Vaikka on totta, että natsit voittivat rehellisetkin vaalit, niin mistään demokraattisesta valtaannoususta on turha puhua. Ohessa lainaus wikipediasta, boldattuna ne kohdat jotka eivät enää menneet demokraattisesti. Siitä voi vaikka prosenttiluvun laskea, että kuinka iso osa oli demokraattista ja kuinka iso ei. Tai ehkä voitaisiin sanoa, että natsit olivat demokraattisesti valittuina vallassa reilun puoli vuotta eli tarkemmin sanottuna:
31. heinäkuuta 1932 -
5. maaliskuuta 1933
Aluksi kansallissosialistien poliittinen menestys oli heikkoa, mutta
vuoden 1930 vaaleissa kansansuosio kääntyi nousuun. NSDAP toimi eräänlaisena protestipuolueena, joka keräsi ääniä taloudellisen laman ja
Weimarin tasavallan poliittisen kyvyttömyyden vuoksi.
Apuna vallantavoittelussa toimi myös puolueen yksityinen armeija,
SA.
Vuoden 1932 vaaleissa kansallissosialisteista tuli suurin puolue valtiopäivillä (
saks. Reichstag), ja presidentti
Paul von Hindenburg nimitti Hitlerin
valtakunnankansleriksi 30. tammikuuta vuonna 1933.
Tämän jälkeen valtiopäivät hajotettiin ja järjestettiin uudet, epädemokraattiset valtiopäivävaalit, joissa kansallissosialistit saivat noin 44 % kannatuksen. Vasemmisto oli suurelta osin suljettu vaalien ulkopuolelle.
Uudet valtiopäivät säätivät hallitukselle neljäksi vuodeksi 1933–1937 valtalain, jonka mukaan hallitus pystyi säätämään lakeja ilman valtiopäiviä. Laki uusittiin 1937 ja 1941. Lopulta 26. huhtikuuta 1942 säädettiin laki, jonka mukaan kaikki valta kuuluu Saksan johtajalle Adolf Hitlerille. Vuoden 1933 vaalien jälkeen ensin kiellettiin Saksan kommunistinen puolue, sitten sosiaalidemokraatit, ja tämän jälkeen myös muut puolueet hajosivat. Kesällä 1933 hyväksyttiin laki, jonka mukaan NSDAP oli Saksan ainoa puolue.