Ongelmahan rahanjaossa on se, että se menee UEFAn paskiaisilta menestyksen mukaan. Jos et pärjää, voita pelejä, pääse lohkovaiheeseen tai pudostuspeleihin saatikka finaaliin tai pokaalin nostamiseen, niin menestysbonuksia ei tule.
UEFA:n rahanjaossa tosiaan on valtavia ongelmia tuohon suuntaan, mitä toit esille. On kuitenkin syytä huomioida myös se, että UEFA maksaa melko paljon solidaarisuus- ja kehitysrahoina pienempien maiden liitoille, sarjoille ja seuroille. Mestareiden liiga on se pääasiallinen rahantekoväline, minkä avulla myös nuo rahavirrat pienempiin jalkapallomaihin voidaan taata jatkossa vähintään sen suuruisina, kun ne ovat nyt. UEFA:lla on siis valtava paine saada pidettyä tämä kruununjalokivituote kunnossa ja siihen se tarvitsee näitä suurseuroja.
Summa summarum: samalla, kun UEFA haluaa varmistaa lajin tasapuolisen kehityksen Euroopassa osaltaan tarjoamallaan solidaarisuus- ja kehitysrahoituksella, se on myös suurseurojen paineelle ja jopa kiristykselle altis.
Tässä se järjestelmän suurin valuvika piilee (sen lisäksi, että myös UEFA on hallinnollisen rakenteensa takia ja muiden lajiliittojen tapaan huonolle hallinnolle altis). Ratkaisu tähän voisi olla "Financial Fair Play" -järjestelmän parantaminen ja parempi implementointi. FFP-järjestelmän tiukka implementointi olisi hyödyllinen myös niille suurseuroille, joiden tavoitteena ylipäätään on toimia kannattavasti tai tehdä voittoa, mikä tarkoittaa ainakin yhteisömisteisia seuroja (intressi kestävään olemassaoloon vähintään nollatulosta tekemällä) ja jenkkiomisteisia seuroja (intressi yleensä voittojen maksimointiin). Ainoat, joille FFP ei maistuisi, olisi niin kutsuttujen "wealthy benefactorsien" eli namusetien eli mesenaattien omistamat tai rahoittamat seurat. Toisaalta näitä tahoja, joille jalkapallo on pelkästään joko PR:n, propagandan tai soft powerin väline - tai sitten rikollisen toiminnan kuten rahanpesun väline - ei kyllä jalkapallo suuremmin kaipaisikaan.
Kaikilta omistajilta pitää voida vaatia kannattavaan liiketoimintaan pyrkimistä, koska perseily sen suhteen on juuri se tekijä, joka vääristää markkinoita - ja on oikeastaan siten kaikkien näiden tässäkin keskustelussa käsiteltyjen ongelmien juurisyy.