Pistetään tänne prospectilistojen keskelle pari hiljattain tullutta artikkelia maksumuurin takaa Athleticista.
Ensin Athleticin Dom Luszczyszynin juttu NHL-organisaatioiden sopimustilanteesta:
Dom Luszczyszyn kävi tuolla läpi jokaisen joukkueen jokaisen sopimuksen ja pyrki ottamaan omalla mallillaan huomioon paitsi nykytason, mutta myös sopimuksen keston ja katon ennakoidun nousun. Domin ennuste ennustaa esimerkiksi kahdeksan vuotisen sopimuksen aikana katon nousevan sopimukseen nähden 3,5 prosenttia joka vuosi, joten tuo malli suosii pääosin nuoria pelaajia, joilla on pitkät ja nykyiseen tasoon edulliset sopimukset.
Vancouver oli tuolla organisaatioiden vertailussa NHL:n viides (edellä Florida, Edmonton, Colorado ja Carolina) ja Domin mukaan sijoitus olisi korkeampikin ilman edellisen seurajohdon järjestämää kuollutta painoa sopimuksissa. Nyt kun siellä on ostettu ulos OEL:n sopimus (mikä tuolla oli aikaisemmin D-), Vancouverilla on toiseksi eniten tuota painoa. Kuitenkin noita Benningin surkeita sopimuksia on poistettu riveistä ja tämä näkyy nyt tuollakin. Sijoitus on organisaatioiden vertailussa noussut noilta huonoilta sijoilta ensimmäistä kertaa kärkipaikoille.
Vancouverin kaikki tämän kesän kuusi UFA-sopimusta ovat tuon mallin mukaan arvokkaita ja kun noita vertaa vuosittaiseen "surplus-arvoon", niin Daniel Sprongilla tuo on 2, Jake DeBruskilla 1,6, Danton Heinenilla 1,2, Vincent Desharnaisilla 0,4, Derek Forbortilla 0,2 ja Kiefer Sherwoodilla 0,1 miljoonaa. Joukkueen tekemistä jatkosopimuksista Elias Petterssonin (0,8), Vasili Podkolzinin (0,4) ja Teddy Bluegerin (0,1) sopimukset ovat plusmerkkisiä. Filip Hronekin ja Dakota Joshuan sopimukset puolestaan juuri linjassa arvoon. Vain Tyler Myersin sopimus on 1,1 miljoonaa negatiivinen, mikä ei tavallaan tule yllätyksenä siinä roolissa.
Takavuosina Benningin hankinnoista esimerkiksi OEL:n sopimus oli heti tulohetkellä D- tuossa mallissa. Benning paikkasi tuolloin kaksi tekemäänsä D+ sopimusta (Loui Eriksson ja Jay Beagle) tuolla D- sopimuksella maksamalla top10 varauksen välirahana. Sanottakoon kuitenkin tuosta mallista, että minään virallisena totuutena tuota mallia ei kannata pitää ja pelaajien arvo joukkueille on muutakin kuin numeroita, mutta antaa se kuitenkin mielestäni suuntaviivoja organisaation tekemisestä.
***
Sitten Athleticin toimittajien Jesse Grangerin, Sean McIndoen ja Scott Wheelerin maalivahtien rankkaus. Granger arvioi maalivahtien nykytason/tilanteen, McIndoe arvioi sopimustilanteen ja Wheeler ennakoi tulevaisuutta tuolla. Vancouver oli organisaatioiden kesken kuudes.
Athleticin maalivahtien asiantuntija Granger pisti Vancouverin organisaatioiden kesken seitsemänneksi ja sanoi, että ilman Demkon loukkaantumisia Canucks olisi korkeammallakin. Hän nosti esiin omassa kohdassaan Vancouverin maalivahtivalmentajan Ian Clarkin, jota monin paikoin pidetään alansa parhaimpiin kuuluvana ja Clarkin koulun käyneiden maalivahtien ansiolistakin on kattava.
McIndoe rankkasi Vancouverin jopa ykköseksi. Hän totesi, että Demkon viiden miljoonan sopimus on tasoon nähden vahvassa arvossa ja sitä toivoisi, että sopimus olisi pidempikin kuin jäljellä oleva kaksi vuotta. Silovsin tehtyä vain lähelle minimiä olevan sopimuksen, Canucksin maalivahtiosastolla on laatua kokonaisuutena halpaan hintaan.
Wheeler rankkasi Vancouverin maalivahtien tulevaisuuden 25. sijalle ja pitää vähän ihmetellä tuota sijaa. Toisaalta Wheeler ei noita näkemyksiään kovin helpolla tunnu muuttavan ja kun hän rankkasi Silovsin Vancouverinkin prospecteissa 14. sijalle (edellä oli mm. Connor Lockhart, jolle ei tehty edes sopimusta), eipä tuo sinällään yllätä. Kuitenkin aika harvassa ovat ne nuoret maalivahdit, jotka ovat kovissa paikoissa (aikuisten MM-kisat ja NHL:n playoffit) pelanneet samalla tasolla ollen samalla AHL-joukkueensa arvokkain pelaaja pitkän kauden aikana. Demkokin pystyy ikänsä puolesta pelaamaan vielä hyvällä tasolla kauan, joten itse en kyllä näe tuota kokonaisuutta NHL:n pohjilla kun ottaa vielä huomioon Clarkin (ja farmissa Marko Toreniuksen) osaamisen taustalla.
Ensin Athleticin Dom Luszczyszynin juttu NHL-organisaatioiden sopimustilanteesta:
Dom Luszczyszyn kävi tuolla läpi jokaisen joukkueen jokaisen sopimuksen ja pyrki ottamaan omalla mallillaan huomioon paitsi nykytason, mutta myös sopimuksen keston ja katon ennakoidun nousun. Domin ennuste ennustaa esimerkiksi kahdeksan vuotisen sopimuksen aikana katon nousevan sopimukseen nähden 3,5 prosenttia joka vuosi, joten tuo malli suosii pääosin nuoria pelaajia, joilla on pitkät ja nykyiseen tasoon edulliset sopimukset.
Vancouver oli tuolla organisaatioiden vertailussa NHL:n viides (edellä Florida, Edmonton, Colorado ja Carolina) ja Domin mukaan sijoitus olisi korkeampikin ilman edellisen seurajohdon järjestämää kuollutta painoa sopimuksissa. Nyt kun siellä on ostettu ulos OEL:n sopimus (mikä tuolla oli aikaisemmin D-), Vancouverilla on toiseksi eniten tuota painoa. Kuitenkin noita Benningin surkeita sopimuksia on poistettu riveistä ja tämä näkyy nyt tuollakin. Sijoitus on organisaatioiden vertailussa noussut noilta huonoilta sijoilta ensimmäistä kertaa kärkipaikoille.
Vancouverin kaikki tämän kesän kuusi UFA-sopimusta ovat tuon mallin mukaan arvokkaita ja kun noita vertaa vuosittaiseen "surplus-arvoon", niin Daniel Sprongilla tuo on 2, Jake DeBruskilla 1,6, Danton Heinenilla 1,2, Vincent Desharnaisilla 0,4, Derek Forbortilla 0,2 ja Kiefer Sherwoodilla 0,1 miljoonaa. Joukkueen tekemistä jatkosopimuksista Elias Petterssonin (0,8), Vasili Podkolzinin (0,4) ja Teddy Bluegerin (0,1) sopimukset ovat plusmerkkisiä. Filip Hronekin ja Dakota Joshuan sopimukset puolestaan juuri linjassa arvoon. Vain Tyler Myersin sopimus on 1,1 miljoonaa negatiivinen, mikä ei tavallaan tule yllätyksenä siinä roolissa.
Takavuosina Benningin hankinnoista esimerkiksi OEL:n sopimus oli heti tulohetkellä D- tuossa mallissa. Benning paikkasi tuolloin kaksi tekemäänsä D+ sopimusta (Loui Eriksson ja Jay Beagle) tuolla D- sopimuksella maksamalla top10 varauksen välirahana. Sanottakoon kuitenkin tuosta mallista, että minään virallisena totuutena tuota mallia ei kannata pitää ja pelaajien arvo joukkueille on muutakin kuin numeroita, mutta antaa se kuitenkin mielestäni suuntaviivoja organisaation tekemisestä.
***
Sitten Athleticin toimittajien Jesse Grangerin, Sean McIndoen ja Scott Wheelerin maalivahtien rankkaus. Granger arvioi maalivahtien nykytason/tilanteen, McIndoe arvioi sopimustilanteen ja Wheeler ennakoi tulevaisuutta tuolla. Vancouver oli organisaatioiden kesken kuudes.
Ranking each NHL team's current and future goaltending outlook, Part 3: The top 10
The third of a three-part series ranking how good each team's goaltending situation is, from worst to best.
www.nytimes.com
Athleticin maalivahtien asiantuntija Granger pisti Vancouverin organisaatioiden kesken seitsemänneksi ja sanoi, että ilman Demkon loukkaantumisia Canucks olisi korkeammallakin. Hän nosti esiin omassa kohdassaan Vancouverin maalivahtivalmentajan Ian Clarkin, jota monin paikoin pidetään alansa parhaimpiin kuuluvana ja Clarkin koulun käyneiden maalivahtien ansiolistakin on kattava.
McIndoe rankkasi Vancouverin jopa ykköseksi. Hän totesi, että Demkon viiden miljoonan sopimus on tasoon nähden vahvassa arvossa ja sitä toivoisi, että sopimus olisi pidempikin kuin jäljellä oleva kaksi vuotta. Silovsin tehtyä vain lähelle minimiä olevan sopimuksen, Canucksin maalivahtiosastolla on laatua kokonaisuutena halpaan hintaan.
Wheeler rankkasi Vancouverin maalivahtien tulevaisuuden 25. sijalle ja pitää vähän ihmetellä tuota sijaa. Toisaalta Wheeler ei noita näkemyksiään kovin helpolla tunnu muuttavan ja kun hän rankkasi Silovsin Vancouverinkin prospecteissa 14. sijalle (edellä oli mm. Connor Lockhart, jolle ei tehty edes sopimusta), eipä tuo sinällään yllätä. Kuitenkin aika harvassa ovat ne nuoret maalivahdit, jotka ovat kovissa paikoissa (aikuisten MM-kisat ja NHL:n playoffit) pelanneet samalla tasolla ollen samalla AHL-joukkueensa arvokkain pelaaja pitkän kauden aikana. Demkokin pystyy ikänsä puolesta pelaamaan vielä hyvällä tasolla kauan, joten itse en kyllä näe tuota kokonaisuutta NHL:n pohjilla kun ottaa vielä huomioon Clarkin (ja farmissa Marko Toreniuksen) osaamisen taustalla.
Viimeksi muokattu: