Olihan tuon Flyers-pelin ensimmäinen erä aika heikon näköistä. Syvä huokaus tuli kun erä loppui ja Canucks oli vain yhden maalin päässä. Demkoa on kiittäminen tuosta eikä hän voinut Flyersin maalille mitään. Puhdasta huonoa tuuria, kun kiekko kimposi oman maalin edustaa pelanneen Poolmanin jalasta sisään. Tuon jälkeen onneksi parannettiin peliä ja karattiin (osin kyllä Hartin haparoivan pelin ansiosta) 1-3 ja 2-4 johtoihin.
Lopussa koitti taas se tuttu passivoituminen johtoasemassa, minkä vuoksi Canucks on hävinnyt Greenin aikakaudella ison määrän. En voi käsittää tuota miksi joka kausi näissä johtoasemissa aletaan pelaamaan pelkkää keskustaa ja annetaan vastustajille suosiolla liian helppoa kiekonhallintaa. Ymmärtäisin tuon, jos tuo olisi ollut toimivaa, mutta kun se ei ole. Nyt saatiin onneksi kaksi pistettä kotiin rankuissa, mistä pitää olla tyytyväinen vaikka tyylipisteitä hävittiin taas.
Lopulta Flyers-peli jää omiin muistoihin vain tästä:
Podkolzinille tosiaan uran avausmaali uran toisessa ottelussa ja siellä ollaan 40 maalin tahdissa... No, jos nyt ollaan ihan rehellisiä, niin maali oli hieno nähdä ja saattoi toimia paineita purkavana tekijänä, mutta en vielä tuon jälkeen odota häneltä tässä vaiheessa ihmeitä. Pitää kuitenkin sanoa, että tuo peluutus tuntui yhtä erikoiselta kuin Höglanderin peluutus viime kaudella kun häntä ei päästetty kahden maalin johdossa yrittämään pelin lopussa kolmatta tyhjiin tai Juolevin heitto katsomoon sen jälkeen kun hän oli tehnyt maalin, Podkolzin ei ole ainakaan vielä ykkösketjun hyökkääjä ja täytyy sanoa, että en ollut kovin tyytyväinen hänen pelaamiseensa maalia lukuun ottamatta, mutta en näe häntä kyllä viltissäkään.
Joitakin sekalaisia omia näkemyksiä:
- Demko jatkoi varmalla tasolla, vaikka neljä maalia menikin lopulta. Kummallakaan maalivahdilla ei ollut nyt tuurit puolella.
- Poolman jatkoi hyvällä tasolla puolustuksessa ja samoin kolmospakkipari Rathbone-Burroughs piti pintansa. Noiden pakkien onnistumiset olisivat tärkeitä, sillä Hughes ja OEL näyttävät joka tapauksessa pelaavan hyvin.
- Petterssonin kehonkieli ja pelaamisen ilo on aika lailla eri näköistä nyt kuin viime kauden alussa.
- Horvatille tuli ihan miehekkäät 24:51 peliaikaa.
- Garland ja Miller paransivat mielestäni peliä edellispelistä, mutta edelleen Millerilta nähtiin paljon huolimattomia ratkaisuja mistä Flyers pystyi kääntämään peliä. Garland oli nyt ehkä joukkueen paras hyökkääjä
- Dickinson pelasi taas hyvin, mutta aloituksia pitäisi kyetä kääntämään paremmin. Maalipaikat tulivat kuitenkin kotiin tasakentin 10-3 hänen ollessa jäällä. Toisaiseksi hän on nostanut kolmosketjun tasoa.
- Lammikosta saatetaan saada nelosketjuun vielä puolustava sentteri. Ei varmaan tule pitämään paikkaansa sitten kun Sutter palaa, mutta olen pitänyt toistaiseksi hänen oman pään pelaamisesta. Riittävän hyvä luistelija, pelaa yksinkertaisesti eikä haudo liiaksi kiekkoa ja osaa sijoittua puolustustilanteissa.
Boeser saattaa palata ensi yön otteluun Detroitia vastaan? Jos noin käy, niin omat ketjuni olisivat:
Miller-Pettersson-Höglander
Garland-Horvat-Boeser
Pearson-Dickinson-Podkolzin
Highmore-Lammikko-Dowling
Luultavasti tuota Horvatin ja Pearsonin yhdistelmää ei tulla rikkomaan, mutta Horvatille tuo Garlandin ja Boeserin yhdistelmä voisi tehdä hyökkäyspäähän paljon. Höglanderia haluaisin nähdä ainakin nyt enemmän Petterssonin ketjussa.