Täähän on parhaimmillaan ihan ok viihdettä, täälläkin olen omaa seuraamista kommentoinut. Summaisin että konsepti jossa toiden artisti laulaa ja kenties sovittaa toisen artistin kipaletta on hyvä, moniin biiseihin tulee ihan uusi kulma.
Uusia artisteja kun kommentoidaan niin viitaten yllä mainitsemaani uuteen kulmaan olisi hyvä että olisi mahdollisimman erilaisia persoonia eri genreistä.
Vesku Jokinen on ehdoton plussa, mies osaa olla raju ja herkkä, rehellisellä tavalla punk.
Arja Koriseva tuo juuri sen iskelmä twistin mitä moni sinne haluaa ja sitten se osaa nauraa ja "hullutella".
Reino Nordinissa itseäni korpee eniten se itseriittoisuus ja ylimielisyys, mutta musiikillinen anti varsinkin Rhinos ajoilta on ajoittain oikein mukavaa ja rentoa kesämusaa.
Ressussa hauskaa on ehta pop-ääni, mies on vielä vanhoillakin päivinä se pop-Ressu kun avaa suunsa. Ressu on yhtä kuin kasari kaikessa hyvässä ja pahassa.
Stig tulee räpin suunnalta, mutta uusin iskelmämatsku on outoa, haluaako olla vakavasti otettava vai ei, veikkaan että loppupeleissä ei. Sitten heilahtikin huumorimusiikin puolelle koko mies. Ei siinäkään mitään pahaa ole, mutta siellä pitää olla tiedostaen se kuten vaikkapa Sliipparit ja Lapinlahden Linnut, silti heillä varsinkin Sliippareilla oli remmissa yhteen aikaan maan kovimmat muusikot. Eli ole tietoisesti pelle mutta tee se taidolla ja tyylillä.
Herra Ylppö on se suuri mysteeri itselle, en ole kuunnellut Maj Karmaa enkä sooloa juuri ollenkaan muutamaa radiosoittoa enempää ja tähän vaikuttaa vahvasti musiikkityyli, on vahvasti kerronnallinen, runollinen, tylsä. Itse olen rytmimusiikin ystävä aina sieltä mustan musiikin juurilta tähän päivään.
Jannika B on myös mysteeri, tavallaan taitava ja fiksunkin oloinen, mutta oma juttu puuttuu ja onko sitä edes nimeksikään.
Tästähän puuttuu yksi mikäli 8 artistia
Reino, Vesku ja Stig Satulinnaan.
www.seiska.fi