Lisäisin vielä sen demograafiseen ongelmaan, joka on täysin kotikutoinen, eli syntyvyysvajeen lisäksi meille on syntynyt nuori sukupolvi, joka ei oikein kestä työpaineita, joka pettyy ja masentuu vastoinkäymisistä ja joutuu lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle. Pahaa en halua nuorista sanoa, mutta sitten on myös merkittävä ryhmä niitä, jotka eivät ole enää valmiita tekemään vaativia oikeita töitä, kuten vaikkapa hoitamaan sairaita tai vanhuksia. Ilmeisesti somessa kumihuulien kanssa esiintyminen on halutumpi ura, ja ellei sitä saa niin voi masentua ja jäädä sivuun työelämästä kokonaan.
Tähän pitäisi isosti jonkin työtyhmän tarttua, miksi monet nuoret eivät enää kestä työelämän paineita.
Tässä muuten asia, jota on tullut pohdiskeltua viime aikoina.
Hieman olen kallistunut siihen johtopäätökseen, että tällä nuorella, vasta aikuisiän saavuttaneella sukupolvella on, kärjistettynä, haasteena pärjäämiselle se, ettei heitä ole riittävästi kannustettu tai jopa vaadittu löytämään ja/tai ylittämään rajojaan. Kapasiteettiaan ja potentiaaliaan, siis.
Jos on koko elämänsä ja varsinkin kouluvuodet lilluttu vain siellä omalla mukavuusalueella eikä edes vähää kokeiltu jotain, mikä ei just nyt kinostele, niin voi käydä niin, että kun elämän realiteetit ensimmäistä kertaa lävähtää naamalle, on jopa traumatisoivaa joutua ekaa kerta elämässään sinne epämukavuusalueelle. Ja tämä kumuloituu herkästi (liian) kovana kuormituksena henkisellä puolella. Noidankehä on valmis.
Edelleen, pohdiskeluni tässä on kärjistetty esimerkki enkä halua yleistää.
Kodin/koulun tuki, kannustus ja tietynlainen vaatimustaso, sinnikkyyden opettaminen, nämä asiat ovat ainakin osittain hävinneet. Jos ei lapsella/nuorella ole itsellään halua löytää omaa potentiaaliaan ja haastaa itseään, päätyy elelemään ja oleilemaan sinne mukavuusalueelleen ja on huonompi kestämään ja sietämään pettymyksiä/haasteita, joita elämä väistämättä tuo.
Edit. Ja koska kaikista ei tule somevaikuttajia, jotka elättävät itsensä sometöillä, niin joskus on tehtävä myös työtä, joka ei ole intohimo eikä elämäntarkoitus, vaan keino elättää itsensä/perheensä ja ehkä silloin tällöin työstä ansaitsemilla rahoilla voi niitä muita intohimojaan toteuttaa.