Jaskalla oli toki merkittävä rooli ja oli myös mies paikallaan roolissaan. Hintalappu ei tosin vastaa alkuunkaan sitä mitä mestiksessä kannattaa ja voi maksaa. Noita järkyttävän kalliita pelaajia oli muitakin ja sen saivat seuran omistajat karvaasti kokea maksellessaan noita liksoja omasta pussistaan.En ota muuten kantaa palkkoihin, koska en niitä tiedä, mutta Jaskalla oli erittäin suuri rooli joukkueessa ja hän oli joukkueen tärkein lenkki, joten en kritisoi hänen palkkaansa, oli se sitten 50 tai 60k€ vuodessa. Veikkaan, että Puurula ei ole yhtään edullisempi vaihtoehto, enkä purnaa hänenkään palkastaan. Hyvä maalivahti on enemmän, kuin puoli joukkuetta.
Jaskalla oli toki merkittävä rooli ja oli myös mies paikallaan roolissaan. Hintalappu ei tosin vastaa alkuunkaan sitä mitä mestiksessä kannattaa ja voi maksaa. Noita järkyttävän kalliita pelaajia oli muitakin ja sen saivat seuran omistajat karvaasti kokea maksellessaan noita liksoja omasta pussistaan.
Pitää kumminkin muistaa, että joukkueen tavoite oli nousta Liigaan, ei höntsäillä Mestiksessä, joten sinällään Jaskan palkka oli ihan kohdillaan. Muille maksettiinkin sitten hieman liikaa kaikkine työsuhdeautoineen ja muuta hauskaa.Jaskalla oli toki merkittävä rooli ja oli myös mies paikallaan roolissaan. Hintalappu ei tosin vastaa alkuunkaan sitä mitä mestiksessä kannattaa ja voi maksaa. Noita järkyttävän kalliita pelaajia oli muitakin ja sen saivat seuran omistajat karvaasti kokea maksellessaan noita liksoja omasta pussistaan.
Tästä olisi mielenkiintoista saada lisätietoa. Tämähän ei ole ensimmäinen kerta kuin näin väität. Kerrotko ketä olivat nämä liigan ylijäämämiehet ja minkälaista palkkaa heille maksettiin. Mikä oli näiden ylijäämämiesten osuus Sportin toteutuneista pelaajakustannuksista?
Ellei SM-liigaan ovet aukea, lähtevät hyvin menestyneet nuoret pelaajat ulkomaille, niinkuin on Sportinkin tapauksessa tapahtunut. On luonnollista, että jokainen pelaaja, jolla on mahdollisuus päästä Mestiksestä SM-liigaan tai paremman sopimuksen perään ulkomaille, niin toimii niinkuin tähän asti on aina toimittu. Kyvykkäät omat juniorit, jotka eivät pääse näyttämään kykyjään oman seuran Mestis-joukkueessa lähtevät sinne, missä saavat Mestis-peliaikaa tavoitteenaan nousta SM-liigaan. Kirjoittamallasi tavalla ei synny koskaan SM-liigaan tosissaan pyrkivää joukkuetta. Se on ihanne, mikä ei realimaailmassa voi toteutua.
No, otetaan nyt ihan esimerkinomaisesti ja enempiä miettimättä vaikkapa nimet Sihvonen, Suomalainen, Cabana, Aikins, Dickenson ja Kuusisto.
Kukaan näistä ei olisi saanut kelvollista liigasopimusta, mutta saivat Sportista käsitykseni mukaan (perustuen mm. verotustietoihin) yli liigapelaajan mediaaniansion.
Lisäksi tiedän faktaksi että useampi pelaaja olisi Tamin aikaan saanut isomman palkan Sportista kuin Ässistä.
Edelleen väitän että ainoa keino nykytilanteessa (ilman "kummisetää" taustalla) nousta liigaan on pitkäjänteinen rakennustyö.
Sportilla tämä on vielä erityisen realistinen tapa toimia, koska halli mahdollistaa riittävän oheismyynnin, junioritoiminta on hyvässä kunnossa ja yleisöpohjaa on.
Eli kaksi-neljä kautta rakennetaan pohjia ja joukkue on järkevästi kasattu (eli riittävän edullinen) ja sinä aikana kerätty rahapotti kerätään puskuriin.
Eli kaksi-neljä kautta rakennetaan pohjia ja joukkue on järkevästi kasattu (eli riittävän edullinen) ja sinä aikana kerätty rahapotti kerätään puskuriin. Sportin talousalueella ja yleisöpohjalla tuo potti olisi helposti 200-300k euroa / kausi, jolloin "nousukauden" joukkueeseen voisi hyvinkin panostaa sen mitä peräpään liigajoukkueen pelaajabudjetti on, jopa enemmänkin. Toki näkisin että tämäkin edellyttää sitä, että sitä omaa runkoa on kasvatettu joukkueeseen jo pidemmän aikaa, eikä koko joukkuetta tarvitse hankkia "ulkopuolelta".
Siis kysehän on nimenomaan liigan ylijäämistä, (poislukien ulkomaalaiset joista esim Dickenson kävi toteamassa Liigan liian kovaksi) joille maksettiin Sportin talouteen ja Mestiksen palkkatasoon nähden ylihintaa.Ennen sopimuksiaan Sportiin Sihvosella oli Sm-liigassa 650 runkosarjaottelua ja 85 pudotuspeliottelua, joissa 3 Sm-liigan kultaa ja 2 hopeaa. Suomalaisen lukemat olivat 131+16 ja yksi kultamitali. Cabanalla, Aikinsilla ja Dickensonilla ei ollut yhtään SM-liigapeliä alla ennen Sportiin tuloaan. Teemu Kuusistolla oli ollut kausina 2002-2006 lukemt 117+11 ja yksi pronnsimitali. Kirjoitit SM-liigan ylijäämämiehistä ja myöhemmin kehäraakeista, .
Dickenson ei ollut edes lähellä kalleinta pelaajaa, sillä hänen palkka taisi ns. varmojen lähteiden mukaan olla 32.000 (?). Onhan se paljon Mestikseen, mutta tuolla kaudella esim. Teemu Kuusisto tienasi reippaasti yli 50.000€.Siis kysehän on nimenomaan liigan ylijäämistä, (poislukien ulkomaalaiset joista esim Dickenson kävi toteamassa Liigan liian kovaksi) joille maksettiin Sportin talouteen ja Mestiksen palkkatasoon nähden ylihintaa.
Dickenson ei ollut edes lähellä kalleinta pelaajaa, sillä hänen palkka taisi ns. varmojen lähteiden mukaan olla 32.000 (?). Onhan se paljon Mestikseen, mutta tuolla kaudella esim. Teemu Kuusisto tienasi reippaasti yli 50.000€.
Kyllähän liiganousua tavoitteleva joukkue joutuu hankkimaan joukkueeseensa myös liigatasoisia pelaajia, ja se vaatii miljoonabudjetin. Kokonaan eri asia on, onko organisaatiolla siihen todellisuudessa varaa ja keistä pelaajista se maksaa liigatason palkkaa. On tietysti syytä kysyä, onko Mestiksessä tällä hetkellä yhtäkään sellaista organisaatiota, joka kykenee hankkimaan riittävän määrän nousuun tarvittavia ammattipelaajia, varsinkin kun nousua ei välttämättä ensimmäisellä yrityksellä tule.
Onhan näistä esimerkkejä olemassa, miten seurat hankkivat pelaajat sitä mukaa, että nousu SM-liigaan onnistuisi. Olen seurannut läheltä, miten Jokipojat ja Kookoo nousivat SM-liigaan. Satsaukset pelaajiin olivat noilla SM-liigaan nousu-projekteilla riittävät ja aivan eri luokkaa kuin normaaleina 1-divisioona/Mestis kausina.
Kyllä historiallisessa perspektiivissä vaikkapa JoKP:n aikoinaan liigaprojektiinsa hommaama Antonin Stavjana on huippu-urheilija verrattuna johonkin rapakuntoiseen Unkarin paluumuuttajaan. Eli tuonkin homman voi tehdä kahdella tavalla. Sääli, että Sport valitsi näistä juuri sen toisen ja sitä hintaa maksetaan vieläkin.
Onko sinulla tarkempaa tietoa siitä, kuinka rapakunnossa Toni Sihvonen oli tullessaan Vaasan Sportiin ja pelatessaan siellä?
Jokipojat on huono esimerkki taloudellisesti hyvin hoidetusta jääkiekko-organisaatiosta. Siitä tiedän paljonkin, mutta en viitsi tämän enempää enää asiaan puuttua.
On kyllä. Nyt kuitenkin on niin, että itse en koe minkäännäköistä mielenkiintoa ruotia jonkun kehäraakin parin vuoden takaisia otteita kanssasi, kun nimenomaan kirjoituksen kärki kohdistui juurikin tasan siihen, että Sportin hankinnat olivat keskimäärin ylihintaisia ja huonoja. Otin Sihvosen vain yhdeksi esimerkiksi, onhan hän monen silmissä Sportin epäonnistumisen symboli. Saivartelun sijaan sinunkin kannattaisi välillä keskittyä isoon kuvaan.
Tämä on yhtä mielenkiintoinen väittämä kuin Tuamaksen sanonnat SM-liigan yljäämämiehistä ja kehäraakeista. .
Sportin uusin hankinta Lassi Kokkala alkaa päästä mukaan laitureidensa Virkkusen ja Tapion pelitapaan. Kokkalalla tänään hienot 1+1 pisteet Oulussa voitto-ottelussa K-Laseria vastaan. Kokkalan scouttaus oli Jämsältä ja Räsäseltä erittäin onnistunut teko.
Toki.. molemmat mestaruuksista on voitettu kun vielä joulutauolla ollaan oltu pudotuspeliviivan tuntumassa. Lisäksi molempina mestaruusvuosina ei meidän miehiä näkynyt pistepörssin kärjessä.Siffan kanssa samaa mieltä. Syyskauden menestys on Sportille tärkeätä. On pysyttävä kärjen tuntumassa että mielenkiinto kansalla riittää ja kansa kerääntyy katsomoihin mikäli joukkue pärjää. On kyllä erittäin harvinaista Sportille että pelaajiamme löytyy näin runsain määrin tilastojen kärjestä. Ollaan siis tyytyväisiä siitä että meillä on pistebongareita.
Peluuttaisi siis orjallisesti myös heikompia miehiä ja miettisin rosterin tasapainottamista. Tasaisuus - joukkue, tie menestykseen. Olkoon viime kausi esimerkkinä.