Viirrerissä on erityisesti hyvää se, että hän osaa pelata ja puutteet ovat fysiikassa ja urheilullisuudessa. Fysiikka ja urheilupuoli tulee kyllä kuntoon ajan kanssa, jos vain pelaajalla on halua ja ymmärrystä asiaan. Valitettavan paljon on nykyään päinvastaisia tapauksia, jossa pikkumussukkaa on tieteellisesti valmennettu vauvavuosista alkaen ja periaatteessa kaikki paitsi se pelaamisen osaaminen ovat kunnossa. Pelaaminen on edelleen isosti luontaista ja sitä voidaan tarkoittaen harjoittaa vain hyvin rajallisesti, toki ne vanhan aikojen pihapelit ilta toisensa jälkeen tätä puolta kehittävät, mutta niiden aika on paljon ennen ammattilaisvuosia.
Mitä tuohon ylivoimaan tulee, minusta se on nimenomaan Viirret, joka tekee sen ratkaisevan eron. Aika paljon saadaan mennä ajassa taaksepäin, että löytyy ns. Viirrettin ylivoiman tekemä maali, jossa viivalla ei ole herra itse. Täytyy oikein ajan kanssa katsoa noita yv:itä ja yrittää nähdä miten Viirret luo itselleen sen tilan, jotenkin vain vastustaja ei merkkaa tai ehkä enemmänkin ei pysty merkkaamaan häntä pois. Iso ero Viirretin ja vaikkapa JMJ:n välillä on se, että Viirret on koko ajan kiekollinen sektorissa, jossa hän on vaarallinen ja jollain tasolla vastustaja joutuu häneen koko ajan reakoimaan, mutta jotenkin se reakointi ei vain toimi. Totta kai Rohdin tekee tärkeää työtä maalin edessä ja luo sen uhan jokaiselle heitolle maalille ja sitä kautta avaa sitten Viirretille tilaa jakaa kiekkoa siipiin.