Vancouver Canucks 2016–2017

[Mr. Smith]

Vancouver taitaa heittää runkosarjan viimeiseen matsiin kaikkien aikojen huonoimmat laiturit yhdessä ottelussa. Ilmeisesti tappio halutaan keinolla millä hyvänsä ja sitä varmistaakseen Vancouver nosti tähän peliin farmin farmista Yan-Pavel Laplanten. Nelosen laiturit ovat ilmeisesti uskomattoman hieno kombinaatio Laplante - Biega. Kun ylemmissä on sitten D.Sedin - Goldobin, Boucher - Boeser, Chaput - Megna niin tuossa on ehkä kaksi NHL-tason laituria (Sedin ja Boeser), joista toinen on pelannut alle 10 NHL-ottelua urallaan. Goldobin, Boucher, Chaput ja Megna ovat sitten lähempänä AHL-tasoa kuin NHL:ää ja Laplante korkeintaan ECHL-tason hyökkääjä. Ja Biega sitten lähinnä kädetön pakki. Ei huono!

No, toiveissa on tappio jolla otetaan runkosarjan sija #29. Yhtäkään pistettä ei kärsisi ottaa kun heti noustaan sija tai kaksikin. Boeser toki saisi jatkaa hyviä otteita ja Horvat varmistaa tuon sisäisen pistepörssin ykkössijan. Joku maalin tappio kelpaisi tällä kertaa, mutta jatkossa ei sitten enää hävitä Edmontonille.

 

[Bosco]

Sedinien valtakausi Vancouverissa tullut päätökseen? Henrik ja Daniel kun ovat olleet Canucksin sisäisen pistepörssin 1. ja 2. (järjestys heidän välillä vaihdellut) aina 2006-07 kaudesta lähtien, mutta tänä vuonna löytyi syrjäyttäjä kun Bo Horvat vei Canucksin sisäisen pistepörssin pisteen erolla Henrikiin (Daniel oli kolmantena).

Kun ennen Sedinejä Canucksin sisäistä pistepörssiä hallitsi Markus Näslund seitsemän kauden ajan, joten tovihan siitä vierähti ennen kuin joku muu kuin ruotsalainen oli sisäisen pistepörssin kärkinimenä.

 

[HankMoody]

Sedinien valtakausi Vancouverissa tullut päätökseen?

Aika tahmeaa oli kyllä lähes koko kausi. Erikssonin kanssa ei Sedinit saanut oikeen mitään tulosta, sitten tämän jälkeen Willie peluutti kaikenmaailman Chaputteja ja Megnoja kaksosten vieressä ja siitä nyt on vähän vaikea kaksistaan saada tulosta aikaiseksi. Loppukaudesta Goldobin toi eloa Sedineihin ja toivottavasti nyt ensikaudella saisi vähän enemmän tehoja aikaiseksi vaikka ei nuo nyt yhtään nuoremmaksi tule.

Juuri tuli twitterissä vastaan, että Desjardins sai kenkää. Oikea päätös, mutta ei tuolla joukkueella menestystä voi odottaakaan vaikka penkin takana olisi ketä.

 

[Heads77]

Juuri tuli twitterissä vastaan, että Desjardins sai kenkää. Oikea päätös, mutta ei tuolla joukkueella menestystä voi odottaakaan vaikka penkin takana olisi ketä

Mietin tässä (aikamoisena änärinoviisina tietenkin), että mitä tuo koutsin potkiminen nyt hyödytti. Nucksin ongelmat kuitenkin lienevät paljon syvemmällä, aina omistajistossa saakka (suojatyöpaikat, väkisin menestyminen, jne.). Nyt sitten maksellaan monta palkkaa kerrallaan.

Korjatkaa toki jos olen väärässä.

 

[Mr. Smith]

Mietin tässä (aikamoisena änärinoviisina tietenkin), että mitä tuo koutsin potkiminen nyt hyödytti.

Korjatkaa toki jos olen väärässä.

En tiedä oletko nyt väärässä, mutta kyllä omasta mielestä Desjardinsin eväät alkoivat olla syötynä. Itse en käsittänyt kauden aikana tuota HankMoodyn mainitsemaa Chaput/Megna fetissiä ykkösketjun laidalla. Omasta mielestä Desjardins ei saanut taaskaan kaikkea irti tuosta(kaan) rosterista mitä toki kuvaa myös sija #29 sarjassa.

Toki varsinkin omistajien on syytä katsoa peiliin ja miettiä oikeasti mihin suuntaan joukkuetta viedään. Nyt tämä "väkisin playoffeihin" toi yhden first round exitin ja kaksi täydellistä mahalaskua. Desjardinsin aikana pisteet kehittyivät 101 -> 75 -> 69. Nyt luulisi, että tämä tie on nähty ja joukkuetta alettaisiin rakentaa maltilla. Toki joukkueessa on tuota nuorta potentiaalia varsin mukavasti, joten nousu voi olla ihan lähelläkin. Varsinkin jos kesältä napsahtaa vielä TOP3-varausvuoro. Mutta katsellaan nyt ensin mistä valmentaja haetaan. Luotetaanko johonkin konkariin vai otetaanko nouseva valmentaja ruoriin?

 

[Heads77]

Itse en käsittänyt kauden aikana tuota HankMoodyn mainitsemaa Chaput/Megna fetissiä ykkösketjun laidalla. Omasta mielestä Desjardins ei saanut taaskaan kaikkea irti tuosta(kaan) rosterista mitä toki kuvaa myös sija #29 sarjassa.

Omaan silmään vaikutti lähinnä kyseisten kaverien "kasvatukselta" alasajon yhteydessä. Tuttu taktiikka änärin GM-modesta. :D

Mitä vielä potkuihin tulee, niin kyllä Vancouverissa ollaan niin suossa, että aika seppä saa korvaaja olla ennen kuin tuosta noustaan. Lähinnä siksi ihmettelin potkuja, en siksi että Willie olisi mitenkään erityisen hyvä ollut. Vielä yksi kausi liigan pohjamudissa keräilemässä vähän täytettä prospect pooliin ja sitten kunnolla rakentamaan joukkuetta. Tuskin siinä olisi yksi kausi Desjardinsia haitannut. Noh, mene ja tiedä.

 

[nuck]

Sedinien valtakausi Vancouverissa tullut päätökseen? Henrik ja Daniel kun ovat olleet Canucksin sisäisen pistepörssin 1. ja 2. (järjestys heidän välillä vaihdellut) aina 2006-07 kaudesta lähtien, mutta tänä vuonna löytyi syrjäyttäjä kun Bo Horvat vei Canucksin sisäisen pistepörssin pisteen erolla Henrikiin (Daniel oli kolmantena).

Nyt näyttäisi siltä. Ja tuo ero Horvatin ja Sedinin välillä oli pelillisesti (ainakin silmämääräisesti katsottuna) paljon suurempikin kuin tuo yksi piste. Sedinit vähän kaunistelivat numeroitaan viimeisissä peleissä. Horvat oli ehdottomasti joukkueen arvokkain hyökkääjä nyt 21-vuotiaana ja uran suunta näyttää vahvasti ylöspäin kun Sedineillä se näyttää toiseen suuntaan.

Desjardinsin potkut vähän hämmensivät, sillä eihän tuo joukkue ollut millään mittarilla playoff-tasoa. Sedinit pelasivat heikon kauden, kesän isosta hankinnasta Erikssonista ei ollut juuri apuja (vaikka paperilla hän tuntui alunperin sopivalta pelaajalta Kaksosten kanssa) ja tuo puolustus oli hämmentävän ohut. Miller ja nuoret pitivät joukkuetta vähän mukana kisassa, mutta lopulta materiaali oli auttamattoman ohut.

Kun Edler ja Tanev (jota kiusasi nilkka loppuun saakka) kärsivät loukkaantumisista ja kesän alakerran hankinta Gudbranson menetti lähes koko kauden loukkaantumiseen, alakerrassa pelasi koko kauden kaksi tulokasta, yksi toisen kauden kirouksesta kärsinyt puolustaja ja Luca Sbisa. Edler ja vammoilla pelannut Tanev tulivat mukaan, mutta eihän tuo riitä millään vertailussa playoff-joukkueisiin. Lisäksi tuo NHL:n ykköspaikka loukkaantumisissa ei joukkueen mahdollisuuksia ainakaan nostanut.

Desjardinsin kunniaksi pitää sanoa se, että hän uskoakseni auttoi monia nuoria ottamaan urallaan askel eteenpäin. Tällä kaudella Granlund teki NHL-läpimurron hyökkäyksessä ja Boeser sekä Goldobin näyttivät loppukaudella hyviä merkkejä. Puolustuksessa Tryamkin ja Stecher ylittivät odotukseni ja ainakin nyt kummallekin voi povailla tulevaisuutta NHL:ssä. Viime kaudella tuotiin sisään Hutton ja Bärtschi, jotka kuuluvat seuran tulevaisuuteen. Bärtschilla 20 maalin raja olisi varmaan mennyt rikki ilman loukkaantumista.

Toisaalta olihan tuo Willien peluutus ensimmäisestä kaudesta alkaen usein ihan käsittämätön. Megna-Chaput -kaksikko pääsi nauttimaan tuosta tällä kaudella ja ylivoima puski jatkuvalla syötöllä sisään mm. Sutteria yli 70 peliä, vaikka oli liigan heikoin. Kaksoset saivat hyökkäyspään aloituksia usein pelien lopuilla, vaikka Horvatin ketju oli ollut selvästi vaarallisempi. Onhan tässä saanut aikaisempienkin valmentajien aikana välillä raapia päätään peluutuksissa, mutta Willien aikakaudella tuo tuntui olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Saa nyt sitten nähdä kuka sieltä tuodaan uutena syyllisenä sissään. Farmijoukkue Utican päävalmentaja Travis Green voi olla aika lähellä. Linden sanoi, että uuden valmentajan pitää ymmärtää tilanne joukkueessa. Eli menestystä ei ole ihan lähivuosina vielä luvassa ja nuoret tekevät virheitä jatkossakin. Tämän hetken Canucks voisi olla Greenille hyvä projekti ja hän on nouseva nimi valmentajamarkkinoilla, joten jos Canucks ei omalle farmijoukkueen valmentajalle tarjoa mahdollisuutta, sen tulee ehkä tekemään joku toinen seura.

Kesän varaustilaisuudessa varmistui sitten top5 varaus kun loppukaudella vedettiin vielä tappioputki päälle. Top3-ryhmään on suunnilleen samat mahdollisuudet päästä kuin neljänneksi tai viidenneksi, joten Canucksin tuurilla varmaan taas pudotaan pari sijaa ja päästään varaamaan viidentenä. Kuitenkin ihan hyvä prospecti sieltä on mahdollista saada mukaan tuohon tulevaisuuden ryhmään. Arvonta pidetään tämän kuun lopussa ja nimistä voisi kirjoitella vähän myöhemmin.

 

[nuck]

Pari poimintaa;

- Olli Juolevin kausi on ohi kun London hävisi 7 pelin jatkoajalla Erielle viime yönä. Juolevi pelasi todella hyvät playoffit ja sai paljon kehuja otteistaan pelejä seuranneilta. Pisteitä ei tullut vieläkään ihan tajuttomia määriä (3+5=8 pistettä 14 peliin), mutta monilla tilastoihin näkemyksensä perustaneilla faneilla mielipide Juolevista muuttui paljon kun katsoivat jään tapahtumia.

- Bo Horvatia on kysytty Kanadan MM-joukkueeseen, mutta ilmeisesti BoHo ei lähde kisoihin, ellei saa uutta sopimusta aikaan ennen sitä.

- Utican kausi loppui runkosarjaan. Joukkue tuskaili maalinteon kanssa läpi kauden eikä Demkokaan lopulta pystynyt kääntämään erinomaisista kauden puolivälin jälkeisistä otteistaan huolimatta joukkuetta pudotuspeleihin. Kauden jälkeen Demko antoi aika kehuvia sanoja Utican valmentajasta Travis Greenista;

"He's a fabulous coach, 1 of the best I have ever had. He's the main reason we were in playoff hunt."

"He believed in me when I struggled, he kept giving me chances. He's a fantastic coach."

Demkoa tuskin haittaisi jos Green olisi Canucksin seuraava valmentaja ja hän itse pääsisi nousemaan kahden seuraavan kauden aikana haistelemaan NHL-tunnelmaa..

 

[orpo]

Huonoja uutisia kuuluu Vancouverista tai Jekaterinburgista (kummin päin vaan). Kolossipakki Tryamkin palaa KHL:ään seuraavaksi kaudeksi. Todella harmillinen uutinen. Luulisi ensi kaudella Nikitalle olleen isompaa ruutua ja jääaikaa tarjolla, mutta liekkö sitten koti-ikävä tai malttamattomuus ollut syynä. Toivottavasti Goldobin ei seuraa perässä.

Linkit uutiseen liittyen: https://thecanuckway.com/2017/04/20/vancouver-canucks-d-nikita-tryamkin-returns-avtomobilist/ ja venäjänkielinen uutinen Avtomobilistin sivuilta: http://www.hc-avto.ru/news/1843/

 

[HankMoody]

Luulisi ensi kaudella Nikitalle olleen isompaa ruutua ja jääaikaa tarjolla, mutta liekkö sitten koti-ikävä tai malttamattomuus ollut syynä.

Todella harmi että ei tällä erää kauempaa viihtynyt. Itse mutuilisin että koti-ikävän takia palasi, ei oikein Tryamkinilla tuo englanti taivu, vaikka melkeen 2 vuotta Vancouverissa oli.

 

[Timbit]

Todella harmi että ei tällä erää kauempaa viihtynyt. Itse mutuilisin että koti-ikävän takia palasi, ei oikein Tryamkinilla tuo englanti taivu, vaikka melkeen 2 vuotta Vancouverissa oli.

Tuossa linkitetyssä uutisessa kerrotaan, ettei ollut tyytyväinen jääaikaansa; ensimmäiset kymmenen peliä sivussa ja sen jälkeen sai pelata lähinnä kolmospakkiparissa. Lisäksi oli kielen kanssa ongelmia ja vähän koti-ikävää.

 

[HankMoody]

Tuossa linkitetyssä uutisessa kerrotaan, ettei ollut tyytyväinen jääaikaansa; ensimmäiset kymmenen peliä sivussa ja sen jälkeen sai pelata lähinnä kolmospakkiparissa. Lisäksi oli kielen kanssa ongelmia ja vähän koti-ikävää.

Selkee! Ei tullut tässä työn ohessa luettua tuota juttua.

 

[Mr. Smith]

Larsen lähti odotetusti takaisin KHL:ään, mutta Tryamkinin paluu KHL:ään oli kyllä yllätys ja pettymys. Itse en ihan tajua tuota Tryamkinin valitusta peliajasta ja roolista, kun kuitenkin tällä kaudella sai 66 ottelua ylhäällä ja peliaika oli lähes 17 minuuttia. Mielestäni ei mitenkään huono lukema pelaajalle, joka oli tätä ennen pelannut rapakon takana yhteensä 13 ottelua. Lisäksi kun huomioidaan, että loppukaudella Tryamkin pelasi paljon otteluita missä peliaika oli 18-19 minuuttia ja muutaman kerran päälle 20 minuuttiakin. Mutta ehkä nyt kehittää itseään lisää KHL:ssä ja parin vuoden päästä uusi yritys?

Saas nähdä missä jatkosoppareita alkaa näkymään. Siellä on Horvat tärkeimpänä sopimuksettomana, mutta oman päänvaivansa aiheuttaa myös Gudbranson ja Rödin. Toki myös Gaunce, Boucher, Cramarossa, Shore jne ovat ilman sopparia, mutta näiden osalta halpa jatkosoppari pitäisi olla helpohko homma. Paljon vaikeampia tapauksia sitten Gudbranson tai Rödin. Katsotaan nyt miten johto ratkaisee noi haasteet.

 

[Mr. Smith]

Isokokoinen Trjamkin on Canucksin varaus vuoden 2014 varaustilaisuuden kolmannelta kierrokselta, ja yhteensä otteluita tuli Kanadan länsirannikolla pelattua 93 kappaletta tehoin 14+23.

Vähän jäi suu auki tuon Jatkoajan uutisen jälkeen. Melkoiset tehot Tryamkin tykitti ihan huomaamatta! Itse luulin, että hän jäi lukemiin 79 ottelua ja tehot 3+8=11. Mielenkiinnolla jään odottamaan noita seuraavia 14 ottelua joissa toivottavasti tulee sitten tehot 11+15=26.

 

[Mängimies]

Larsen lähti odotetusti takaisin KHL:ään, mutta Tryamkinin paluu KHL:ään oli kyllä yllätys ja pettymys. Itse en ihan tajua tuota Tryamkinin valitusta peliajasta ja roolista, kun kuitenkin tällä kaudella sai 66 ottelua ylhäällä ja peliaika oli lähes 17 minuuttia. Mielestäni ei mitenkään huono lukema pelaajalle, joka oli tätä ennen pelannut rapakon takana yhteensä 13 ottelua. Lisäksi kun huomioidaan, että loppukaudella Tryamkin pelasi paljon otteluita missä peliaika oli 18-19 minuuttia ja muutaman kerran päälle 20 minuuttiakin. Mutta ehkä nyt kehittää itseään lisää KHL:ssä ja parin vuoden päästä uusi yritys?

Varmaan noissa on ihan relevantteja syitä palata Venäjälle, mutta yksi varsin iso tekijä on varmasti ollut myös NHL:n päätös olla osallistumatta Olympialaisiin. Nyt jos koskaan Tryamkinillakin on hyvä sauma päästä edustamaan maataan ja olla tuleva olympiamitalisti tai -voittaja.

 

[Mr. Smith]

Varmaan noissa on ihan relevantteja syitä palata Venäjälle, mutta yksi varsin iso tekijä on varmasti ollut myös NHL:n päätös olla osallistumatta Olympialaisiin. Nyt jos koskaan Tryamkinillakin on hyvä sauma päästä edustamaan maataan ja olla tuleva olympiamitalisti tai -voittaja.

Tiedä sitten hyvästä saumasta, mutta yhtään maaotteluahan Tryamkin ei ole vielä pelannut, joten itse näkisin että tuosta on jonkinmoinen matka Olympialaisiin. Luulisin myös, että oma ura ja kehittyminen on tuossa vaiheessa tärkeämpi tekijä kuin mahdollinen osallistuminen Olympialaisiin. Toki mistä näistä tietää.

 

[Mängimies]

Tiedä sitten hyvästä saumasta, mutta yhtään maaotteluahan Tryamkin ei ole vielä pelannut, joten itse näkisin että tuosta on jonkinmoinen matka Olympialaisiin. Luulisin myös, että oma ura ja kehittyminen on tuossa vaiheessa tärkeämpi tekijä kuin mahdollinen osallistuminen Olympialaisiin. Toki mistä näistä tietää.

Monelle muulle varmaankin noin, mutta etenkin venäläiselle KHL-tason pelaajalle tuo on minusta sellainen once in a lifetime -tason mahdollisuus. Totta kai vaakakupissa painaa muutkin seikat, mutta ei pidä väheksyä Olympialaisten voimaa. En minäkään Triamkinia valitsisi ensi talven kisoihin jos nyt pitäisi lukita vastaus, mutta vahva kausi Avtomobilistissa, niin portti on kyllä auki, vaikka kilpailu tulee olemaan kovaa. Noh se on toisen ketjun asioita tästä eteenpäin.

 

[nuck]

Harmillinen lähtö tuo Tryamkinin paluu KHL:aan. Hän tuli leirille raporttien mukaan ylipainoisena ja aloitti katsomossa, mutta sai kuntokuurin jälkeen hyvin pelistä kiinni ja pelasi nousevan kauden ellei oteta mukaan kauden noin 15 viimeistä peliä jolloin koko joukkue pelasi heikosti.

Peliaikaa tuli "vasta" seitsemänneksi eniten puolustuksessa (minuutteja/ottelu -tilastossa), mutta nouseva tulokaskausi ja muutenkin hänen kokonaisvaltainen kehityksensä uralla näytti kaiken kaikkiaan merkkejä siitä, että hänestä olisi voinut kehittyä top4-pakki tulevaisuuteen. En tiedä sitten onko lähdön todellinen syy sopeutuminen, KHL-sopimus, Olympialaiset tai tulokaskauden peliaika, mutta täytyy vaan toivoa että hän tekisi vielä paluun.

Larsenin lähtö ei sen sijaan kirpaise vaikka alkukaudella hän toikin mukanaan kiekollista osaamista. Stecher oli tuossa hommassa vain parempi ja nuorempi syrjäyttäen tanskalaisen alkuun noilta syvyyspaikoilta ja ottaen lopulta ykkösparin paikan. Larsenin rooli oli lähinnä lämmitellä katsomossa ja tuonne löytyy kyllä muitakin vaihtoehtoja.

 

[nuck]

Ajattelin kirjoittaa vielä lopuksi muutamalla lauseella viime kauden pelaajista oman näkemykseni kauden otteista. Arviot perustuvat omiin odotuksiini sekä pelaajan rooliin joukkueessa. Aloitan hyökkääjistä, sitten arvioin lähipäivinä puolustajat ja lopuksi maalivahdit.

Canucks 2016-17

Hyökkääjät:

Brock Boeser : 9 peliä, 4+1=5 pistettä, 0 tehosaldo, 0 jäähyminuuttia

Kesän 2015 ykkösvaraus pelasi varauksen jälkeen nappikauden tulokkaana ylipistossa ja rikkoi mm. Jonathan Toewsin ennätyksiä. Mennyt kausi oli vaikea kun käsivamma ja ranteen leikkaus haittasi pelaamista. Hän joutui jättämään leikkauksen vuoksi sivuun mm. nuorten MM-kisat ja pistetehtailu oli edelliskautta vaatimattomampaa.

Boeser teki loppukaudella sopimuksen Canucksin kanssa ja teki neljä maalia yhdeksään peliin. Organisaatiossa on isot odotukset hänen varalle tulevaisuuteeen, mutta katsotaan rauhassa millainen pelaaja hänestä kypsyy. Toistaiseksi hän on näyttänyt pystyvänsä maalintekoon lyhyellä urallaan NHL:ssä, mutta matka huipulle on vielä pitkä. Ehdottomasti kuitenkin pelaajia, jonka varaan tulevaisuutta rakennetaan.

B

Reid Boucher: 27, 5+2=7, -7, 6min

Waivereiden kautta Vancouveriin siirtynyt hyökkääjä, jonka laukaus on hyvää NHL-tasoa, mutta pelaajana Boucher on muuten vielä kehittymätön. Hänen puolesta pitää sanoa se, että liikkeen piti olla suurin heikkous, mutta mielestäni liike on riittävällä tasolla. Hän on tulevaisuuteen suuri kysymysmerkki, sillä periaatteessa hänestä saattaisi kehittyä maalintekijä jos saisi sopivan paikan pelata, mutta yhtä suurella todennäköisyydellä hänestä kehittyy AHL-hyökkääjä. Tärkeä kesä edessä.

C+

Alex Burrows: 55, 9+11=20, -3, 53min

Kokenut Burrows pelasi oikeastaan paremman kauden mitä odotin. Hänen työntekonsa koko kentän alueella oli hyvää eikä liike näyttänyt menneen alaspäin nyt kuten se on parin edelliskauden aikana mennyt. Burrows oli arvokas pelaaja joukkueelle myös kokemuksensa kautta.

Hänet kaupattiin loppukaudella Ottawaan vaihdossa lupaavaan hyökkääjään Jonathan Dahleniin ja luultavasti Burrows tulee päättämään uransa Senatorina. Komea Canucks-ura hänellä kaiken kaikkiaan ja pitää nostaa hattua miehelle, joka on varaamattomana luonut tuollaisen uran.

B

Sven Bärtschi: 68, 18+17=35, -6, 8min

Sveitsiläisellä oli vähän vaihteleva kausi hyvien ja heikompien jaksojen välillä. Lopputuloksena tuli kuitenkin ihan kohtalaiset noin 20 maalia ja nyt näyttää siltä, että hän on ottamassa pysyvämmänkin paikan kakkosketjun laidalta. Kiekollisilta taidoiltaan Bärtchi pystyy kantamaan ruutunsa ja tuomaan tehoja tällä hetkellä, mutta kysymykseksi nousee vielä se, onko hänellä kehittymisenvaraa. Tähän mennessä uran suunta on mennyt ylöspäin.

B-

Michael Chaput: 68, 4+5=9, -12, 29

Chaput pelasi 24-vuotiaana uransa parhaan NHL-kauden, mutta totuuden nimissä on sanottava se, että hän ei olisi saanut noin paljon pelejä varmaan missään toisessa joukkueessa. Pelaajaprofiililtaan Chaput on periaatteessa NHL-tasoa ja kokoakin löytyy kohtalaisesti, mutta hän ei ole ihan riittävän tasokas pelaaja ottaakseen pysyvämmän paikan kovemmasta seurasta. Chaput muodosti silti hyvän nelosketjun Gauncen ja Skillen kanssa pitkään, joten ehkä Chaputille voisi antaa vielä mahdollisuuden.

C

Joseph Cramarossa: 10, 0+0=0, -1, 9min

Waiver-hankinta Anaheimista jätti itsestään täysin mitään sanomattoman kuvan. Näkemissäni Ducksin peleissä hän pelasi parempaa kiekkoa, joten ehkä siellä on vielä jotain mille rakentaa. Mennyt kausi ei kyllä lupaile tulevaisuutta seurassa.

D

Derek Dorsett: 14, 1+3=4, -6, 33

Dorsettin kauden pilasi loukkaantuminen heti alussa.

D

Loui Eriksson: 65, 11+13=24, -9, 8min

Mitähän hänestä voisi sanoa? Ehkä sen, että jos hän menee tuosta vielä vähän heikommaksi, hän tulee kisaamaan kaikkien aikojen heikoimmasta sopimuksesta Canucksissa. Ihmeellisen laiskan näköistä kaksinkamppailupelaamista läpi kauden ja maalintekijäksi hankittu hyökkääjä hävisi esimerkiksi Markus Granlundille ihan pystyyn.

Vähän ihmettelin tosin myös Wiiksien peluutusta Erikssonin suhteen ylivoimilla. Hän on näyttänyt olevansa ylivoimilla tehokas maalin edessä, joten miksi häntä ei siihen kunnolla laitettu? Toivottavasti valmentajanvaihto tekee juuri Erikssonille ihmeitä.

D-

Brendan Gaunce: 55, 0+5=5, -2, 33min

Tulokaskautensa pelannut hyökkääjä pelasi kiitettävällä työmäärällä ja hyvällä puolustuspään osaamisella, mutta ei saanut hyökkäyspäässä mitään aikaan. Kantoi omasta mielestäni ruutunsa kuitenkin nelosketjussa hyvin. Pelisilmä on hyvä, kokoa riittää ja aloitukset tulevat voittopuoleisesti omille, mutta lähtönopeutta pitää saada paremmaksi. Tulevaisuudessa ainakin alivoimaroolia tarjolla ja tällä hetkellä näyttää siltä, että Gauncesta kehittyi NHL-hyökkääjä.

C+

Nikolai Goldobin: 12, 3+0=3, +1, 0

Komea alku Canucksissa, mutta sittemmin sairasteli ja loppukauden otteet eivät olleet alun veroisia. Nähtäväksi jää onko Goldobinistä hyötyä joukkueelle pidemmän päälle, mutta hyökkäyspään lahjoja löytyy kyllä hyväänkin pelaamiseen mikäli saa roolia hyökkäävistä ketjuista. Voimapuolella ja kokonaisvaltaisessa pelaamisessa vielä kehittymistä. Mahdollisia tulevaisuuden avainpelaajia joukkueessa.

C

Markus Granlund: 69, 19+13=32, -19, 14min

Läpimurtokausi vai yhden kauden suonenveto? Hyvään rooliin päässyt hyökkääjä olisi varmaan joka tapauksessa rikkonut 20 maalin rajan mikäli olisi pelannut ehjän kauden ja tuo on paljon enemmän mitä odotin. Nuorempi Granlund näyttää menevän hyvin eteenpäin kehityksessään ja vaikuttaa siltä, että hänestä on hyötyä joukkueelle myös tulevaisuudessa. Laiturin paikka näyttää sopivan hänelle, vaikka tuossa hommassa omat ongelmansa kaksinkamppailupuolella ovatkin.

B+

jatkuu...

 

[nuck]

Jatkuu edellisestä viestistä...

Jannik Hansen: 28, 6+7=13, +2, 27min

Ehkä alkukauden paras hyökkääjä (Horvatin kanssa) loukkaantui kauden ensimmäisellä puolikkaalla ja joutui parantelemaan itseään pitkään. Paluun jälkeen haki vähän peliään kunnes kaupattiin siirtotakarajalla San Joseen vaihdossa Goldobiniin. Pelin hakeminen jatkui uudessakin seurassa. Hansenilla on ollut Burrowsin tavoin myös komea ura Vancouverissa ja hän teki pitkän reitin 9. kierroksen varauksesta arvokkaaksi NHL-hyökkääjäksi. Loukkaantumisen vuoksi kaiken kaikkiaan vähän vaikea kausi.

C

Bo Horvat: 81, 20+32=52, -7, 27min

Joukkueen pistepörssin voittaja, paras hyökkääjä ja arvokkain pelaaja nyt kolmannella NHL-kaudellaan. Nousi kauden aikana kapteenistoon ja tullee siellä pitämään paikkansa niin kauan kuin seurassa pelaa. Viereltä ei tullut oikein kunnolla apuja ja kauden loppu ei hänelläkään tuottanut tuloksia, mutta Horvatilta näyttää olevan uran suunta vahvasti ylöspäin eikä taannoinen riskinotto draftin yhteydessä (vaihto tulevaisuuden ykkösmaalivahtiin Cory Schneideriin) vaikuta nyt huonolta vedolta Gillisiltä.

A-

Joe Labate: 13, 0+0=0, -2, 21min

Isokokoinen ja fyysinen hyökkääjä sai vähän jalkojaan NHL-kuvioihin mukaan. Asennepuolta ei voi kritisoida ja kokoa riittää, mutta taitotaso ei luultavasti riitä pysyvämpään rooliin ylhäällä tulevaisuudessa. Hän on nelosketjun ryskääjiä, mutta siihenkin hommaan tarvittaisiin nykykiekossa nähtyä enemmän käsiä.

C-

Jayson Megna: 58, 4+4=8, -4, 6min

Tyypillinen pelaaja, jolla on työkalut, mutta ei työkalulaatikkoa. Toisin sanoen Megna näyttää kentältä melko hyvältä pelaajalta, mutta tulosta ei vaan tule riittävästi. Luistelu on hyvää ja hän luo tilanteita, mutta pelislmän ja tilannepäättäväisyyden puute estää tehojen tuottamisen. Sai paljon roolia aina ykkösketjussa saakka ja hän oli luotettavampi kiekollisena kuin nuoremmat hyökkääjät, mutta pelkkä näyttävä pörräys ei vain riitä.

C

Daniel Sedin: 82, 15+29=44, -16, 32min

Käsittämätöntä, että Daniel kisasi vielä joulukuussa 2015 NHL:n pistepörssin kärjessä (tuohon aikaan pörssin kuudes). Mennyt kausi oli tuohon nähden todella vaisu ja heikoin NHL-kausi 13 vuoteen. Suuri merkitys joukkuelle tietenkin kärjen pelaamisella. Jos Canucksin kärki olisi pelannut kaudella 2012-13 näin heikosti, joukkue tuskin olisi voittanut omaa divisioonaansa ja playoff-paikkakin olisi ollut kiven alla. Nyt tuota osastoa tuki paperilla vielä Erikssonin palkkaaminen, joten iso pettymyshän tuo oli.

Ja niille jotka haikailevat Kaksosten tueksi jotain isoa hankintaa, niin jos 30 maalia edelliskaudella ampunut maajoukkuekaveri sai tuon aikaan, joukkueen pitää välttää kaikkia vahvistuksia. Eikä riitä yksinkertaisesti nappulat palkkailla uusia isoja hankintoja joka kesä.

C-

Henrik Sedin: 82, 15+36=51, -27, 28min

Samat sanat ja arvostelut kuin Danielille. Kummankin osalta ensi kausi näyttää onko jäljellä enää mitään vai oliko komeat urat tuossa.

Drew Shore: 14, 0+2=2, -3, 4min

Sveitsin liigan Klotenissa hyvää jälkeä tehnyt hyökkääjä tuli loppukaudella lähinnä paikkaamaan loukkaantumisia Canucksin paitaan. Pärjäsi aloituksissa, eikä varsinaisesti pettänyt pienessä roolissaan, mutta ei tehnyt juuri mitään muuta huomioitavaa. Hän ei ole NHL-tason pelaaja ja siksi ei voi odottaakaan mitään suurempaa. Ura jatkunee farmissa/Euroopassa ja noissa sarjoissa Shorelle löytyy kyllä käyttöä.

C

Jack Skille: 55, 5+4=9, 0, 12min

Tuli harjoitusleirille try-outina, sai sopimuksen ja pelasi itse asiassa yllättävän hyvän kauden roolissaan. Teki paljon töitä ja pärjäsi kaksinkamppailuissa melko hyvin. Puutteellinen pelisilmä esti suurempien tehojen syntymisen, mutta kaiken kaikkiaan Skille oli harvoja positiivisia pelaajia menneen kauden osalta. Ei haittaisi vaikka tekisi jatkosopimuksen, joskaan en jää harmittelemaan suuremmin myöskään lähtöä.

B

Brandon Sutter: 81, 17+17=34, -20, 12min

Desjardinsin lempiratsu ja yksi NHL:n tehottomimmista pelaajista peliaikaan suhteutettuna. Sutterilta nähtiin etenkin todella onneton kauden jälkimmäinen puolikas. Koko kaudella Sutter pelasi keskimäärin noin 19 minuuttia pelissä, sai ykkösylivoiman vaihtoja 2:30 peliä kohden ja pelasi osan kaudesta Sedinien kanssa, mutta jäi alle 35 pisteen. Tuo on aika onneton tilasto hyökkäyspäähän, mutta ei hänen paikkansa kuuluisikaan olla ykkösylivoimassa.

Puolustusvelvoitteiden hoitaminen sujui tehosaldosta huolimatta paremmin ja hän oli joukkueen paras oman pään aloittaja (koko NHL:n kuudenneksi eniten oman pään aloitusvoittoja) sekä tärkeä alivoimahyökkääjä. Kuulun varmaan siihen harvinaiseen osaan Canucks-faneista jotka pitävät Sutterista pelaajana, mutta eihän siitä mihinkään pääse, että tulosta pitäisi tulla enemmän.

C-

Jake Virtanen: 10, 0+1=1, +1, 2min

Yksi organisaation suurimmista pettymyksistä kaikki pelaajat huomioiden. Tulokaskauden lupauksia herättänyt kauden jälkimmäinen puolikas antoi hyviä merkkejä, mutta hän ei saanut alkukaudesta mitään aikaan ylhäällä eivätkä pelit farmissakaan ihan loppua lukuun ottamatta sujuneet hyvin. Virtasen osalta nähtiin suuri askel taaksepäin kauden aikana ja nyt tulevaisuus pistää jo huolestuttamaan. Toki aikaahän hänellä on edelleen paljon, mutta ensi kaudella pitää nähdä jo lähes täyskäännös. jotta hänestä voisi kaavailla tulevaisuuden pelaajaa Canucksin paitaan.

D

Ja sitten lähipäivinä puolustajista ja maalivahdeista omat näkemykseni...

 

[444]

Travis Green koutsiksi. Minkälaisia ajatuksia?
Vähän sellainen AV-fiilis iski orastavasti päälle, mutta jotta vastaaviin saavutuksiin olisi edes mahdollista päästä, niin pitäähän tuon pelaajiston parantua huomattavasti. Mutta saa nähdä. Ainakaan kovin montaa pykälää huonommin ei enää voi mennä.

 

[nuck]

Travis Green koutsiksi. Minkälaisia ajatuksia?
Vähän sellainen AV-fiilis iski orastavasti päälle, mutta jotta vastaaviin saavutuksiin olisi edes mahdollista päästä, niin pitäähän tuon pelaajiston parantua huomattavasti. Mutta saa nähdä. Ainakaan kovin montaa pykälää huonommin ei enää voi mennä.

Aika odotettu palkkaus päävalmentajaksi ainakin minulle. Greenia on kehuttu Uticassa sekä fanien että pelaajien toimesta kilpaa ja hän on nouseva nimi valmentajamarkkinoilla. Viisi kautta hän on ollut nyt yli 1000 NHL-ottelun kokemuksella harjoittelemassa valmennusta ja hyvinhän tuo on toistaiseksi mennyt alemmissa sarjoissa; Ensin tuli WHL:n mestaruus ja sitten AHL:ssa finaalipaikka. Farmitasolla mestaruus jäi puuttumaan, mutta pitää sanoa se, että ei tuota Utican kahden viime kauden joukkuetta olisi saanut kukaan menestymään.

Saa nähdä nyt sitten millaista kiekkoa Green haluaa joukkueensa pelaavan ja miten tulokasvalmentajan rohkeus kestää nuorten peluuttamisen. Uticassa nuoret eivät olleet viime kaudella pääosissa (Demkoa lukuun ottamatta) ja joukkue pelasi aika puolustusvoittoista kiekkoa, mutta tuo oli ihan ymmärrettävää tuolla kokoonpanolla. Canucks imi itselleen aika monta farmitasolle suunniteltua pelaajaa erilaisten vammojen (ja Stecherin yllättämisen) jälkeen, joten kokoonpano jäi kapeaksi. Toinen merkittävä seikka Greenin alaisuudessa on ollut se, että Utica on parantanut peliään aina kauden edetessä. Saattaa siis olla alkuun tulossa vähän hikiset paikat.

Minä olen usein tulokasvalmentajia vastaan, mutta Green vaikuttaa ainakin tällä hetkellä mielenkiintoiselta nimeltä tuon joukkueen taakse. Kukaan ei odota nopeaa menestystä ja hänellä on nelivuotisen sopimuksen turvin aikaa kääntää laivan kurssia, joten periaatteessa hänellä pitäisi olla rauhaa. Canucks-fanit nyt ovat yleisesti todella kärkkäitä jos joukkue ei menesty ja jos Green tuon vaan jaksaa kestää, tästä on mahdollista tehdä hyväkin rakennusprojekti.

Mutta katsellaan rauhassa millaiseksi tuo yhteistyö kehittyy. Tärkeintä olisi nyt saada nuorista irti heidän maksiminsa ja tuottaa organisaatiota eteenpäin vieviä pelaajia vastuurooleihin. Tuo ei välttämättä onnistu heti, mutta toivottavasti ajan kanssa Canucks saisi luotua uuden menestyvän runkonsa. Toistaiseksi mikään muu ei ole varmaa kuin se, että Green tulee putsaamaan pelaajien ylimääräiset rahat pokerissa jos hän rinkiin lähtee...

***

Jatketaan vielä tuota viime kauden pelaajien lyhyitä arvosteluja ylempää;

Puolustajat:

Alex Biega: 36, 0+3=3, -4, 18min

Istui pitkään katsomossa, mutta sai taas paikkansa näyttää. Kova taistelija ja joukkuepalaaja, mutta taidot ja koko ovat rajalliset. Farmitasolla olisi kovan luokan puolustaja (edelleen monella Utica-fanilla on ikävä), mutta NHL:ssä vain syvyyspakki. Täyttää kuitenkin roolinsa kelvollisesti ja ainakin minä pidän yksinkertaista peliä pelaavasta "Bulldogista". Puolustuksen ahkerin taklaaja peleihin verrattuna.

C+

Alexander Edler: 68, 6+15=21, -20, 36min

Vähän vaihtelevia otteita esittänyt isokokoinen ruotsalaispakki oli ehkä joukkueen alakerran arvokkain pelaaja tällä kaudella ja kellotti myös selvästi korkeimmat minuutit. Ei ole ollut selkävammansa jälkeen enää samalla tasolla kuin uransa alussa ja viidellä viime kaudella hän on kärsinyt vammoista. Myös tällä kaudella hän jätti osan kaudesta väliin. Hyvän luokan puolustaja silti edelleen kokonaisuutena terveenä ollessaan ja pelivuosia tuolla tasolla on varmaan vielä muutama jäljellä. Saattaa olla kaupankin jos nuoret ottavat kehitysaskelia.

B-

Erik Gudbranson: 30, 1+5=6, -14, 18min

Floridasta viime kesänä siirtyneen puolustajan piti olla alakerran uusi fyysinen isäntä. Torsoksi jäi. Aloitti mielestäni hyvin, sitten tulivat vaikeammat ajat ja niitä seurasi loppukauden kestänyt loukkaantuminen. Pieni määrä pelattuja pelejä uudessa joukkueessa eivät kerro koko kuvaa Gudbransonista ja toivottavasti ensi kaudella nähdään ehjä kausi. Pidän pelaajatyypistä, vaikka "old-school" onkin. Tai ehkä osittain juuri siksi. Silti pitkän loukkaantumisen vuoksi heikko anti joukkueelle ja enemmän olisin odottanut.

D+

Ben Hutton: 71, 5+14=19, -22, 31min

Komeaa viime kauden tulokaskautta seurasi "toisen kauden kirous". Peli oli vaikeaa alusta saakka ja vaikka B-Hutt alakertaan kiekollista taitoa toikin, hän ei noussut samalla lailla esiin kuin vuosi sitten. Sai uuden sopimuksen kesken kauden ja toivottavasti pystyy parantamaan tuosta jatkossa. Suhteellisen isokokoisena ja hyvin liikkuvana kiekollisena puolustajana Huttonilla voisi olla paljon annettavaa joukkueelle jatkossa. Top4-pakin tontti hoituu tällä hetkellä Canucksin alakerrassa, mutta menneen kauden otteilla ei tuohon rooliin olisi ollut asiaa monessakaan seurassa.

C

Philip Larsen: 26, 1+5=6, -8, 4min

Jokereista tullut kiekollinen tanskalaispuolustaja aloitti ihan hyvin, mutta tulosta ei tullut ja hän vajosi varjoihin. Ei ole NHL-tason puolustaja minun näkemyksen mukaan, mutta voi pelata vielä hyvän uran Euroopan huippusarjoissa. Turhaan heitettiin varausvuoro menemään tässä(kin), mutta ei Larsen heikoimpia hakuja ollut. Kiekolliset taidot olisivat riittäneet, mutta pehmeys kaksinkamppailuissa vaivasi.

D+

Luca Sbisa: 82, 2+11=13, -1, 40

Ehjän kauden pelannut Sbisa pelasi mielestäni melko hyvän kauden kokonaisuudessaan. Ei häikäissyt taidoillaan, mutta pelasi yksinkertaista peliä ja toi fyysisyyttä alakertaan. Ehkä hänen Canucks-aikojensa parasta kiekkoa ja suuria virheitä näkyi aikaisempaa vähemmän. Mielenkiintoista nähdä mitä Sbisalle tekee Greenin palkkaus. Hän pelasi Greenin valmentamassa Portlandissa aikanaan juniorikiekkoa.

B-

Troy Stecher: 71. 3+21=24, -16, 25min

Tulokas yllätti kaikki. Stecher otti pelipaikan joukkueesta, voitti Canucks-pakkien pistepörssin ja toi kiekollista osaamista sekä luisteluvoimaa puolustukseen. Asenteeltaan kovan luokan nuori puolustaja selvisi myös fyysisessä paineessa ilman pelin tason laskua. Saa nähdä käykö hänelle "Huttonit" ensi kaudella vai pystyykö hän ottamaan askelta eteenpäin.

B+

Chris Tanev: 53, 2+8=10, +3, 14min

Viime kausien Canucksin ykköspakkina ollut puolustaja menetti ison osan kaudestaan vammoihin. Kärsi vielä loppukaudesta nilkastaan, joten Tanev ei kovin montaa peliä ihan terveenä päässyt pelaamaan. Puolustussuuntaan elintärkeä puolustaja joukkueelle jatkaa onneksi vielä pitkään seurassa ja toivottavasti vakavammat vammat olisivat tässä.

C-

Nikita Tryamkin: 66, 2+7=9, -7, 64

Isokokoinen venäläispuolustaja tuli leirille ylipainoisena ja puolikuntoisena, mutta jaksoi polkea itsensä kuntoon ja pelasi lopulta nousujohteisen kauden. Toi alakertaan fyysistä kokoa ja kaksinkamppailuvoimaa sekä osasi myös nostaa peliä jaloilla. Hänellä oli mahdollinen top4-pakin tulevaisuuden rooli luvassa, mutta kotimaisemat Venäjällä kiinnostivat enemmän ja Tryamkin siirtyi Canucksin harmiksi takaisin KHL:aan.

B

Maalivahdit:

Ryan Miller: 18-29-6, 3 nollapeliä, 91.4%, 2.8 päästettyä maalia pelissä

Veteraanimaalivahti pelasi melko hyvän kauden. Miller piti usein joukkuetta pinnalla vaikeuksien keskellä, mutta ei hänkään ihan mahdottomiin kyennyt. Peluutettiin loppukaudesta melkein Sopimus loppuu kesällä ja edessä saattaa olla toisen joukkueen etsimisen paikka, mikäli Canucks ajaa Markströmin kunnolla sisään.

B

Jacob Markström: 10-11-3, 91%, 2.63

Isokokoinen ruotsalaismaalivahti pelasi myös kelvollisen kauden puolustuksen takana. Sai voitto-tappio -sarkkaaseen hyvän tuloksen tämän hetken joukkueessa ja pelasi pelinsä usein vakuuttavasti isona. Saattaa ottaa hyvin ensi kaudella ykkösmaalvahdin aseman joukkueessa ja tuon puolesta saattaa puhua myös tuttu valmentaja Green, jonka valmentamassa Uticassa Markstöm pelasi kaksi kautta sitten tähän aikaan hienoja pudotuspelejä.

B

Siinä olivat minun näkemykseni lyhyesti joukkueen viime kauden pelaajista. Saa vapaasti kyseenalaistaa näitä näkemyksiä jos joku toinen on nähnyt jonkun pelaajan eri lailla. Kohta alkaakin jo draft-arvonta kutitella kovasti mielessä... sen jälkeen vähän voisi vähän kartoittaa millaisia nuoria pelaajia siellä voisi olla tarjolla Canucksin vuorolla.

 

[Mr. Smith]

Philip Larsen: 26, 1+5=6, -8, 4min

Kiekolliset taidot olisivat riittäneet, mutta pehmeys kaksinkamppailuissa vaivasi.

D+

Siinä olivat minun näkemykseni lyhyesti joukkueen viime kauden pelaajista. Saa vapaasti kyseenalaistaa näitä näkemyksiä jos joku toinen on nähnyt jonkun pelaajan eri lailla.

Kiitokset vaan nuckin suuntaan hyvistä arvioista. Eipä noissa ole käytännössä mitään eroa omiin ajatuksiin, mutta jos nyt yhden nostan sieltä esiin niin se olisi Larsen. Itse en vakuuttunut Larsenin kiekollisten taitojenkaan riittävyydestä NHL:ään. Larsen pelasi alkukaudella muistaakseni eniten ylivoimaa ja jälki oli luokatonta. Koko kaudella Larsen teki 2 yv-pistettä ja kuitenkin kauden keskiarvo oli yli 2 minsaa per matsi ylivoimaa. Tasakentällisin Larsen teki sitten 4 pinnaa ja suht samat minuutit pelanneet Biega (3 pojoa) ja Gudbranson (6 pojoa) naputtivat samoja tehoja tai vähän enemmänkin. Kausi oli siis omasta mielestä heikko kaikilta osin ja sitäkin toki nuckin arviokin jo kertoi.

Kohta alkaakin jo draft-arvonta kutitella kovasti mielessä... sen jälkeen vähän voisi vähän kartoittaa millaisia nuoria pelaajia siellä voisi olla tarjolla Canucksin vuorolla.

Sehän meni hienosti sitten. Mahdollista oli tuolta #2 sijalta nousta ykköseksi tai tippua aina viidenneksi niin tuossakin kävi tuo huonoin mahdollinen tuuri. Toki tuolla #5 pickillä saadaan hyvä pelaaja jos vaan osataan varata. Tällä hetkellä oma valinta olisi varmaan Owen Tippett tai Gabe Vilardi. Toki mahdollista, että kyseinen kaksikko menee kolmosena ja nelosena, mutta uskoisin, että yksi pakkikin tuossa jo varataan joko Dallasin tai Coloradon toimesta.

 

[nuck]

Eipä noissa ole käytännössä mitään eroa omiin ajatuksiin, mutta jos nyt yhden nostan sieltä esiin niin se olisi Larsen. Itse en vakuuttunut Larsenin kiekollisten taitojenkaan riittävyydestä NHL:ään. Larsen pelasi alkukaudella muistaakseni eniten ylivoimaa ja jälki oli luokatonta. Koko kaudella Larsen teki 2 yv-pistettä ja kuitenkin kauden keskiarvo oli yli 2 minsaa per matsi ylivoimaa.

Pitää muistaa sekin, että tuo koko joukkueen ylivoima oli luokatonta. Henrik Sedin teki eniten yv-pisteitä koko kaudella (15) ja sijoittui jonnekin 70 sijan päälle NHL:n ylivoimatehoissa hyökkääjien osalta. Peliaikaa tuli noin 20. eniten. Jos tuolla yv-tehokkuudella mietitään pelaajan taitotason riittävyyttä NHL:aan, niin tuo on vähän hankala tapa mitata.

Missään nimessä Larsen ei ollut mikään erikkarlsson, mutta verrattaessa taitopuolta esimerkiksi Biegaan, Sbisaan tai Gudbransoniin, niin ei hän kyllä kiekollisessa taidossa hävinnyt mielestäni. Syöttäminen ja mailatekniikka oli mielestäni tuota ryhmää edellä, samoin liike. Se on sitten toinen juttu miten saada tuo taito realisoitumaan tehoiksi joukkueelle ja miten muuten pelaajan kokonaispeli sujuu. Paljon on päästäkin kiinni tuo homma. Ei tuo Yannick Weber'kaan ole ollut nyt Nashvillessa luisteleva katastrofi, vaikka varmasti samoilla taidoilla pelaa. Mutta se siitä, nähtiin tuo asia vain vähän eri lailla.

***

Canucksin arpaonni draft-lotossa tosiaan jatkui vähemmän hyvissä merkeissä... Viime kauden jälkeen pudottiin kaksi sijaa ja nyt kolme. Jälleen siis luvassa "vasta" vitosvaraus. Dallas ja Philadelphia nousivat melko hyvillä kokoonpanoillaan ohi kun pingpong-pallot sanoivat niin. Tänä kesänä tuo ei harmita ihan niin paljon, sillä tuo kärki on ennakkoon tasainen ja todelliset helmet (Matthews, Laine) puuttuvat, mutta tokihan sitä toivoisi joskus tuurinkin käyvän.

Nolan Patrickin ja Nico Hischierin veikkaan menevän kärjessä. Noiden kahden järjestystä on vaikea lähteä arvailemaan, Canucksin vuorolle jäisi siis mahdollisesti yksi ryhmästä Gabriel Vilardi, Casey Mittelstadt, Elias Pettersson, Cody Glass, Miro Heiskanen tai Owen Tippett. Lupaava ryhmä tuokin kyllä onneksi ja se tuossa on hyvää, että Canucksin kaipaamia peliä tekeviä senttereitä löytyy joukosta - samoin kuin Olli Juolevin mahdollinen tuleva pakkipari.

Lyhyesti noista pelaajista (jaettuna jälleen kahteen osaan kun ei yhteen voi laittaa);

Gabriel Vilardi on OHL-seura Windsorin isokokoinen sentteri/laituri. OHL:n runkosarjassa Vilardi pelasi menneellä kaudella 49 peliä ja teki 61 (29+32) pistettä. Italialaiset sukujuuret omistavan Vilardin parhaat puolet pelaajana ovat peliäly, tunnollinen ja ahkera kolmen alueen pelaaminen, koko ja hyökkäyspään lahjakkuus.

Vilardin luistelua on kritisoitu jonkin verran, mutta ainakin Windsorin valmentajan Rocky Thompsonin mukaan hän on tehnyt tuon kanssa paljon töitä ja kehittynyt. Bo Horvat on edellinen tapaus Canucksin leirissä, jonka ongelmana varausiässä oli myös luistelu, mutta tuo on saatu kovalla työllä jo hyvälle tasolle. Ehkä tuo kehittyy Vilardillakin vielä.

Vilardi on luontainen sentteri, mutta hän pelasi menneellä kaudella Windsorissa paljon laidalla muiden pelaajien loukkaantumisten vuoksi. Vilardilla on taitavat kädet, hän on hyvä sekä syöttämään että laukomaan itse ja hän on erinomainen kiekonsuojaaja ison kokonsa ja taitavien käsiensä ansiosta. Vilardi kärsi menneellä kaudella myös jonkin verran loukkaantumisista (kuten ykkös-/kakkosvaraukseksi kaavailtu Nolan Patrick), mutta nuo eivät hidastaneet nuoren hyökkääjän tahtia loppukaudella. Ehkä noilla oli pieni merkitys kuitenkin hänen tulevaan varausnumeroonsa.

Vilardi on lähes vuoden nuorempi kuin Nolan Patrick, vaikka samaa varausikäluokkaa onkin.

Vilardi on ISS:n kolmonen ja hockeyprospectin nelonen.

Gabriel Vilardin Highlight-kooste.

"He's the most hard-working guy I've ever been around. All he wants to do is be a hockey player and everything he does is centered around the game. That's something I admire about him." - Windsorin maalivahti Michael DiPietro

"The enhanced stats tell us [Vilardi] is the engine on this team because whoever plays with him, their Corsi numbers go straight up and are increased," Thompson said. "Without him, they drop significantly. We've had a ton of injuries this year so it's been a revolving door with our lines but the one common theme has been Vilardi's ability to make the players with him even better." - Windsorin valmentaja Rocky Thompson

Elias Pettersson on Jonathan Dahlenin ketjukaveri Allsvenskanista (Timrå) ja siksi varmaan Canucksia kiinnostava pelaaja. Lähemmäs 190 senttinen sentteri/laituri on kovin laiha poika vain toistaiseksi, mutta hän pelaa koko kentän alueella hyvällä työmoraalilla ja taitojen puolesta "upside" voi olla kovakin. Hän teki Allsvenskanissa viime kaudella 43 pelissä 41 pistettä ja playoffeissa kolmessa pelissä kuusi pistettä. Nuorten MM-kisoissa Pettersson oli tehojen puolesta pettymys, mutta pelasi kuitenkin hyvin. Hän siirtyy ensi kaudeksi SHL:ään Växjön paitaan.

Pettersson oli esimerkiksi Hockeyprospect-listan viitonen ja Central Scouting rankkasi hänet toiseksi eurooppalaisista pelaajista.

“His biggest gift is that he has an incredible understanding of the game. He sees the game from every angle and he is ahead of you all the time, so he always knows what to do with the puck. He finds solutions in the offensive zone that only he can see.” - Timrån valmentaja Roger Forsberg

Petterssonin viime kauden Highlight-videolla näkyy myös yhteistyö Dahlenin kanssa.

Casey Mittelstadt on hyökkääjä, jonka pelissä yhdistyvät peliäly, nopeus ja erinomainen kiekollinen taito. Hän tekee hyvin töitä jäällä, ensimmäiset potkut ovat todella teräviä ja on kehittynyt menneen kauden aikana hyvin eteenpäin luistelussa ja voimapuolella. Hänen "heikkoutena" on sarjat, joissa hän menneen kauden pelasi - puolet kaudesta USHS:ssa ja vain puolet USHL:ssa. Kansainvälisiä pelejä hän pelasi viime kaudella ja tuolloin 18-vuotisten MM-kisoissa tuli yhdeksän (4+5) pistettä seitsemään peliin.

Mittelstadt on ollut kuuleman mukaan vahvasti Canucksin tutkan alla jo pidempään. Canucks on varannut yliopiston/USHL:n puolelta viime vuosina hyvin (Demko, Boeser, Gaudette, Lockwood), joten sitä samaa toivoisi tämänkin varauksen kohdalla jos valinta osuu häneen. Hän olisi erinomainen prospecti ja kiekollisten taitojensa ansiosta sellainen, jota Canucksin prospectipuolelta ei löydy ainuttakaan. Tulevaisuudessa Horvat-Mittelstadt voisi olla toimiva kärkisentteripari jos Mittelstadt kehittyy kuten hänet varaava joukkue odottaa.

Mittelstadt oli hockeyprospect.comilla kolmas ja Centralin N-A pelaajista myös kolmas. Hänen sijoituksensa ovat olleet ylipäänsä joka puolella top6-ryhmässä.

"Has speed, quickness and agility and can use it to a great advantage on the attack or in tight areas to create space for himself and opportunities for his team. He projects as a Top 2 line offensive centre in the NHL.” - Craig Button, TSN

Mittelstadin Highlight-videolla näkyy tuo kiekollinen osaaminen hyvin.

jatkuu...

 

[nuck]

jatkuu edellisestä viestistä...

Cody Glass oli mennen kauden aikana yksi suurimmista nousijoista - asia, joka lupaa usein hyvää. Hänen sijoituksensa ei ollut kauden alussa monissakan arvioissa ensimmäisellä kierroksella, mutta nyt häntä pidetään monin paikoin ainakin top10-varauksena. Menneellä kaudella lähemmäs 190 senttinen sentteri pelasi WHL:n Portlandissa 69 peliä ja teki 94 (32+62) pistettä, ollen joukkueensa pistekärki. Melkoinen kehitys pisteissä, kun viime kaudella tuli 70 pistettä vähemmän. Tehojen lisäksi Glass pelaa älykästä kahden suunnan sentterin peliä.

Glass on parhaimmillaan peliä rakentavana sentterinä, joka tekee ketjukavereista parempia. Hän löytää syöttöväylät ahtaistakin paikoista ja hänen paras vahvuutensa pelaajana on pelikäsitys jolla ruokkia laitureita. Syöttötaidon lisäksi Glassilla on hyvä ja nopea rannelaukaus, joka tuotti tulosta menneen kauden aikana yli 30 kertaa. Glassia ei monikaan ennusta ihan Canucksin vuorolle, mutta hän saattaa olla winnipeg-lähtöisenä seuraava Mark Scheifelen tyylinen pelaaja, joka menee ennakko-odotuksia aikaisemmin tämän kauden kehityksensä ansiosta.

Glass olisi pelaajatyyppinä Canucksin kaipaama pelaaja; lähemmäs 190 senttinen peliä rakentava sentteri, jonka tulevaisuus saattaa olla hyvinkin kahdessa ensimmäisessä ketjussa.

"A dangerous two-way center that thinks the game at a high level, never making the same mistake twice. He is analytical and patient in the development of his strengths. He transitions up-ice quickly and is able to create and dictate offensive chances on the rush. He attacks hard and fast and consistently displays excellent puck control. His decision making is very good, indicative of his high level of hockey sense. He plays a complete game and elevates his play as energy levels rise. At the next level, he will need to be even faster and more physically assertive to make his presence felt. All-in-all, an intense, quick-thinking competitor that can elicit a crowd's excitement when he's on the ice." (Curtis Joe, EP 2017)

Cody Glassin Highlight-videolta näkyy tuo syöttötaitokin hyvin.

Miro Heiskanen on erinomainen pakkiprospecti, jonka suunta näyttää menevän koko ajan vauhdilla ylöspäin. Hän on todella älykäs ja rauhallinen puolustaja, jonka peliäly ja luistelu saattavat viedä hänet aina NHL:n kärkipariin saakka tulevaisuudessa. Heiskasen pelistä on vaikea löytää heikkouksia ja 18-vuotisten MM-kisat (joissa hän oli turnauksen paras puolustaja tehden 12 pistettä 7 pelissä) nostivat hänen sijoitustaan varmasti loppukaudella.

Heiskanen pärjää erinomaisella liikkeellään puolustuspelissä hienosti ja pystyy lisäksi hyökkäyspäähän nostamaan kiekkoa, syöttämään tarkasti ja laukomaan kovaa. Heiskanen on moderni kahden suunnan puolustaja, jonka pelissä ehkä jonkinlaisena heikkoutena NHL-tasolla saattaisi olla kulmapelissä pärjääminen kokonsa vuoksi ja se, että hän ei ole varausikäluokassaan ehkä lupaavin puolustaja hyökkäyspäähän (ainakin Cale Makar saattaa olla edellä). Mutta kokonaispakettina Heiskasta parempaa pakkiprospectia on vaikea löytää.

Heiskasen varaus tietäisi varmaan taas sitä, että joku toinen hänen jälkeen varattu hyökkääjä saisi nopeammin jalan NHL:n sisään ja fanit tuskastuisivat, mutta kun näitä varauksia tehdään sinne viiden vuoden päähän ja puolustuksen varaan olisi kuitenkin hyvä lähteä rakentamaan tulevaisuutta. Canucks tullee olemaan vielä pari kautta kärkipäässä varaava seura ja niitä kovia hyökkääjiä on mahdollista saada myös myöhemmin - ehkä jo ensi kaudella tuo arpaonni viimein kääntyy ja se kova hyökkääjäkin sieltä saadaan.

TSN kysyi juuri 12 eri joukkueiden scouteilta mielipiteitä kesän varauksien järjestyksestä. Joku kykyjenetsijä oli rankannut Heiskasen toiseksi ja kokonaisuutena häntä pidettiin neljäntenä.

Miro Heiskasen Highlight videolta nähtävillä hänen monipuolisuutensa kiekkoilijana.

Owen Tippett on OHL-seura Mississaugan isokokoinen, vahvarakenteinen ja luontaiset maalintekijän lahjat omistava laituri, jolla on erittäin hyvä laukaus. Kykyjenetsijät pitivät hänen laukaustaan jo 16-vuotiaana NHL-tasoisena ja ihan mahdollista tuo onkin kun katsoo hänen vetoaan tänä päivänä. OHL:n runkosarjassa Tippett ampui 60 pelissä 44 maalia, ollen joukkueensa selvä maalikärki. Laukauksen lisäksi Tippett on hyvä luistelija ja hän pystyy irrottamaan vauhdin muutoksella puolustajan itsestään.

Maalintekijän lahjojen lisäksi Tippettin pelissä ei ole kuitenkaan hirveästi muuta mainittavaa. Hänen pelinäkemystään ja ketjun hyödyntämistä on kritisoitu ja tilille onkin tullut vain vähän syöttöjä. Hänen kikkansa hyökkäyspäässä ovat melko kapealla arsenaalilla muutenkin. Tippett liikkuu kaistallaan vahvasti pohjois-etelä suuntaan, mutta melko vähän itä-länsi suuntaan. Häntä ei välttämättä huomaa koostaan huolimatta kentällä lainkaan ellei ole kyse maalitilanteen hyödyntämisestä tai maalipaikalle etenemisestä. Jokainen joukkue toki kaipaa maalintekijöitä eikä keskittymistä vahvuuteen voi pitää pelkästään huonona asiana.

Owen Tippettin Highlight-videosta näkee ainakin hänen laukauksensa.

“Arguably the best shot in the 2017 draft class, Tippett is a pure goal scorer. He has a lethal shot, it is quick, hard, and accurate and he is able to disguise his release very well. Besides taking a high volume of shots, Tippett is also a big player that uses his size, each and strength to protect the puck, win board battles and provide a strong net presence. The other asset to his game is his above average skating, his breakaway speed and acceleration gives him separation ability and like all components of his game he uses all his skill to support his goal scoring tendency.” – Peter Harling, Dobber Prospects

Tuossa lyhyet kuvaukset varattavista pelaajista, jotka tulevat mahdollisesti osumaan Canucksin vuorolle. Vilardia on tullut seurattua noista eniten kauden aikana ja hän on oma suosikkini yhdessä Heiskasen kanssa. Heiskanen-Juolevi pakkipari voisi olla mielenkiintoinen seurattava tulevaisuudessa, mikäli he kehittyvät kovalle tasolle. Glass vaikuttaa hyvältä nousevalta pelaajalta. Mittelstadtia olen nähnyt liian vähän arvioidakseni häntä enemmän. Pettersson olisi mielenkiintoinen nimi tuon Dahlen-kuvion kautta. Tippett ei ole minun suosikkini, mutta en suoranaisesti ole pettynytkään jos valinta osuu häneen. Mielestäni joukkue vain kaipaisi enemmän sentteriä tai puolustajaa tällä hetkellä.