Lappeenranta kalastaa monitoimijäähallilla isoa keskustainvestointia — hallin hinta on kivunnut jo reilusti yli 30 miljoonan, tuli se minne tahansa
Lappeenkadun päälle tehtävän monitoimijäähallin yhteyteen tulisi jopa yli tuplasti muuta. Sijoittajat ovat jo kiinnostuneet. Asuntopalvelun ja Palvelukeskussäätiön kerrostalot pitäisi purkaa.
Lappeenkadun päälle kaavailtuun kokonaisuuteen toteutuisi suunnitelmien mukaan noin sadan miljoonan euron investoinnit. Muun muassa Palvelukeskussäätiön ja Asuntopalvelun kerrostalot pitäisi purkaa.
Pelastaisiko Lappeenrannan ydinkeskustaan Lappeenkadun päälle rakennettava monitoimijäähalli keskustan elinvoimaa? Ja lisäisikö se peräti koko kaupungin vetovoimaa?
Näin ainakin uskoo elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi. Leimin mukaan kaupunki tavoittelee paikalle yhteensä noin 100 miljoonan euron investointeja.
Siihen voisi tulla suunnilleen Ison-Kristiinan laajennuksen ja remontin suuruinen kokonaisuus. — Pasi Leimi
— Eli siihen voisi tulla suunnilleen Ison-Kristiinan laajennuksen ja remontin suuruinen kokonaisuus. Galleria kerrostaloineen taas oli noin 60 miljoonan euron hanke, selvittää Leimi.
Leimi muistuttaa, että kaupunki on näissä kummassakin tapauksessa omilla investoinneillaan käynnistänyt yksityisten isot investoinnit.
— Kaupunki laittoi Gallerian siltaan ja infraan kuusi miljoonaa euroa. Ja jos kaupunki ei olisi päättänyt sijoittaa noin 22 miljoonan euron teatteria Isoon-Kristiinaan, tuskin Ison-Kristiinan laajennusta olisi saatu.
Nyt kaupunki voisi samalla logiikalla saada monitoimijäähallin varjolla keskustaan mittavat yksityiset investoinnit.
— Jos monitoimijäähalli päätetään joka tapauksessa rakentaa, niin tässä paikkavaihtoehdossa sen mukana saadaan keskustaan lisäksi moninkertainen yksityisellä rahalla toteutettu investointi.
Leimi korostaa, että investointi toteutuisi käytännössä heti eli korkeintaan neljän vuoden kuluessa.
Ison-Kristiinan, Gallerian ja monitoimijäähallin kokonaisuus tekisi keskustasta entistä vetovoimaisemman.
— Mikä heijastuu keskustan muihinkin investointihankkeisiin.
Keskustan kova investointitahti jatkuisi
Keskustaan investoitiin kaupungin arvion mukaan vuosina 2014 — 2018 300 — 400 miljoonaa euroa. Leimin mielestä investointitahdin olisi hyvä jatkua.
— On hyvin todennäköistä, että hanke houkuttelee myös sijoittajia.
Kaupunginsihteeri Juha Willberg ja kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä vahvistavat, että kiinnostusta on jo ilmennyt.
Leimi muistuttaa, että myös Galleria on rakennettu kannen päälle.
— Uskallan sanoa, että monitoimiareenan voi tuohon rakentaa, jos niin halutaan. Se voi olla menestys, uskon niin.
Leimi toteaa, että kansainvälisestikin katse on käännetty peltomarketeista keskustoihin.
Kasvavat ihmisvirrat pitävät keskustan elävänä ja tuovat suuria hyötyjä yrittäjille. — Maarit Pimiä
— Nyt halutaan asua keskustassa ja sijoittaa palveluja keskustaan. Se myös vähentää liikkumisen tarvetta.
Pimiänkin mielestä keskusta-areena lisäisi merkittävästi keskusta-alueen ja kaupungin elinvoimaa.
— Areenalla järjestettävät tapahtumat houkuttelevat kävijöitä ja matkailijoita, jotka käyttävät keskusta-alueen muitakin palveluja. Kasvavat ihmisvirrat pitävät keskustan elävänä ja tuovat suuria hyötyjä yrittäjille. Areena vaikuttaa positiivisesti myös kaupungin imagoon ja vetovoimaan.
Suomessa vastaavantyyppisiä, mutta isompia areenakokonaisuuksia on kaavailtu Lappeenrantaa selvästi suurempiin kaupunkeihin.
— Me voisimme olla keskikokoisten kaupunkien suunnannäyttäjä, linjaa Pimiä.
Kaupan konsultti muistuttaa riskeistä
Näihin kansiareenahankkeisiin liittyy yleensä suuria intohimoja. Ongelma näissä on lähtökohtaisesti kallis kansirakenne, toteaa kaupan alan konsultti Tuomas Santasalo.
Santasalo luonnehtii kansiratkaisua muoti-ilmiöksi, etenkin Lappeenrantaa selvästi suuremmissa kaupungeissa.
Jään ihmettelemään, että onko kallis kansi hintansa väärti. — Tuomas Santasalo
— Isommissa kaupungeissa on myös maksajia paljon enemmän. Jään ihmettelemään, että onko kallis kansi hintansa väärti.
Nämä hankkeet keräävät Santasalon mukaan sympatiaa: kaikki toivovat, että ne toteutuisivat.
Vuonna 2007 valmistunut kauppakeskus Galleriakin on rakennettu kannen päälle.
— Mutta niihin sisältyy paljon riskiä. Paikka on tässäkin ihan oikea eli keskusta, mutta miten siinä saadaan taloudellinen yhtälö toimimaan, jää nähtäväksi.
Santasalo toteaa, että kansihanke harvoin on kultakaivos kenellekään.
— Kun vain niihin saadaan käyttäjä- ja kävijäkuntaa, niin siitä voi tulla onnistunut hanke. On saatava porukkaa liikkeelle ja on oltava koko ajan jotain toimintaa.
Kun ihmisiä liikkuu entistä enemmän keskustassa, käytetään myös keskustan palveluja entistä enemmän.
— Kun keskitetään, toiminnat ruokkivat toinen toisiaan. Uutuusarvo vetää ihmisiä puoleensa.
Lappeenranta kiinnostaa kiinteistösijoittajia
Yksi ongelma on se, että Lappeenrannassa on jo nyt tyhjää liiketilaa.
— Jos liiketilojen kysyntä olisi suurta, täyttyisivät huonommatkin liikepaikat. Markkina on ollut hiljainen viime vuosina. Hyvin äkkiä voi käydä niin, että on tyhjää tilaa siellä vanhassa keskustassa kuin siinä uudessakin monitoimihallikokonaisuudessa.
Santasalo toisi palveluja ja kauppoja reunoilta keskustaan.
— Korvaavaa tilaa kannattaa tehdä. Keskusta on kuitenkin aina hyvä paikka kaupan näkökulmasta.
Santasalon mukaan etenkin isoissa hankkeissa on oltava joku, joka todella uskoo hankkeeseen, joku, jolla rahkeet riittävät loppuun asti.
— Esimerkiksi Ikea ei ole jättänyt tulematta sen takia, ettei sillä olisi rahaa tehdä vaan sen takia, että markkina ei ole paras mahdollinen.
Santasalo pitää kuitenkin Lappeenrantaa hyvänä paikkana kiinteistösijoituksen näkökulmasta.
— Lappeenranta on riittävän iso ja aluekeskus. Kiinteistöistä pääsee myös eroon. Ne eivät jää käsiin.
Agore Kiinteistöt osti äsken kauppakeskus Gallerian. Agoren liiketoiminnasta vastaava johtajaMaria Söderman toivoo naapuriin monitoimihallia.
— Se olisi erittäin positiivinen asia. Halli toisi lähiympäristöön aktiviteetteja ja elävöittäisi aluetta. Jos siihen tulisi vaikka asuntoja ja hotelli, se tukisi kauppakeskuksen jatkokehittämistä ja toisi lisää kiinnostusta alueelle.
Uuden jäähallin rakentamista piti aikaistaa yllättävän katto-ongelman takia. Rakentamisesta päätetään syksyllä. Paikka ratkennee aikaisemmin.
Jäähallin hinta kipusi jo reilusti yli 30 miljoonan euron
Tuli monitoimijäähalli keskustaan, Kisapuistoon tai Kivenkadulle, on sen hinta sama. Tähän mennessä työlukuna on pidetty 30 miljoonaa euroa.
— Kustannusennuste tässä vaiheessa on reilusti yli 30 miljoonaa euroa. 30 miljoonaa ei riitä monitoimisen eli konsertteihin, messuihin ja muihin yleisötapahtumiin muuntuvan noin 5 000 istumapaikan jäähallin rakentamiseen, kertoo jäähallin ohjaustyöryhmän jäsen, kaupunginsihteeri Juha Willberg.
Lopullinen päätös siitä, rakennetaanko yleensä uusi jäähalli ja minne, tehdään ensi syksynä. Hallin pitäisi valmistua viimeistään vuonna 2021.
30 miljoonaa ei riitä monitoimisen eli konsertteihin, messuihin ja muihin yleisötapahtumiin muuntuvan noin 5 000 istumapaikan jäähallin rakentamiseen. — Juha Willberg
Jäähallityöryhmän puheenjohtaja Markus Iitiä(kok.) sanoo, että keskiviikkona tulee uutta, tarkempaa tietoa eri vaihtoehdoista.
Keskustavaihtoehdon tilantarve on tarkentunut jonkin verran. Juha Willberg kertoo, että Lappeenrannan Asuntopalvelu ja Palvelukeskussäätiö omistavat kumpikin suunnittelualueella kerrostalon sekä tontin.
— He ovat ilmaisseet haluavansa purkaa talot ja rakentaa tilalle uudet asuinrakennukset. Nämä uudet, nykyiseen verrattuna toisin päin sijaitsevat, voivat olla nykyistä korkeampia.
Myös yksityisen omistama entinen Iskun kiinteistö jäisi hallin alle ja kylmä jakeluasema kaupungin tontilla Mutkakadulla pitäisi purkaa tai siirtää.
Willberg sanoo, että hankalasta rakennuspaikasta, kansirakenteesta ja katujärjestelyistä sekä parkkitilojen rakentamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia voisi kuitata kaavoittamalla ja myymällä rakennusoikeutta.
Hallin lisäksi paikalle mahtuisi Willbergin mukaan runsaat 15 000 neliötä valmista asunto- ja liiketilaa. Tämän lisäksi tulisi pysäköintihalli.
Willberg uskoo, että monitoimijäähallin yhteyteen on helpointa saada asuntoja. Hotelli ja sopiva määrä liiketilaa täydentäisivät konseptia.
Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä arvioi, että paikalle voisi tulla monitoimiareenaan liittyviä palveluita kuten kuntosali, fysioterapia ja urheiluvälinekauppa. Kokonaisuuteen sopisivat hyvin myös ravintolat ja kahvilat, hotelli, toimistot ja asuminen. |
Kolme paikkaa
Monitoimijäähalli tulee joko Lappeenkadulle, Kivenkadulle tai Kisapuistoon.
Yleisurheilijoille tarkoitettu sisähalli toteutuu erillisenä hankkeena Armilaan, Kivenkadulle, Opintielle tai Kisapuistoon.
Jäähallin rakentamisesta päätetään syksyllä.
Hallin pitäisi valmistua viimeistään vuonna 2021.