaksi pistettä. Kaksoset ovat tehottomia, mutta toisaalta kiekkoa ei saada pelattua heille. Peliä avaavat avainpuolustajat ovat olleet näkymättömiä. Toisaalta Boston on tukkinut keskialueen äärimmäisen tehokkaasti.

3 Ylikierrokset

Hyökkääjät ovat lähteneet Bostonin fyysiseen peliin mukaan ja keskittyneet vääriin asioihin. Vancouver olisi kiekollisesti taitavampi, mutta jopa Sedinit on nähty paininujakoissa.

4 Tehoton ylivoima

Runkosarjassa ja pudotuspelien aikaisemmilla kierroksilla Vancouverin ylivoima oli todella tehokasta. Runkosarjassa se oli liigan parasta. Kahdessa viimeisimmässä ottelussa tuloksia ei ole tullut.

Ilmeisesti ainakin se vieraspelin merkitys on unohtunut, Bieksa ei olekaan ollut sama mies kuin Hamhuisin kanssa (omasta mielestäni ainoa, joka säilytti tasonsa TD Gardenissa), eikä H.Sedinin loukkaantumisesta ei ole tietoa. Mutta tämä ei nyt ollut se olennainen osa tätä viestiä...

 

[siffa]

Boston pelasi viisaasti kotonaan. Valmentaja Claude Julien on tutkinut tarkkaan Vancouverin pelitavan. Boston pelasi paljon 1-2-2 trappia ja Vancouverin keskialueen ylitys oli vaikeaa. Vancouver ei pyrkinytkään hyökkäämään rintamana kaikilta kaistoilta lyhytsyöttöpelillä vaan yritti pystysuunnan nopealla jääkiekolla ylittämään ensin punaviivan ja löi päätykiekon sen jälkeen. Sedinien kenttää vastaan Boston puolusti omassa päässään viidellä pelaajalla jättäen Vancouverin siniviivapuolustajat vapaiksi. Sedinien kulmapyöritys ja hyökkäyspään pyöritys ei onnistunut, kun tila vietiin pois. Sedinit syöttivätkin usein vapaille pakeille, kun maalille tie oli tukossa. Boston hyökkäsi useita hyökkäyksiä omalta puolustusalueelta lähtien kolmiomuodostelmasta sentterin kautta rintamahyökkäyksinä lyhytsyöttöpelillä kaikilta kaistoilta edeten hyökkäysalueelle tiiviinä viisikkoina. Boston löi myös päätykiekkoja paljon tilanteen mukaan.

Sedinin kaksosista olen eri mieltä kuin, mitä useat täällä kirjoittavat. He pelaavat erittäin rohkeaa kiekollista peliä kaikilla kentän alueilla. He menevät maalille hakattaviksi vaihdosta toiseen, vaikka tietävät saavansa erityisen kovaa kohtelua siellä. Pelirohkeus aiheuttaa heille ajoittain pahoja kiekon menetyksiä niinkuin kävi 4. finaaliottelussa, jossa ensin Keith Ballard ja sitten Henrik Sedin menetti oman maalin nurkalla kiekon Patrice Bergeronille, jonka syötöstä Brad Marchand pisti irtokiekon maalin edestä maaliin. Näitä kiekon menetyksiä sattuu kiekollisille pelaajille, mutta pelityyliä on vaikea muuttaa roiskivaksi silloinkaan, kun se olisi järkevämpi ratkaisu. Sedinit ovat Jukka Jalosen "meidän pelin" pelaajatyyppejä, joista meillä on pulaa. Saa nähdä nousevatko Sedinit ratkaisemaan finaalisarjan Vancouverille. Nyt näyttää huonolta, kun lukuisista yv-peleistä huolimatta onnistumisia on Vancouverilla vain yksi. Ylivoimapeli ei ole ollut ratkaisevassa asemassa ainakaan vielä tässä finaalisarjassa, vaikka sen arvioitiin olevan Vancouverin paras ase voittoihin. Maalivahtien torjunnat, Boston 37 ja Vancouver 25, kertovat pelin olleen tasaisempi kuin lopputulos 4-0 osoittaa. Tim Thomas vei torjunnoillaan tällä pelin tärkeällä osa-alueella voiton Roberto Luongosta.

Neljäs finaaliottelu oli molemmilta joukkueilta kiekollisempaa pelaamista kuin aiemmin. Varsinkin Boston oli lisännyt HVP-hyökkäyksiinlähtöjä omalta puolustusalueelta ja varsinkin palautuksia taaksepäin oli enemmän, kun viisikot kasattiin rintamahyökkäyksiin, jotka toimivat myös hyvin 4. finaaliottelussa. Sen vaikutelman sain 4. finaaliottelusta, että siinä ei taisteltu ajasta ja tilasta entiseen malliin, kulmapelejä lukuunottamatta, vaan pantiin kiekko liikkeelle. Pelaamisen luonnetta oli muutettu pystysuunnan jääkiekosta kiekkokontrollin suuntaan. Ensi yön peliin päävalmentajat muuttavat varmuudella joukkueidensa pelitapoja jonkin verran. Peli osoittaa, mitä muutoksia on tehty.

 

[matskulainen]

Pelirohkeus aiheuttaa heille ajoittain pahoja kiekon menetyksiä niinkuin kävi 4. finaaliottelussa, jossa ensin Keith Ballard ja sitten Henrik Sedin menetti oman maalin nurkalla kiekon Patrice Bergeronille, jonka syötöstä Brad Marchand pisti irtokiekon maalin edestä maaliin.

Sain neljännessä finaalissa sellaisen kuvan, että turhautuminen otti yliotteen myös Sedineistä. Tämä ei näkynyt vain epätavallisissa jälkipeleissä, vaan myös itse pelissä. Sedinit näyttivät kyllästyvän odottamaan, että Vancouverin surkeaksi äitynyt pelinrakentelu kykenisi pelaamaan kiekon keskialueelle, tai varsinkaan hyökkäyssinisen tuntumaan. Siksi Sedinit hakivat kiekkoja alempaa, ehkä väärissäkin tilanteissa, eikä ykkösketjun peli ollut enää pelastettavissa.

Mainittakoon tässä vielä, että aamujäällä Ballard on viihtynyt kaukalossa Tanevia pidempään, ja Tanev on omien sanojensa mukaan GTD. Todennäköisesti mukana. Surulliselta vaikuttaa Ballardin tulevaisuus Vancouverissa.

 

[Lert]

Viides peli siis ensi yönä edessä. Arvelen että pelin voittaja nostaa tänä kesänä kannua.
Tässä muutama huomio otteluun:

-Ilmeisesti Canucksin maalilla pelaa edelleen Luongo. Vaikka kahta tappiota onkin turha laittaa Luongon piikkiin, niin on mielenkiintoista nähdä onko hän saanut valmistettua itsensä täysillä uuteen matsiin.

- Sedinit. Finaalisarja on mennyt heiltä todella huonosti. Bruins puolustus on saanut kaksoset turhautumaan joten ensi yönä odotetaan heiltä enemmän kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea enemmän tehoja.

- Bruinsin ylivoimapeli on takunnut koko playoffit. pientä valoa tunnelin päässä nähtiin 3. finaalissa mutta jos Bruins aikoo hakea voiton Canucksin kotiluolasta, on ylivoiman toimittava.

Bruins hakee 1-3 vierasvoiton.

 

[cottonmouth]

Hieman tällaisena täysin turhan tiedon palasena voisi mainita, että Bruins on minuuttimääräisesti ollut selkeästi enemmän ns. kuskin paikalla. Toki johtuen pääasiassa noista pelien kolme ja neljä ylikävelyistä:

[B]Aika johtoasemassa peleissä 1-4:[/B]

[B]Vancouver Canucks[/B]: 17:07 min

[B]Boston Bruins[/B]:    106:52 min

 

[nuck]

Viidennestä pelistä on sanottukin täällä jo lähes kaikki oleellinen. Yön ottelu on kauden suurin ja uskoakseni tärkein peli. Toki hävinneellä joukkueella on vieläkin mahdollisuutensa, mutta itse veikkaan juuri ensi yön pelin voittajaa tämän kauden Stanley Cup -mestariksi. Nyt pitää olla valmiita kauden parhaaseen esitykseen.

Boston vei pelejä 3. ja 4. jokaisella mahdollisella alueella pelillisesti. Monissa paikoissa kirjoitetaankin siksi Bruinsin momentumista ja uskotaan siihen, että nuo pelit jatkuvat. Samanlaisia puheita oli ilmassa jo Chicago-sarjassa 4. ja 5. pelien jälkeen, joten ei tämä yllätyksenä tule. Edellisen pelin voittajan kuninkuusasema on aina näissä peleissä suuri, erityisen suuri se on ison voiton jälkeen.

Silti mitään ei olla vielä ratkaistu suuntaan eikä toiseen. Vasta nyt alkaa se todellinen joukkueiden punnitseminen finaaleissa, jota varten on valmistauduttu yli 100 ottelun verran. Nyt pitää löytyä uskoa ja uskallusta. Nyt pitää pystyä pitämään pää kylmänä, virheet minimissä ja keskittyä oleelliseen. Nyt pitää tehdä enemmän töitä kuin vastustaja. Peli saattaa saada odottomattoman käänteen, jos kiekko sopivasti pomppii sopivissa paikoissa.

Turha kai edes erikseen muistuttaa, kuinka iso merkitys näissä peleissä on yleensä avausmaalilla. Bostonin saldo on playoffeissa 10-1 peleissä, joihin joukkue on tehnyt avausmaalin. Vancouverin vastaava lukema on 10-2. Jälleen kerran avausmaalin tehnyt joukkue on yöllä vahvoilla. Kokoonpanoista sen verran, että ne pysyvät kai muuten samoina kuin edellisessä pelissä, mutta Keith Ballard tekee ilmeisesti tilaa tulokaspuolustaja Chris Taneville. Nuorukaisen päätä huimasi runkosarjassa ihmeellisen vähän, mutta nyt on kova paikka - alla pieni pelituntuma ja edessä kauden toistaiseksi isoin peli.

Sarja on nyt paras kolmesta. Stanley Cupiin tarvitaan vähintään 120 minuuttia laatukiekkoa. Näin Vancouver-fanin silmin, Canucks on pelannut nyt tällä kaudella 102 ottelua hiljentääkseen aina uudet ja uudet epäilijät ja kriitikot. Takana on jo mittava nippu voitettuja haasteita. Nyt kahden voiton päästä joukkue voidaan muistaa historian parhaana Canucks-joukkueena. Tai sitten organisaatio saa leiman ikuisena häviäjänä. Kyse on kahdesta voitosta - kova jako niiden perusteella kahteen eri ääripäähän.

"I firmly believe that any man's finest hour, the greatest fulfillment of all that he holds dear, is the moment when he has worked his heart out in a good cause and lies exhausted on the field of battle." - Vince Lombardi.

 

[Mängimies]

Henrik Sedinin tuska on ilmeinen. Mies nousee jäästä kuin se vanha mummo, millaiselta hän näytti Nashvillea vastaan. Neljän pelin saldo on 0+0=0, kaksi laukausta, -2 ja aloitukset 37.2%. Ykkössentteriltä voisi toivoa "vähän" enemmän, mutta vähän hankala tietysti on vaatia, kun ei tiedä millainen vamma siellä on.

Melko "valikoivaa sorttia" on tuo Hank Sedinin vamma mikäli tehopisteisiin eri ottelusarjoissa tuijottaa. Chicagoa vastaan 7 pelissä 0+5, vs Nashville 6 1+3, vs San Jose 5 1+11 ja nyt finaalisarjassa kiikarit. Hämäävätkö konferenssifinaalien tehopisteet vai onko Sedin nyt finaaleissa saanut jonkun uuden vamma, josta vaisuus johtuu?

 

[matskulainen]

Melko "valikoivaa sorttia" on tuo Hank Sedinin vamma mikäli tehopisteisiin eri ottelusarjoissa tuijottaa. Chicagoa vastaan 7 pelissä 0+5, vs Nashville 6 1+3, vs San Jose 5 1+11 ja nyt finaalisarjassa kiikarit. Hämäävätkö konferenssifinaalien tehopisteet vai onko Sedin nyt finaaleissa saanut jonkun uuden vamma, josta vaisuus johtuu?

Henrikillä on ollut ongelmia ainakin jalkansa kanssa. Nashville-sarjan jälkeen Henrik ei harjoitellut kertaakaan, vaan keskittyi kuntouttamiseen, ja siellä tulokset puhuivat puolestaan. Nyt finaaleissa jalkavamma näytti pahentuvan Seidenbergin poikittaisen mailan ansiosta (oliko toisessa pelissä?) ja Sedin pitelikin sen jälkeen jalkaansa. Näkyy myös ero luistelussa tavalliseen verrattuna, kun rauhallisemmissa tilanteissa luistellessaan pidempää matkaa Henrik liukui ainakin neljännessä pelissä oikean jalkansa varassa, usein nosti vasemman luistimen kokonaan hiukan irti jäästä.

 

[Henkka]

Hamhuis ei siis vieläkään pysty pelaamaan? Sinänsä tämä loukkaantuminen on todella paha, kun se aiheuttaa käytönnössä kahden miehen puuttumisen. Hamhuis on itse poissa ja Hamhuisin puuttuminen Bieksan rinnalta tekee Bieksasta taas sen surkean Bieksan. Tämä loukkaantuminen saattaa olla koko ottelusarjan käännekohta.

Veikkaan samoin kuten nuck, että viidennen pelin voittaja vie Stanley Cupin. Jos se on Boston, Canucks ei sillasta enää nouse ja Bruins juhlii kotona kannua 2-4 otteluvoitoin. Jos taas Canucks tänään voittaa, niin se hoitaa sarjan seitsemännessä matsissa kotiin voitoin 4-3, kenties Hamhuis jälleen kokoonpanossa.

 

[nuck]

Melko "valikoivaa sorttia" on tuo Hank Sedinin vamma mikäli tehopisteisiin eri ottelusarjoissa tuijottaa. Chicagoa vastaan 7 pelissä 0+5, vs Nashville 6 1+3, vs San Jose 5 1+11 ja nyt finaalisarjassa kiikarit. Hämäävätkö konferenssifinaalien tehopisteet vai onko Sedin nyt finaaleissa saanut jonkun uuden vamma, josta vaisuus johtuu?

Nimimerkki matskulainen tuosta Henrikin liikkeestä jo kertoikin, eli luistelussa tuon vamman huomaa hyvin. Henrik on mennyt jo pari kertaa suoraan vaihtoon tuskaisen näköisenä lyhyiden pätkien jälkeen, kun miestä on vähän otettu fyysisesti. Jonkin verran Henrikin pelejä nähneenä pystyy helposti sanomaan, että kaikki ei ole kunnossa. Yrityksen puutteesta häntä ei voi syyttää ja hän kyllä menee sinne ahtaisiin paikkoihin (kuten nimimerkki siffa kirjoitti), mutta hän liikkuu muuten normaalia huonommin ja vähemmän hyökkäysalueella.

Mutta toki pitää antaa tunnustus tuosta vaikeudesta myös Bostonin hyvälle puolustuspelille ja maalivahti Thomasille. Ehkä niitä tehoja olisi enemmän (ja puhetta vaikauksista vastaavasti vähemmän), jos Canucksin ylivoima olisi toiminut paremmin. Maalivahti on usein alivoiman tärkein pelaaja ja Thomas on nollannut (hyvin pelanneen alivoiman kanssa) toistaiseksi täysin tuon Vancouverin ykkösylivoiman, jossa Henrikilla on iso rooli.

Hamhuis ei siis vieläkään pysty pelaamaan? Sinänsä tämä loukkaantuminen on todella paha, kun se aiheuttaa käytönnössä kahden miehen puuttumisen. Hamhuis on itse poissa ja Hamhuisin puuttuminen Bieksan rinnalta tekee Bieksasta taas sen surkean Bieksan. Tämä loukkaantuminen saattaa olla koko ottelusarjan käännekohta.

Hamhuisin loukkaantuminen on tosiaan vaikuttanut enemmän mitä olisin edes uskonut. Pidin häntä joukkueen ykköspakkina (pelasikin Canucksin eniten tasakentin ja alivoimalla), mutta en olisi uskonut, että miehen puute noin paljon vaikuttaa. En voi sanoa, että Bieksa olisi surkea ollut, mutta ei lähellekään sellainen kuin aikaisemmissa sarjoissa. Bieksan ja Hamhuisin peli kulki hyvin yhteen ja nyt Bieksasta on tullut vähän sellainen yksinäinen yrittäjä, joka ei selvästikään luota pakkipariinsa (eikä oikein edes itseensä?). Tällä hetkellä hän ei pysty tukemaan joukkuetta lähellekään samalla tavalla kuin ennen.

Saa nähdä mitä nämä pelit ilman Hammeria tekevät Bieksan tulevalle sopimukselle. Hänen arvonsa oli luultavasti isossa nousussa aikaisemmin playoffeissa, mutta nyt nämä saattavat karsia kiinnostusta, kun seurat huomaavat miehen puutteet paremmin. Hän tarvitsee vierelleen varman ja mielellään hyvin liikkuvan puolustajan (kuten Hamhuis) noustakseen kunnolla esiin. Omilla avuillaan Bieksa ei ole sellainen puolustuksen johtotähti, josta kannattaisi maksaa ainakaan enempää kuin Hamhuisista (4.5 miljoonaa).

 

[reme]

Kyllä siinä taitaa käydä niin, että Vancouverille riittää kun Louiii pelaa kotona hyvin ja seisoskelee sitten vieraissa noin suunnilleen maalin edessä. Vancouver vaan jaksaa tehdä tiukissa väännöissä sen ratkaisevan maalin, ainakin tähän saakka.
Thelma ja Louis hämmentävät tehottomasti mukana ja turha heidän loukkaantumisasteitaan on selitellä, koska erilaisia loukkaantumisia on varmasti toisessakin joukkueessa. Ellei ole pelikuntoinen niin istuu sitten penkin päässä.

Bostonin tehoton YV ja tai Vancouverin erinomainen AV olivat oikeastaan ratkaisun avaimet tässä matsissa. Maalivahdit olivat tulessa molemmissa päissä.

 

[Pica]

Hyvä ja tasainen peli taas.

Tällä kertaa Boston oli ensimmäisiä otteluita paremmin mukana mutta ei vaan riittänyt kun Luongo pelasi ensimmäisellä puolikkaalla vahvasti. Vielä olisi hienoa nähdä yksi yritys Vancouverissa mutta kyllä se jo seuraavaan loppuu, tämä oli henkisesti kova tappio Karhuille.

 

[Major Julli]

Vielä olisi hienoa nähdä yksi yritys Vancouverissa mutta kyllä se jo seuraavaan loppuu, tämä oli henkisesti kova tappio Karhuille.

Ja höpöhöpö, Boston vie kannun seitsemässä pelissä. Tieto.