Mielenkiintoista nähdä, että mitä tästä muotoutuu. Vastareaktio oli vahva, jopa jossain määrin odotettu fanien suunnalta. Ei esitetty malli oikein missään olosuhteissa olisi voinut mennä nikottelematta läpi. Kun pelaajatkin vielä lähtivät julkisesti vastustamaan tilannetta, niin häviävä käsihän siinä Superliiga rakentajille tarjolla oli. Poliitikkoja, faneja, pelaajia.... Muutamaan päivään on nähty melkoinen kirjo niin politiikan puuttumista urheiluun, romantiikan kaipuisien fanien ja pelaajien ulostuloja kuin rahan vaikutusta taustalla.
Jotenkin tahtoisin uskoa, että tämä ei jää tähän. Tai jos asia vain hiljaisuudessa haudataan, niin sama ruletti on edessä myöhemmin uudelleen. Ei tämä ensimmäinen kerta ole, kun Superliigasta puheita on. Tuskin viimeinenkään. Eurooppalaiseen jalkapalloon on pesiytynyt omistajakuntaa, miljardöörejä, jolle ne jalkapallon perinteiset arvot, eivät ne seurojen perinteiset arvot paikallisuuksineen ole sydämen asia. Ulostulo Superliigan nimissä on vahva osoitus siitä. Ei kaikille se unelma cup peleistä, nousuista ja laskuista, paikallisesta mestaruudesta tai edes euro-menestyksestä ole kaikkea. Osalle vain raha puhuu takana. Jalkapalloakin tahdotaan yrittää valjastaa muottiin, jossa parhaista pelaajista saataisiin vahvin markkina-arvo revittyä irti kansainvälisillä markkinoilla, USAt ja Kiinat mukaan luettuna.
Superliigan kaatuminen toistaiseksi tekee hyvää eurooppalaiselle seurajalkapallolle. Toivottavasti UEFA ja kumppanit tajuavat samalla lähteä omaakin pesää siivoamaan, tai jossain vaiheessa tulevaisuudessa voidaan taas yllättynyttä leikkiä, kun kaikki eivät olekaan samaa mieltä. Pelkkä viime päivien lausuntoralli tuskin riittää. Lajiliittojen korruptio ei varsinaisesti auta jalkapallon aseman vahvistumista. Siihen ulkopuolisen rahan käyttöön pitää keksiä nykyistä tarkemmat pelisäännöt, muuten se ulkopuolisen rahan tarjoaja tahtoo valtaakin enemmän, kuten nyt on taas nähty.