Vain Elämää toimisi siinä vaiheessa mainiosti kun pöydän ääressä olisi oman musiikkinsa tekeviä henkilöitä koko sakki. Tai niitä ketäkä ovat itsekkin esiintyviä mutta tekevät paljon myös muille. Sitten olisi oikeasti tarinat laulujen takana. Tai valinta pitäisi tehdä artistin tekemästä, ei äänittämästä kappaleesta.
Suomesta näitä vaan löytyy harmillisen vähän. Mutta mielummin se henkilökohtainen puoli siitä kuinka kappaletta tehtiin eikä sitä kuinka joku sai eteensä laulun ja koitti tavoittaa tunnelman sen takana.
Nyt mukana olevista siis Wirtanen, Vesala ja Laiho. Siihen vaikka Chisu, Knipi tai Mikki, Maija Vilkkumaa, Teemu Brunila, Mariska, Anna Eriksson...
Erinomaisen hyvä pointti; Chisu, Vesala, Vilkkumaa, Mariska ja Eriksson ovat mielestäni maamme ylivoimaisesti lahjakkaimpia ja tinkimättömimpiä musiikkialan taiteilijoita eritoten laulaja-lauluntekijä-kategoriassa, ja arvostan jokaista edellä mainittua artistia suunnattoman paljon.
Jenni Vartiainen - niin häikäisevän kaunis ja upeaääninen nainen kuin onkin - esittää puolestaan pääasiassa joko Mariskan (mm. mestariteokset "Missä muruseni on", "Minä ja hän", "Suru on kunniavieras") tai Teemu Brunilan (pääasiassa toinen ääripää: "Nettiin", "Tyttövuodet") sanoittamia kappaleita, joiden sanoituksellinen tasonvaihtelu on ikävä kyllä järkyttävän suuri. Tietty henkilökohtaisuuselementti on mielestäni jäänyt tästä syystä oletusarvoisesti puuttumaan Vartiaisen kappaleista, minkä vuoksi niiden versiointi on eräänlaista tulkinnan tulkintaa. Uusimmalle albumilleen Vartiainen on tosin sanoittanut itse vallan hienon "Sivullinen"-kappaleen, joka hakkaa tunnelmassaan kaikenlaiset Brunila-räpeltelyt 100-0, joten ehkäpä - ja toivottavasti - Jenni uskaltaa jatkossa aktivoitua enemmän myös sanoitusten saralla.
Mitä Loiriin ja "Väliaikainen"-tulkinnan tulkintaan tulee, kuinka moni tavan kuulija osaa rehellisesti nimetä taiteilija-Loirilta useamman kuin kymmenen musiikkikappaletta? Minä en ainakaan, sillä mieleeni tulevat äkkiseltään ainoastaan Elegia, Nocturne ja Lapin kesä (Eino Leinon kuolemattomia runoja), Naurava kulkuri, Skarabee, Aina tulee jotain (Chisun sanoittama, näin sivumennen sanoen) sekä Hyvää puuta.