Vancouver Canucks 2017–2018

[nuck]

Ristiriitaa tietenkin aiheuttaa se, että fanina sitä aina toivoisi omilleen voittoa, huolimatta siitä kuinka merkityksetön se on. Toisaalta myös ymmärtää, että huonompi sijoitus antaa paremmat eväät kesän lottoon. Ja siihen peilaten tällainen kevään ”canucks-kiri” turhauttaa todella rankasti. Joo, koutsin pitää ottaa työnsä tosissaan ja pelaajat pelaavat uransa takia niin hyvin kuin voivat, mutta silti tällainen nousu sijalta 30 sijalle 22 ottaa päähän.

Näinhän tuo menee.

Vancouver on ollut viimeisten kolmen kauden aikana koko NHL:n huonoin joukkue kun lasketaan pisteet yhteen. Tuo kertoo paljon siitä tilanteesta, mikä on meneillään. Tuo on sikäli historiallista koko organisaation historiassa, että koskaan aikaisemmin seuran historiassa tuollaista kolmen kauden putkea ei olla nähty. On toki nähty kausia, jolloin pisteitä on tullut vielä nykyistä vähemmän, mutta koskaan joukkue ei ole ollut pidemmän päälle noin huono kun verrataan kilpailijoihin. Ja tuosta huolimatta joukkue ei ole saanut ainakaan vielä top3 varausta. Sitä toivoisi ja vielä kaksi viikkoa sitten Canucks oli menossa jopa NHL:n parhaaseen lottosijoitukseen, mutta nyt tämä lopun kiri vie joukkueen pois sieltä.

Brandon Sutter avautui Vancouver Provincessa niille faneille, jotka toivovat joukkueen häviämistä.

That doesn’t sit well with the pro athlete at all. To us, that’s just insane. If you’re a fan, you want to see your team win. We were talking about having a chance to still catch Chicago. And I’m sure some wouldn’t be too happy about that.

If you start playing games that way (to lose), you’ll never get that (winning mentality) back. We’re trying to improve. Sitting around and losing games isn’t going to make anybody better. True fans just enjoy watching us play and cheering us on.

En ehkä sitten itse ole todellinen fani kun toivon joukkueen saavan paremmat mahdollisuudet lottoon ja sitä kautta tulevaisuuteen. Sutterille voisi puolestaan sanoa jos olisi mahdollista, että tuon "winning mentalityn" pysymistä auttaisi paljon kun 17 minuuttia pelissä pelaava sentteri tekisi kaudessa enemmän kuin 23 pistettä. Niitä pelejä pelataan muulloinkin kuin maaliskuun lopussa ja huhtikuussa. No, oli miten oli, tuo kertoo vain siitä, että faneilla ja joukkueella on erilaiset tunteet tämän loppukauden aikana.

Demkon debyytti oli ihan hyvä ja sai fanit huutamaan Demkon nimeäkin, joskin sitä lannisti tuo lopun sulaminen. Neljä minuuttia ennen pelin loppua Canucks johti vielä 4-1, mutta Columbus tuli lopussa tasoihin. Tosin suurin syy noihin maaleihin oli joukkuepuolustuksen pettäminen, ei maalivahtipeli. Ensimmäisestä pelistä tuli kuitenkin lopulta voitto ja tuo oli sikäli hyvä avaus NHL-uralle. Pari kertaa kiekko osui pelissä rautoihin ja ensimmäisessä erässä Demko näytti hermoilevan, mutta kokosi itsensä ja otti kuitenkin tukun hyviä torjuntoja.

Columbuksen Cam Atkinson oli viime kesänä Demkon harjoittelupari ja hän pääsi pelin alussa laukomaan hyvältä paikalta. Laukaus meni Demkon olkapään ohi ja osui ylärimaan. Atkinson oli kuulemma sanonut viime kesänä Demkolle, että nostaisi räpyläänsä ja nyt tuo räpyläkäden alhaalla pitäminen oli kostautua. Atkinson sai pelissä toisenkin erinomaisen paikan Columbuksen päästyä 2-1 hyökkäykseen, mutta tuon paikan Demko otti hyvin kiinni. Atkinson sai kuitenkin pelin lopussa balsamia haavoihinsa tekemällä pelin tasoittaneen maalin.

Demko sanoi Atkinsonista pelin jälkeen;

I train with him in the summer. We skate together. He scores a lot on me in the summer. He was giving me a hard time, telling me to keep my glove up.

Of course, that first shot of the game …

Ja tuosta omasta pelistään ja kokemuksesta päästä NHL-kentille (verrattuna AHL-kiekkoon);

It’s a lot faster. Pucks are moving quicker. Guys are making plays. I feel like one of the biggest things I’ll be working on is making reads quicker and realizing potential threats. There’s a ton of stuff I can take into the summer and work on. I’m excited.

Oh man, so much, It would have been hard coming into camp with the only NHL experience I’ve had being preseason experience.

I played one full game in Calgary this past preseason. It’s such a different game.

I am going to go back, watch film and relish in all of these feelings while honing in on the things I can work on this summer to make sure I’m ready.

Kummallisen paljon Demko muistuttaa muuten lausunnoillaan ja esiintymisellään samaa reittiä tullutta Cory Schneideria. Schneider sanoi joskus miten tärkeää hänelle oli tuon hänen NHL-avauskautensa aikana pelatut pari peliä. Tuolloin oli välillä vähän vaikeaa, mutta tuo auttoi paljon myöhempää uraa varten. Toivottavasti tuo auttaisi nyt myös Demkoa jatkossa.

Muuten pelistä voisi sanoa sen, että Virtasen ja Gaudetten peli näyttää toimivan jo hyvin yhteen ja tuo ketju (kolmantena lenkkinä Boucher) oli mielestäni Canucksin näkyvin, vaikka tulosta ei tullutkaan. Tulevaisuutta ajatellen on vielä liian aikaista sanoa, mutta en pistäisi vastaan, jos Horvat-Boeser, Gaudette-Virtanen ja Pettersson-Dahlen -kaksikoista kehityisi jotain pysyvämpää.

Niin ja sellainen tilasto, että Jussi Jokisella on kahdeksan pistettä 11 peliin. Jokinen kertoi Vancouver Provincessa toivovansa jatkoa seurassa..

Hey, I had 60 points two years ago.

I know last year was hard for me but I was battling through injuries. I didn’t have a good year and that was disappointing.

Most of my career I’ve been a 50-point player, but when you’re fourth line playing 10 minutes a game and not on the power play, you can’t expect to get to 50 points.

I still feel like I can make all the plays. I still feel like I can keep up.

People have been saying for 13 years I was too slow to play in this league.

My game isn’t about skating. It’s about making plays.

We’ll see what happens in the summer and what contracts are offered.

I like it here.

Hopefully, it’s here.

...eikä tuo jatko noilla otteilla olisi mikään ihan mahdoton ajatus ensi kaudelle. Toki paljon riippuu palkasta ja siitä, miten Canucks aikoo rakentaa tuon joukkueen. Jokisen peli näyttää osuvan hyvin yksiin Horvatin kanssa, mutta jos tilannetta katsoo tämän hetken mukaan (Sedineidenkin jatkaessa), niin ainakin tarjontaa tuolla olisi;

Jokinen - Horvat - Boeser
Bärtschi - Pettersson - Eriksson
Sedin - Sedin - Granlund
Virtanen - Gaudette - Leipsic/Goldobin
Gaunce - Sutter - Gagner
Archibald - Dowd - Motte/Dahlen/Boucher

Tuossa olisi kuusi ketjua, joten aika paljon tulisi karsintaa ilman uusia pelaajiakin ja paljonhan tuossa on kysymysmerkkejä (esimerkiksi se, onko Pettersson alkuun keskellä vai laidassa mikäli nyt ylipäänsä tulee jo mukaan). Saa sitten nähdä miten joukkue aikoo rakentaa tulevaisuuden hyökkäyksen ja onko Jokinen yksi pala suunnitelmaa.

 

[444]

Niin ja sellainen tilasto, että Jussi Jokisella on kahdeksan pistettä 11 peliin. Jokinen kertoi Vancouver Provincessa toivovansa jatkoa seurassa..



...eikä tuo jatko noilla otteilla olisi mikään ihan mahdoton ajatus ensi kaudelle. Toki paljon riippuu palkasta ja siitä, miten Canucks aikoo rakentaa tuon joukkueen. Jokisen peli näyttää osuvan hyvin yksiin Horvatin kanssa, mutta jos tilannetta katsoo tämän hetken mukaan (Sedineidenkin jatkaessa), niin ainakin tarjontaa tuolla olisi;

Jokinen - Horvat - Boeser
Bärtschi - Pettersson - Eriksson
Sedin - Sedin - Granlund
Virtanen - Gaudette - Leipsic/Goldobin
Gaunce - Sutter - Gagner
Archibald - Dowd - Motte/Dahlen/Boucher

Tuossa olisi kuusi ketjua, joten aika paljon tulisi karsintaa ilman uusia pelaajiakin ja paljonhan tuossa on kysymysmerkkejä (esimerkiksi se, onko Pettersson alkuun keskellä vai laidassa mikäli nyt ylipäänsä tulee jo mukaan). Saa sitten nähdä miten joukkue aikoo rakentaa tulevaisuuden hyökkäyksen ja onko Jokinen yksi pala suunnitelmaa.

Vancouver on kaunis kaupunki, ja väki aika kiekkohullua porukkaa. Miksipä ei siis viihtyisi. On vähän rumaa sanoa näin, mutta veikkaisin, että menestyspaineita ei ole vielä myöskään ensi kaudella tai seuraavallakaan, joten voisi ympäristönä sopia myös sitä kautta Jussille.

Olisi tosiaan kuusi ketjua tarjolla, ja oikeastaan se on aika minimi mitä tuo joukkue tarvitsee. Perinteisesti on kauden läpi pari ketjullista pelaajia telakalla, joten reserviä pitää olla. No joo, hassuttelut sikseen. Kyllähän tuossa kilpailua pelipaikoille olisi, ja muutaman pelaajan voisi hyvin kaupata eteenpäin, mutta ottajat ja vastine ovat sitten toinen asia.

 

[Mr. Smith]

...eikä tuo jatko noilla otteilla olisi mikään ihan mahdoton ajatus ensi kaudelle. Toki paljon riippuu palkasta ja siitä, miten Canucks aikoo rakentaa tuon joukkueen. Jokisen peli näyttää osuvan hyvin yksiin Horvatin kanssa, mutta jos tilannetta katsoo tämän hetken mukaan (Sedineidenkin jatkaessa), niin ainakin tarjontaa tuolla olisi;

Jokinen - Horvat - Boeser
Bärtschi - Pettersson - Eriksson
Sedin - Sedin - Granlund
Virtanen - Gaudette - Leipsic/Goldobin
Gaunce - Sutter - Gagner
Archibald - Dowd - Motte/Dahlen/Boucher

Tuossa olisi kuusi ketjua, joten aika paljon tulisi karsintaa ilman uusia pelaajiakin ja paljonhan tuossa on kysymysmerkkejä (esimerkiksi se, onko Pettersson alkuun keskellä vai laidassa mikäli nyt ylipäänsä tulee jo mukaan). Saa sitten nähdä miten joukkue aikoo rakentaa tulevaisuuden hyökkäyksen ja onko Jokinen yksi pala suunnitelmaa.

On kyllä mielenkiintoista nähdä miten tuota hyökkäystä lähdetään rakentamaan. Jokinen voisi varmaan vielä tehoja tuodakin, mutta en vaan millään näe mahdollisuutta hänelle mikäli Sedinit jatkavat. Hyökkäyksestä puuttuu lähes kaikki särmä ja siihen on pakko panostaa jatkossa. Kuten oli ilmeisesti tarkoitus panostaa jo trade deadlinella. Silloin ei ketään tarttunut, mutta toivotaan että kesällä saadaan "Dorsettin korvaaja". Taitotason pitää olla vähintään tuolla Dorsettin tasolla eikä mitään nelosen kädettömiä pelaajia tarvi raahata.

Aika monta hyökkääjää itse olisin tuolta valmis kauppaamaan jos vaan kysyntää olisi. Jos @nuck :lta taas lainaa niin tuossahan ne pidettävät on sopivasti mainittu.

Tulevaisuutta ajatellen on vielä liian aikaista sanoa, mutta en pistäisi vastaan, jos Horvat-Boeser, Gaudette-Virtanen ja Pettersson-Dahlen -kaksikoista kehityisi jotain pysyvämpää.

Kaikista muista hyökkääjistä on oikeastaan mahdollista luopua. Sen jälkeen voidaan sitten miettiä onko järkeä pitää vielä Sedinit vuoden mukana tai kannattaako Jokiselle antaa vuoden soppari. Kenestäkään noista kolmesta ei ole oikein iloa ilman ylivoima-aikaa ja vastuuta. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla keskustelut esim Bärtschin tai Granlundin osalta, että mitä joukkueen johto heidän osaltaan miettii. Eriksson ja Gagner ovat saaneet sellaiset sopparit että niille nyt ei voi oikein mitään miettiä - ellei sitten tehdä rajuja ratkaisuita ulosostolla tai kauppaamalla toisiin huonoihin soppareihin. Ja ulososto on mahdollinen vain Gagnerin kohdalla - Eriksson saa lähinnä vain bonuksia.

 

[nuck]

Vancouver on kaunis kaupunki, ja väki aika kiekkohullua porukkaa. Miksipä ei siis viihtyisi. On vähän rumaa sanoa näin, mutta veikkaisin, että menestyspaineita ei ole vielä myöskään ensi kaudella tai seuraavallakaan, joten voisi ympäristönä sopia myös sitä kautta Jussille.

Niin jos Stanley Cupin tavoittelu ei ole ykkösasia, Vancouver on varmasti nykyisellään ihan hyvä joukkue pelata. Jos tuota hyökkäystä ruotisi kovalla kädellä, niin tuolla on edelleen edellinen kärki ikääntynyt ja nuoret vielä liian kokemattomia kantamaan yksin hyökkäysvastuuta. Tai onhan joukkueella noin 30 maalin ja 60 pisteen Horvat (piikkinä näkisin noin 70 pistettä) ja 30-40 maalin Boeser, mutta noilla kahdella ei vielä playoffeihin mennä. Sedineillä, Erikssonilla ja ilmeisesti Gagnerilla parhaat vuodet ovat takana ja Sutter, Granlund ja Bärtschi ovat kokonaisuuteen nähden liian keskinkertaisia NHL-pelaajia, jotta isommista menestysmahdollisuuksista voisi puhua.

Pettersson voi tuoda tuonne ensi kaudeksi hyvän lisän, mutta vielä en laske hänen varaan mitään sen suurempaa. Virtanen ja Gaudette kuuluvat tulevaisuuteen, mutta heidän pitäisi ensin "raivata tieltään" tuo kokenut kärki. Esimerkiksi Gaudettelta on aika vaikea odotella tehoja nelosesta. Jos hänen edellä olisivat ensi kaudellakin tämän hetken tilanteen mukaisesti Horvat, Henrik Sedin ja Sutter, niin tuossa on tämän hetken palkoilla kolme vähintään 4.3 miljoonaa taalaa kaudessa tienaavaa pelaajaa ja ainakin Horvat ja Sutter kuuluvat Greeninkin luottopelaajien joukkoon. Henrik Sedin saa sitten ihan ansaituskin ylivoimaroolia, joten sinne ei ole helppo saada jalansijaa.

Sedinit kertoivat juuri vähän aikaa sitten että eivät vielä tiedä ensi kauden suunnitelmista, mutta uskoisin ainakin joukkueen haluavan jatkoa jotta Petterssonilla ja mahdollisesti Dahlenilla olisi ehkä helpompi reitti tulla mukaan. Suurella todennäköisyydellä Canucks tulee olemaan vielä ensi kaudellakin liigan pohjilla tehdyissä maaleissa. Suunta saattaa muuttua siinä vaiheessa kun nykyinen nuorisokaarti on vähän kokeneempi ja mukaan saadaan tulevista drafteista (tai vapaiden agenttien markkinoilta) lisää noita tuloksen tekijöitä parin veteraanin tilalle.

Pohja tuolla hyökkäyksessä on nyt ihan hyvä jos Pettersson sopeutuu NHL-peliin ja muutokset saattavat tulla nopeastikin. Vielä vuosi sitten tähän aikaan Boeser oli kysymysmerkki NHL-tasolle, Petterssonia ei ollut Canucksin listoilla, Virtasella näytti olevan tulevaisuus farmissa ja Gaudetten sopimuksesta ei tiedetty tuleeko sitä ollenkaan vai ei. Nyt tilanne on tuohon nähden paljon parempi, mutta ei tuo vielä riitä. Hyvä puoli tuossa saattaa olla se, että kun tuo ei riitä, joukkueelle on luultavasti vielä tulossa lisää noita palasia tulevaisuuteen draftien kärkipaikoilta.

Ja jotta hyökkäys ei olisi riittävän haastava, puolustus se vasta haastava onkin. Tuossa kun katseli vaikka tuota Columbus-peliä, niin juuri tuon pelin tuloksesta huolimatta sai kyllä kadehtien katsella kaverin alakertaa. Siellä Jones(23), Werenski(20) ja Murray(24) ovat vielä nuoria top10 varauksia, Nutivaara(23) hieno löytö seitsemänneltä kierrokselta ja Savard(27) oma hyvä varaus neljänneltä kierrokselta. Jones tuli kaupalla omaan draftin neljänteen varaukseen (Johansen), mutta muuten joukkue on rakentanut tuon alakertansa vuosiksi eteenpäin omilla varauksilla hienosti.

Vancouverilla on käsissään Edler(31) ja Tanev(28), jotka ovat tällä hetkellä parhaassa iässä, mutta joista Edler on pelannut näköjään jo parhaat kautensa ja Taneville on alkanut kerääntyä liikaa vammoja. Kumpikaan noista ei ole luultavasti seurassa enää siinä vaiheessa kun menestystä uudella rungolla haetaan tosissaan. Stecher ja Gudbranson siellä saattavat olla, mutta enemmän syvyysrooleissa. Joukkueelta puuttuu kokonaan tulevaisuuden kärki tällä hetkellä. Juolevista saattaa kasvaa tulevaisuuden top4-puolustaja NHL:ään (ykköspaikka TPS:n playoffien peliminuuteissa on ihan rohkaiseva asia), mutta muuten tuon puolustuksen tulevaisuus on ihan auki.

Edellinen puolustuksen kärki (jonka kanssa Vancouver voitti tämän vuosikymmenen alussa NHL:n runkosarjan 10 pisteen erolla seuraavaan) hommattiin ajan kanssa. Salo oli aikanaan hyvä kauppa Ottawan kanssa (Schaefer), Bieksa oma hyvä varaus viidenneltä kierokselta ja Edler samanlainen onnistunut veto kolmannelta kierrokselta. Tuon kolmikon kasvaminen yhteen tulevaisuuden avainpelaajiksi kesti 6-7 vuotta. Noiden oheen hankittiin myöhemmin hyvällä kaupalla Sharksien kanssa Ehrhoff ja vapaiden agenttien markkinoilta kotiseudulleen halunnut Hamhuis. Pohja luotiin kuitenkin jo kauan ennen kuin joukkue oikeasti tavoitteli menestystä. Nyt tuntuu, että edes tuota pohjaa ei olla aloitettu.

Tilanne saattaisi olla täälläkin nopeasti toinen jos Vancouver onnistuisi varaamaan tulevana kesänä jonkun tulevaisuuden avainpuolustajan, Juolevista kehittyisi top4-puolustaja ja vapaiden agenttien markkinoilta saataisiin "hamhuis" sekä kaupalla "ehrhoff". Mutta nuo ovat paljon helpommin sanottuja asioita kuin tehtyjä ja noiden palasten yhteenkasvaminen vie ainakin aikaa. Joukkuetasolla edessä lienee vieläkin jonkin aikaa tätä korpivaellusta. Hyökkäys on saatu hyvään alkuun, mutta puolustuksen kanssa saadaan tehdä vielä paljon töitä.

 

[nuck]

Hyökkäyksestä puuttuu lähes kaikki särmä ja siihen on pakko panostaa jatkossa. Kuten oli ilmeisesti tarkoitus panostaa jo trade deadlinella. Silloin ei ketään tarttunut, mutta toivotaan että kesällä saadaan "Dorsettin korvaaja". Taitotason pitää olla vähintään tuolla Dorsettin tasolla eikä mitään nelosen kädettömiä pelaajia tarvi raahata.

En usko kyllä että Canucks tuollaista "nelosen kädetöntä pelaajaa" lähtee hakemaan ulkoa. Joukkue näyttää olevan Archibaldiin tyytyväinen tuossa taklauspuolen hommassa. Hän on taklausten ahkeruudessa suunnilleen siellä Matt Martinin ja Cal Clutterbuckin tasolla ja tehnyt 8(4+4) pistettä 25 peliin, eli tehoissa noin Dorsettin hyvän kauden tasolla kun laskee piste/peli -tilastoilla. Hän on myös pelannut yli 15 minuuttia peliä kohden, aloittanut omista yli 80% vaihdoistaan ja on varmasti Greenin luottopelaajia kaksikon yhteisen historian ansiosta.

Viime kaudella Archibald oli Utican arvokkain pelaaja sekä todellinen sen joukkueen "heart and soul player" ja näyttää olevan nyt ylhäällä jo hyvässä asemassa joukkueen sisällä. Hän sanoi itsekin olevansa myöhäiskehittyjä sekä nyt vasta valmis ja siltä tuo myös näyttää. Toki nuo hänen pelinsä kattavat vain yhden kauden osan eikä tuon perusteella voi liikaa tulevaisuutta miettiä, mutta nyt näyttää siltä, että jos Vancouver jonkun vapaan agentin neloseen hankkii, se on omista valmentajalle tuttu luottopelaaja Archibald.

Hyökkäyksen kärkeen saisi puolestaan jonkun tuollaisen fyysisen laiturin kyllä hankkia vaikka Bärtschin tilalle. Sveitsiläinen on ihan pätevä kiekollinen pelaaja (olisi ehkä tehnyt 20 maalia jo kolmen viime kauden aikana mikäli olisi ollut kunnossa), mutta vähän turhan pehmeä tuohon muutenkin Lambi-voittoiseen hyökkäykseen ja lisäksi näyttää olevan loukkaantumisherkkä. En vaan sitten yhtään tiedä mistä tuollaisen pelaajan saisi ja mihin hintaan. Benning näytti olevan Vancouverissa syntyneiden Milan Lucicin ja Evander Kanen perässä, mutta kumpikaan noista ei Vancouveriin saapunut.

Kaikista muista hyökkääjistä on oikeastaan mahdollista luopua. Sen jälkeen voidaan sitten miettiä onko järkeä pitää vielä Sedinit vuoden mukana tai kannattaako Jokiselle antaa vuoden soppari. Kenestäkään noista kolmesta ei ole oikein iloa ilman ylivoima-aikaa ja vastuuta.

Näin minäkin tuon näen. Horvat, Boeser, Pettersson, Gaudette, Virtanen ja Dahlen on toivottavasti se ryhmä, joiden varaan tulevaisuutta rakennetaan ja toivottavasti pystytään rakentamaan. Lind, Goldobin, Gadjovich, Leipsic ja Gaunce -ryhmässä on toivottavasti pari hyökkääjää, jotka tulevat ainakin tukemaan. Varmasti tuohon ryhmään on tulossa tulevaisuuden draftien kautta pari lisäapua, mutta juuri nyt tilanne näyttää tuolta, että tuo kuuden pelaajan ryhmä on se pohja. Tuohon jos pystytään hankkimaan ulkoa tai omilla varauksilla pari täsmähakua, niin ei tuo huonolta näytä ainakaan jos Boeserista ja Petttersonista kehittyisi hyökkäyksen kova kärki.

Sedineistäkin olen samaa mieltä. He tarvitsevat nykyisellään nuo yli 70% hyökkäyspään aloitukset ja ylivoiman saadakseen tehoja irti. Pari vuotta nuoremman Jokisen kanssa sen sijaan en vielä tiedä. Jokinen on tehnyt tällä kaudella lähes kaikki pisteensä Vancouverissa tasakentin ja omista on tullut noin 60% aloituksista. Kaksi vuotta sitten hän teki Floridassa 46 tasakenttäpistettä ollen NHL:n hyökkääjien tasakenttätehoissa tuolloin 22. sijalla. Toki hän pääsi myös hyvään ketjuun (ei noille sijoille muuten olisi mahdollisuuksiakaan) ja tuon jälkeen peli on ollut alamäkeä.

Tuon Florida-kauden uusinta ei näytä nyt enää pari vuotta vanhempana todennäköiseltä, mutta antaisin ainakin pienen mahdollisuuden sille, että hänestä voisi olla vielä vuoden sopimuksella muutenkin apuja kuin ylivoimilla mikäli pääsee Horvatin kanssa pelaamaan. Riski hänen kohdallaan on tuon uran suunnan kannalta kuitenkin melko iso ja tällä kaudella on tullut useita osoitteita, joten palkkakin pitäisi olla sen mukainen. Mutta samaa mieltä olen siitä, että jos seurassa jatkavat tulosrooleissa Sedinit, Jokinen, Eriksson, Bärtschi, Gagner ja Granlund, niin tuo ei toimi. Jalkeilla on liian hidas ja fyysisesti pehmeä ryhmä.

Toisaalta ei tuota hyökkäystä saada juuri sen paremmaksi jättämällä vaikka Jokisen kanssa muuten järkevältä kuulostava sopimus(?) tekemättä. Ehkä kuitenkin ennemmin Jokinen nyt lyhyellä sopimuksella tähän väliin kuin joku älytön vuosia rasittava sopimus jonkun loppukauden suonenvetoa pelaavan pelaajan kanssa. Ellei Jokisen suhteen tulisi onnistumista, tuskin sillä paljon menetettäisi lyhyellä aikajaksolla. Ehkä joku nuorempi (Leipsic?) ajaisi vaan ohi, mutta joukkueen ensi kauden sijoituksen kannalta tuolla tuskin olisi merkitystä sen suuremmin.

Mutta katsellaan ja toivotaan, että joukkueessa osattaisiin tehdä oikeat liikkeet tulevaisuuden kannalta.

***

Hockey Newsin artikkeli Elias Petterssonista: "Bigger is Better: Ultra-skilled Pettersson needs to pack on pounds to make NHL impact"

"Pettersson also brings a burning desire to win every time he hits the ice. There’s definitely a sense he can be his own worst critic, but that drive – as long as it doesn’t engulf him – can be a powerful motivator. Brackett sees the push in Pettersson and notes the kid is a good self-evaluator. That became clear right from the get-go and bore itself out when the Canucks chatted up Pettersson at the NHL draft combine last summer. “His interview was very good,” Brackett said. “You could tell he was focused and there was no false bravado, he gave genuine answers. He was an impressive young man that wants to get to the next level, and he knows how to get there.”

 

[Mr. Smith]

Ensimmäinen vastaus saapui yllättävän nopeasti: Thank You Canucks Fans - A Letter from Daniel and Henrik Sedin | NHL.com

Sedinit tekivät tyylilleen sopivan ratkaisun ja ilmoittivat ajoissa etteivät jatka. Näin saadaan nyt nauttia vielä muutama peli heistä ja laittaa heidän pelaajauransa pakettiin. Kaksi kotipeliä, jonka jälkeen kausi ja Sedinien urat päättyvät sitten Edmontonissa. Ja huikeat urat ovatkin. Kaksistaan he dominoivat käytännössä kaikkia tilastoja Vancouver Canucksin historiassa.

Loppuun linkki Vancouverin sivulle, kun ei itse keksi parempaa sanottavaa tähän kohtaan:

Thank you Daniel & Henrik | NHL.com

Eihän tuossa kauaa varmastikaan mene ennen kuin 22 ja 33 ilmestyvät 10, 12, 16 ja 19 seuraksi hallin kattoon.

 

[nuck]

Enää ei tosiaan tarvitse miettiä Sedineiden jatkoa. Aika teki vain tehtävänsä heidän kohdalla ja uskon, että tämä oli juuri oikea aika lopettaa urat. Varaukset tulivat jo viime vuosituhannen puolella ja matkaan mahtui lukematon määrä kovia kilometrejä. Noin seurauskollisia ja samalla noin kovia yhdessä kaikki kilometrit kulkevia pelaajia yhden seuran historiaan ei tule ihan hetkeen ja ehkä ei koskaan. Valtava kiitos Kaksosille näistä vuosista, joiden aikana saatiin katsella upeaa kiekkoa ja nauttia hienoista hetkistä!

Tosiaan kaikki seuraennätykset pistettiin Kaksosten toimesta uusiksi ja kummatkin voittivat runkosarjan pistepörssit, olivat NHL:n ykköstähdistössä (Henrik kahdesti) ja Daniel voitti Ted Lindsay Awardin NHL:n arvokkaimpana pelaajana. Lisäksi tuli iso joukko muita palkintoja. He jäävät Vancouverin kaupungin historiaan paitsi jään asioista, mutta myös sen ulkopuolisista asioista. Seuran yksi iso sivu on viimein kokonaan päätöksessä ja on uuden ajan aika. Olethan valmis Bo?

Tuosta Mr. Smithin linkittämästä viestistä voisi poimia lopusta tuon kohdan;

In the words of Dr. Seuss: Don't cry because it's over, smile because it happened.

Smile because of their skill. Smile because of their loyalty. Smile because of their legacy.

Thank you Daniel and Henrik.

Tulevia hetkiä Sedineillä ei NHL-kentillä tule, mutta menneet hienot ajat säilyvät muistojen lisäksi aina videoilla.

 

[444]

Iso käsi Sedinin veljeksille! Vain kertaalleen pääsin katsomaan paikan päälle heidän pelaamistaan ja nyt toista mahdollisuutta ei enää tule. End of an era. Nöyräksi vetää. Kiitos.

 

[Mängimies]

Hattu päästä! Todella tyylikkäät jääkiekkoilijat ja herrasmiehet nämä Sedinin veljekset. Ylempänä on jo sanottu kaikki oleellinen näistä kaksosista, joten eipä tähän lisättävää.

Onneksi tulevaisuus on jo ovella enkä nyt puhu Petterssonista, Boeserista ja Juolevista. Vancouver isännöi, kuten tiedämme, varaustilaisuutta kesäkuussa 2019 ja siitä vuosikerrasta on mahdollisuus antaa historian toistaa itseään. Ruotsin MODOssa pelaa muuan kaksoset, vasen laitahyökkääjä sekä sentteri. Saanko esitellä, Sedinit vol 2:
Max Wahlgren - Eliteprospects.com
Joel Wahlgren - Eliteprospects.com

Hauskinta, että veljekset pelaavat tiettävästi numeroilla #44 ja #55. Hyvää jatkumoa Sedinien #22 ja #33:lle. Ja mistään turhista lupauksista ei ole kyse, sillä veljekset kuuluvat ikäluokkansa lahjakkaimpiin Ruotsissa.

Daniel ja Henrik Sedin lavalla kuuluttamassa Canucksin varaamina edellä mainitut kaksoset. Kiekkojumalat, antakaa tämän tapahtua!

Hätätapauksessa Nucks-faneille kelpaisi varmaan myös "kaksoset" Dahlen&Dahlin, mutta se onkin kokonaan toinen tarina.

 

[nuck]

Daniel ja Henrik Sedin lavalla kuuluttamassa Canucksin varaamina edellä mainitut kaksoset. Kiekkojumalat, antakaa tämän tapahtua!

Olisihan tuo melkoista, jos näin kävisi ja Wahlgreneista kehittyisi edes lähelle Sedinien kaltaisia pelaajia.

Minulla oli aikanaan toiveissa myös toisen kaksosparin kasvaminen Vancouveriin, nimittäin Westerholmin kaksosten. Pathrikin Canucks varasikin kesällä 2011, mutta heistä kummastakaan ei tullut koskaan NHL-pelaajia. Ihan hyviä SHL-pelaajia kylläkin ja siellähän he pelaavat yhdessä edelleen. Saa nyt sitten nähdä millaisiksi nuo Wahlgrenit tuolta kasvavat.

***

Ensi yönä mennään Vegasia vastaan. Demko pistettiin takaisin farmiin kasvamaan ja Markstömillä mennään varmaan loppukausi. Reid Boucherin kausi on ohi, mutta Leipsic saattaa tehdä paluun. Nyt näissä loppukauden peleissä onkin tavallista enemmän seurattavaa kun Kaksoset vetelevät viimeisiä luistimenpiirtojaan NHL-kaukaloissa.

 

[nuck]

Sääli kun Gallant haastoi Vegas-pelissä tuon Sautnerin uran avausmaalin. Sedinit olisivat toimineet tulokaspuolustajan uran avausmaaliin syöttäjinä. No, oli siellä se parin sentin paitsio kun kiekko tuotiin aikaisemmin hyökkäysalueelle. Mitään vaikutusta tuolla hyökkäysalueelle tulolla ei maaliin ollut, mutta nykysääntöjen mukaanhan tuo meni. En kyllä itse kuulu tuon säännön faneihin ollenkaan noissa tilanteissa, joissa maaliin ei hyökkäysalueelle tulolla ollut merkitystä.

Goldobinilla on nyt seitsemän pistettä yhdeksään peliin. Historia osoittaa, että noilla loppukauden tehopisteillä ei ole välttämättä kovinkaan suuri merkitys tulevaisuuteen, mutta onhan tuo vähän rohkaiseva asia hänen tulevaisuutensa kannalta. Positiivisin, mitä hänen tähän mennessä olleella uralla NHL:ssä on nähty.

Pelin varsinaisen peliajan laukaukset menivät Vegasille 33-22. Noihin lukuihin ei oltaisi varmaan päästy jos oltaisiin yritetty, mutta nyt päästiin. Tuo toi mieleen Anson Carterin pelaaman ainoan kauden (2005-06) Kaksosten kanssa. Tuolloin Carter teki 33+22 tehot.

Ensi yönä mennään viimeistä kertaa Sedineiden johdolla kotona. Varmasti tulee hieno ja ikimuistoinen, mutta samalla haikea peli.

 

[teude]

Olipahan täydellinen loppu pelille. Jatkoajalla Henrik passaa ja Daniel ratkaisee. Tunteikkaat jäähyväiset kaksosilta, hieno ura takana.

 

[secord]

Olipahan täydellinen loppu pelille. Jatkoajalla Henrik passaa ja Daniel ratkaisee. Tunteikkaat jäähyväiset kaksosilta, hieno ura takana.

Nimenomaan. Hieno ja tunteellinen loppu Sedinien uralle kotihallissa. Tyhjiö, jonka Sedinit halliin ja Vancouverin pukukoppiin sekä koko NHL:ään jättävät, on iso. Haikeaksi vetää jotenkin.

 

[Robu]

Satumainen loppu Sedineille Vancouverissa. Toivon Canuckseille kaikkea parasta ja että saisivat organisaation kilpailukykyiseksi tulevien vuosien aikana.

 

[secord]

Ehkä itsekin on syyllistynyt taannoin haukkumaan Sedineitä pehmeiksi ja siskoiksi jne., mutta tässä hyvä video muistutuksena meille kaikille kuinka "pehmeitä" kaksoset todella olivat:

The Sedin twins exemplary NHLers on and off the ice - YouTube

 

[NakkiFakiiri]

Kyllä olivat kiekkojumalat oikealla asialla veljesten viimeisessä kotipelissä. Toki olisi ollut makeampaa päättää ura esimerkiksi Stanley Cupin voittoon mutta melko satumaiseksi tuo ilta muodostui muutenkin. Hatunnosto vaan Sedineille kaikinpuolin. Antaa junttien räkyttää, rispekti jo lajin sisällä on sitä luokkaa että sitä ei ihan jokainen pelaaja saakaan.

 

[nuck]

Aamulla oli paljon roskia silmissä. Urheilussa ja elämässä muutenkin on tullut joskus asioita eteen, joita en olisi uskonut todeksi ennen kuin itse näin. Sedinien viimeinen kotipeli oli jotain vielä enemmän. Jäällä nähty näytös oli lahja kiekkojumalilta, jotka usein ovat kääntäneet selkänsä Vancouverin suuntaan. Jäällä nähtiin kaksi supertähteä, jotka tekivät sen mihin vain supertähdet parhaina päivinään pystyvät. He räjäyttivät ihmisten mielet omalla taidollaan. Saivat fanit vielä kerran hengittämään Vancouverissa kiekkoa Sedineiden kautta.

Numeron 22 pelin ensimmäinen maali oli hänen kauden 22. maali ja syöttäjinä toimivat 23 ja 33. Numeron 22 pelin toinen maali oli hänen kauden 23. maali ja syöttäjinä toimivat 33 ja 23. Numeron 22 jatkoaikamaali tuli ajassa 2:33 jatkoaikaa. Tai 22:33 jälkeen kolmannen erän alusta. Kolme ruotsalaista pelaajaa. Kaikille kaksi pistettä.

Viime öinen peli oli muisto kuuden-seitsemän vuoden takaa, vaikka tuon ei olisi pitänyt olla enää mahdollista. Yksittäinen peli, jossa kaksi Vancouverin seurahistorian parasta pelaajaa antoivat kotona viimeisen ja ikimuistoiseksi jäävän muiston ihmisten sydämiin. Pelin jälkeen he kiittivät fanejaan ja poístuivat kotikaukalosta viimeisen kerran yhtä tyylikkäinä kuin ovat aina pelanneet. He pelasivat uransa ikimuistoisimman pelinsä viimeisen kerran kotiyleisön edessä pelatessa.

Ihmisten elämässä 19 vuotta on pitkä aika. Tuo aika on tajuttoman pitkä aika jääkiekossa. Ja yhteen ja samaan seuraan kuuluminen 19 vuoden ajan... tuo on aika, jota on vaikea ymmärtää. Olin itse armeijan harmaissa kun Kaksoset varattiin. Muistan vieläkin hyvin sen tunteen, minkä Brian Burke sai varaustilaisuuden jälkeen eräässä varusmiehessä aikaan. Ei Sedineitä kukaan pystynyt kuvittelemaan samaan seuraan ja vielä omaan joukkueeseen.

Heidän uransa alku NHL:ssä ei ollut hienoista varauksen jälkeisistä Elitserien-peleistä huolimatta mitenkään hohdokas. Lehdissä kirjoitettiin, että "Kaksoset eivät osaa edes luistella" ja he jäivät tulokkaina esimerkiksi Carolinan Shane Willisin ja Philadelphian Ruslan Fedotenkon taakse pisteissä. He pelasivat silloisen ykkösnyrkin Näslund-Morrison-Bertuzzi taustalla ja soittivat joukkueessa alkuun oikeastaan vasta taustasäveliä Trent Klattin kanssa ykkösnyrkin sekä Trevor Lindenin ja Andrew Casselsin taustalla.

Vasta neljännellä NHL-kaudella Daniel Sedin rikkoi Sedineistä ensimmäisenä 50 pisteen rajan. Vasta tuolloin oli nähtävissä, että heistä saattaisi sittenkin tulla jotain isompaa. He osasivat pyörittää peliä hyökkäyspäässä paremmin yhdessä kuin yksikään toinen kaksikko. He eivät olleet jaloistaan kaukalon nopeimpia eivätkä fyysisesti liigan kovimpia, mutta heidän nopeutensa lähti aivotyöstä ja fyysisyys sitkeydestä kestää kovaa peliä.

Vuosikymmenen puolivälin työsulku näytteli lopulta osaa Kaksosten tulevaisuuteen. Canucks menetti sen jälkeen kovasta ykkösnyrkistään kaksi kolmesta. Näslund ei ollut enää entisensä Steve Mooren taklauksen jälkeen ja tuon ikävän episodin aikana Bertuzzi taisi menettää henkisellä puolella itsensä. Sedineille vapautui tila kasvaa ylös ja sen he käyttivät.

Kaksosista kasvoi joukkueen kasvot Floridasta tulleen Roberto Luongon ohella. Heistä jompi kumpi voitti Vancouverin pistepörssin peräti 10 peräkkäisen kauden aikana vuodesta 2007 vuoteen 2016 saakka (ykköshyökkääjäksi noussut Bo Horvat rikkoi vasta viime kaudella tuon pitkän "perinteen"). Heille alkoi hiljalleen tulla pistepörssin voittoa, Ted Lindsayta, Hartia, King Clancya, NHL:n tähdistövalintoja ja suuri määrä faneja. He olivat nousseet hitaasta alusta huolimatta huipulle ja pysyivät siellä pitkään.

Sedinien kirkkaimpien menestysvuosien aikana Vancouver nousi joukkueena NHL:n huipulle. Lopulliseksi kohokohdaksi jäi kevään 2011 playoffit, jolloin Vancouver eteni Stanley Cupin finaaleihin, mutta törmäsi seitsemään peliin venyneessä sarjassa Bostoniin ja ennen kaikkea muuriin nimeltä Steve Thomas. Henrik Sedin oli playoffeissa pistepörssin kakkonen, mutta joukkueena Canucks taipui lopulta kauden viimeisessä mahdollisessa pelissä.

Tuon jälkeen peli on ollut pientä alamäkeä. Joukkuetasolla Canucks on jo menettänyt siitä seurasta lähes kaiken, mutta "viimeiset mohikaanit" Sedinit pyrkivät vielä pitämään seuraa pinnalla. Vielä toissa kaudella Daniel Sedin oli joulukuussa NHL:n pistepörssissä kuudentena ja yhä edelleen heistä olisi ollut paljon pelillistä hyötyä joukkueelle, mutta he halusivat keskittyä perheisiinsä ja lopettavat nyt vielä ollessaan kovan tason NHL-pelaajia. Elämässä on muutakin kuin jääkiekko. Arvostettava päätös.

Yksilötasolla Sedinit voittivat urallaan oikeastaan kaiken mitä hyökkääjä voi saavuttaa kiekkomaailmassa. Niin tehoissa kuin johtajuudessa ja toiminnassa jään ulkopuolella. Joukkuetasolla he eivät koskaan voittaneet omista palkinnoistaan huolimatta Stanley Cupia, mutta väitän, että Vancouver ei olisi ollut lähelläkään niin hyvä joukkue ilman Kaksosia. Vancouver ei olisi ollut koskaan Stanley Cupin finaaleissa ilman seuran kasvoja Kaksosia.

Stanley Cupia on sanottu joukkueurheilun vaikeimmaksi palkinnoksi voittaa. Tuon voittaminen vaatii paitsi täydellistä onnistumista itseltä, mutta myös muilta joukkuekavereilta. Lisäksi mukaan vaaditaan paljon tuuria, että kiekkojumalat katsovat oikeaan suuntaan oikealla hetkellä ja rokottavat samalla vähän vastustajaa. Tämän hetken uskomattomin pelaaja Connor McDavid ei pysty viemään melko vaatimattomalla tuella joukkuettaan playoffeihin. Sedinit eivät onnistuneet tuomaan paremmalla (mutta ei kuitenkaan riittävän hyvällä) tuella himoittua palkintoa Vancouveriin.

Sedinien lähtö jättää Canucksin koppiin valtavan aukon. Bo Horvatista voi vielä kehittyä hyvä johtaja ja Brock Boeser antaa hänelle varmasti hyvän tuen tulevaisuudessa, mutta he eivät pysty hyppäämään Sedinien saappaisiin millään ainakaan lyhyellä aikajänteellä. Joukkueen pelejä katsellessa tulee varmasti orpo olo kun mukana ei ole enää niitä kahta pelaajaa, joita on saanut seurata 18 viime vuotta. Sedinit kuuluivat Vancouverin peleihin yhtä olennaisena osana kuin kotihalli.

Sedinien lähtö kentiltä on myös valtava menetys koko kaupungille. He antoivat esikuvan urheiluun nuorille lajista huolimatta ja auttoivat valtavasti sairaita lapsia jaksamaan jatkuvilla sairaalakäynneillään, kutsumalla peleihin sekä yli miljoonan dollarin taloudellisella tuellaan sairaalalle. He kohtelivat kaikkia lähellä olevia ihmisiä aina niin hyvin kuin pystyivät. Vaikea kuvitella ketään, jolla olisi huonoa sanottavaa Kaksosista.

Mutta kaikki loppuu joskus ja nyt kun tuo viimeinen kotipeli on viimein taputeltu loppuun tuolla tavalla, niin kirjan viimeinen sivu on saatu upeaan loppuun kotipelien osalta. Enää yksi ja voisi sanoa, että onneksi Oilersia vastaan. Edmontonissa tiedetään jääkiekko ja osataan arvostaa oikein. Sitten voidaan laittaa viimeiselle sivulle numero ja sulkea takakansi.

 

[nuck]

Adam Gaudette voitti tämän kauden Hobey Baker Awardin! Hieno saavutus ja historian ensimmäinen Canucksin prospecti, joka tuon parhaalle yliopistopelaajalle myönnettävän palkinnon vei.

Tuossa tuo Gaudetten komea palkintolista 2017-2018:

NCAA (Hockey East) First All-Star Team
NCAA (Hockey East) Player of the Year
NCAA (Hockey East) Scoring Champion(35)
NCAA (Hockey East) Three Stars Award
NCAA (New England) Best Forward
NCAA (New England) D1 All-Stars
NCAA (New England) Most Valuable Player
NCAA (New England) Walter Brown Award
NCAA Top Collegiate Player (Hobey Baker Award)

Eli käytännössä Gaudette putsasi palkintopöydän.

NHL:ssä Gaudette ei ole vielä saanut neljässä pelaamassaan pelissä pisteitä, mutta paikkoja on ollut ja hänen hyvä pelinäkemys on paistanut esiin. Hän on ollut pelin sisällä ja luonut tilanteita. Vähän lisää nopeutta ja voimaa kesällä, niin ensi kaudella Gaudettesta on vielä paljon iloa.

Jonathan Dahlenin joukkue Timrå nousi ensi kaudeksi SHL:ään. Joukkue kävi jo kuilun partaalla Karlskronaa vastaan noususta pelatussa sarjassa, mutta onnistui lopulta kääntämään sarjan. Näin Dahlenin missio "oman seuran" nostamisesta ylös täyttyi hienolla tavalla.

Dahlen kantoi joukkuetta reppuselässään ja voitti myös tuon karsintasarjan pistepörssin. Dahlen teki 10 pelissä kahdeksan maalia ja 14 pistettä, kun seuraavaksi parhaat maalintekijät Timrålta tekivät kolme maalia ja yhdeksän pistettä. Ratkaisevassa pelissä Dahlen teki yhden maalin. Saa nyt nähdä lähteekö Dahlen vielä loppukaudeksi Uticaan pelaamaan AHL:n playoffeja.

Samaan aikaan tuon noususta ratkaisevan pelin kanssa pelattiin Växjön ja Malmön välinen SHL:n playoff-peli. Pettersson teki maalin Växjön 3-1 voitossa ja oli kentän näkyvin pelaaja. Häntä haastateltiin pelin jälkeen ja kysyttiin myös tuosta Timrån nousun tunnelmista (Pettersson pelasi viime kaudella vielä Timråssa). Elias puhkesi onnenkyyneliin ja liikuttui entisen seuransa kohtalosta. Näytti merkitsevän hänellekin paljon tuo Timrån hieno nousu.

 

[nuck]

Kole Lind ja Lukas Jasek liittyvät Utican vahvuuteen loppukaudeksi. Saa nyt sitten nähdä saako Lind roolia joukkueessa vai kokeeko hän Jared McCannin kohtalon. Veikkaan kyllä, että Lind pääsee pelaamaan... Jasek oli Vancouverin kuudennen kierroksen varaus kesän 2015 draftista ja pelasi menneellä kaudella Tsekin pääsarjassa 48 peliä tehden 18 pistettä. Jasekin kutsu farmiin tuli vähän puskista ja harvempi taisi häntä odotella enää mukaan.

Pistetään noista kahdesta uudesta Utica-pelaajasta pieni alun tilannepäivitys. Lind on pelannut toistaiseksi kaksi peliä farmissa ja nuo pisteittä. Ensimmäisessä pelissä Lind jäi aika pimentoon, mutta paransi toisessa peliään ja pelasi hyvin puolustuspäässäkin. Cull antoi hänelle roolia toisesta ylivoimasta, mikä oli hieno nähdä.

Cull näyttää antavan nuorille enemmän vastuuta kuin Green aikaisemmin tai sitten tämän hetken nuoret ovat vain kovempia kuin Virtanen ja McCann aikanaan. Voihan siinä tietysti sekin vaihtoehto olla, että tämän hetken joukkueessa pääsee helpommin tulosrooliin, mutta joka tapauksessa hienoa että vastuuta tulee. EIköhän Lindille ala pisteitä tulemaan kun vähän enemmän tulee pelejä alle.

Jasek oli vähän yllättävä tulija loppukaudeksi farmiin, mutta alku farmissa ei ole jättänyt ketään kylmäksi. Kolmeen peliin 2+4=6 pistettä (Utica on tehnyt yhteensä 10 maalia noissa) ja molemmat maalit ovat olleet pelien tasoitusosumia. Suurin hehkutuksen aihe Jasekin kohdalla ei ole edes nuo pisteet, vaan kiekoton peli kulmissa. Canucks Armyn Cory Hergott kirjoitti Jasekin pelistä:

Jasek picked up his second goal in just three games and both have been goals to tie the game. He also has four assists to give him six points in three games. Two points per game will clearly not be sustainable for Jasek, but it is his play without the puck and along the boards that will likely be what gets him to the next level, should he get there. The young man is like a dog on a bone along the wall and he plays a feisty style that will get under the skin of his opponents.

Mielenkiintoinen ja toiveita herättävä alku Jasekille ja saattaa olla, että pohjois-amerikan pelityyli sopii Jasekin tyyliin paremmin kuin euroopan kentät. Noilla näytöillä sopimus Canucksin kanssa on pian ajankohtainen ja jos tuo peli jatkuu tuollaisena loppuun, ensi kaudeksi saattaa tulla yksi yllättävä haastaja pelipaikkaan ylhäällekin. Mutta vasta tuo ura on farmissa alussa ja katsellaan rauhassa mitä tuleman pitää.

Utican kokoonpano on mennyt nyt mielenkiintoisemmaksi ja vähän paremmaksi kuin vielä pari viikkoa sitten:

Cameranesi - Cassels - Megna
MacMaster - Chaput - Jasek
Carcone - Hamilton - Lind
D'Aoust - Cherniwichan - Arseneau

Wierchioch - Chatfield
Valleau - Sifers
Comrie - Blujus

Demko

Boucherin loppukauden loukkaantuminen oli playoffeihin takaisku, mutta tuohon kun saadaan ylhäältä Goldobin, Motte ja Sautner sekä mahdollisesti vielä Dahlen mukaan, niin ihan mielenkiintoinen seurattava joukkue tulee olemaan. Ellei nyt sitten tule lisää loukkaantumisia. Keskusta ei ole parhaita farmitason keskustoja ja puolustukseen mahtuisi enemmän laatua, mutta Demko ja kärkihyökkääjät auttavat paljon.

Alkukauden joukkueen avainpelaajista Boucherin lisäksi joukkue kaipaa Holmia mukaan, mutta tekisin uudelleenkin sen Holm-Leipsic -vaihdon eikä ruotsalaispuolustajan poissaoloa voi jäädä siksi liikaa miettimään. Loukkaantuneista en ole varma puolustuksessa Briseboisin tai hyökkäyksessä MacEwenin vammojen laadusta, mutta toivottavasti he pääsevät vielä loppukaudella pelaamaan.

Viime yönä Utica (36-24-7-4) voittti kovan Toronton (51-18-1-1) rankuilla 3-2. Kahden erän jälkeen laukaukset olivat Torontolle 27-13, mutta pelin parhaaksi valittu Demko seisoi jälleen päällään ja Utica otti lopulta voiton.

 

[nuck]

Nyt se on ohi. Sedinit ovat pelanneet viimeisen pelin NHL:ssä. Vuodesta 1999 on tultu aika monta kilometriä ja ehtinyt tapahtumaan paljon, joten aika jättää jäähyväiset Kaksosille. Kieltämättä tyhjä olo nyt. Kirjoittelen kaudesta vähän enemmän myöhemmin vielä tähän ketjuun.

 

[Väkkärä]

Olipa hienoa katsoa itsekin Sedinien viimeiset piirrot jäähän Edmontonissa.
Oli lähellä ettei värkänneet voittomaalia jatkoilla mutta tolppaa lähemmäs ei lopulta päässeet.

Oman lempparijoukkueen ulkopuolelta ehottomasti yksiä suosikkeja. Mahtava tarina, hienot urat ja lopetus tyylillä.
Hattu päästä.

 

[tsajari]

Hyvää yötä Sedinit.

Sedinit ovat saaneet osakseen niin Suomessa kuin maailmallakin aika paljon lokaa niskaan, mutta usein sen takaa on kuitenkin ymmärretty, että parhaillaan puhuttiin aivan maailman terävimmästä kärjestä mitä tulee jääkiekkoiluun. Prime-aikoinaan varsinkin äärettömän dynaaminen duo jonka yhteispeli oli järjenvastaista. Siinä oli jopa jotain yliluonnollisen tuntuista. Taisin aikoinaan kirjotella johonkin sympatia-ketjuun Canucksin ja perusteluiksi Sedinien yhteispeli. Huikea stoori joka kuuluu kirjoittaa NHL:n historiaan. Sedinit jäävät pyörimään listoille yhtenä parhaista pelaajista jotka eivät koskaan onnistuneet saamaan Stanley Cupia.

 

[444]

Mutta kaikki loppuu joskus ja nyt kun tuo viimeinen kotipeli on viimein taputeltu loppuun tuolla tavalla, niin kirjan viimeinen sivu on saatu upeaan loppuun kotipelien osalta. Enää yksi ja voisi sanoa, että onneksi Oilersia vastaan. Edmontonissa tiedetään jääkiekko ja osataan arvostaa oikein. Sitten voidaan laittaa viimeiselle sivulle numero ja sulkea takakansi.

Upea kirjoitus kokonaisuutena, kiitos siitä. Halusin kuitenkin lainata tätä viimeistä kappaletta, koska se osui niin oikeaan. Kotikaukalon lisäksi on vaikea kuvitella parempaa paikkaa, jossa Sedinien kaltaiset pelaajat saavat pelata viimeisen ottelunsa kuin Edmonton. Vaikka seurojen välillä on kilpailua, niin silti osataan nähdä se suuri kokonaisuus ja kaiken arvo tällaisena hetkenä. Upea ele niin seuralta kuin faneiltakin. Oli hienoa seurata, kun vastustajan fanit osoittavat suosiota seisaallaan ja koko halli on revetä liitoksistaan. Kertoo siitä, kuinka hienoista ihmisistä ja pelaajista on kyse, siitä kuinka suuresti heitä arvostetaan ja kuinka suuren jäljen he ovat jättäneet ihmisten sydämiin.

On aika hiljentyä hetkeksi, kunnioittaa. Nostan teille hattua, Daniel ja Henrik. Ja toivon hartaasti, että tulevaisuutenne on seuran parissa, jos koette, että sillä on teille vielä annettavaa. Teillä ainakin olisi sille.

 

[secord]

Elias Pettersson iski 1+1 Malmötä vastaan Växjön voittaessa jatkoajalla 2-1 ja Växjö näin finaaliin. Petterssonin jatkoaikamaali oli jäätävän hieno yksilösuoritus. Petterssonista saattaa olla kasvamassa uusi ruotsalainen tähtipelaaja Canucks-paitaan. Olisi tavallaan myös hienoa, jos Canucksilla kävisi tuuri lotossa ja saisivat vielä Dahlinin varattua. Siinä alkaisi olemaan jo melko kivasti palikat rakentaa huippujoukkue tuleville vuosille.

 

[Mr. Smith]

Niin vaan Sedinit rikkoivat kumpikin 50 pinnan rajan vielä viimeiselläkin kaudella. Lopulta sitten Henrik Sedinin uran saldo oli 1070 pinnaa ja Danielin 1041 pistettä. Kummankin keskiarvo runkosarjassa oli 0.80 pinnaa per peli ja playoffeissa Henrik oli vähän Danielia parempi (0.74 ja 0.70).

Kaikkien aikojen NHL-pisteissä veljesten ero on yllättävän suuri vaikka pinnaero on alle 30 pinnaa. Henrik nousi lopulta sijalle 65 ja Daniel 73. Thornton, Marleau, Ovechkin ja Crosby ovat jo edellä, joten takaa ei ole hetkeen tulossa ketään ohitse. Malkin varmaan sitten jossain vaiheessa. Ruotsalaisten pörssissä Sedinit nousivat TOP5:een Sundinin, Lidströmin ja Alfredssonin taakse.

Kiitokset Sedineille ja hyvää jatkoa uran jälkeiseen elämään. Luulenpa kuitenkin että jo ens kaudella nähdään heidät jossain seremoniassa Vancouverissa.