Vancouver Canucks 2023–2024

  • 118 632
  • 639

Ostetaanko Oliver Ekman-Larssonin sopimus ulos?

  • Kyllä

    Ääniä: 11 64,7%
  • Ei

    Ääniä: 6 35,3%

  • Äänestäjiä
    17
  • Poll closed .

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Lucas Forsell on Faberin prospectirankingin seitsemäntenä.


Forsell on ollut hyvä varaus ’21 draftista seitsemänneltä kierrokselta, vaikka tietenkin NHL on vielä kaukaisena unelmana. Vaihdosta toiseen kovaa työntekoa ja on useimmissa karvaustilanteissa ensimmäisenä. Nuorille pelaajille SHL on usein kova paikka ja niin se oli Forsellillekin menneen kauden alussa. Hänet pistettiin Allsvenskaniin lainalle ja nostettiin ylös parin kuukauden lainan jälkeen. Kauden viimeisissä 32 pelissä Forsell teki 13 maalia ja oli maalipaikkaolettamassa ja corseissakin selvästi plussalla.

Itse pidin paljonkin Forsellin pelistä etenkin loppukaudesta, kun näin ehkä reilun 10 peliä. Hän on mennyt isoin askelin eteenpäin enkä näe tällä hetkellä mahdottomana edes NHL-paikkaa. Ensi kausi kuitenkin ratkaisee aika paljon. Jos hän silloin jatkaa kehitystään, nousee top6-rooliin ja nostaa 19/20 vuotiaana maalimääränsä yli 20 maalin, Forsellista voi alkaa oikeasti puhumaan jo isommillakin kirjaimilla.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Danila Klimovich on Faberin listan kuudes.


Kesän '21 toisen kierroksen varaus meni viime kaudella farmissa pelillisesti eteenpäin ja etenkin puolustussuunnan peli kehittyi kun vähän turha höntyily loppui. Maalimääräkin yli tuplaantui tulokaskauteen. Lisäksi valko-venäläinen nosti tehopörssiään -8 lukemasta +15 lukemaan.

Klimovich on lähes 190 senttinen, ihan hyvillä taidoilla ja kovalla laukauksella varustettu laituri. Katto on top6-laiturina, lattia sitten hyvänä farmipelaajana. Faber totesi, että Klimovichin kaudesta ei ole mitään pahaa sanottavaa ja siksi tuntuu vaikealta pudottaa häntä top5 ulkopuolelle, mutta joutuu nyt tuon tekemään.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
MM-kisojen sankari Arturs Silovs on Faberin prospectilistan viitonen.


Kesän '19 draftin kutoskierroksen varaus on ollut hieno kehitystarina organisaation sisällä. Viime kaudella alkoi näkymään merkkejä siitä lahjakkuudesta, minkä maalivahtivalmentaja Ian Clark näki jo varausiässä. Viime kaudella organisaatioon tullut uusi maalivahtivalmentaja Marko Torenius kehitti Clarkin kanssa Silovsin peliä lisää.

AHL:ssa Silovs oli heti kauden alusta saakka voittavaa kiekkoa pelaava maalivahti ja kirjasi kaudelta saldon 26-12-5. NHL:ssä hän pääsi pelaamaan viisi peliä, pelasi noissa hyvin, sai noin 91% lukemat ja voitti kolme ottelua. Kauden päättivät sitten MM kisat, joissa nuori maalivahti valittiin kisojen parhaana maalivahtina ja arvokkaimpana pelaajana.

Silovs on erittäin hyvin laukauskulmia peittävä maalivahti. Kookkaana ja urheilullisena maalivahtina latvialainen on myös henkisesti vahva. Silovsin kattona Faber pitää ykkösvahdin paikkaa ja lattiana kakkosvahtia / NHL-tason rajatapausta. Tuolloinen hän on oikeastaan jo nyt viime kauden perusteella ja pelissä on vielä paljon mahdollista kehitystä edessä.
 
Silovsin kattona Faber pitää ykkösvahdin paikkaa ja lattiana kakkosvahtia / NHL-tason rajatapausta. Tuolloinen hän on oikeastaan jo nyt viime kauden perusteella ja pelissä on vielä paljon mahdollista kehitystä edessä.

Joko tulevalla kaudella Silovs ajetaan sisään Demkon kakkosena vai annetaanko kehittyä isolla peliajalla vielä kausi AHL:ssä? Viime kauden näytöillä söi kyllä Martinin ja Delian tieltään, joten ansaitsisi paikan NHL:stä.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Joko tulevalla kaudella Silovs ajetaan sisään Demkon kakkosena vai annetaanko kehittyä isolla peliajalla vielä kausi AHL:ssä? Viime kauden näytöillä söi kyllä Martinin ja Delian tieltään, joten ansaitsisi paikan NHL:stä.
Itse uskon tuohon mitä Faberkin sanoi, että vaikka Silovs (joka valittiin muuten lisäksi vielä Abbotsfordin arvokkaimmaksi pelaajaksi - unohdin sen laittaa tuohon edelliseen) voisi hyvin olla jo organisaation toiseksi paras maalivahti, iso pelimäärä AHL:ssa ja siellä viime kaudella nähty hyvä kehitys voisi olla paras ratkaisu. Demko pelaa kuitenkin paljon mikäli on terve.

Martinin sopimus loppuu ensi kauden jälkeen. Nyt jos Silovsin peliä saataisiin vietyä lisää eteenpäin, hän voisi ottaa tuon kakkosvahdin paikan sitten ensi kauden jälkeen. Ja ehkä nousta haastamaan jopa Demkoa kolmen seuraavan kauden aikana mikäli kehitys menee oikeaan suuntaan.

Faber veikkasi Silovsin pelimäärää nostettavaksi ensi kaudella vähän ja ennusti 10 peliä NHL:ssä. Ainakin kotipeleihin hänet saataisiin naapurista Abbotsfordista helposti ohi Martinin vaikka Martin olisi nimellinen kakkosvahti. Toki tuo vaatisi vähän suunnittelua etukäteen esimerkiksi sen farmin pelaavan maalivahdin suhteen. Yksi loukkaantuminen myös saattaa muuttaa tuota ratkaisevasti. Delia siellä on nyt välistä pois.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vancouverin neloskierroksen varaus Vilmer Alriksson siirtyy pelaamaan OHL:n Guelphiin. Alrikssonin varaus tuli yllättävänä draftissa, sillä häntä ei ollut noteerattu listoissa noin korkealle, mutta ehkä siellä sitten joku Djurgården-yhteys oli Lekkerimäen kautta? Saa nähdä nyt sitten miten iso (197/97) ruotsalainen OHL:ssa tulee pärjäämään. Kyseessä on joka tapauksessa pidemmän tähtäimen projekti.







Edit:

Alriksson sanoi draftin jälkeen, että olisi seurannut draftia suorana perheensä kanssa ja jännittänyt varataanko häntä lainkaan. Tiesi kyllä, että oli käynyt lupaavia keskusteluja Canucksin uuden ruotsalaisscoutin Bobbie Hagelinin kanssa. Kun sitten tuo varaus tuli, perheessä oli ollut tunnelma luonnollisesti katossa. Nyt se kova työnteko vasta alkaa tästä. Guelph voi olla kyllä hyväkin paikka kehittyä uralla. Alrikssonilla oli vielä leirin aikana suunnitelmana jäädä Ruotsiin pelaamaan, mutta ilmeisesti nuo suunnitelmat muuttuivat leirillä?

Nythän tuo varaus Guelphiin ei tullut yllätyksenä siinä mielessä, että Vancouverilla on sinne Ilmeisesti scouttipomo Todd Harveyn kautta hyvät yhteydet. Harvey toimi siellä neljä kautta siellä apuvalmentajana ennen tuloaan Canucksin organisaatioon. Kaksi Guelphin pelaajaa (Braeden Bowman ja Max Namestnikov) olivat Vancouverin prospectien leirillä. Viime kauden kapteeni Cooper Walker (eli Scott Walkerin poika) teki sopimuksen Abbotsfordiin. Ja sitten siellä on entinen Vancouverin pelaaja ja valmentaja Scott Walker, joka on ollut siellä päävalmentajana ja seuran omistajana.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Jonathan Lekkerimäki on Faberin prospectilistan neljäntenä.


Tässä vaiheessa Faberin mielestä alkaa tulla esiin se ryhmä, jolla voi olla kykyjä olla merkittävä pelaaja myöhemmin NHL:ssä (itse laskisin tähän myös Silovsin). Lekkerimäki oli rankattu joissakin merkittävissä listoissa (mm. Button, McKenzie, McKeens) jopa top10-ryhmään viime vuonna ennen draftia ja tuohon nähden Vancouverin varaus (15.) oli noiden listojen mukaan odotettu.

Mutta Lekkerimäen kausi oli huono ja pitkälle varmaan kolmen eri loukkaantumisen vuoksi. Kausi alkoi pitkittyneellä mononukleoosilla, sitä seurasi aivotärähdys marraskuussa ja helmikuussa sitten jalkavamma, jonka piti ensin päättää hänen kautensa kokonaan (ei sitten kuitenkaan päättänyt). Lekkerimäki näytti liittyvän noilla vammoilla siihen Canucksin ykköskierrosten vammoista kärsivien listoille yhtenä "parhaista".

Nuorten MM-kisat vuodenvaihteessa menivät penkin alle ja saivat tämän varauksen näkymään huonossa valossa. Toisaalta juuri kisojen alla Lekkerimäki kärsi tuosta aivotärähdyksestä ja pelkkä kisoihin osallistuminen oli epävarmaa, joten tuokin saattoi hyvin olla merkittävässä asemassa kisoissa. Playoffeissa kauden lopulla Lekkerimäki pelasi kauden parasta kiekkoaan ja oli hyvä vähän joka asiassa (teki lisäksi 15 pistettä 15 pelissä corsinkin ollessa kovimmissa peleissä yli 58% luokkaa).

Faber näkee Lekkerimäen katoksi Petterssonin laiturin ja lattian sitten SHL:n maalintekijänä. Väli on siis iso. Ensi kaudella Lekkerimäki lähtee pelaamaan Örebron riveihin eli samaan joukkueeseen mm. puolustaja Elias Petterssonin kanssa. Lisäksi kaudella on tulossa Lekkerimäelle kolmannet nuorten MM-kisat. Nuo olisivat hänelle samalla myös kotikisat ja nuohan olisivat nyt Ruotsilla näiden '04 syntyneiden oman ikäluokan kisat. Tuo ikäryhmä voitti u18 MM-kultaa. Mutta eniten toivoisi nyt terveyttä Lekkerimäen ensi kaudelle.

Kolme on enää jäljellä Faberin listalla. Nimet on nyt tiedossa (Willander, Räty ja Pettersson), mutta järjestys on pieni kysymysmerkki. Itse veikkaan juuri tuota järjestystä.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Apulaismanagerina ollut Derek Clancey lähtee Torontoon.





Ei siinä kauan mennyt, kun Treliving onki ensimmäisen kalansa Vancouverista… Eikä haittaa näköjään edes tämä eri konferenssikaan. No, Clancey on Trelivingin entinen pelikaveri ja oli Flamesissa lyhyen aikaa ennen tuloaan Vancouveriin.

Tuntuu, että tämä oli kyllä menetys joukkueelle. Scouttaustyö on parantunut sen jälkeen, kun Clancey tuli mukaan. Toisaalta jos se paranee NHL:n huonoimmasta... Joka tapauksessa Clancey jätti lyhyellä ajalla hyvän kuvan.

Cammi Granato ja Emilie Castonguay jatkavat nyt sitten apulaismanagereina. Saa nähdä tuleeko sinne joku uusi palkkaus vielä korvaamaan Clanceyn.

***

Aatu Räty on Faberin prospectilistan kolmas.


Räty tuli Horvatin kaupassa Islandersista ja siirron aikaan monissa papereissa Islandersin kärkiprospecti. Räty pelasi Islandersissa 12 peliä ja ehti pelaamaan Vancouverissakin kolme ottelua. Räty teki NHL:ssä kaksi maalia ja kolme pistettä pelaamissaan peleissä. Peliaikaa tuli noissa otteluissa vain noin 7-8 minuuttia, joten isoja tehoja tuolla jääajalla ei voinut odotellakaan. Farmissa tuli 52 peliä ja noissa 27 pistettä.

Faber uskoo Rädyn olevan aika lähellä NHL:ää ja nostaa pelistä esiin hyvän karvauksen, nopean laukauksen ja hyvän mailatekniikan. Suoraluistelu on hyvää, mutta lyhyissä spurteissa ja "ketteryydessä" tarvitsee tulla kehitystä. Faber näkee Rädyn katoksi kakkosketjun sentterin ja lattiaksi nelosketjun laiturin ja odottaa Aatun pelaavan ensi kaudella 5-20 peliä NHL:ssä. Räty on mennyt kokonaisuutena varauksen jälkeen hyvin eteenpäin, mutta vielä olisi kehittymistä edessä jotta hänestä voitaisiin puhua vakituisena NHL-sentterinä.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Uutta apulaismanageria ei ole ilmeisesti tulossa Clanceyn tilalle:


“Derek has been with me since I started in Pittsburgh and is a terrific hockey guy. This is a situation that works well for both the Canucks and Maple Leafs. We have a lot of good people in our organization and while we won’t be adding another assistant GM at this time, with the addition of Scott Young last year I am very confident in our group and its ability to do the job,”





Clancey oli ensimmäinen, jonka Rutherford palkkasi Vancouveriin tullessaan seuran presidentiksi. Tuon jälkeen tulivat sitten vasta mm. Allvin sekä nykyiset apulaismanagerit Granato ja Castonguay. Granato otti roolia samoista scouttipuolen asioista kuin Clancey enkä tiedä tarkalleen tuota heidän roolijakoa käytännössä, mutta saattoi olla niin, että Clanceyn tulo oli olla jo alunperin sillanrakentajana kokemattomalle manageriportaalle. Nyt Granaton rooli sillä puolella tulee ainakin korostumaan.

Clancey oli draftissa se, joka sanoi Allvinille ettei kannata myydä tuota ykköspickia edes kahta vuoroa alaspäin ja Allvin luotti tuohon näkemykseen.

***



 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Aatu Räty on Faberin prospectilistan kolmas.
Rädyn kolmossija oikein hienosti alleviivaa Vancouverin draftaamista vielä kaksi vuotta sittenkin. Räty (#52) skipattiin draftissa, kuten skipattiin myös esim Logan Stankoven (#47). Tuolla korkealla kakkoskierroksen vuorolla (#41) otettiin Danila Klimovich, joka tässäkin listauksessa on selvästi Rädyn perässä (3 vs 6). Ja vaikka porukka on vaihtunut niin näitä ihmeellisiä hakuja tehdään edelleen. Pitää toivoa, että jatkossa haut osuvat paremmin, kun tällä hetkellä tuo Kilimovichin valinta näyttää enemmänkin nololta epäonnistumiselta - jälleen kerran.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Rädyn kolmossija oikein hienosti alleviivaa Vancouverin draftaamista vielä kaksi vuotta sittenkin. Räty (#52) skipattiin draftissa, kuten skipattiin myös esim Logan Stankoven (#47). Tuolla korkealla kakkoskierroksen vuorolla (#41) otettiin Danila Klimovich, joka tässäkin listauksessa on selvästi Rädyn perässä (3 vs 6). Ja vaikka porukka on vaihtunut niin näitä ihmeellisiä hakuja tehdään edelleen. Pitää toivoa, että jatkossa haut osuvat paremmin, kun tällä hetkellä tuo Kilimovichin valinta näyttää enemmänkin nololta epäonnistumiselta - jälleen kerran.
No katsellaan ensin tuon Klimovichin kehitys loppuun. AHL on kova sarja ja ihan erilainen kuin junnusarjat. Mutta ei Klimovich ollut varmaan tosiaan Rädyn tai Stamkovenin veroinen varaus. Hän on mennyt kuitenkin eteenpäin eikä tuo ole sinällään häpeä jos on Silovsista seuraava.

Klimovichista tiedettiin jo varauksen aikana, että on pitkä projekti tuon taustan (Valko-Venäjän sarja) vuoksi ja parempia arvioita pystyttiin odottamaan myöhemmin kuin joillakin toisilla. Sieltä suora hyppy AHL:aan tiedettiin sekin erittäin vaikeaksi. Faber kuitenkin totesi, että tuohon top5-sijan ulkopuoleiseen rankkaukseen ei löytynyt oikeastaan mitään syytä pudottaa hyvin pelannutta Klimovichia, mutta joutui tuon nyt tekemään kun ei voinut Silovsin, Lekkerimäen, Rädyn tai jäljellä olevien Petterssonin ja Willanderin edellekään laittaa.

Jos jotain hyvää, niin ovathan ainakin nuo Pettersson ('22 kesän kolmannen kierroksen varaus), Silovs ('2019 kuudennen kierroksen varaus), Forsell ('21 seitsemännen kierroksen varaus) ja Kudryavtsev ('22 seitsemännen kierroksen varaus) hyviä varauksia paikoiltaan. Väittäisin, että esimerkiksi Pettersson olisi uusintadraftissa tällä hetkellä tuota kolmoskierroksen sijaansa paljon korkeampi varaus ja suunta on ollut koko ajan parempaan päin. Tuo miten hän pelasi 18 vuotiaana vakiroolia SHL:ssä on harvinaista.

Tämän kesän kolmoskierroksen varauksista Brz oli listojen mukaan korkeampi varaus. Mynio sitten useimpia listoja matalampi, mutta joissain hän oli kuitenkin myös noilla sijoilla. Neloskierroksen varaukset olivat minulle outoja, mutta noilla sijoilla scouteillakin alkaa mennä nuo jo tikan heitoiksi. Jos tästä mennään kuusi vuotta taaksepäin, niin tuosta draftista paras neloskierroksen varaus pelien määrissä ja pisteissä on ollut Drake Batherson. Bathersonia ei ollut McKeensia lukuun ottamatta kukaan kaupallisista julkaisuista rankannut mihinkään tuolloin.

Selvää on noissa varauksissa kuitenkin se, että jokaisesta varauksesta ei tule onnistunutta varausta ja suurin osahan noista pettää. Vuorojen määrä ja pelaajakehitys on noissa myös merkittävät asiat. Näihin kahteen asiaan Vancouverissa tunnutaan viimeinkin ainakin panostettavan (pelaajakehityspuoleen kunnolla). Tuosta en osaakaan sanoa sitten vielä mitään, miten tämä uusi scouttiporukka osaa hommansa tehdä.

Tämä ryhmä on vetänyt nyt kaksi draftia, joten tuloksia näistä voidaan katsella vasta myöhemmin. Viime kesän draftista ainakin nämä Pettersson ja Kudryavtsev tuntuvat kuitenkin onnistuneilta varauksilta. Petterssonin varaus taas antaa toiveita esimerkiksi Alrikssonin suuntaan. Mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin. Pienet (keskiarvojen mukaan 17,1%) mahdollisuudethan neloskierroksen varauksella on kehittyä NHL-pelaajaksi, joten yli neljä viidestä tulee epäonnistumaan tuossa. Siinä mielessä Alrikssonin suuntaan ei kannata pidätellä hengitystä.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
No katsellaan ensin tuon Klimovichin kehitys loppuun. AHL on kova sarja ja ihan erilainen kuin junnusarjat. Mutta ei Klimovich ollut varmaan tosiaan Rädyn tai Stamkovenin veroinen varaus. Hän on mennyt kuitenkin eteenpäin eikä tuo ole sinällään häpeä jos on Silovsista seuraava.
Kritiikkini kohdistui nimenomaan näihin kärkivarauksiin (1st & 2nd round). Näissähän Canucks on monesti ollut ihan omilla linjoillaan ja todella harvoin noissa on sitten onnistuttu. Klimovich on yksi tämmöinen mikä oli rankattu keskimäärin parikymmentä sijaa alemmaksi, mutta syystä tai toisesta Canucks halusi ottaa juuri hänet eikä niitä parempia pelaajia. Jos teet tuollaisen haun niin siinä on sitten syytä myös onnistua.

Samahan oli tänä vuonna Willanderin kanssa. Hänet on kans keskimäärin rankattu 20 sijan tuntumaan, mutta Canucks ei uskaltanut tiputtautua edes muutamaa sijaa ja ottaa ylimääräistä (kakkos?)kierrosta, jota organisaatio olisi kipeästi tarvinnut. Ja jos Willander olisi vastoin odotuksia mennyt niin olisimme joutuneet tyytymään vaikka Zach Bensoniin tai Matthew Woodiin sekä siihen ylimääräiseen varaukseen. Mielestäni ihan järjenköyhyyttä jättää tuo kauppa tekemättä ja arvostaa Willander noin paljoa korkeammalle kuin seuraavat pelaajat. Ja siis täysin vastoin yleistä arvostusta.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: nuck

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Kritiikkini kohdistui nimenomaan näihin kärkivarauksiin (1st & 2nd round). Näissähän Canucks on monesti ollut ihan omilla linjoillaan ja todella harvoin noissa on sitten onnistuttu. Klimovich on yksi tämmöinen mikä oli rankattu keskimäärin parikymmentä sijaa alemmaksi, mutta syystä tai toisesta Canucks halusi ottaa juuri hänet eikä niitä parempia pelaajia. Jos teet tuollaisen haun niin siinä on sitten syytä myös onnistua.
Tuosta olen kyllä ihan samaa mieltä, että pitää sitten onnistua jos tuollaisen haun tekee. Muutenhan nuo näyttäytyvät huonoina. Noin yleisesti olen sitä mieltä, että joukkueen omien listojen mukaan pitää mennä. Sitä vartenhan ne scoutit siellä ovat työtään tekemässä. Enkä ole yhtään varma siitä, että nuo kaupalliset tekijät pystyisivät esimerkiksi haastattelemaan pelaajia tai heidän lähipiiriä samalla lailla kuin scoutit - asia mikä voi olla loppujen lopuksi tärkeäkin kun mennään eteenpäin.

Seattlea ei esimerkiksi tuossa Klimovichin draftissa taida harmittaa lainkaan, että ottivat listoilla 86-243 välillä roikkuneen Ryker Evansin toisen kierroksen kolmantena pelaajana. Katsotaan miten käy Arizonalle, joka varasi listoilla kolmoskierroksella olleen Josh Doanin toisen kierroksen viidentenä. Tai vaikka Ottawalle, joka otti osin kokonaan rankkaamattoman Zack Ostapchukin toisen kierroksen seitsemäntenä.

Jos mennään neljän vuoden päähän, niin Detroitin Seider oli tuollainen Willinderin kaltainen "reach" - listoilla Seider oli pääosin 15-18 välille rankattu pelaaja (Athleticin Scott Wheelerilla jopa 35. sijalla) kun Detroit otti hänet kuudentena. Tai vuotta tuota aikaisemmin 22. varattu K'Andre Miller oli myös keskiarvolistoilla varausnumeroaan heikommin sijoittunut, kun Wheeler pisti hänet 57. sijalle ja Button 61. sijalle. Rangers treidasi vuoronsa jopa ylöspäin saadakseen Millerin.

Nyt tässä vaiheessa on mielenkiintoista lukea arvosteluja ja listoja, mutta itse katson nämä varaukset sinne viiden vuoden päähän ja arvioin sitten onnistumisen näissä. Enkä niin, että vertaisin siihen kierroksen parhaaseen vaan jonnekin keskiarvoon. Myös sillä on iso merkitys kun pelaajat hyppäävät ammattilaiseksi. Esimerkiksi tuon Stankovenin kohdalla vielä ei olla nähtykään sitä pistettä, mikä oli varaushetkellä hänen ylivoimaisesti suurin kysymysmerkkinsä ja mikä pudotti tuota varaussijaakin. Kaikki tiesivät hänen olevan loistava juniori mikä hän on ollutkin. Eikä tämä ole epäilyksen sanominen häntä kohtaan, vaan puhtaasti se, että haluan katsoa tuon hypyn ennen kuin arvostelen.
 
Viimeksi muokattu:

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Asiahan ei minulle kuulu, mutta lyhyt kommentti case Willanderiin hiekkalaatikon ulkopuolelta. Willanderin valintaan vaikutti todennäköisesti myös se, että Reinbacher sekä Simashev olivat menneet eikä haluttu ottaa riskiä treidaamalla alaspäin ja näin menettää mahdollisuudet Willanderiin. Canucksissa oltiin vakuuttuneita Willanderista ja hänet todella haluttiin. Olihan hän kuitenkin noussut joillakin listoilla ihan tuonne kymmenen parhaimman lähettyville, että sikäli minään reachinä en häntä pitäisi. Simashev kuudentena oli sellainen ehkä enemmän, vaikka oli hänkin joidenkin papereissa todella korkealla. Ja olihan Lekkerimäki taas rankattu korkeammalle 2022 draftissa kuin 15. vuorolle.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Willanderiin. Canucksissa oltiin vakuuttuneita Willanderista ja hänet todella haluttiin. Olihan hän kuitenkin noussut joillakin listoilla ihan tuonne kymmenen parhaimman lähettyville, että sikäli minään reachinä en häntä pitäisi. Simashev kuudentena oli sellainen ehkä enemmän, vaikka oli hänkin joidenkin papereissa todella korkealla. Ja olihan Lekkerimäki taas rankattu korkeammalle 2022 draftissa kuin 15. vuorolle.
Noin tuo mielestäni pitää mennä, että se ykkösvuoro käytetään varmuudella siihen omasta mielestä parhaaseen vaihtoehtoon. Willander oli tosiaan keskiarvoilta sinne vähän kauemmas rankattu pelaaja, mutta ennen draftia veikkasinkin pakkien menevän noita keskiarvoja aikaisemmin. Olihan siellä sitten esimerkiksi Buttonilla kahdeksas sija ja Cam Robinsonilla kymmenes sija, joiden mukaan taas Willander olisi voinut hyvin mennäkin mikäli tuo vuoro oltaisiin kaupattu eikä sitä omaa ykkössuosikkia oltaisi ehkä saatu.

Siitä Canucksin draft-videolta saa kyllä selvän kuvan, kuka oli Vancouverin ykkössuosikki tähän draftiin niistä joita oli realistista saada. Joukkue lounasteli Willanderia, Danielsonia, Bensonia, Woodia ja Barlowia, joten siellä oli ilmeisesti aika tarkkaan tiedossa se ryhmä mistä tuo varaus oli mahdollista saada ja noista haluttiin saada mahdollisimman tarkka kuva. Noiden perusteella tehtiin sitten se oma valinta. Danielson tuosta varattiin ainoana ennen vuoroa, joten nuo neljä vaihtoehtoa olivat jäljellä.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Elias Pettersson on Faberin prospectilistan toisena.


Vancouverille naurettiin viime kesänä draftissa, kun ottivat tämän kookkaan (190cm/90kg) Vesteråsissa syntyneen puolustajan kolmannella kierroksella. Joidenkin mukaan kyse oli pelkästä nimestä. Nyt viime kausi näytti, että kyse on ihan muustakin. Pettersson oli 18 vuotiaana SHL:ssä jo mitat täyttävä puolustaja, mikä on harvinaista. Lisäksi hän pelasi Ruotsin nuorten maajoukkueessakin alaikäisenä nuorten MM-kisoissa hyvin, ollen mm. Ruotsin eniten alivoimaa pelannut puolustaja. Petterssonin peliaika nousi SHL:ssä kauden mittaan koko ajan ja helmikuussa tuli jopa 20 minuutin peli.

Pettersson pelasi menneen kauden pääosin Örebron miesten joukkueessa, mutta pelejä tuli myös junnuissa. Lisäksi hän pelasi Ruotsin paidassa nuorten kisoja ja turnauksia. Örebron paidassa (SHL+junnut) tuli lopulta 72 peliä ja siihen vielä 21 kansainvälisen tason nuorten peliä päälle. Eli yhteensä Pettersson pelasi 93 peliä. Maaliskuun peliruuhkassa tuli viisi peliä viikkoon, kun häntä vietiin SHL:stä junnuihin ja taas takaisin. SHL:ssä Pettersson oli puolustava puolustaja ja oli monissa ruuhkissa puolustamassa nuoresta iästä huolimatta joukkuekavereita. Nuorten tasolla Pettersson näytti kiekollista osaamistaan ja teki Ruotsin junnuissa yli piste per peli tahdilla tehoja.





Pettersson on isokokoinen ja vahva, hyvin liikkuva ja hyvällä peliälyllä pelaava puolustaja. Canucksin prospectien leiriä paikan päällä seurannut Faber sanoi Petterssonin kasvaneen vuodessa lisää (veikkasi noin 10-20 paunaa) ja tuon hänen kokonsa huomasi kyllä videoistakin. Faber näkee katoksi top4-pakin NHL:ssä ja lattiaksi NHL:n seiskapakin. Ensi kaudella peliaika tulee luultavasti nousemaan SHL:ssä lisää ja lisäksi hän tulee (ilman vammoja tietenkin) kuulumaan tärkeänä lenkkinä Ruotsin nuorten MM-joukkueeseen.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Tom Willander on siis Faberin prospectilistan ykkönen. Tuota ei ole tullut vielä sivulle (laitan tämän tänne sitten kun tulee), mutta tuo on silti selvä asia tässä vaiheessa.

Eli lista kokonaisuudessaan:

HM:

Josh Bloom
Joni Jurmo
Jett Woo
Jacob Truscott
Jackson Dorrington
Kirill Kudryavtsev
Max Sasson
Dmitry Zlodeyev
--------
10. Hunter Brz
9. Arshdeep Bains
8. Cole McWard
7. Lucas Forsell
6. Danila Klimovich
5. Arturs Silovs
4. Jonathan Lekkerimäki
3. Aatu Räty
2. Elias Pettersson
1. Tom Willander


Tuohan on alle 23 vuotiaiden lista ja ikänsä puolesta sinne olisivat mahtuneet myös Podkolzin ja Höglander, mutta heidät nähtiin jo NHL-pelaajina. Akito Hirose, Filip Johansson ja Aidan McDonough ovat puolestaan täyttäneet tuon 23 vuotta, eikä heitä nähty siksi listalla.

Kaiken kaikkiaan aika odotettu ja järkeenkäypä lista, josta näkee kyllä että on katseltu pelejä. Kysymyksiä voi toki laittaa esimerkiksi sinne McWard<->Woo/Jurmo/Brz -akselille tai sitten tuonne kärkeenkin. Podcastin puolella (Canucks Conversation) tuli kysymys tuli siitä, miksi Räty on Lekkerimäen ja/tai Silovsin edellä, johon Faber sanoi että näkee Rädyssä paljon NHL-potentiaalia ja muistutti siitä, että kausi oli hänelle vasta ensimmäinen Pohjois-Amerikassa, jonka aikana tuli kuitenkin 15 peliä NHL:ssä.

Nämä listat ovat vain yhden ihmisen näkemyksiä, mutta onhan tämä paljon loogisemman oloinen mitä esimerkiksi Athleticin Wheelerilla yleensä on. Siellä oli alkuvuodesta esimerkiksi Silovs 14. sijalla ja Connor Lockhart seitsemäntenä. Todellisuudessa Silovsilla nähdään mahdollisuus jopa sinne ykkösvahdin asemaan ja Lockhartin kanssa Vancouver ei tehnyt edes sopimusta. Faberin alkuvuoden lista tuli aika samoihin aikoihin tuon Wheelerin listan kanssa ja siellä Silovs oli kolmantena.

Listan top10 kärjestä seitsemän on tullut organisaatioon viimeisen noin vuoden aikana. Tuosta näkee hyvin sen eron, mitä organisaatiotasolla on tapahtunut verrattuna entiseen. Veikkaan, että entisellä seurajohdolla tuo ykkösvaraus oltaisiin myyty jollain hölmöllä kaupalla eikä noita hankintoja tuonne olisi tullut. Ilmeisesti tuosta Petterssonin varauksestakin suuri ansio menee näille tulleille taustahahmoille (Hagelin, Samuelsson), joten tuotakaan ei olisi varmaan tullut.

Ei pitäisi mennä liikaa asioiden edelle etenkään sinne kolmen vuoden päähän koska ne eivät kuitenkaan toteudu ja tälläkin matkalla tulee paljon muuttujia vielä, mutta menen kuitenkin.

Jos näitä prospect-listan pelaajia kaavailisi tulevaisuuden joukkueeseen kahden-kolmen vuoden päähän, niin omissa toiveissa olisi ennen kaikkea Willanderin ja Petterssonin kehitys NHL-tason top4 pakeiksi, Rädyn kehitys hyväksi kolmossentteriksi ja Silovsin kehitys haastamaan Demkoa. Lekkerimäen kohdalle en laita nyt toiveita sen enempää, kun tuo kausi oli niin rikkonainen. Katselen hänen suhteen tätä kaavailua myöhemmin. Klimovich saattaa olla puolestaan tuossa vaiheessa keskiketjujen hyökkääjä ja ehkä tuolta yksi listan syvyyspakeistakin kehittyy NHL-tasolle kun noita on lukumääräisesti hyvin?

Hughes - Willander
Pettersson - Hronek

Tuossa olisi se toive, miltä puolustuksen top4-ryhmä voisi näyttää kolmen vuoden päästä mikäli asiat menevät hyvin. Kätisyydet osuvat noilla pakeilla noin päin. Kolmospariin voisi sitten kaavailla tuolta listalta jotain mukaan. Hyökkäyksessä Petterssonia, Milleria, Kuzmenkoa ja Mikheyevia toivottavasti tukeviksi hyökkääjiksi voisivat kasvaa etenkin Höglander, Podkolzin, Räty, Lekkerimäki ja Klimovich.

Podkolzin - Räty - Klimovich

Tuossa olisi oma toive taas tulevaisuuden kolmosketjuksi. Toki sitä aina toivoisi vielä korkeampaakin kattoa, mutta tuokin olisi jo todella hyvin. Mutta katsellaan nyt miten tuo joukkue tulee tuosta oikeasti rakentumaan.

Laitan vielä omankin tämän hetken prospect-listan tänne:

10. Hunter Brz
9. Jett Woo
8. Lucas Forsell
7. Arshdeep Bains
6. Danila Klimovich
5. Jonathan Lekkerimäki
4. Arturs Silovs
3. Aatu Räty
2. Elias Pettersson
1. Tom Willander

Ykkönen on minulle tällä hetkellä aika selvä. Kakkosen kohdalla mietin Rädyn ja Petterssonin välillä, mutta laitan tuon nyt kuitenkin noin päin koska tuo Petterssonin kehitys on ollut todella hyvää viimeisen vuoden aikana ja ajatuksissa on tuon jatkuminen hyvin eteenpäin. Neloseksi ohi Lekkerimäen nostan Silovsin, sillä Silovs on mennyt hyvin eteenpäin ja näyttänyt ammattilaistasolla kovia otteita samalla kun Lekkerimäen kausi oli noiden loukkaantumisten vuoksi pääosin huono. Lekkerimäellä on puhtaasti taitopankissa vielä enemmän, mutta realisoituuko tuo? Juuri nyt hän vaikuttaa "Juolevi part kakkoselta". Toivottavasti ensi kesänä olisi toinen tilanne.

Klimovichilla näen mahdollisuuksia olla lähinnä tuollainen hyvä kolmosketjun laituri. Viime kaudella hän meni hyvin eteenpäin juuri puolustuspelin suhteen. Bains kehittyi farmissa hyvin ja on monipuolinen pelaaja. Kattoa en kuitenkaan näe välttämättä samalle tasolle kuin Klimovichilla. Forsellilla voi olla hyvä katto, mutta todennäköisyydet eivät ole hänen puolella. Woo otti viime kaudella farmissa isoja askelia eteenpäin myös, mutta pidän häntä parhaassa tapauksessakin kolmosparin pakkina. Brz on aika avoin tapaus juuri nyt, mutta laitan hänet kuitenkin tuonne mukaan ennen muita pakkeja. Siellä voisi olla kyllä oikeastaan yhtä hyvin Jurmo, Truscott tai McWard, miksi ei hyvin OHL:ssa pelannut Kudryavtsev'kin.
 
Viimeksi muokattu:

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Eli lista kokonaisuudessaan:

HM:

Josh Bloom
Joni Jurmo
Jett Woo
Jacob Truscott
Jackson Dorrington
Kirill Kudryavtsev
Max Sasson
Dmitry Zlodeyev
--------
10. Hunter Brz
9. Arshdeep Bains
8. Cole McWard
7. Lucas Forsell
6. Danila Klimovich
5. Arturs Silovs
4. Jonathan Lekkerimäki
3. Aatu Räty
2. Elias Pettersson
1. Tom Willander


Laitan vielä omankin tämän hetken prospect-listan tänne:

10. Hunter Brz
9. Jett Woo
8. Lucas Forsell
7. Arshdeep Bains
6. Danila Klimovich
5. Jonathan Lekkerimäki
4. Arturs Silovs
3. Aatu Räty
2. Elias Pettersson
1. Tom Willander

Heti paljon parempi tuo listasi @nuck noilla parilla muutoksella. Itse en ole junnuja seurannut noin tarkasti kuin sinä tai Faber, mutta laitetaan oma listakin näkyviin. Perustuu enemmän fiilikseen pelaajista.

1. Tom Willander
2. Arturs Silovs
3. Jonathan Lekkerimäki
4. Aatu Räty
5. Danila Klimovich
6. Elias Pettersson
7. Hunter Brz
8. Jett Woo
9. Joni Jurmo
10. Jacob Truscott

Willander on jo pelkästään varausvuoronsa takia ykkösenä listalla. Jos pelaaja katsotaan niin paljon paremmaksi kuin Benson, Wood tai Yager niin pakko se on olla meidänkin listan ykkönen.

Silovs pelasi huikean hyvän AHL-kauden sekä vielä paremmat MM-kisat päälle. Ei noita kisojen parhaita mokeja yleensä AHL:stä tule. Siinä kun muiden näytöt on lähinnä junnuista niin Silovs on onnistunut loistavasti jo miesten sarjoissa.

Lekkerimäki on edelleen vasta 18v, joten aikaa on. Toivotaan nyt ehjää kautta ja nähdään millä tasolla peli nyt rikkonaisen kauden jälkeen on. Potentiaalia mielestäni enemmän kuin noissa myöhemmin tulevissa pelaajissa.

Lekkerimäkeä lähes 2 vuotta vanhempi Räty on jo pelannut hyvän kauden Liigassa ja hivenen vaisun kauden AHL:ssä. Nyt toivotaan lähes pinna per peli tahtia myös AHL:ssä, jonka jälkeen ylös kolmosketjuun.

Klimovich on tasaisesti kehittynyt vaikkei olekaan osoittautunut noin korkean varauksen arvoiseksi, ainakaan vielä. Potentiaalia on, mutta tasaisuus puuttuu.

Pettersson ei saanut juurikaan peliaikaa SHL:ssä, joten tasoa on vaikea arvioida. Potentiaalia nuorella ja kohtuu kokoisella pakilla riittää.

Brz veti hyvä kauden OHL:ssä ollen tehokkaimpia varattuja pakkeja. Edellisellä kaudella mahtui myös USA:n U18-joukkueeseen. Paljon potentiaalia, mutta toisaalta näytöt vasta puhtaasti junnusarjoista.

Woo sai viimeinkin läpimurtokauden AHL:ssä ja olisikin mielenkiintoista nähdä hänet NHL:ssä. Pelityylin voisi kuvitella sopivan myös NHL:ään ilman suurempia opetteluita. Woo olisi helppo nähdä kolmosparin NHL-pakkina.

Jurmossa on paljon samaa kuin Woossa, mutta on vielä kaksi vuotta nuorempi. Hyvä kausi Liigassa takana ja kaikki edellytykset on nousta maajoukkueeseenkin vuoden tai kahden sisään. Kamppailee samoista kolmosparin paikoista Woon kanssa.

Yliopistosarjassa pelaavaa Truscottia vaikea taas verrata muihin pakkeihin. Kiekollisempi kuin aiemmin mainitut Woo ja Jurmo, joten olisiko potentiaalia jopa kakkosketjuun? Kokemusta myös USA:n U20-joukkueesta.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Heti paljon parempi tuo listasi @nuck noilla parilla muutoksella. Itse en ole junnuja seurannut noin tarkasti kuin sinä tai Faber, mutta laitetaan oma listakin näkyviin. Perustuu enemmän fiilikseen pelaajista.

Hyvä lista @Mr. Smith. Silovsin näytöthän ovat ryhmästä jopa parhaat. Itselläni ei vaan riitä vielä usko nostaa maalivahtia ihan kärkeen tai top2-ryhmään. Tuo on puhtaasti pelipaikkakohtainen asia, kun pidän maalivahteja tässä vaiheessa vielä vähän woodoo-sakkina. Jännä juttu miten varausnumerokin tuossa vaikuttaa. Ehkä ensi kauden jälkeen jo löytyy minullakin ylempää jos pelaa toisen tuollaisen kauden peräkkäin tai jopa parantaa tuosta.

Lyhyet kommentit noihin pelaajiin.

Willander on jo pelkästään varausvuoronsa takia ykkösenä listalla. Jos pelaaja katsotaan niin paljon paremmaksi kuin Benson, Wood tai Yager niin pakko se on olla meidänkin listan ykkönen.

Niin en tiedä oliko noiden välillä isoa eroa joukkueelle, mutta eroa kuitenkin sen verran, että Willander oli Vancouverin mielestä paras vaihtoehto. Wood oli noista pelaaja, jonka kanssa joukkue lounasteli toisenkin kerran. Yagerin kanssa ei tuota tehty syystä tai toisesta lainkaan. Allvin puhui siitä, että tämä ei ole 100 metrin juoksu NHL:ään, vaan pitkän tähtäimen valinta. Se nähdään sitten viiden vuoden päästä vasta oliko tämä oikea ratkaisu.

Tuosta valinnastahan äänestettiin muuten fanien toimesta yli 1100 äänen äänestyksessä johon oli äänestetty hyökkääjistä Ryan Leonard ehdolle. "I'm angry" sai taas tuttuun Canucks-tyyliin uskollisesti luottoa. Simashev oli fanien suosikki tuossa äänestyksessä. Tuo oli kattava yli 1000 äänen äänestys ja tuonne eksyvät käsitykseni mukaan ne, jotka kuuntelevat podcastia ja ovat enemmän vihkiytyneitä asioihin. Toki tuo äänestys ei ollut siinä mielessä tasapuolinen Leonardiin nähden, että tuossa vaihtoehdossa olivat nuo molemmat mukana.





Silovs pelasi huikean hyvän AHL-kauden sekä vielä paremmat MM-kisat päälle. Ei noita kisojen parhaita mokeja yleensä AHL:stä tule. Siinä kun muiden näytöt on lähinnä junnuista niin Silovs on onnistunut loistavasti jo miesten sarjoissa.

Kyllähän tuo Silovsin kausi oli kaiken kaikkiaan oikein hyvä. Arvokkaimman pelaajan valinta niin AHL-seurassaan (samassa missä oli mukana AHL:n parhaaksi pakiksi valittu puolustaja) ja sitten nuo MM-kisat siihen vielä päälle. Tuo pelipaikka on tosiaan ainoa, mikä minulla vähän epäilyttää, että "kenttäpelaaja on varmempi". Mutta tosiaan tuo muuttuu ensi kauden aikana jos jatkaa tai parantaa.

Lekkerimäki on edelleen vasta 18v, joten aikaa on. Toivotaan nyt ehjää kautta ja nähdään millä tasolla peli nyt rikkonaisen kauden jälkeen on. Potentiaalia mielestäni enemmän kuin noissa myöhemmin tulevissa pelaajissa.

Tämä on juuri näin Lekkerimäen kohdalla. Kuten Faberkin kirjoitti, kattona on olla Petterssonin ketjun laituri ja lattiana sitten SHL:n maalintekijä ja olen tuosta samaa mieltä. Iso kysymys on tuo terveyspuoli, että miten pysyy jatkossa kunnossa ja tuo herättää muistoja näistä loukkaantumiskierteeseen ajautuneista korkeista varauksista. Tuo oli toisaalta kyllä hyvä merkki, että hän pystyi palaamaan tuolle tasolle sinne viime kauden kovimpiin peleihin. Laukaus on ikäisekseen ihan eliittiluokkaa, mutta hän on myös syöttäjänä hyvä. Suurella mielenkiinnolla tulen seuraamaan hänenkin ensi kautta.

Lekkerimäkeä lähes 2 vuotta vanhempi Räty on jo pelannut hyvän kauden Liigassa ja hivenen vaisun kauden AHL:ssä. Nyt toivotaan lähes pinna per peli tahtia myös AHL:ssä, jonka jälkeen ylös kolmosketjuun.

Tuo on toiveissa ja olisi hyvä pistetavoite Rädylle, mutta AHL on kova sarja ja rooli sielläkin ratkaisee aika paljon. Aika paljon riippuu siis siitäkin, keitä Abbotsfordissa on senttereinä ensi kaudella. Jos Räty kilpailee peliajasta esimerkiksi Sheldon Driesia ja Jack Studnickaa vastaan, niin helppoa ei tule olemaan tehdä tuota lähes piste per peli tahtia, sillä peliaikaa ei välttämättä tule niin paljon.

Viime kaudella Räty pelasi pisteellisesti aika samanlaisen kauden kuin Ryan McLeod (pelaajat ovat muuten erityylisiä, mutta jos puhutaan pisteistä) aikanaan samassa iässä. Nyt jotta tuo tahti pysyisi pisteissä McLeodiin nähden, niin ensi kaudella pitäisi sitten mennä tuota piste per peli tahtia. Uskon Rädyn saavan myös mahdollisuuksia ylhäällä.

Räty on Vancouverin suunnitelmissa tärkeä pelaaja, joten tuossa tehdään nyt varmasti tarkkaa suunnittelua sen parhaan urapolun löytämisen suhteen. Mikään kiire tässä ei sinällään kuitenkaan ole. Collitonin joukkue sai viime kaudella hyviä tuloksia yksilötasollakin aikaan, joten Abbotsford on hyvä paikka kehittyä tällä hetkellä. Uskon tuon vievän Rätyäkin eteenpäin pelaajana.

Klimovich on tasaisesti kehittynyt vaikkei olekaan osoittautunut noin korkean varauksen arvoiseksi, ainakaan vielä. Potentiaalia on, mutta tasaisuus puuttuu.

Klimovichin osalta sanon vielä yhden asian; Jos Klimovich olisi pelannut juniorisarjaa AHL:n sijaan, hän olisi monissa listoissa korkeammalla kuin nyt on. Tuolla koko/laukaus yhdistelmä junnusarjojen maalivahdit olisivat nimittäin saaneet kaivaa kiekkoa selkänsä takaa kun tilaa ja aikaa on enemmän. Ensi kaudella aletaan näkemään sitten tuon draftin monen muun kahden ensimmäisen kierroksen pelaajan esiinmarssia AHL:n puolella. Siinä vaiheessa nähdään sitten sitä erottelua jyvien ja akanoiden kohdalla. Monelle se hyppy tulee olemaan iso.

Pettersson ei saanut juurikaan peliaikaa SHL:ssä, joten tasoa on vaikea arvioida. Potentiaalia nuorella ja kohtuu kokoisella pakilla riittää.

Petterssonin osalta rohkaisevaa on kuitenkin tuo nouseva peliaika. Kausi alkoi seiskapakkina, mutta kääntyi joskus joulukuussa. Viimeisten 23 pelin aikana Pettersson pelasi keskimäärin Örebron vitospakkina ja näki myös yli 15 minuutin iltoja joka kolmannessa pelissä. Tuon ikäiset pakit eivät SHL:ssä usein pelaa vakirooleissa etenkään hyvissä joukkueissa millainen Örebro oli ja tuo kertoo paljon pelaajasta. Aika samanlaisia minuutteja Pettersson siellä lopulta pelasi kuin esimerkiksi Dallasin ykköskierroksen 18. varaus samalta kesältä Lian Bichsel Leksandissa.

Itse näin Petterssonilta ehkä noin 10 peliä (tarkoitus oli samalla seurata saman ikäistä Leo Carlssonia) ja hän pelasi vähillä virheillä hyvää puolustavan pakin peliä ja pyrki pelaamaan sopivan fyysisesti, mutta jäähyllä Elias ei kuitenkaan istunut koko kaudella kuin kuusi minuuttia. SHL:ssa noita vastustajien heikkoja kohtia osataan kyllä noin yleisesti hyödyntää hyvin ja tuo, että pakin peliaika nousee kauden mittaan 18 vuotiaana, lupaa hyvää. Hän jäi lopulta corseissakin plussalle, mikä sekin osaltaan kertoo pelin tasosta.

Tuo Petterssonin nykyinen koko ei ole tärkein asia, mutta olisi yksi asia mikä olisi mielenkiintoista saada tietoon. Faber veikkasi prospectien leirillä hänen saaneen viime kaudesta lisää lihasta 10-20 paunaa. Elite Prospectissa mitoiksi on ilmoitettu 6'3 ja 196lbs, joten jos tuo Faberin arvio pitää paikkansa, painoa voisi olla nyt ehkä noin 210-215 paunaa. Liikkeessä tuota ei huomaa kuitenkaan.

Tässä artikkelissa on hyvää videota pelistä:


Esimerkiksi noiden välien puolustamisessa Pettersson lukee tilanteet hyvin:





Brz veti hyvä kauden OHL:ssä ollen tehokkaimpia varattuja pakkeja. Edellisellä kaudella mahtui myös USA:n U18-joukkueeseen. Paljon potentiaalia, mutta toisaalta näytöt vasta puhtaasti junnusarjoista.

Brzin kehitystä tulee olemaan mielenkiintoista seurata nyt lähivuodet. Vasta neloskierroksen varaus OHL:n draftissa, mutta on kehittynyt hyvin ja oli monissa listoissa kakkoskierroksen tasolla. McKeens rankkasi hänet jopa neljänneksi älykkäimmäksi pakiksi tässä ikäluokassa (Willander oli heidän mielestä toiseksi älykkäin) ja Brzin peli kehittyi kauden aikana. Nähtäväksi jää sitten se rooli missä hänet tullaan mahdollisesti näkemään NHL:ssä jos sinne saakka kehittyy.

Hunter Brzustewicz is the kind of player who requires many viewings to truly gain an appreciation for. He is far from flashy, but there is real value in his heads-up puck moving ability. Thanks to quick feet, Brzustewicz rarely gets trapped in his own end, making him a breakout machine. He was about as consistent as can be through his first OHL season and his leadership on the backend was one of the main reasons why Kitchener improved so drastically in the second half and were able to upset the Windsor Spitfires in round one of the OHL playoffs. One of the main areas of concern through the first half was Brzustewicz’s play in his own end. Without elite size and strength, he struggled to consistently come out on the winning end of puck battles and was just too easy to play against down low early on. However, this was much improved in the second half as Brzustewicz learned to use his mobility to put himself in better position to make defensive plays without elite physical tools. Of course, the real concern here is that Brzustewicz tops out as a really good junior defender, without a true role at the NHL level because his game lacks dynamic qualities. He is a great puck mover because of his vision and awareness, but he can struggle to evade heavy pressure through pure skill alone. Is he truly skilled enough to be a powerplay quarterback at the NHL level? And while his defensive play improved considerably in the second half, he may have difficulty defending at the next level without considerable strength and an inconsistent physical approach. All that said, we feel comfortable with him in this range as we will always bet on competent movers with a good head for the game. His improvement late in the year gives us hope that his game can take further steps forward to shake the “jack of all trades” label.

Woo sai viimeinkin läpimurtokauden AHL:ssä ja olisikin mielenkiintoista nähdä hänet NHL:ssä. Pelityylin voisi kuvitella sopivan myös NHL:ään ilman suurempia opetteluita. Woo olisi helppo nähdä kolmosparin NHL-pakkina.

Täytyy myöntää, että olin jo kuopannut mielessäni Woon mahdollisuudet olla joskus NHL-pakki, mutta viime kausi palautti kyllä uskoa häneen takaisin. Jett oli etenkin keväällä elementissään ja tuntui, että olisi saanut jostain uuden vaihteen peliinsä. En tiedä sitten vaikuttiko siihen ylhäällä tulleiden pakkien loukkaantumisten ja pakkimyyntien jälkeiset hetket, kun Abbotsfordin pakkeja nostettiin ylös ja rooli kasvoi.

Joka tapauksessa todella hienosti Woo otti vastuuta tuossa vaikeassa hetkessä. Itse symppaan Woota ja toivon, että hän löytäisi jotain kautta reitin pysyväksi NHL-pakiksi, mutta ei tuo tietenkään ole helppo homma. Kun Klimovichin kohdalla puhuit epätasaisesta pelaajasta, niin tässä on oikein malliesimerkki sellaisesta etenkin aikaisemmilta kausilta. Usein meni pitkiäkin aikoja, että suurin piirtein erottui oikein mitenkään (mikä on toisaalta pakille kyllä hyväkin piirre) ja sitten tuli jostain joku kova taklaus tai muuten hyvä hetki, joka muistutti että siellähän se Wookin on pelaamassa.

Täytyy nyt toivoa, että niitä hyviä hetkiä tulisi jatkossa enemmän ja Woo löytäisi paikan vielä. Ensi kaudelle on ainakin mielenkiintoinen kilpailuasetelma olemassa noiden oikean puolen pakkien suhteen:





Jurmossa on paljon samaa kuin Woossa, mutta on vielä kaksi vuotta nuorempi. Hyvä kausi Liigassa takana ja kaikki edellytykset on nousta maajoukkueeseenkin vuoden tai kahden sisään. Kamppailee samoista kolmosparin paikoista Woon kanssa.

Siinä mielessä on kyllä samaa, että näkisin molempien pakkien ensi kaudet tärkeiksi tien haaroiksi heidän peliuralla eteenpäin. Jurmolla on työkalut olemassa ja ensi kaudella erittäin mielenkiintoista nähdä hänen pelaamista. Tulen katsomaan etenkin sitä, miten hän pelaa paineen alla, onnistuuko pelin pitäminen yksinkertaisena ja millaisella määrätietoisuudella osallistuu kamppailupelaamiseen.

Yliopistosarjassa pelaavaa Truscottia vaikea taas verrata muihin pakkeihin. Kiekollisempi kuin aiemmin mainitut Woo ja Jurmo, joten olisiko potentiaalia jopa kakkosketjuun? Kokemusta myös USA:n U20-joukkueesta.

Itse en osaa nähdä kyllä Truscottia millään kakkosparissa NHL:ssä (vaikka olikin Wheelerin alkuvuoden listalla kakkosena), mutta ei olisi ensimmäinen kerta kun erehdyn. Minusta Truscott on "ihan kiva" prospecti, mutta enemmän kuitenkin puolustava puolustaja joka ei ole kookas ja/tai fyysinen ja jolla on rajoittuneet tekniset ominaisuudet. NHL-uraa pidän mahdollisena ainakin tietyissä rajoissa. Mutta toivottavasti hän kääntää nuo epäilyt vielä päälaelleen.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Tom Willander on siis ykkösenä Faberin listalla.


Tämän kesän 11. varaus on kahden suunnan puolustajana erinomainen neljän suunnan luistelija ja hyvin peliä lukeva puolustaja. Lisäksi hän on vahva kamppailuissa ja vaikea voittaa 1-1 tilanteissa. Hän ei ole kuitenkaan mikään varsinainen ylivoiman pyörittäjä eikä kentän luovin pelaaja. Willander pelaa hyökkäyspäähän tilanteet yksinkertaisesti ja tuokin kertoo omalta osaltaan hänen halustaan pelata tilanteet varmasti. Jatkossa hän haluaa omien sanojen mukaan kehittyä paremmaksi kiekolliseksi puolustajaksi.

Willander pelasi menneen kauden Ruotsin junioreissa ja teki 45 pelissä 29 pistettä. Nuo tehot eivät ole ihanne 11. vuorolle, mutta kuten Faber kirjoitti, "noista lukemista voivat valittaa Twitter-scoutit jotka katselevat lukuja Elite Prospectista" ja kuten monissa muissakin asioissa, arvioidakseen Willanderin pelaamista tarvitsee oikeasti katsella hänen pelaamista. Vasta sitä kautta näkee asioita, jotka tekivät hänestä 11. vuoron arvoisen pelaajan.





Willander on hyvä paineen alla ja tekee asiat omassa päässä vähillä virheillä. Hänellä on erinomainen kyky lukea peliä milloin on oikea paikka ottaa pieni riski omassa päässä ja milloin pitää pelata yksinkertaisemmin kiekkoa ulos. Näkyvin merkki tuosta nähtiin u18 MM-kisoissa, joissa hänen vakituinen pakkiparinsa Ruotsin junioreissa Albert Wikman loukkaantui ja Willander joutui pelaamaan hänelle oudompien pakkien kanssa. Willanderin pelin taso ei tuosta laskenut.

Yksi Willanderin kauden aikana eniten kehittynyt asia oli pelaaminen fyysisesti oman pään tilanteissa. Hänestä kasvoi kauden aikana tuon liikkeen, pelin lukemisen ja kamppailupelaamisen kautta isojen minuuttien luotettava puolustaja. Kauden lopussa hän pelasi yli 30 minuutin pelin u18 kisojen finaalissa. Itse näin Willanderin ensimmäistä kertaa vasta noissa kisoissa ja ihastuin pelaamiseen heti.





Willander siirtyy pelaamaan ensi kaudeksi Bostonin yliopistoon ja itse uskon tuon olevan hänelle hyvä reitti kehittyä, vaikka onkin harvinainen ruotsalaiselle pelaajalle. Yliopistossa hänelle riittää aikaa keskittyä harjoitteluun ja omien heikkouksien kehittämiseen. Willanderille saattaa löytyä paikka loistavan kiekollisen puolustajan Lane Hutsonin viereltä ja Willanderin kaltainen hyvin liikkuva, älykäs ja vahvasti kamppaileva puolustaja voisi olla ihanne tuollaiselle kiekolliselle puolustajalle.

Faber näkee Willanderin katoksi Hughesin pakkiparin ja lattiaksi kolmosparin pakin NHL:ssä. Parhaassa tapauksessa Hughes tulee saamaan tästä viimeinkin oikeanlaisen pakin viereen pitkälle tulevaisuutta. Siis sellaisen, jonka peliä hänen ei tarvitse kannatella vaan joka pystyy tuomaan omalla pelillään lisää Hughesille. Willanderia voidaan odotella NHL:ään kahden vuoden päästä mikäli asiat menevät hyvin.

Vancouverin edellinen ruotsalainen ykköskierroksella varattu pakkivaraus oli '94 draftissa nähty Mattias Öhlund, josta kasvoi nopeasti varauksen jälkeen minun suosikkiprospecti ja myöhemmin myös suosikkipelaaja. Öhlundin peliä oli fanina kyllä vähän helpompi seurata paikan päältä (Luleå osallistui mm. Tampere Cupeihin), mutta aika oli tuolloin erilainen muutenkin. Willanderin pelaamista tulee nähtyä varmaan pääosin nuorten kisoissa. Toivottavasti hän kehittyisi sille tasolle, että tässä voisi toistaa fanina vielä tuon historian.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Siirrytään vapaiden agenttien markkinoista, draftista ja prospecteista tarkastelemaan itse joukkueen tilannetta ensi kaudelle. Vancouver on ottanut mielestäni oikeita askeleita eteenpäin. Tai sanotaanko, että ne ovat olleet pääosin sellaisia mitä minäkin olisin tehnyt, oikeista voidaan olla toki montaa mieltä. Kaikkia omia toiveita joukkue ei ole kuitenkaan tietenkään täyttänyt. Ja ehkä saattaa olla parempikin niin. Katsellaan myöhemmin sitten noiden onnistumisia.

Viime kauden aikana tammikuussa kirjoitin joka tapauksessa näin;

Jos itse saisin vapaat kädet muokata tätä joukkuetta, niin myisin siirtotakarajalla mahdollisimman hyviin tulevaisuuden palasiin Horvatin ja Schennin. Kuzmenkon pyrkisin sen sijaan pitämään (toki riippuu hinnasta ja vuosistakin) vaikka laidoille on farmissakin tunkua.

Nuo tehtiin. Noissa tosin sitten tuota Horvatin kaupassa saatua ykköskierrosta kierrätettiin eteenpäin vaihdossa oikean puolen pakkiin (Hronek). Hinta 25 vuotiaasta oikean puolen pakista oli kova. Enkä tiedä oliko tuo noin lopulta parempi vai huonompi verrattuna vaikka "Sandin Pellikkaan" ja "Andrew Gibsoniin", mutta ainakin tuossa otettiin askel runkopelaajan kiinnityksellä tuohon samaan ikäryhmään, missä joukkueen kärki Petterssonin ja Hughesin kanssa on tällä hetkellä.

Tänä kesänä omista tähän ketjuun asetetuista toiveista ei ole täyttynyt vielä oman listan kärki "Petterssonin jatkosopimus". Listan kakkonen "ykköskierroksen pitäminen itsellä 11. vuorolla" toteutui, mutta ei tullut omaa suosikkia tuolle vuorolle. En lähde tuota valintaa kuitenkaan kritisoimaan sen enempää, sillä noiden kehityksestä on mahdoton sanoa mitään. Listan kolmas kohta on myös vielä täyttymättä;

Pois Garland ja Myers tässä vaiheessa (Myers bonuksen lunastamisen jälkeen) ja Podkolzinille ja Höglanderille peliaikaa. "Blueger" uutena tuonne keskustaan ja alivoimaan.

"Blueger" toteutui, Myers ja Garland ovat vielä mukana. Podkolzinin ja Höglanderin peliaika nähdään vasta kauden aikana. Puolustuksessa en uskonut OEL:n sopimuksen ulosostoon tässä vaiheessa (enkä siksi noihin pakkihankintoihin), mutta tuota en pidä huonona asiana. Cole ja Soycy ovat sen tyylisiä pakkeja, joita halusin nähdä tässä ketjussa tuon OEL:n ulososton jälkeen.

Pelillisesti Canucks tarvitsisi kokoa, puolustusosaamista ja alivoiman osaavia puolustajia mukaan. Ykkösparissa Hughes ja kakkosparissa Hronek hoitavat parin kiekollisen roolin ja ylivoimaa.

Eli toiveista toteutuneet Horvatin ja Schennin myynnit, Kuzmenkon jatkosopimus, ykköskierroksen pitäminen ja sitten Blueger. Hronekin kauppaa ja OEL:n ulosostoa en osannut nähdä enkä siksi toivonut. OEL:n ulososton jälkeen nuo pakit osuivat siihen lokeroon, millaisia olisin halunnut nähdä.

Petterssonin jatkosopimusta sekä Myersin ja Garlandin kauppoja odottelen edelleen. Myersista nyt osasi odottaakin, että tuo tapahtuu bonuksen maksamisen jälkeen jos on tapahtuakseen. Garland saattaa olla vielä pidemmän tähtäimen palkkaleikkaus, kuten ehkä Pearson ja (sopimuksesta riippuen) Beauvillier. Tuota pidemmän tähtäimen leikkausta puoltaisi etenkin jos Seravallin sanat siitä, että "Vancouver joutuisi maksamaan merkittävää hintaa jotta joku suostuu ottamaan Garlandin" pitävät paikkansa. Ehkä jossain vaiheessa myöhemmin osuu parempi aika kaupata Garland kuin nyt?

Tällä hetkellä Vancouverin palkkatilanne ei ole ihannetilanteessa OEL:n ulosostosta huolimatta. Joukkueella on edelleen töitä edessä ja etenkin kun Allvin ilmoitti, että käsivammasta kärsinyt Pearson voisi olla mukana jo leirillä.

Daniel Wagnerin artikkelia mukaillen joukkueen syvyys- ja palkkatilannetta vähän läpi:


Tällä hetkellä 23 pelaajan rosteri palkkojen mukaisella syvyyskartalla (Pearsonin kanssa) olisi seuraava:

Mikheyev (4,75) - Miller (8) - Boeser (6,65)
Beauvillier (4,15) - Pettersson (7,35) - Kuzmenko (5,5)
Pearson (3,25) - Blueger (1,9) - Garland (4,95)
Höglander (1,1) - Åman (883 750) - Podkolzin (925 000)
Joshua (825 000)
Di Giuseppe (775 000)

Hughes (7,85) - Myers (6)
Soycy (3,25) - Hronek (4,4)
Irwin (775 000) - Cole (3)
Wolanin (775 000)

Demko (5)
Martin (762 500)

OEL:n ulososto: 146 667
Kuzmenkon bonus: 850 000
LTIR: Poolman 2,5

Tämä olisi 317,917 taalaa yli capin, vaikka Poolman olisi LTIR:lla. Tuo voidaan toki saada kuntoon jo sillä, että Canucks pistää Podkolzinin tai Åmanin farmiin ja aloittaa 22 pelaajan kokoonpanolla. Nuo ovat pelaajia, joita voi siirtää ilman waivereita. Toinen mahdollisuus päästä capin alle tulee siinä vaiheessa, jos Pearson ei ole kunnossa tai joku toinen loukkaantuu harjoitusleirillä. Ihannetilanteessa LTIR:aa ei kuitenkaan kannattaisi käyttää ennen kauden alkua. Esimerkiksi tuo Kuzmenkon bonus oltaisiin saatu sinne jo viime kaudella, ellei tuota oltaisi käytetty.

Nyt tässä vaiheessa kuvaan astuu se Myersin kauppa. Esimerkiksi se huhuttu Kevin Labancin kauppa Myersiin (1,3 miljoonan säästö) soveltuisi palkkakaton puolesta kuvioihin. Eihän joukkueella muuten ole tarve taas tuollaista kallista laituria hankkia. Toisaalta eipä tuossa Myersin pitämisessäkään ole järkeä tuolla palkalla. Kahdesta huonosta vaihtoehdosta tuo Labanc on mielestäni parempi. Mutta tarkoittaisiko tämä sitten Podkolzin tai Åmanin pistämistä kuitenkin alas peliajan vuoksi? Siis asia mikä voitaisiin tehdä ilman tuota kauppaakin.

Syvyyskartta pelipaikoittain:

Petterssonin ja Millerin parempi pysyä kunnossa

Pettersson: 7,35
Miller: 8
Blueger: 1,9
Åman: 883 750
Dries: 762 500
Räty: 836 667

Petterssonissa Vancouverilla on nuori tähtisentteri ja tuo on arvokkain pala mitä löytyy. Uusi sopimus tulee olemaan iso. Millerin viime kauden alku (aika pitkälle kautta) oli heikointa peliä hänen Canucks-uralla eikä ketjukaveri Boeser ainakaan auttanut siinä, mutta helmikuun alusta saakka hän pelasi puolestaan ehkä parasta kiekkoa Vancouverissa. Kolmen viime kauden aikana pisteitä tullut 15. eniten NHL:ssä ja tuo kompensoi yhdessä fyysisyyden ja hyvän aloittajataidon kanssa kokonaisuuden joukkueen tärkeimpien pelaajien joukkoon.

Blueger teki yli 40 pisteen tasolla pisteitä 20-21 ja 35 pisteen tasolla 21-22, mutta viime kausi oli huono ja hänet saatiin sopivalla sopimuksella vuoden näyttöön kiinni. Hyvä aloittaja ja av-pelaaja sopii tarpeisiin ja oli siksi minun suosikkien listalla korkealla. Bluegerin pitäisi viedä samalla alivoimakuormaa Millerilta, joka ei siellä ole onnistunut tehoista huolimatta muuten.

Åman oli viime kauden yllätys, mutta katsotaan nyt ensi kausi vielä ennen kuin tehdään hänen suhteen suunnitelmia. Dries voi olla Rädyn edellä tällä hetkellä, kun pelasi viime kaudella 63 peliä NHL:ssä ja pelaa pelistä toiseen sen mihin lahjat riittävät. Rätykin tulee varmasti saamaan kuitenkin paikkoja näyttää.

Vasemmalla laidalla työhaalareita

Mikheyev: 4,75
Beauvillier: 4.15
Pearson: 3,25
Joshua: 825 000
Höglander: 1,1
Di Giuseppe: 775 000
McDonough: 925 000

Hyökkäyksen vasemmalla puolella ei ole selkeää tähtipelaajaa, mutta Mikheyev ja Beauvillier ovat pelaajatyyppeinä molemmat joukkueeseen istuvia "kahden suunnan high-motor -laitureita" jollaisia toivoisin hankintoina näkeväni (vaikka ovatkin vähän ylihintaisia) taitavampien pelaajien viereen. Molemmat olivat kiekottomassa pelissä arvokkaita viime kaudella. Paluun kentille mahdollisesti tekevä Pearson on luotettava, mutta hänestä ei voi puhua "high motor -käsitteellä".

Muista vasemmista laitureista Höglander ei ole enää waiver-vapaa eikä Canucks halua ottaa riskiä menettää häntä tuon kehitystyön ja viime kauden tuloksien jälkeen. Viime kaudella joukkueen "Unsung heroksi" valittu Joshua pelasi puolestaan roolissaan hyvän kauden ja kuului selvästi Tocchetin suosikkeihin. Di Giuseppe on tuolta toinen, johon Tocchet näytti luottavan loppukaudesta ja luottoa antoi myös joukkue kahden vuoden sopimuksella.

Nyt pitää toivoa, että tuo polvileikkaus ei vaikuttaisi Mikheyevin pelaamiseen jatkossa. Hän näytti sopivan hyvin Petterssonin ja Kuzmenkon ketjuun tekemään niitä puolustuspään tehtäviä. Beauvillier kärsi myös loppukaudesta jostain vammasta, mutta ehti näyttää hyvää peliä ennen sitä. Hänet katsellaan varmaan kauden aikana paremmin, mutta saattaa olla pelistä huolimatta kauppatavaraakin kun sopimus loppuu ensi kauden jälkeen. Höglander on tuolta avoin tapaus, joka voi olla oikeastaan mitä tahansa 40 pisteen laiturista 13 hyökkääjään.

Oikealla puolella kalliit kakkos- ja kolmosketjun laiturit

Kuzmenko 5,5
Boeser 6,65
Garland 4,95
Podkolzin 925 000
Studnicka 762 500

Erinomaisen ensimmäisen kauden pelanneella Kuzmenkolla oli hieno kemia Petterssonin kanssa ja kuuluu näillä näkymin joukkueen pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Laukausprosentti tulee putoamaan viime kaudesta, mutta kokonaispelissä saattaa olla kehitystä edessä ja 30 maalia on odotettavissa jatkossakin noilla taidoilla. Podkolzin voi olla noista pitkän tähtäimen suunnitelmista toinen. Kolmas mahdollinen sellainen Höglander saattaa ottaa Podkolzinin paikan tällä puolella, mikäli näyttää parempia merkkejä leirillä.

Boeserin kanssa tehty sopimus oli viime kauden perusteella virhe, mutta lahjoja on olla parempi mitä nähtiin. Saa parantaa kyllä silti huomattavasti, jotta tuo olisi sopiva sopimus. Garland kaupataan varmaan tilaisuuden tullen, kun ei vaan istu joukkueeseen eikä pääse pelaamaan vahvuuksillaan. Kolmosketjussa hänen palkkansa on yksi NHL:n korkeimmista tuohon rooliin ja vaikea uskoa hänen ohittavan Boeseria, kun ei pystynyt tuohon edes viime kaudella, vaikka Boeser pelasi pääosan kaudesta huonointa kiekkoaan NHL:ssä.

Puolustuksen vasemmalla puolella kilpailua

Hughes 7,85
Soucy 3,25
Cole 3
Irwin 775 000
Wolanin 775 000
Hirose 787 500
Rathbone 850 000

Vasemmalla puolella Hughesin paikka kärjessä on varma ja Hughesissa Canucksilla on toinen oman pelipaikan top10-pelaaja. Hänestä on kasvanut erinomainen puolustaja ja sopimuksen hintakin on tasoon nähden loistava. Soucy oli Seattlessa kolmosparin pakki, mutta Vancouverin johto (samoin kuin Frank Seravalli) uskoo siihen, että hänellä on kykyjä ottaa top4-paikka oikean pakin viereltä. Katsotaan miten Soucy onnistuu tuossa. Hän on pelannut oikealla puolella myös aikaisemmin, joten tuo "väärä puoli" ei tule olemaan uusi asia.

Colella on sama historia kuin Soucylla ja pystyy pelaamaan myös oikealla. Viime kaudella Cole oli Tampassa top4-pakki. Toinen noista tulee siis luultavasti pelaamaan Hughesin parina ja toinen luultavasti Hronekin kanssa. Kolmosparin paikasta kisaavat lähimpinä veteraani Irwin, hienosti viime kauden lopussa pelannut Hirose ja AHL:n parhaaksi pakiksi valittu Wolanin. Rathbonellakin on varmasti vielä oma sanansa sanottavana. Tämä kisa tulee olemaan mielenkiintoinen.

Oikealla puolella kalis kolmospakki

Hronek 4,4
Myers 6
Woo 775 000
McWard 922 500
Juulsen 775 000
Johansson 883 750

LTIR Poolman 2,5

Hronek on joukkueen tärkein hankinta (vaikka teknisesti tulikin jo viime kaudella) ja hänen olisi erittäin tärkeä myös onnistua. Hronekin ja Cole/Soucy vaihtoehdon jälkeen kolmanteen pariin on tarjolla Myers. Tuossa on samalla sitten se joukkueen suurin musta aukko kuuden miljoonan kolmosparin pakkina. Pitää kyllä sanoa, että Myers oli MM-kisoissa lopulta ihan kelvollinen (vaikka sattuikin pari "tylermyersia"), mutta nopeatempoisesemmassa pelissä oli kaukana tuosta viime kaudella.

Kolmanteen pariin Myersin mahdollisen lähdön jälkeen jäisi pari mahdollista vaihtoehtoa, joista eniten kokemusta on Juulsenilla. McWard pelasi viime kauden lopulla hyvin ja Woo meni farmissa hienosti eteenpäin. Johanssonille uskon kokonaisen kauden farmissa tekevän hyvää. Mahdollista on vielä, että tälle puolelle tulee joku (Bear?) halvalla sopimuksella jossain vaiheessa. Tucker Poolmanin ura saattaa olla ohi.

Maalilla Demkolla suuri merkitys

Demko 5
Silovs 786 111
Martin 762 500
Sawchenko 775 000
Tolopilo 950 000

Maalilla ykkösvahdin asema on varma ja nyt pitää sitten toivoa Demkon loukkaantumisten olevan ohi. Demko on terveenä ollessaan NHL:n 10 parhaan maalivahdin joukossa (mm. seitsemäs Vezina-äänestyksessä 21-22) ja tulee pelaamaan varmaan paljon. Hänellä on tasoon nähden hyvä viiden miljoonan sopimus, jota on jäljellä vielä kolme kautta. Maalivahdeissa riskinä on Demkon ylipeluutus.

Silovs on ollut loistava kehitystarina joukkueessa. Hänelle tekisi ehkä parasta olla vielä Abbotsfordissa selkeä ykkösvahti, joten Martin saattaa olla halvalla sopimuksella Demkon kakkosena. Martin on nuo kakkosvahdin hommat hoitanut ihan kunnialla tähän saakka, mutta viime kaudella seinä nousi pystyyn ykkösvahtina ollessa ja oli kieltämättä itseluottamuksen menettäneenä surkea.

Syvyydessä 25 vuotias Sawchenko on selkeä farmin kakkosvahti (etenkin Silovsin kanssa), vaikka toissa kaudella tuli seitsemän peliä NHL:ssä. Viime kauden lopussa vapaana agenttina tullut lähes parimetrinen Nikita Tolopilo on ihan mielenkiintoinen maalivahtiprospecti, mutta saa nähdä sitten missä hän tulee pelaamaan. Viime kauden Tolopilo pelasi Södertäljessä, mutta näillä näkymin hän siirtyy nyt Pohjois-Amerikkaan.

Mahdollinen kokoonpano tämän hetken tilanteessa

Mikheyev - Pettersson - Kuzmenko
Beauvillier - Miller - Boeser
Pearson - Blueger - Garland
Joshua - Åman - Di Giuseppe
Höglander/Podkolzin(AHL?)

Laituripuolelta ainakin yhden laiturin pitäisi lähteä, jotta noille nuorille voisi avautua paikka. Minä uskon Tocchetin arvostavan Pearsonin luotettavuutta kolmosketjussa, mikäli palaa samalla tasolla millä oli toissa kaudella ennen käsivammaa. Nuo nuoret voivat haastaa varmaan lähinnä Tocchetin viime kauden yhtä suosikkia Di Giuseppea nelosketjun laidalla tämän hetken kaavailuissa.

Garland voisi sopia tuohon kolmosketjun paikkaan tuomaan ketjuun käsiä ja ketjun pelillisen johtajan viitan hyökkäyspäähän. Hänellä on ollut tapana pelata aina parasta kiekkoa tuollaisessa selvässä kiekollisen johtajan roolissa. Mutta eihän tuo viiden miljoonan palkka sovi tuohon. Itse antaisin ennemmin tuon paikan Höglanderille tai Podkolzinille, mutta en taas toisaalta olisi valmis maksamaan mitään merkittävää vain siitä hyvästä että Garlandin tasoinen pelaaja lähtisi pois. Saa nähdä nyt sitten mitä tuon kanssa tapahtuu.

Alivoimilla tullaan näkemään ainakin Blueger-Mikheyev-Åman-Pettersson nelikkoa.

Ylivoima tulee muuttumaan varmaan viime kaudesta yv-valmentajan ja Horvatin lähdön jälkeen. Pettersson, Miller ja Kuzmenko ovat ykkösylivoimaan varmoja. Neljännen hyökkääjän paikasta "kisaavat" Boeser, Beauvillier, Garland, Pearson ja pelatessa Höglander ja/tai Podkolzin.

Hughes - Cole
Soucy - Hronek
Irwin - Myers (Woo/McWard?)

En osaa sanoa vielä miten nuo uudet pakit sijoittuvat, mutta laitan ne nyt noin. Kolmosparissa Myersin mahdollisen kauppaamisen jälkeen Irwin voisi olla sopiva veteraanipakki auttamaan esimerkiksi Woo'ta uran alkuun. Irwinilla oli lisäksi hyvät tilastot alivoimassa viime kaudelta, joten hän auttaisi sitä Vancouverin viime kauden yhtä suurta ongelmaa alivoiman kakkosparissa.

Cole, Soucy, Hronek ja Irwin pelatessaan ovat alivoimilla. Hughes pyörittää pääosin ylivoimaa ja Hronek on kakkosylivoimassa sen mitä jää jäljelle.

Demko
Martin

Maalivahtien osalta uskon tälläiseen peluutukseen. Silovs tulee saamaan pelejä enemmän kuin viime kaudella.
 

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Kattavaa ja laadukasta pohjustusta taas sieltä suunnalta. Vancouver on jälleen yksi mielenkiintoisimmista joukkueita seurata oman suosikin lisäksi. Olen tykännyt, että Canucks on onnistunut alisuorittamaan jo pidemmän aikaa, mutta kenties yleisesti rosterin syvyys sekä erityisesti puolustuksen haavoittuvuus ovat pitäneet joukkueen ulkona pudotuspeleistä viimeiset kolme kautta. Muutenkin tietynlainen sekasorto organisaation ympärillä on ollut viimeiset pari vuotta. Entisen GM:n Jim Benningin sekoilut ja tuulinen päävalmentajan tontti eivät varmasti ole auttaneet asiassa.

Nyt taas rosteri näyttää tasapainoisemmalta hetkeen (valmennuksesta ja johdosta puhumattakaan) ja kärkiäijien pysyessä terveenä (erityisesti Demko) pudotuspelipaikan tavoittelu ei ole mitään haihattelua. Helppo sinne ei ole tietään raivata ja monen asian pitää toimia varsinkin kauden alusta alkaen. Pacific divisioonassa riittää laadukkaita nippuja mestari Vegasista alkaen eikä villikorttipaikkakaan ole kevyesti saavutettavissa. Joko vihdoin projekti nytkähtäisi eteenpäin?
 
Kattavaa ja laadukasta pohjustusta taas sieltä suunnalta. Vancouver on jälleen yksi mielenkiintoisimmista joukkueita seurata oman suosikin lisäksi. Olen tykännyt, että Canucks on onnistunut alisuorittamaan jo pidemmän aikaa, mutta kenties yleisesti rosterin syvyys sekä erityisesti puolustuksen haavoittuvuus ovat pitäneet joukkueen ulkona pudotuspeleistä viimeiset kolme kautta. Muutenkin tietynlainen sekasorto organisaation ympärillä on ollut viimeiset pari vuotta. Entisen GM:n Jim Benningin sekoilut ja tuulinen päävalmentajan tontti eivät varmasti ole auttaneet asiassa.

Kuin omalta näppäimistöltäni. Itselle Vancouver oli vielä Sedinien aikaan jostain syystä sellainen ärsyttävä keskitason jengi, mutta ihan viime vuosina noussut omalla kartalla sinne sympaattisten joukkoon. Olen aina arvostanut Vancouverin kaupunkina korkealle ja viime ainoina myös Canucks on saanut omat sympatiat. Olen sittemmin yrittänyt synnyttää itsessäni suhdetta Seattle Krakeniin ja kai paikallisvastustaja Canucksia pitäisi siten vihata, mutta en osaa.

Epäilemättä Canucks on vihdoin menossa parempaan suuntaan noiden sopivan ikäisten kärkipelaajiensa johdolla. Joukkue on silti vaikeasti ennustettavissa. Pudotuspelipaikan pitäisi olla ihan näpeissä, mutta silti joukkue saattaa löytää itsensä bottom 5:stä.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Muutenkin tietynlainen sekasorto organisaation ympärillä on ollut viimeiset pari vuotta. Entisen GM:n Jim Benningin sekoilut ja tuulinen päävalmentajan tontti eivät varmasti ole auttaneet asiassa.

Tuo sekoilu alkoi oikeastaan jo yhdeksän vuotta sitten, kun hölmöt sopimukset ja kaupat seurasivat toisiaan. Tosin tekihän joukkue (osin Benningista huolimatta) onneksi pari erinomaista varausta. Nyt nuo alkavat vasta tulla parhaaseen peli-ikäänsä tai ehkä ovat sinne juuri tulleet. Hetkessä ei niitä Jimbon liikkeitä kuitenkaan saada pois päiväkirjoista vaan tuossa menee vieläkin aikaa.

Tosiaan oikean suuntaisia liikkeitä on nyt viimein tehty ja pari liikettä on ollut sellaisia, joista itselläni ei ollut fanilasien takaakaan sellaisia odotuksia mitä lopulta nähtiin (viime kesän hankinnoista etenkin Kuzmenko, mutta myös esimerkiksi Joshua omassa roolissaan). Lisäksi on viimein ymmärretty pyrkiä parantamaan tuota nuorten pelaajien syvyyttä, kehitystyötä ja pidetty ainakin nuo omat kärkivaraukset.

Ei tämäkään johto kuitenkaan täydellinen ole ollut. Boudreaulla jatkaminen oli ymmärrettävä liike aikanaan, mutta myöhemmin katsoen virhe. Boeserin kolmen vuoden jatkosopimusta monet (jopa jotkut usein vähän kriittisestikin asioihin suhtautuvat tahot) kehuivat sen tultua, mutta ainakin viime kauden perusteella sekin osoittautui virheeksi. Lisäksi esimerkiksi sitä palkkatilaa ei ole vieläkään onnistuttu luomaan.

Toki kaikille tulee noita virheitä kun on ihmisistä kyse. Nyt siellä alkaa näkymään minulle kuitenkin jo sitä suunnitelmaa jatkon suhteen. Pitkään tämä seura seilasikin ilman varsinaista suuntaa. Tässä matkalla tarvitaan kuitenkin vielä lisää oikeita hankintoja, varauksia, sopivia kauppoja ja aikaa, jotta voidaan alkaa puhumaan oikeasti vakavasti otettavasta haastajasta.

Pacific divisioonassa riittää laadukkaita nippuja mestari Vegasista alkaen eikä villikorttipaikkakaan ole kevyesti saavutettavissa. Joko vihdoin projekti nytkähtäisi eteenpäin?
Epäilemättä Canucks on vihdoin menossa parempaan suuntaan noiden sopivan ikäisten kärkipelaajiensa johdolla. Joukkue on silti vaikeasti ennustettavissa. Pudotuspelipaikan pitäisi olla ihan näpeissä, mutta silti joukkue saattaa löytää itsensä bottom 5:stä.

Tämä on juurikin näin miten molemmat sen näette. Itsekin näkisin, että vaikka seurajohto on ymmärrettävästi puhunut playoffeista ja sinne pitääkin olla tässä tavoitteet, kyllä lähes kaiken pitää tältä joukkueelta onnistua jotta tuossa tavoitteessa onnistuttaisiin. Siinä ei auta etenkään yhdenkään viiden kärkipelaajan (Pettersson, Hughes, Demko, Miller, Kuzmenko) loukkaantua pitkäksi aikaa kuten viime kaudella Demko teki. Jokaiselta heistä pitää saada myös hyvä pelillisesti johtavan pelaajan kausi.

Viime kaudella moni asia meni pieleen alkaen aina noista valmentajasekoiluista ja jatkuen ykkösmaalivahdin pitkään loukkaantumiseen, kapteenin kauppaamiseen ja tuon ympärillä pitkään pyörineisiin huhuihin sekä ilmeisesti huonoon joukkuehenkeen. Ethan Bearin kauden jälkeiset kommentit tulonsa jälkeen ("Miten hitossa tästä voi selvitä") kertoivat paljon siitä tilanteesta mihin Bear tuli. Tuo kemia kuuleman mukaan parani loppukaudesta paljon, mutta en tiedä onko joukkueella vielä uutta johtavien pelaajien ryhmää muodostunut pidemmän päälle.

Viime kaudella lumipallo alkoi vyöryä heti kauden alussa historian huonoimmalla kauden alulla väärään suuntaan eikä sitä saatu katkaistua. Nyt olisi todella tärkeää saada kauteen hyvä startti, ettei ainakaan tuota historiaa pääsisi toistumaan. Tuota ei kyllä helpota yhtään se, että jälleen Vancouverilla on heti kauden alkuun viiden pelin vieraskiertue. Tuota voidaankin pitää eräänlaisena koetinkivenä heti alkukauteen. Toivottavasti joukkue ottaisi sen haasteena, onnistuisi tuossa ja saisi tuota kautta lisää yhteiseen tekemiseen uskoa aikaan.

Pacificin divisioona on tosiaan taas kova ja joukkue on niin vahva kuin on sen suhde kilpailijoihin. Etukäteiskaavailuissa Vegasin, Edmontonin, Seattlen ja Los Angelesin pitäisi olla kovempia joukkueita. Anaheim ja San Jose pitäisi olla puolestaan takana. Etukäteiskaavailuissa Calgaryn kanssa Vancouver on niitä divarin keskitason joukkueiden alempaa ryhmää. Mutta onneksi mitään ei etukäteen ratkaista. Yksi tai kaksi kovaa joukkuetta pitäisi kyetä kuitenkin kaatamaan pitkässä sarjassa jos Canucks aikoisi mennä sinne playoffeihin. Ei todellakaan tule olemaan helppo homma ensi kaudella.

Itselle Vancouver oli vielä Sedinien aikaan jostain syystä sellainen ärsyttävä keskitason jengi, mutta ihan viime vuosina noussut omalla kartalla sinne sympaattisten joukkoon.

Tuosta tummennetusta pitää kommentoida Sedineita paljon arvostavana, että Sedinien aikana Vancouver oli kuitenkin kerran finaaleissa, voitti kahdesti runkosarjan ja oli Sedinit suurimmaksi osaksi johtavina pelaajina vuosien 2003-2013 välillä NHL:n kolmanneksi paras joukkue pisteissä. Eli ihan siellä kärkiporukassa roikuttiin kuitenkin isommassa kuvassa 10 vuotta. Toki sitä suurinta playoff-menestystä ei kuitenkaan tullut. Canucks oli vähän kuin nykyajan Carolina. Tosin sillä erolla, että Carolinan menestysputki on ollut toistaiseksi puolet lyhyempi.

Mutta toki jokaiselle muodostuu se oma kuva tietystä seurasta eikä se ole sen väärempi jos mittarina on esimerkiksi playoff-menestys. Mutta mukava kuulla tuo, että nykyään Vancouver on sinulle sympaattisempi joukkue.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Boeserilla on ollut aikaisemmasta poikkeava kesä.


Poissa on nyt Da Beauty Leaguen höntsäpelit ja keskittyminen on ollut uuden kuntovalmentajan alaisuudessa ensi kauteen valmistautumisessa. Ei selviä tuosta artikkelista, mutta joku Tocchetille aikaisemmasta tuttu valmentaja ottanut Boeserin kanssa uudenlaisen kesätreenin alle. Olisikohan Pittsburghista tuttu ja Vancouveriin siirtynyt Alex Trinca sitten kyseessä?

Tocchet tuosta joidenkin pelaajien kuntopohjasta avautui viime kaudella ja en ihmettelisi lainkaan jos yksi noista pelaajista olisi ollut Boeser. Kaksi viime kautta on olleet hänen aikaisempaan tasoonsa nähden kyllä heikkoa pelaamista. Jossain paremmassa joukkueessa tuo viime kauden Boeser olisi katsellut pelejä katsomosta. Kyseessä on kuitenkin juuri vasta 26 vuotta täyttänyt pelaaja ja hän näytti jo neljällä ensimmäisellä kaudellaan (ja sitä ennen yliopistossa) mihin pystyy.

Onhan tuossa ollut toki matkalla kaikenlaista fyysistä ja henkistä murhetta, joka on voinut hyvinkin vaikuttaa pelaamiseen. Se viime kaudella suoraan sanottu asia, että melkein jo vihasi pelaamista kun olisi halunnut olla kuolemaa tekevän isänsä vierellä ennemmin, oli inhimillistä, rehellistä ja ymmärrettävääkin puhetta. Jotenkin on jäänyt kuvakin näistä kahdesta vuodesta, että ei ole ollut ihan koko sydämellään pelissä mukana. Ehkä se on vaikuttanut harjoitteluunkin?

Boeser sanoi viime kauden jälkeen suoraan, että toivoo ettei häntä kaupata. Se antaa kuvan siitä, että pelaaja itse on tiedostanut tilanteen ja toisaalta näin tuon niinkin, että Boeser viihtyy seurassa ja luottaa parempaan tulevaisuuteen. Toivottavasti ensi kaudella ja sen jälkeen nähtäisiin jälleen parempi Boeser. Kykyjä siellä on olla paljon nyt näitä kahta viime kautta nähtyä parempi pelaaja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös